Johtamisen karikot, osa 3: Empatiaköyhyys ”Empatiaköyhyys on lukuisten ongelmien syynä ja pahimmillaan se tuhoaa koko yhteisön”

Tässä kirjoitussarjassa pyrin tuomaan esille niitä johtajuuden karikoita, joita johtajat voivat kohdata omassa johtajuudessaan. Kahdessa ensimmäisessä kirjoituksissani karikkoina olivat ylpeys ja ahneus. Tällä kertaa aiheenani on empatiaköyhyys. Sana ”empatia” perustuu muinaiskreikan sanaan empátheia, ”intohimo” sekä sanaan ”páthos”, ”tunne”. Empatia -sanan otti käyttöön englannin kieleen vuonna 1909 brittiläinen psykologi Edward B. Titchener käännettyään saksalaisen filosofi Theodor… Lue lisää Johtamisen karikot, osa 3: Empatiaköyhyys ”Empatiaköyhyys on lukuisten ongelmien syynä ja pahimmillaan se tuhoaa koko yhteisön”

Johtamisen karikot, osa 2: Ahneus ”Ahne ihminen elää aina puutteessa”

Tässä kirjoitussarjassa pyrin tuomaan esille niitä johtajuuden karikoita, joita johtajat voivat kohdata omassa johtajuudessaan. Ensimmäisenä karikkona oli ylpeys. Tällä kertaa aiheenani on ahneus. Ahneus sanana pohjautuu latinankieliseen sanaan ”cupiditatem”, mikä tarkoittaa ”intohimoista halua, himoa, kunnianhimoa”. Yksinkertaisesti ahneudella tarkoitetaan ihmisen kiihkeää halua saada itselleen omaisuutta. Tämä himoittu omaisuus voi olla joko aineellista, kuten esimerkiksi varallisuutta, tavaroita… Lue lisää Johtamisen karikot, osa 2: Ahneus ”Ahne ihminen elää aina puutteessa”

Johtamisen karikot, osa 1: Ylpeys ”Ylpeys käy lankeemuksen edellä”

Tässä kirjoitussarjassa pyrin tuomaan esille niitä johtajuuden karikoita, joita johtajat voivat kohdata omassa johtajuudessaan. Ensimmäisenä karikkona on vuorossa ylpeys. Ylpeys on katolisen kirkon oppien mukaan seitsemän kuolemansynnin joukossa kaikkein suurin synti. Ylpeys käsitteenä on läheisesti yhteydessä muinaiskreikan hybris -käsitteeseen.  Kun nykyaikana hybris tarkoittaa liioiteltua itsevarmuutta ja -luottamusta, joka lopulta usein johtaa ansaittuun rangaistukseen, niin Antiikin… Lue lisää Johtamisen karikot, osa 1: Ylpeys ”Ylpeys käy lankeemuksen edellä”

Sopiva yhdistelmä empatiaa ja myötätuntoa tekee johtajasta entistä paremman johtajan

Tunnetaidot ja tunnejohtaminen ovat nyt vihdoinkin nousemassa arvostetuiksi johtamistaidoiksi. Erityisesti tunneälyn osa-alueista empatian ja sympatian merkitys on noussut korkeammalle kuin aikaisemmin. Tämä kehitys on upeaa, mutta vieläkin liian monet organisaatiot keskittyvät tavoitteiden saavuttamiseen hampaat irvessä rutistamalla työntekijöiden selkänahasta viimeisetkin mehut irti. Kun pyritään puuttumaan ilmiselvään empatiaköyhyyteen lukuisissa nykypäivän työpaikoissa, on tärkeää tunnistaa, että organisaation kulttuurin… Lue lisää Sopiva yhdistelmä empatiaa ja myötätuntoa tekee johtajasta entistä paremman johtajan

Matka yhteisöohjautuvuuteen voi olla pitkä ja haastava, mutta samalla myös antoisa kokemus

Itseohjautuvuus on tämän ajan trendikkäimpiä asioita työelämässä myös meillä Suomessa. Lukuisat organisaatiot niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla vannovat sen nimeen. Yleisesti tarkasteltuna itseohjautuvuudella tarkoitetaan lyhyesti määriteltynä ihmisen kykyä toimia itsenäisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta. Käytännössä tämä määritelmä tarkoittaa siis yksilön kykyä johtaa itse itseään. Itseohjautuvuuden yhteydessä meillä paljon puhutaan myös yhteisöohjautuvuudesta. Tällä taas… Lue lisää Matka yhteisöohjautuvuuteen voi olla pitkä ja haastava, mutta samalla myös antoisa kokemus

Vastuullinen johtaja huolehtii myös omasta jaksamisestaan ja työhyvinvoinnistaaan

(Tämä kirjoitus ”kristallisoitui” esitykseeni, jonka pidän Suomen suurimmassa työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisen Work goes happy –tapahtumassa Oopperatalossa Helsingissä 24.3.2020. Koronapandemian takia tapahtuma ja myös esitykseni siirrettiin syksyyn ja pidettiin webinaarina 26.11.2020) Nykypäivän työelämä on kyllä monin tavoin kehittynyt hyvään suuntaan viime vuosien aikana, mutta on siellä paljon vielä korjattavaakin. Esimerkiksi me vieläkin suuresti arvostamme henkilöä,… Lue lisää Vastuullinen johtaja huolehtii myös omasta jaksamisestaan ja työhyvinvoinnistaaan

Mitä johtajan läsnäolo tarkoittaa ja miksi siihen pitää panostaa?

Onko johtajuus synnynnäistä vai voiko siinä kehittyä? Tätä asiaa on aina silloin tällöin hyvä pohtia. Mielipiteitä olen kuullut puoleen ja toiseen. Amerikkalainen johtamisen asiantuntija ja kirjailija Warren G. Bennis sanoi mielestäni viisaasti jo kymmeniä vuosia sitten: ”Vaarallisin johtamiseen liitetty myytti on se, että johtajaksi synnytään. Tällä tarkoitetaan siis sitä, että johtajuuteen vaikuttaisi geneettiset tekijät. Tämä… Lue lisää Mitä johtajan läsnäolo tarkoittaa ja miksi siihen pitää panostaa?

Johtaja – Luottamusta ei rakenneta tyhjillä puheilla, vaan teoilla!

”Syvä keskinäinen luottamus on kuin liima, joka sitoo ihmiset yhteen”, sanotaan. Tämä totuus pätee niin parisuhteissa, ystävyydessä, armeijan taisteluparien kesken, työpaikoilla työkaverien kesken sekä esimies- alaissuhteissa. Se on totta, että useimmilla meistä ihmisistä on jo olemassa eräänlainen perusluottamus kohdatessamme uusia ihmisiä. Syvä luottamus ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan sen pohjana ovat yhteiset kokemukset ja niiden… Lue lisää Johtaja – Luottamusta ei rakenneta tyhjillä puheilla, vaan teoilla!

Miksi empaattiselle johtajalle on yhä enemmän tarvetta?

Keskustelin jokin aika sitten erään suuren yrityksen johtajan kanssa. Keskustelumme aikana hän huokaisi syvään ja sanoi: ”Tiedätkö, maailma olisi paljon parempi paikka elää, jos sekä poliittiset että yritysjohtajat omaisivat enemmän empatiaa!” Tässä asiassa olen hänen kanssaan samaa mieltä. Olen usein blogeissani kirjoittanut tunneälyn ja empatian tärkeydestä johtamisessa. Aiheella on mielestäni niin paljon merkitystä, että olen… Lue lisää Miksi empaattiselle johtajalle on yhä enemmän tarvetta?

Miksi johtajien tunnetaidoilla on merkitystä?

Olen jo monesti useamman vuoden aikana näissä blogeissani kirjoittanut tunneälystä, tunnetaidoista ja tunnejohtamisesta. Olen pitänyt aihetta esillä sen takia, että mielestäni tunneälykkyyttä voidaan hyvällä syyllä pitää yhtenä tärkeimmistä johtamis- ja työyhteisötaidoista. Tässä nimenomaan korostan sanaa ”taito”, sillä tunneälyä on mahdollista paitsi mitata, niin myös jokaisen meistä kehittää. Näistä syistä johtuen ei siis ole ihmekään, että… Lue lisää Miksi johtajien tunnetaidoilla on merkitystä?