Hyvän johtamisen määrittely ja käytännöt ovat muuttuneet 2000-luvulla varsin radikaalisti aikaisemmasta. Yleisenä suuntana on ollut siirtymä pois autoritaarisesta pomosta kohti valmentavaa ja palvelevaa johtajaa. Yhtenä nykyjohtajan tärkeimpänä tavoitteena on tukea työntekijöitä heidän henkilökohtaisessa kehityksessään ja hyödyntää näin paremmin heidän potentiaaliaan työntekijöinä ja ihmisinä. Tätä muutosta kuvastaa hyvin myös se, mitä työntekijät haluavat pomoiltaan ja työltään nykyään. Listan kärjessä ovat mm. yhteisen kulttuurin luominen sekä mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman itsenäinen ja paikasta riippumaton työskentely. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että johtajuuteen ja sen kehitykseen eivät vaikuta vain työntekijät, sillä teknologian kehityksessä on tässä myös oma vaikutuksensa. Erityisen tärkeä rooli on tekoälyllä ja sen nopealla kehityksellä.
”Tekoäly tulee muokkaamaan yhteiskuntia, työelämää ja myös ihmisiä yksilöinä yhä enemmän”
Tekoälyä (AI) ei kuitenkaan saa pitää pelkästään nousevana ja nopeasti kehittyvänä teknologiana. Se on paljon enemmän, sillä se tulee jatkossa muokkaamaan niin yhteiskuntia, työelämää kuin myös ihmisiä yksilöinä hyvin paljon. Johtajuuden kehityksessäkin sen merkitys on jo nyt näkyvissä. Tekoälyä voidaankin pitää merkittävänä katalysaattorina johtajuuden uudelleenmäärittelylle nopeasti kehittyvässä maailmassamme. Monet tutkijat ja asiantuntijat sanovat jo nyt, että me ihmiset seisomme täysin uuden aikakauden kynnyksellä. Me olemme kohtaamassa tekoälypohjaista ja siihen vahvasti rakentuvaa johtajuuden vallankumousta, joka tulee määrittelemään uudelleen tapamme työskennellä, elää ja kommunikoida. Tarkalleen tietenkin on vielä vaikeaa tietää, miltä tulevaisuus näyttää, mutta se ainakin voidaan sanoa, että tekoäly tulee vaikuttamaan erityisesti johtajiin sekä heidän toimintaympäristöihinsä ja rooleihinsa. Optimistisesti tarkasteltuna tekoäly tarjoaa organisaatioille ja niiden johtajille laajan valikoiman etuja paremmasta, nopeammasta ja aikaisempaa tietoisemmasta päätöksenteosta sekä apua väsyttävien työtehtävärutiinien automatisointiin. Ajateltaessa asiaa positiivisesti tämä vapauttaa johtajien aikaa ”turhasta” rutiini- ja tietotyöstä. Näin he voivat keskittyä aikaisempaa paremmin työntekijöiden motivoimiseen sekä optimaalisesti parhaimman mahdollisen työpanoksen saamiseen heistä.
”Ihmisten johtamisen taitoja kehittämällä kyetään täydentämään uuden teknologian kasvavaa roolia johtajuudessa”
Tässä uudessa tekoälyyn yhä enemmän tukeutuvassa maailmassa johtajien on keskityttävä uusien kykyjen ja mahdollisuuksien löytämiseen. Tällöin johtajuudessa on kyse harkittujen toimenpiteiden tekemisestä toimintaympäristössä, missä tietoa on saatavissa hyvinkin paljon ja vastaanotettu tieto on usein hyvinkin monimutkaista. Tekoälyn merkitys on siinä, että se kykenee auttamaan johtajia tulkitsemaan monimutkaisia tietomaisemia, havaitsemaan arvokkaita ideoita sekä tarjoamaan selkeän tiekartan organisaation tulevaisuutta varten. Tämä tekoälyn mukanaan tuoma selkeä tilannekuva antaa johtajille hyvät mahdollisuudet tehdä nopeita ja tarkkoja päätöksiä erityisesti tilanteissa, missä tehokkaalla ajankäytöllä on tärkeä merkitys. Lisäksi tekoäly antaa johtajille myös entistä paremmat mahdollisuudet tutkia erilaisia strategisia vaihtoehtoja sekä havaita niiden mahdollisia riskejä. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki tämä strateginen ja tekninen hyöty ei saa tarkoittaa vain keskittymistä tekoälyn mahdollistamien tietojen ymmärtämiseen ja käyttämiseen, vaan sen pitää johtaa myös nykyistä parempaan ihmissuhdetaitojen hyödyntämiseen. Näin ihmisten johtamisen taitoja kehittämällä kyetään täydentämään uuden teknologian kasvavaa roolia johtajuudessa. Nykyisessä tekoälyn nopeassa ja kiihtyvässä kehityksessä onkin hyvä pohtia ja kysyä miten tekoäly tulee muuttamaan johtajuutta ja miten sitä on mahdollista hyödyntää johtamisessa? Seuraavassa tuon esille joitakin näitä pohdintojani.
1. Tekoäly parantaa päätöksentekoprosessin tehokkuutta. Tekoäly mahdollistaa valtavan määrän sekä jäsennellyn että strukturoimattoman tiedon analysoinnin hetkessä. Tiedonkeruun se voi suorittaa hyödyntäen lukuisia eri tietolähteitä, kuten käyttämällä esimerkiksi internettiä, sosiaalista mediaa ja yritysten sähköposteja. Tämä laaja tiedonsaanti tukee entistä tietoisempaa ja tarkempaa päätöksentekoa. Tekoälyn käytön hyöty päätöksenteossa on siinä, että se antaa johtajille enemmän luottamusta siihen, että heidän tekemänsä päätökset ovat oikeita, koska päätökset perustuvat kattavaan tietoon. Tällä on suuri merkitys organisaatioiden toiminnalle, sillä yhä monimutkaisemmassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa tämä tekoälyn ja johtajuuden toimiva symbioosi on elintärkeää yritysten kilpailukyvylle. Tekoälyn kerätessä, järjestäessä ja analysoidessa dataa, voivat johtajat keskittyä oikeiden päätösten tekemiseen sen sijaan, että he joutuisivat huolehtimaan tärkeiden tietojen hankinnasta ja seulonnasta. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka tekoäly on jatkuvasti yhä tehokkaampi, on tärkeää, että ihmisjohtajat vastaavat jatkossakin suurten ja merkittävien päätösten tekemisestä. Tämä on tärkeää siksi, että ihmisjohtajilla on eettisyys ja moraalinen harkintakyky tekoälyä herkempi. Ihmisjohtajien tekemien päätösten avulla voidaan varmistaa, että tehdyt päätökset ovat oikeudenmukaisia, eettisiä, ketään syrjimättömiä ja laillisia. Nämä ovat niitä alueita, joita tekoäly ei ainakaan vielä riittävästi ymmärrä.
2. Tekoälyn avulla voidaan kehittää henkilöstön suorituskykyarviointeja. Työntekijöiden työsuoritusten arvioinnit perustuvat tietoon. Tämä pätee erityisesti monissa organisaatioissa käytettäviin 360 asteen palauteprosessien tarkasteluihin, joissa yhdistetään kollegoiden, esihenkilöiden ja mahdollisten alaisten palauteraportit yhteen. Pelkästään ihmisten tekemänä kaiken tämän tiedon kerääminen ja analysointi on arvioijille aikaa vievä prosessi. Lisäksi tällöin myös moni tärkeä tieto saattaa jäädä huomaamatta tai sen merkitystä ei ymmärretä riittävästi. Tekoälyä voidaan käyttää automaattisesti palautetiedon keräämiseen, ryhmittelemiseen ja analysoimiseen niin, että se on nopeasti, kustannustehokkaasti ja tarkasti jäsenneltynä valmis esitettäväksi arvioijan käyttöön. Näin mahdollistetaan todelliset, syvälliset 360 asteen katsaukset, jotka ohjaavat arvioijaa palautekeskustelun aikana. Lisäksi tämä tarkoittaa sitä, että arvioija voi keskustelussa saamansa palautetiedon tukemana keskittyä empatian kokemuksen luomiseen ja kehitysmahdollisuuksien rakentamiseen. Tällöin istunnoista on enemmän hyötyä siihen osallistuville. Kerättyjen tietojen perusteella tekoäly voi myös ehdottaa kehittämiskohteita tai potentiaalisia koulutuksia, joista voidaan sitten keskustella palautekeskustelun aikana.
3. Tekoälyä voidaan hyödyntää ennakoivassa rekrytoinnissa ja projektinhallinnassa. Nykyisessä hektisessä ja monimutkaisessa maailmassa johtajien voi olla haastavaa ymmärtää kaikkia tiiminsä toiminnassa tarvittavia taitoja ja kykyjä. Usein puutteet taidoissa tulevat ilmi vasta sitten, kun projekteissa törmätään pullonkauloihin tai sitten nykyiset taidot eivät riitä menestyksen saavuttamiseen. Vertaamalla tiimejä ja projekteja laaja-alaisesti muihin vastaaviin tiimeihin ja projekteihin, tekoäly kykenee antamaan suosituksia tiimin toiminnassa tarvittavista taidoista sekä siitä, milloin näitä taitoja voitaisiin tarvita. Tästä on apua sekä organisaation sisäisessä kykyjen hallinnassa, kuten nostamalla esiin työntekijöitä, joilla on juuri sopivat taidot kyetäkseen osallistumaan projektiin, että ennakoivassa rekrytoinnissa tulevien taitovajeiden minimoimisessa ennen kuin niistä tulee ongelmia.
4. Tekoäly tukee aikaisempaa syvällisempää ja yksilöllisempää tiimien valmennusta. Hyvät johtajat ymmärtävät, että heidän itsensä kuten myös tiiminsä on jatkuvasti opittava uutta ja kehitettävä toimintaansa entistä paremmaksi. Sopivan mentoroinnin ja valmennuksen järjestäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa ja aikataulullisesti sopivaa. Lisäksi esihenkilöiden on omien työkiireittensä vuoksi usein vaikea järjestää riittävästi aikaa tarvittavan henkilökohtaisen tuen antamiseen tiiminsä jäsenille. Tällaisissa tilanteissa olisi mahdollista hyödyntää tekoälypohjaisia chatbotteja, jotka analysoimalla palautetta ja suoritusten arviointiraportteja voisivat tarjota digitaalista valmennusta ja mentorointia, ehdottaa kuhunkin tilanteeseen sopivia valmennuksia tai nostaa esille hyödyllisiä kehittämisalueita. Nämä chatbotit hyödyntävät tekoälyä johtajuuden kehittämisessä sekä tarjoavat johtajille yksilöllisen ohjelman, joka tuo esille heidän tiimiensä tavoitteet, vahvuudet ja heikkoudet sekä auttaa nopeuttamaan toiminnan kehitystä.
5. Tekoälyä on mahdollista käyttää apuna turhan byrokratian poistamisessa. Perusperiaatteena pitää olla se, että johtajien on keskityttävä ydintehtäväänsä eli johtamiseen. Liian usein he joutuvat kuitenkin ”tuhlaamaan” aikaansa järjestelmänvalvojina. Esimerkkinä tässä mainittakoon vaikkapa palaverien järjestäminen tiimille. Tämä usein edellyttää esihenkilöitä tarkistamaan osallistujien kalentereita, selvittämään milloin työntekijät ovat työpisteissään sekä varaamaan sopivan palaveritilan. Monet muutkin johtajille kuuluvat rutiinit, kuten esimerkiksi kysymykset, jotka liittyvät työntekijöiden etuuksiin, loma-anomuksiin sekä moniin muihin työntekijöitä koskeviin hallinnollisten asioiden hoitamiseen voivat myös olla erittäin aikaa vievää. Tekoäly mahdollistaa monien perinteisesti johtajille kuuluvien hallinnollisten tehtävien hoitamisen tehokkaasti, esimerkiksi järjestämällä automaattisesti kokouksia tai tarkistamalla lomien vaikutukset tiimin toiminnalle. Lisäksi tässä yhteydessä on mahdollista myös käyttää botteja, jotka voivat tarjota vastauksia erilaisiin rutiinikyselyihin. Näin johtajien tai HR-tiimien ei tarvitse keskittyä käsittelemään niitä. Tällainen tekoälyn käyttö johtamisessa vapauttaa johtajien aikaa ja muita resursseja antaen näin johtajille mahdollisuuden keskittyä päätyöhönsä eli oman tiiminsä motivoimiseen, tsemppaamiseen ja johtamiseen.
6. Tekoäly mahdollistaa viestinnän personoinnin. Selkeä ja hyvin kohteelleen kohdennettu viestintä on keskeinen osa johtamista. Viestinnän päätehtävänä on varmistaa, että kaikki työntekijät ja tiimin jäsenet kykenevät ymmärtämään, mitä heidän organisaatiossaan tapahtuu ja mitkä ovat kulloinkin heidän tavoitteensa ja roolinsa organisaation toiminnassa. Tämä ei ole aina yksinkertainen tehtävä, sillä kaikki työntekijät ovat yksilöitä, joilla on erilaiset edellytykset ja odotukset siitä, miten heidän kanssaan kommunikoidaan ja mitä kanavia kannattaa käyttää viestien välittämiseen. Aikaisemmin, ja usein näin tapahtuu vieläkin, johtajien piti joko räätälöidä viestintä manuaalisesti kullekin yksilölle erikseen tai sitten heidän piti turvautua ns. ”hyviksi havaittuihin” yleistettyihin lähestymistapoihin tietäen kuitenkin jo etukäteen, että se ei välttämättä vastaa kaikkien vastaanottajien kykyjä ja tarpeita. Tekoäly mahdollistaa muutoksen tähän tilanteeseen, sillä generatiivinen eli oppiva tekoäly helpottaa ja nopeuttaa viestintää toimittamalla kullekin vastaanottajalle automaattisesti juuri hänelle sopivaa personoitua viestintää. Tämä viestinnän personointia hyödyntämällä tekoäly lisää ymmärrystä, viestien sisäistämistä sekä tätä kautta myös työmotivaatiota koko organisaatiossa.
”Menestyäkseen työssään, johtajan pitää myös ymmärtää tekoälyn edut ja on opittava hyödyntämään niitä”
Tekoälyllä on siis omat etunsa johtamisessa. Rajoittamattoman tiedon, erinomaisen prosessointitehon, nopean oppimiskyvyn sekä emotionaalisten rajoitteiden puuttumisen ansiosta tekoäly ylittää jo nyt ihmisen kyvyt monilla johtajuuden alueilla. Lisäksi eräs amerikkalainen tutkimus, johon osallistui yli 600 työntekijää useilla eri toimialoilla, toi esille, että useimmat työntekijät luottavat jo nyt tekoälyyn enemmän kuin ihmisjohtajiin joillakin tietyillä johtajuuden osa-alueilla. Tästä kuitenkaan ei voi vetää sellaisia johtopäätöksiä, että ihmisjohtajat olisivat vaarassa korvautua tekoälyllä. Useimmat ihmiset kuitenkin yhä haluavat olla ihmisten johtamia, vaikka me ihmiset olemmekin epätäydellisiä yksilöitä. Tätä tukee hyvin se, että määriteltäessä, mitä tehokkaalla ja menestyvällä johtajalla oikein tarkoitetaan, tulee esille, että mitä inhimillisempi johtaja omassa johtajuudessaan on, sitä parempia tuloksia hän saa tiimilleen, organisaatiolleen ja itselleen. Tietenkin tämä tarkoittaa myös sitä, että menestyäkseen työssään nykyaikana, johtajan pitää myös ymmärtää tekoälyn edut ja on opittava hyödyntämään niitä. Samalla hänen on hyväksyttävä ja sisäistettävä entistä paremmin omat ainutlaatuiset inhimilliset ominaisuutensa.
Mitkä ominaisuudet sitten tekevät ihmisjohtajista korvaamattomia verrattaessa heitä tekoälyyn? Itse voisin tähän listata ainakin viisi ominaisuutta eli tietoisuus, myötätunto, viisaus, luovuus ja intuitiivisuus.
1. Tietoisuus. Tietoisuus on ihmisen mielen kyky olla tietoinen omasta henkisestä tilastaan, ajatuksistaan, tunteistaan sekä ympärillä olevasta maailmasta ja muista ihmisistä. Tietoisuuden ansiosta johtaja hallitsee paremmin omat ajatuksensa ja tunteensa sekä kykenee näin itsensä johtamistaan kehittämällä johtamaan paremmin myös muita. Tietoisuuden avulla hän kehittää myös henkistä ketteryyttään. Hänellä on kyky priorisoida omat toimenpiteensä ja tehtävänsä keskittyen välillä yksityiskohtiin ja toisaalta taas huomioimaan kokonaisuuden. Nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa henkistä ketteryyttä voidaan pitää perustana saada tärkeät työt tehdyksi varmistaen samalla, että kuva kokonaisuudesta ja omien tehtävien yksityiskohdat ovat linjassa toisiinsa. Tietoisuutta voidaan pitää ainutlaatuisena inhimillisenä ominaisuutena, jota vastaan tekoäly ei ainakaan vielä kykene kilpailemaan. Tekoäly ei ole tietoinen itsestään eikä pysty näin tekemään itsenäisiä valintoja, jotka perustuvat epälineaariseen, ei-laskettavaan tietoisuuteen.
2. Myötätunto. Yleisesti ottaen tunteet ovat nykyihmisen vahvuusalueita verrattuna tekoälyyn. Myötätuntoa voidaan lyhyesti kuvata mielen kykynä pitää huolta ihmisestä itsestään sekä kykynä huolehtia myös muista ihmisistä. Myötätunto kehittyy empatian kipinästä, mutta se muuntuu sitten käytännön toiminnaksi tavoitteena muiden ihmisten tukeminen. Kun johtaja harjoittaa myötätuntoa, kehittää se hänen rohkeuttaan oikeasti välittää muista ihmisistä. Tällä tarkoitetaan kykyä kohdata erilaisia ihmisiä, tiedostaa heidät yksilöinä sekä osallistua myös vaikeisiin keskusteluihin. Myötätunto opettaa myös välittämisen läpinäkyvyyttä eli kykyä olla avoin ja rehellinen. Näin ihmiset tiedostavat, mitä heistä todella ajatellaan. Myötätunto on ainutlaatuinen inhimillinen ominaisuus, mikä parhaimmillaan edistää ihmisten keskinäistä luottamusta sekä lisää psykologista turvallisuutta työyhteisössä. Tämä taas mahdollistaa parhaimman mahdollisen suorituskyvyn aikaansaamisen työntekijöissä ja tiimeissä. Vaikka tekoäly yhä paremmin kykenee matkimaan ja jäljittelemään ihmisten tunteita, kuten empatiaa, myötätunto on edelleen sen ulottumattomissa.
3. Viisaus. Viisautta voidaan pitää mielen kykynä erottaa ja havainnoida ihmisen ympäristöä sekä tehdä järkeviä ja harkittuja arviointeja ja päätöksiä, jotka perustuvat näin saatuihin havaintoihin ja kokemuksiin. Viisautta on nähdä asiat sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat ilman, että oman egon rajoitukset vaikuttavat tähän. Näin johtaja oppii ymmärtämään, mitkä ovat juuri niitä oikeita päätöksiä, mitkä hänen pitää tehdä hänen omille työntekijöilleen ja koko organisaatiolle. Viisauden avainkomponenttina voidaan pitää kykyä pysyä mahdollisimman avoimena ja olla antamatta kokemusten vaikuttaa liikaa päätöksiin ja toimintaan. Kun ihminen toimii viisaasti, syventää hän myös omaa rehellisyyttään eli kykyä toimia omantunnon ja moraalisesti ohjattujen arvojen mukaisesti. Tekoäly kyllä voi tarjota meille valtavia määriä tietoa erilaisissa muodoissa, mutta se ei vielä riitä. Tekoälyn hyödyntämisestä huolimatta vaaditaan päätöksentekoprosessissa ihmisjohtajien ainutlaatuista asioiden käsittely- ja ymmärryskykyä sekä kykyä tehdä viisaita päätöksiä, jotta tulokset olisivat mahdollisimman onnistuneita.
4. Luovuus. Meillä ihmisillä on ainutlaatuinen kyky olla luovia. Ihminen kykenee jatkuvalla syötöllä tuottamaan uusia ideoita, joilla on vaikutuksensa meitä ympäröivään maailmaan. Sen sijaan tekoäly on algoritmeilla kehitetty teknologinen ”tuotos”, joka on kehitetty suorittamaan tehtäviä, jotka normaalisti vaatisivat ihmisälyn käyttöä, kuten ongelmanratkaisua, kielen ymmärtämistä ja päätöksentekoa. No. eräänlaista luovuutta ja järkeistämistä tekoälyltä edellyttävät nämäkin asiat. Tärkeää tietenkin olisi ymmärtää sekä tekoälyn että ihmisen luovuutta, jotta näitä kahta voitaisiin verrata keskenään ja määrittää, kumpaa olisi parempi hyödyntää kussakin päätöksentekotilanteessa. Tekoäly luottaa algoritmeihin ja sille syötettyihin tietoihin toimiakseen ja tehdäkseen päätöksiä, kun taas ihmisen luovuuteen vaikuttavat sellaiset tekijät kuin kokemus, tunteet ja mielikuvitus. Ihmisen vahvuudeksi voidaankin sanoa, että tekoälyltä puuttuu tunneäly, mikä taas on tärkeä ihmistä auttava tekijä empatiaa tai intuitiota vaativissa päätöksentekotilanteissa. Lisäksi tekoälyn heikkoutena on se, että sillä ei ole kykyä kokea tunteita tai hyödyntää henkilökohtaisia yhteyksiä muihin ihmisiin, jotka usein ovat tärkeitä luovuuden sytykkeitä.
5. Intuitio. Intuitio on ihmisen vanhin keino ennakoida tulevaa. Intuitiota voidaan pitää kykynä hankkia tietoa ja tehdä päätöksiä ilman todisteita, perusteita tai tietoista päättelyä. Sanalle ’intuitio’ on asiantuntijoiden toimesta annettu suuri määrä erilaisia merkityksiä, lähtien suorasta pääsystä tiedostamattomaan tietoon ja päättyen kykyyn ymmärtää jotain vaistomaisesti ilman tarvetta tietoiseen päättelyyn. Perinteisessä ihmisen suorittamassa päätöksentekoprosessissa voidaan sanoa, että vain noin 30 % päätökseen vaikuttavista tekijöistä on prosessoitavaa tietoa ja noin 70 % perustuu intuitioon tai päätöksentekijän omaamaan kokemukseen. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Tuoreen amerikkalaisen yritysjohtajia koskevan tutkimuksen mukaan 65 % johtajista on sitä mieltä, että heidän nykyään kohtaamansa päätöksentekotilanteet ovat monimutkaisempia kuin heidän aikaisemmin kohtaamansa tilanteet johtuen päätöksentekoprosesseissa vaadittavan tietomäärän suuresta lisääntymisestä. Tämä on johtanut siihen, että vaikka päätöksenteossa intuitiolla on yhä suuri merkitys, niin päätökset pitää kyetä perustelemaan aikaisempaa paremmin. Tässä kehityksessä onkin hyvä kysyä, että olisiko suuren tietomäärän hallitsevasta ja tehokkaasti tietoa analysoivasta tekoälystä organisaatioiden ja niiden johtajien hengenpelastajaksi? Tai onko generatiivista tekoälystä myös mahdollista kehittää ihmisjohtajien päätöksentekoa avustava intuitio? Vain tuleva tekoälyn kehitys kykenee vastaamaan näihin kysymyksiin.
”Tekoäly on kyllä hyvä renki ja apulainen johtamisessa, mutta isännäksi sitä ei saa päästää!”
Tässä nykyisessä tekoälyhypetyksessä pitää muistaa, että se ei missään nimessä saa mennä äärimmäisyyksiin. Se on totta, että johtamisen kehityksen tulevaisuudessa tekoälyllä on suuri merkitys, mutta samalla pitää ymmärtää, että kehitys ei saa johtaa tekoälyn ylivaltaan johtamisessa. Selvää on, että tekoäly on jo nyt muuttanut, ja tulee jatkossa yhä enemmän muuttamaan, työntekoamme, työelämäämme ja itse asiassa koko elämäämme. Jo lähitulevaisuudessa useimmat meistä tulevat viettämään suurimman osan päivästämme vuorovaikutuksessa erilaisten digitaalisten järjestelmien ja työkalujen kanssa, jotka yhä enemmän ohjaavat päätöksiämme ja toimintaamme. Ne johtajat, jotka eivät ymmärrä tätä tosiasiaa eivätkä pysty hyödyntämään tekoälyä, jäävät kehityksestä jälkeen. Kuten jo kirjoitin aikaisemmin, niin tekoälyn kehityksestä huolimatta, tai ehkä jopa osin siksi, työntekijät edelleen haluavat ja arvostavat ihmisjohtajia huolimatta heidän puutteistaan ja sokeista pisteistään. Tämän vuoksi ne johtajat, jotka kykenevät jatkuvasti kehittämään ihmisjohtamistaitojaan, voivat voittaa kilpailun huippulahjakkuuksista heidän houkuttelemisessaan omaan organisaatioonsa, sitouttamisessaan siellä sekä heidän jatkuvassa kehittämisessään ja motivoinnissaan. Tämä edellyttää johtajien tuovan yhä enemmän esille johtamisessaan inhimillisiä ominaisuuksia ja kykyjä, kuten aikaisemmin mainittuja tietoisuutta, myötätuntoa, intuitiota, luovuutta ja viisautta. Kaikille meille ihmisille tämä inhimillisyyden korostuminen on mahtava mahdollisuus olla aito oma itsemme, olla enemmän yhteydessä muiden ihmisten kanssa sekä yksinkertaisesti olla se inhimillinen ihminen. Tärkeintä johtamisessa on siis muistaa, että ihminen johtaa ihmistä! Tekoäly on kyllä hyvä renki ja apulainen johtamisessa, mutta isännäksi sitä ei saa päästää!
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi