”Strategia ilman taktiikkaa on hitain tie voittoon. Taktiikka ilman strategiaa on melua ennen tappiota.” Näin viisaasti sanoi kiinalainen kenraali ja filosofi Sunzi jo 3000 vuotta sitten teoksessaan ”Sodankäynnin taito”. Strategisen ajattelun hallitseminen on aina ollut tärkeä taito kaikille johtajille, mutta sen merkitys korostuu etenkin tällä hetkellä, sillä lähes jokainen organisaatio kohtaa, ja itse asiassa moni on kohdannut jo, ennennäkemättömiä haasteita toiminnassaan teknologisen kehityksen, toimitusketjuhaasteiden, taloudellisen epävarmuuden lisääntymisen sekä kasvavan kansainvälisen yhteiskunnallisen epävakauden vuoksi. Tämän vuoksi johtajilta vaaditaan yhä enemmän strategista ajattelua saadakseen organisaationsa turvallisesti navigoitua erilaisten karikkojen ohi.
”Taitavilla strategisilla ajattelijoilla on taito tehdä muita parempia päätöksiä monissa erilaisissa olosuhteissa”
Tietysti on hyvä ensin määritellä, mitä strateginen ajattelu tarkoittaa. Lyhyesti sanottuna sillä tarkoitetaan johtajan kykyä arvioida kohtaamiaan ongelmia ja mahdollisuuksia sekä tehdä näiden arvioiden pohjalta hyviä päätöksiä, jotka tukevat hänen asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Itse asiassa strateginen ajattelu on keskeinen osa jokapäiväistä elämää, kuten viestintätaitoja, johtamistaitoja ja toimintasuunnitelmien laatimista. Pitää muistaa, että vaikka jokainen ihminen käyttää tavalla tai toisella jonkinlaista strategista ajattelua päivittäisessä henkilökohtaisessa elämässään, kaikki eivät kykene optimoimaan ajatteluprosessiaan riittävän hyvin. Tästä syystä monien ihmisten tekemät päätökset eivät ole yhtä optimaalisia kuin toisten vastaavissa tilanteissa olevien ihmisten. Lisäksi se selittää, miksi monissa tilanteissa navigointi voi olla toisinaan hankalaa sekä työssä että myös muussa elämässä. Sen sijaan taitavilla strategisilla ajattelijoilla on taito tehdä muita parempia päätöksiä hyvin haastavissakin olosuhteissa, koska he kykenevät ajattelemaan tietoisesti asioita päätöksentekoprosessissa monesta eri näkökulmasta. Lisäksi heillä on vahva sopeutumiskyky moniin erilaisiin tilanteisiin. Heillä on selkeä näkemys siitä, että moniin ongelmiin ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. Samalla he kuitenkin ymmärtävät, että on olemassa joukko sääntöjä, joita noudattamalla ja joita hyödyntämällä he voivat tehdä hyvinkin tarkkoja arvioita ja löytää vastauksia, jotka eivät ehkä ensi silmäyksellä ole selkeästi näkyvillä.
”Strateginen ajattelu on ajatusprosessi, joka arvioi päätöstä edellyttävän tilanteen ja kokoaa palaset yhteen päätöksentekoa varten”
Tässä yhteydessä on hyvä vielä hieman pohtia, miten strateginen ajattelu eroaa strategisesta suunnittelusta. Monilla ihmisillä on nimittäin harhainen kuva siitä, että strategisen ajattelun taidot ja strateginen suunnittelu ovat yksi ja sama asia. Näin ei kuitenkaan ole! Strategista ajattelua voidaan pitää menetelmänä. Se on ajatusprosessi, joka arvioi päätöstä edellyttävän tilanteen ja kokoaa palaset näistä arvioista yhteen päätöksentekoa varten. Strategisen ajattelun avulla ongelmaa on mahdollista käsitellä mahdollisimman monipuolisesti sekä arvioida sitä kokonaiskuvaan peilaten. Näin optimaalisin ratkaisu on mahdollista saada aikaan. Sen sijaan strateginen suunnittelu tai strateginen suunnitelma on strategisen ajattelun tulos tai sen lopputuote. Suunnitelman avulla on mahdollista tehdä arvioita ja suunnitella tarvittavia toimintatapoja. Ajattelun ja suunnittelun suhdetta voi ajatella leikkimielisesti vaikkapa näin: koska strateginen ajattelu on menetelmä, jossa luova hulluus pääsee parhaimmillaan valloilleen, voidaan strategista suunnittelua pitää eräänlaisena luovan hulluuden konkreettisena tuotoksena!
”Strategisen johtamisen neljä keskeistä elementtiä varmistavat onnistumisen”
Useissa tutkimuksissa on tullut esille, että havainnot, prosessit, ihmiset ja projisointi ovat neljä keskeistä elementtiä, jotka varmistavat strategisen johtajuuden onnistumisen. Seuraavaksi aion hieman avata näitä elementtejä strategisen johtajuuden kannalta.
1. Havainnot. Usein me oletamme liiankin helposti, että kaikki muut näkevät asiat ja ilmiöt samalla tavalla kuin me itse ne näemme. Kaikki on tietenkin kunnossa, jos näin tapahtuu, mutta jos näin ei käy, meidän on löydettävä jokin keino päästä yhteisymmärrykseen. Tämä yhteisymmärrys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi aina olla samaa mieltä toistemme kanssa asioista, vaan kyse on enemmänkin siitä, että opimme ymmärtämään muiden näkemyksiä ja niiden perusteita. Erityisesti johtajilta vaaditaan riittävän vahvaa kurinalaisuutta ja harkintakykyä tarkastella asioita monista eri näkökulmista ennen kuin hän tekee päätöksen siitä, miten pitää edetä. Havainnoilla siis viitataan siihen prosessiin, jolla yksilöt tulkitsevat ja ymmärtävät ympäristöstään tulevaa aistitietoa. Johtamisessa muiden käsitysten, ideoiden ja mielipiteiden ymmärtäminen on välttämätöntä tehokkaan viestinnän, päätöksenteon ja suhteiden rakentamisen kannalta. Ne johtajat, jotka ymmärtävät, miten tiimin jäsenet kokevat heidän toimintansa ja sanansa, voivat mukauttaa omaa lähestymistapaansa entistä paremmaksi varmistaen näin, että heidän tarkoitusperänsä ja ajatuksensa ymmärretään oikein.
”Prosessiorientoituneet johtajat ovat taitavia luomaan ja hallitsemaan mahdollisimman tehokkaasti työn etenemistä, järjestelmiä ja prosesseja”
2. Prosessit. Päätökset prosessien läpiviemisestä eli siitä, miten otamme ihmisiä mukaan päätösten toteuttamiseen, voivat monesta ehkä tuntua yksinkertaisilta tai jopa vähämerkityksellisiltä. Tätä ne eivät kuitenkaan ole. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa se, että johtaja päättää järjestää jonkin ison projektin päätöstilaisuuden projektiryhmälle työajan jälkeen juhlistamalla onnistunutta projektia ravintolassa juomassa muutaman drinkin yrityksen laskuun. Tällöin hän ehkä mitenkään asiaa ajattelematta uhkaa sulkea pois tilaisuudesta esimerkiksi raittiit työntekijät, vanhemmat, jotka joutuvat lähtemään heti työpäivän jälkeen hakemaan lapsensa päivähoidosta sekä ihmiset, jotka tekevät iltatyötä tai joilla on iltaisin harrastuksia. Tosiasia on se, että jokainen prosessipäätös aina suosii tiettyjä ihmisiä. Tämän takia johtajan on pohdittava, kuka päätöksestä hyötyy ja kuka taas ei – ja onko mahdollisesti olemassa vieläkin parempia vaihtoehtoja. Prosessiorientoituneet johtajat ovat taitavia luomaan ja hallitsemaan mahdollisimman tehokkaasti työn etenemistä, järjestelmiä ja prosesseja. He ymmärtävät, kuinka toimintoja on mahdollista virtaviivaistaa ja suunnata, miten resursseja kohdistetaan riittävän tehokkaasti sekä suorituskykyä kyetään optimoimaan. Nämä johtajat keskittyvät prosessin tehokkuuden parantamiseen ja varmistamaan sen, että tehtävät suoritetaan mahdollisimman hyvin ja organisoidusti.
3.Ihmiset. Ihmisten kanssa toimiminen on tunteiden tiedostamista sekä niiden ymmärtämistä ja hallintaa. Me olemme tunneihmisiä 24/7. Tunteet vaikuttavat merkittävästi meidän arviointeihimme, käyttäytymiseemme sekä siihen, miten muut ihmiset ajattelevat meidän kanssamme työskentelemisestä. Kaikki johtajat eivät kuitenkaan vielä riittävästi ymmärrä tunteita puhumattakaan siitä, että huomioisivat niiden merkityksen, sillä johtajuutta pidetään yleisesti edelleenkin pelkästään kognitiivisena eli älyllisenä prosessina. Sen sijaan ihmislähtöinen johtaminen keskittyy tiiviiden suhteiden ja yhteyksien rakentamiseen tiimin jäsenten kanssa. Ihmislähtöiset johtajat kykenevät osoittamaan empatiaa, harjoittavat aktiivista kuuntelemista, arvostavat työntekijöitään sekä aidosti huolehtivat tiiminsä jäsenten hyvinvoinnista ja ammatillisesta kasvusta. Näin toimimalla he osoittavat ymmärtävänsä sen, että mitä motivoituneempi ja sitoutuneempi tiimi on, sitä paremmin kyetään tavoitteet saavuttamaan.
4.Projisointi. Projisoinnin kautta me ihmiset kerromme muille itsestämme eräänlaisen tarinan siitä, mitä me olemme ja mitä me tavoittelemme. Johtajat kertovat myös tarinan siitä, keitä ja minkälaisina pitävät he itsensä olevan johtajina heijastamalla muille omaa visiotaan ja näkemystään siitä, mitä he pitävät tärkeimpinä asioina johtajuudessa. Johtajuudessa projisointi tarkoittaa myös sitä, että sen avulla johtaja siirtää tiedostamattomasti omia ominaisuuksiaan ja tunteitaan toisille. Johtajan esimerkillä on suuri voima. Tällä voi olla suuriakin vaikutuksia tiimin sisäiseen dynamiikkaan, viestintään ja tehokkuuteen. Ne johtajat, jotka ovat tietoisia projisoinnista ja sen vaikutuksista, kykenevät varmistamaan sen, että heidän toimintansa ja päätöksensä perustuvat todelliseen kuvaan ja hyvään ymmärrykseen heidän tiiminsä jäsenten yksilöllisistä ominaispiirteistä ja mielipiteistä.
”Strateginen ajattelu ei ole synnynnäistä, vaan se on taito, mikä voidaan oppia”
Strateginen ajattelu ei ole synnynnäistä, vaan se on taito, mitä jokaisen johtajan on mahdollista opetella ja harjoitella niin erilaisissa valmennuksissa kuin erityisesti käytännön työssään johtajana. Seuraavassa tuon esille muutamia sopivia keinoja siihen. Yksi keino on kysyä tiiminsä jäseniltä strategisia kysymyksiä. Itse asiassa uteliaisuus on suuren strategisen ajattelijan yksi tärkeimpiä avaintekijöitä. Strategia on ehkä yksi harvoista asioista, jossa liiasta uteliaisuudesta ei ole haittaa. Johtaja voi siis rauhassa kehittää strategisen ajattelun taitojaan esittämällä kysymyksiä, jotka herättävät innovatiivisia ratkaisuja ja yleensäkin asioita eteenpäin vievää ajattelua ihmisissä. Toisena keinona voidaan pitää jatkuvaa havainnointia ja siihen liittyvää reflektointia. Näin johtaja kykenee analysoimaan nykyistä tilannettaan jälkikäteen sitä tarkastellen ja löytämään toimintaansa kriittisiä kehittämiskohteita. Kolmanneksi, johtajan on tärkeä oppia priorisoimaan. Tämä ehkä voi olla yksi strategiaprosessin haastavimmista osista, mutta hyvin usein sen oppiminen on ratkaisevan tärkeää onnistumisen kannalta. Neljänneksi, Johtajan on tärkeää oppia hyväksymään epäonnistuminen. Kukaan ei aina voi onnistua. Tämän takia epäonnistuminen joissakin asioissa on liiketoiminnassakin väistämätöntä. Se voi tuntua masentavalta ja aiheuttaa jopa luovuttamistunteita, mutta niiden ei saa antaa liikaa vaikuttaa toimintaan. Luovuttamisen sijasta epäonnistuminen pitää kuitenkin hyväksyä ja yrittää ottaa oppia siitä. Loppujen lopuksi juuri epäonnistuminen tekee johtajasta vahvan johtajan. Viidentenä keinona kehittää strategista ajattelua on se, että strategiaprosessissa johtajan on tärkeää usein harkita myös ajatuksia ja ideoita, jotka eivät vastaa omia ajatuksia. Tämä on tärkeää siksi, että kaikki organisaatiot rakentuvat erilaisista ihmisistä, joilla on erilaisia taitoja ja kykyjä. Strategisen johtajan pitää aina muistaa pyytää tiimin jäseniään esittämään omat näkemyksensä käsiteltävään asiaan. Tämä siksi, koska paitsi että erilaiset mielipiteet johtavat usein parempaan ratkaisuun, luovat ne myös yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
”Kyvystä strategiseen ajatteluun on johtajalle monia hyötyjä”
Mitä hyötyä johtajalle on strategisesta ajattelutavasta? Hyötyjä on monia. Ensimmäiseksi, se opettaa johtajaa katsomaan eteenpäin ja suunnittelemaan näin organisaation toiminnan tulevaisuuden kannalta tärkeitä toimenpiteitä. Etenkin nykyisessä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tulevaisuuden mahdollisimman realistinen ennakointi ja siihen mahdollisimman aikainen reagointi on yksi tärkeimmistä johtajalta edellyttävistä taidoista.
Toiseksi, strategisen ajattelun avulla kyetään organisaation käytössä olevien resurssien maksimaalinen hyödyntäminen. Kaikkien organisaatioiden menestyminen riippuu suurelta osin siitä, kuinka resursseja hallitaan. Tärkeimpinä resursseina tässä yhteydessä voidaan pitää taloudellista potentiaalia, käytettävissä olevaa aikaa sekä riittävää ja laadukasta henkilöstöä. Tässä yhteydessä strateginen ajattelu opettaa johtajalle taidon priorisoida resurssien käyttöä sekä kyvyn jakaa niitä viisaasti, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja jopa ylittää.
Kolmanneksi, strategisen ajattelun omaksuminen antaa johtajalle kyvyn löytää organisaation toimintaa edistäviä mahdollisuuksia. Erityisesti liike-elämä on erittäin dynaaminen ja monimuotoinen, mikä on helppo nähdä etenkin nykyisenä digitaalisena, tekoälyä hyödyntävänä aikakautena. Johtajalle tämä asettaa usein suuria haasteita pysyä teknologisen kehityksen perässä. Strateginen ajattelutapa mahdollistaa kuitenkin ongelmien nopean arvioinnin, uusien trendien ja potentiaalisten mahdollisuuksien tunnistamisen sekä organisaation menestymisen kannalta järkevien asioiden selvittämisen.
Neljäntenä strategisen ajattelun omaksumisen hyötynä voidaan pitää organisaation kykyä selviytyä haastavissa markkinatilanteissa. Vaikka liiketoiminnan haasteet ovat aina olleet tärkeä osa yrityksen johtamista, niin nykyisessä hektisessä yhteiskunnallisten, taloudellisten ja teknologisten muutosten maailmassa sekä em. tekijöiden luomissa arvaamattomissa markkinaolosuhteissa haasteet voivat joskus olla lähes ylivoimaisia. Kyky strategiseen ajatteluun antaa johtajalle kriittiset taidot selviytyä mitä kovimmista turbulensseista, toimia erilaisissa tilanteissa ketterästi parantaen näin johtamansa organisaation selviytymiskykyä.
Viidenneksi, strateginen ajattelu mahdollistaa organisaation toiminnan tehostamisen. Kun johtaja omaksuu strategisen johtamistavan, hän voi kehittää organisaatiolleen selkeät tavoitteet ja prioriteetit sekä kommunikoida työntekijöiden kanssa niistä tehokkaasti. Näin jokainen työntekijä organisaatiossa saa täydellisen kuvan siitä, mitä päämäärää kohti he kulloinkin työskentelevät, mitkä tekijät parantavat toiminnan tehokkuutta sekä mitkä asiat edistävät eteenpäin katsovan kulttuurin syntymistä.
Kuudentena strategisen ajattelun hyötynä on, että se lisää kannattavuutta. Strateginen ajattelutapa antaa johtajalle paremmat mahdollisuudet tehdä hyviä valintoja ja parantaa organisaationsa taloudellista kannattavuutta. Strateginen ajattelutapa auttaa organisaation johtoa tunnistamaan organisaation kohtaamia mahdollisuuksia ja riskejä. Sen avulla johtaja voi myös kehittää pitkän tähtäimen suunnittelua, hyödyntää monia erilaisia mahdollisuuksia sekä vähentää riskejä ja niiden vaikutuksia.
”Strategisen ajattelun merkitys korostuu johtamisessa yhä enemmän”
Lopuksi on vielä hyvä korostaa sitä, että kuten jo kirjoitukseni alussa kerroin, elämme tällä hetkellä aikakautta, jossa kehitystä tapahtuu nopeammin kuin ehkä nyt vielä tajuammekaan. Voisi jopa sanoa, että visioimamme tulevaisuus tulee pian, ellemme jo elä tätä tulevaisuutta! Tämän takia tässä jatkuvasti muuttuvassa, myrskyisässä toimintaympäristössä jokaisen johtajan on oltava valmis ajattelemaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, tietoisesti ja harkitusti. Hänen on tarkkaan pohdittava, mihin suuntaan hän haluaa oman organisaationsa menevän. Lisäksi kyetäkseen toimia menestyksekkäästi, hänen on jopa toisinaan pystyttävä ajattelemaan, pystyykö hän muokkaamaan tulevaisuutta. Strategisen ajattelun merkitys on siinä, että johtajuudessa se tarkoittaa hyvää kykyä ja taitoa ennakoida tulevaa, valmistautua sen kohtaamiseen riittävän voimakkaana ja kurinalaisena sekä saada oma organisaatio näin menestymään jatkuvasti kiihtyvässä kilpailussa mahdollisimman hyvin.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi