Empatia on kyky, tai paremmin ehkä sanottuna taito, jota vieläkään ei riittävästi arvosteta johtajuudessa ja liike-elämässä. Perinteisessä johtajuudessa korostetaan yhä johtajan auktoriteettia, kykyä tehdä päätöksiä sekä ongelmanratkaisutaitoja enemmän kuin tunnetaitojen hallintaa. Onneksi kuitenkin nykyisin jo uudet johtamisteoriat tunnustavat, että tehokkaiden tiimien luomisessa ja johtamisessa empatiataitoja vaaditaan vähintään yhtä paljon, ellei jopa enemmän, kuin perinteisiä johtajuuteen liitettyjä taitoja. Yleisesti ottaen voidaankin sanoa, että empaattinen johtajuus on välttämätön ”pehmeä” taito nykypäivän yritysmaailmassa. Johtamisessa se menee yksinkertaista tehtävien- ja prosessienhallintaa pidemmälle keskittyen ymmärtämään tiimin jäsenten tarpeita, iloja, huolenaiheita ja tunteita sekä vastaamaan niihin riittävän hyvin.
Tämän kirjoitukseni tarkoituksena on selvittää empaattisen johtajuuden käsitettä, empatian elintärkeää tehtävää johtajuudessa sekä kuinka se suuresti edistää entistä tehokkaampien ja yhtenäisempien tiimien kehittymistä. Tuon esille myös sen, että empaattinen johtaminen voi olla hyvin tehokas taito inspiroida ja motivoida tiimejä missä tahansa työympäristössä.
”Empaattinen johtaja pyrkii mahdollisimman hyvin ymmärtämään muiden ihmisten näkökulmia ja tunteita”
Ensin on hyvä kuitenkin lähteä liikkeelle perusasioista eli kertoa lyhyesti, mitä empaattisella johtajuudella oikein tarkoitetaan. Empaattisella johtajuudella tarkoitetaan johtamistyyliä, jossa johtaja keskittyy, kuten jo aikaisemmin sanoin, ymmärtämään tiimin jäsenten tarpeita, huolenaiheita ja tunteita sekä vastaamaan niihin parhaansa mukaan. Siinä mennään pidemmälle kuin pelkkään auktoriteettiaseman saavuttamiseen, sillä sen perustana on pyrkimys inhimilliseen yhteyteen ja aitoon empatiaan. Tällä tarkoitan sitä, että empaattinen johtaja pyrkii mahdollisimman hyvin ymmärtämään muiden ihmisten näkökulmia ja tunteita. Näin toimimalla hän kykenee tekemään mahdollisimman perusteltuja päätöksiä ja tukemaan tiimiään entistä tehokkaammin.
”Empatiaa ei saa sekoittaa sympatiaan”
Tärkeä asia empaattisessa johtajuudessa on se, että se edellyttää johtajalta itsensä asettamista toisten asemaan, heidän kokemusten ymmärtämistä sekä riittävän myötätunnon osoittamista niin heidän saavutuksiaan kuin myös haasteitaan kohtaan. Empatiaa ei kuitenkaan saa tässä yhteydessä sekoittaa sympatiaan, sillä ne ovat eri asioita. Sympatiaan liittyy usein sääliä toisen ihmisen kokeman tilanteen vuoksi. Sen sijaan empatia ylittää tämän ansan. Empatia ei tarkoita niinkään muiden ihmisten tunteiden kokemista henkilökohtaisella tasolla, vaan enemmänkin näiden tunteiden tunnistamista ja hyväksymistä sekä tunteisiin vastaamista asiallisesti ja niitä kunnioittaen. Siihen sisältyy siis muiden ihmisten kuunteleminen ja heidän tunteittensa ymmärtäminen ja niiden jakaminen, itsensä asettaminen heidän asemaansa sekä tuen ja vahvistuksen tarjoaminen. Näin toimien johtaja edistää keskinäisen luottamuksen ja avoimuuden ilmapiirin syntymistä tiimiinsä ja koko työyhteisöön. Tällöin työntekijät uskaltavat ilmaista ajatuksiaan ja huolenaiheitaan mahdollisimman avoimesti. Tämä taas on välttämätöntä, jos organisaatioon halutaan luoda mahdollisimman positiivinen, innovatiivinen ja tuottavuutta edistävä organisaatiokulttuuri.
Tässä yhteydessä on hyvä tuoda esille myös muutama varoittava sana liittyen empatiaan. Vaikka empatia onkin erittäin olennainen johtajuustaito, jokaisen johtajan on johtamiskäytännöissään löydettävä tasapaino sen välillä, että hän on herkkä tiimin jäsenten tunteita kohtaan ja sen välillä, että hän kykenee tekemään päätöksiä mahdollisimman objektiivisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksiä pitää tehdä mahdollisimman rationaalisin perustein, vaikka päätöksiin liittyisikin vahvoja tunteita. Lisäksi johtajan on muistettava, että kaikissa niissä tilanteissa, joihin empatiaa sisältyy, on tärkeää välttää kenenkään ihmisen suosimista sekä vaalia jokaisen tiimin jäsenen tasa-arvoista kohtelua suhteessa muihin jäseniin.
Miten empaattista johtajuutta on mahdollista kehittää organisaatiossa? Ensimmäiseksi on hyvä muistaa, että johtajien ja esihenkilöiden omalla esimerkillä on suuri merkitys empatiaa huomioivan kulttuurin edistämisessä organisaatiossa. Esimerkkinä toimimisen merkitys on siinä, että ymmärrettävästi on paljon todennäköisempää tiimin jäsenten käyttäytyvän empaattisesti toisiaan kohtaan, kun tiimin johtaja itse toimii näin koko ajan. Panostamalla empatiaa tukevan ilmapiirin muodostumiseen, edistää johtaja kulttuuria, missä ihmisten keskinäinen kunnioitus sekä toisten ihmisten tunteiden tiedostaminen ja hyväksyminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Tällainen toiminta parhaimmillaan heijastuu myös koko organisaatioon. Esimerkkinä toimiminen edellyttää johtajalta paitsi oman toimintansa mallintamista, niin myös muiden empaattisten toimintamallien tunnistamista ja palkitsemista sekä empatian sisällyttämistä tiimin arvoihin ja käytäntöihin.
”Johtajan on kyettävä ymmärtämään erilaisten tilanteiden sekä rationaaliset että emotionaaliset näkökohdat”
Toiseksi, johtajan pitää tiedostaa, että edistääkseen empaattista johtajuutta hänen on opittava ymmärtämään empatian eri ”kirjot” sekä tämän vuoksi harjoiteltava sekä kognitiivista, emotionaalista empatiaa että myötätuntoista empatiaa. Selvennyksenä sen verran, että kognitiivinen empatia tarkoittaa toisen ihmisen näkökulman ja tunteiden ymmärtämistä ilman, että heidän tunteitaan välttämättä koettaisiin itse. Emotionaalinen empatia sen sijaan tarkoittaa samoja tunteiden kokemista, mitä toinen ihminen kokee. Myötätuntoinen empatia yhdistää tunteiden ymmärtämisen ja omakohtaisen kokemisen haluun auttaa ja tukea muita ihmisiä. Jotta johtaja kykenisi johtamaan empaattisesti, hänen on kyettävä ymmärtämään erilaisten tilanteiden sekä rationaaliset että emotionaaliset näkökohdat. Tämä edellyttää muiden ajatusten ja tunteiden ymmärtämistä oikein. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä huomioimaan tiimin jäsenten tunteet ja huolenaiheet, kun he ilmaisevat niitä. Toisen kuuntelemista paljastavien sanamuotojen käyttäminen, kuten esimerkiksi ”näen ajatuksesi pointin” tai ”ymmärrän, miltä sinusta tuntuu”, voivat auttaa toista ihmistä tuntemaan itsensä kuulluksi ja ymmärretyksi sekä samalla vahvistamaan hänen arvostuksen kokemisen tuntemuksiaan.
Kolmantena keinona edistää empaattista johtajuutta on tiimin jäsenten voimaannuttaminen sekä heidän kasvunsa tukeminen. Paitsi omaamalla tunneälyä, empaattinen johtaja huomioi ja edistää aktiivisesti tiimin jäsenten henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä. Tämä edellyttää johtajalta tiimin jäsenten vahvuuksien ja kehityskohtien tunnistamista, heidän taitojensa kehittämismahdollisuuksien tarjoamista sekä riittävän rakentavan kritiikin antamista. Tämä lisää ihmisten voimaantumista. Voimaantumisen avulla tiimin jäsenet löytävät omat sisäiset voimavaransa ja vahvuutensa sekä oppivat siten tuntemaan itseään aikaisempaa paremmin. Näin tukemalla jokaisen tiimin jäsenen henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä, koko tiimistä tulee vahvempi, tehokkaampi ja yhtenäisempi.
”Johtajan pitää rohkaista tiimissään avointa ja rehellistä viestintää”
Neljänneksi, johtajan on kannustettava tiimin jäseniä mahdollisimman avoimeen ja rehelliseen viestintään. Työyhteisöön on luotava sellainen turvallinen ja luottamuksellinen ympäristö, jossa yksilöt tuntevat itsensä mahdollisimman vapaaksi ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Tällaisen turvallisen ilmapiirin syntyminen on välttämätöntä, jotta empatiaa olisi mahdollista edistää. Johtajan pitää rohkaista tiimissään avointa ja rehellistä viestintää edistämällä siellä aktiivista keskustelukulttuuria, antamalla rakentavaa palautetta sekä käsittelemällä konflikteja ja niiden osapuolia kunnioittavasti ja empaattisesti.
Viidentenä asiana, mitä johtajalta edellytetään empaattisen johtajuuden edistämisessä, on aktiivisen kuuntelun opetteleminen. Tämä edellyttää keskittymistä ja huomion kiinnittämistä siihen, mitä keskustelukumppani sanoo ja mitä hän todella tarkoittaa sekä miltä hänestä tuntuu. Aktiivisessa kuuntelemisessa on hyvä tarvittaessa esittää myös avoimia kysymyksiä sekä osoittaa aitoa kiinnostusta keskustelukumppanin vastauksiin. Lisäksi on hyvä muistaa, että aktiivinen kuuntelu ei ole pelkästään korvien käyttämistä, vaan huomion kiinnittäminen keskustelukumppaniin näkyy myös muilla tavoin, kuten esimerkiksi katsekontaktina, hyväksyvinä nyökkäyksinä ja asiaa eteenpäin vievinä keskeytyksinä sekä väli- ja jatkokysymyksinä. Näin toimimalla johtaja voi edistää keskusteluilmapiiriä, jossa työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja sekä heidän ajatuksensa kuultuja ja hyväksyttyjä. Loppujen lopuksi voidaankin sanoa, että itse asiassa aktiivinen kuuntelu on yksi tehokkaimmista tavoista harjoitella empatiaa.
Kuudenneksi, Johtajan on kyettävä asettumaan muiden ihmisten asemaan vahvistaen näin päätöksentekovalmiuksiaan. Kyky asettua toisten asemaan tiimissä on hyvin olennainen osa empaattista johtajuutta. Johtajan on mietittävä tiimin kohtaamia tilanteita myös tiimin jäsenten näkökulmasta ja pohdittava erilaisia vaihtoehtoja niihin haasteisiin, mitä tiimi joutuu kohtaamaan toiminnassaan. Punnitsemalla näitä erilaisia vaihtoehtoja päätöksenteon pohjana sekä tarvittaessa tekemällä päätöksiä, jotka eroavat johtajan omasta näkökulmasta, auttaa tämä häntä tekemään entistä parempia päätöksiä. Tämä siksi, että näin päätökset perustuvat entistä laaja-alaisempiin näkemyksiin ja moniin erilaisiin vaihtoehtoihin sekä ovat näin hyödyllisempiä koko tiimin toiminnalle.
”Aitous on avainasemassa empaattisessa johtamisessa”
Seitsemänneksi, empaattiseen johtajuuteen kuuluu tärkeänä asiana myös se, että johtajan pitää pyrkiä olemaan ihmisenä aito ja mahdollisimman oma itsensä sekä riittävän läpinäkyvä toiminnassaan, päätöksenteossaan ja tunteittensa ilmaisussa. Voidaan hyvin sanoa, että aitous on tärkeä avaintekijä empaattisessa johtamisessa. Aito johtaja uskaltaa ja haluaa näyttää itsensä aitona ja omana itsenään välttäen piiloutumista johtajan aseman tai roolin taakse. Hänellä on syvä ja rehellinen ymmärrys omasta itsestään ja osaamisestaan. Aidolla johtajalla on vahvat arvot, tarkoin mietitty visio sekä selkeät ja realistiset tavoitteet. Hän johtaa toimintaa luottamusta herättävällä tavalla, huolehtii itsestään ja työntekijöistään sekä voimaannuttaa työntekijänsä toteuttamaan heidän omat tavoitteensa. Lisäksi hän on rehellinen omista tunteistaan ja rajoitteistaan. Läpinäkyvyys taas tarkoittaa sitä, että hän ei piilottele omia virheitään tai heikkouksiaan eli hänellä on rohkeutta olla juuri sellainen kuin hän todellisuudessa on, toki muistaen tällöin myös tunteiden ilmaisemisen perussäännön: tunteita ei saa peittää, mutta ne on kyettävä hallitsemaan.
”Empaattinen johtaja kokee erilaisuuden erityisesti vahvuutena eikä heikkoutena”
Kahdeksanneksi, empaattinen johtaja pyrkii jatkuvasti toimimaan ilman ennakkoluuloja ja olemaan tuomitsematta ihmisiä heidän erilaisuudestaan huolimatta. Empaattiseen johtajuuteen ei kuulu ihmisten arviointi heidän etnisen taustansa, uskontonsa, sukupuolensa tai erilaisten mielipiteittensä perusteella. Empaattinen johtaja kokee erilaisuuden enemmänkin vahvuutena kuin heikkoutena. Tämän takia hän välttää tuomitsemasta tai arvostelemasta muiden kokemuksia, ajatuksia tai tunteita. Lisäksi hän kunnioittaa myös sellaisia näkemyksiä ja mielipiteitä, jotka eroavat hänen omista näkökulmistaan ja mielipiteistään.
Yhdeksäntenä keinona edistää empaattista johtajuutta tiimityössä on se, että johtaja tarjoaa tiimin jäsenille mahdollisimman paljon tukea ja tunnustusta heidän tekemästään työstä. Empaattinen johtaja ymmärtää, että myönteinen palaute on elintärkeää ihmisten ammatillisen itsetunnon kehittymiselle, työmotivaatiolle sekä arvostuksen tunteen kokemiselle. Lisäksi se osoittaa tiimin jäsenille, että johtaja välittää heidän hyvinvoinnistaan, työssä viihtymisestään ja ammatillisesta kehittymisestään.
Kymmenenneksi, empatiaa ja empaattisen johtajuutta on mahdollista lisätä tiimitoiminnassa myös hyödyntämällä empatiaa entistä paremmin tiiminrakentamis- ja kehittämistoiminnassa. Ryhmänrakentamis- ja kehittämisaktiviteetit on mahdollista suunnitella edistämään empatiaa tiimin jäsenten keskuudessa. Näihin aktiviteetteihin voi kuulua mm. erilaisia ongelmanratkaisuhaasteita, ryhmäkeskusteluja ja yhteistyöprojekteja, jotka edellyttävät yksilöiden työskentelemistä yhdessä, ymmärtämään entistä paremmin toistensa näkökulmia ja tukemaan toisiaan.
”Empaattinen johtaja luo psykologisen turvallisuuden tunteen tiimiinsä”
Mitä hyötyä empaattisesta johtamisotteesta on havaittu olevan tiimien toiminnalle? Ensimmäisenä hyötynä on havaittu olevan siinä, että se edistää tiimin jäsenten keskinäistä luottamusta toisiinsa. Kun johtaja osoittaa empatiaa johtamisessaan, luo se psykologisen turvallisuuden tunteen tiimiin. Tällöin tiimin jäsenet ilmaisevat mielellään omia ajatuksiaan ja huolenaiheitaan mahdollisimman avoimesti. Toiseksi, empaattinen johtaminen parantaa tutkitusti viestinnän laatua ja sen tehokkuutta. Empatia edesauttaa huomattavasti viestinnän tehokkuutta niin viestien lähettämisessä kuin niiden vastaanottamisessakin. Kuten on jo tullut esille, empaattiset johtajat ovat usein luonnostaan hyviä kuuntelijoita. He kuuntelevat aktiivisesti, ymmärtävät muiden tarpeita sekä vastaavat näihin tarpeisiin asianmukaisesti. Kolmanneksi, empaattinen johtajuus vaikuttaa myönteisesti tiimin jäsenten sitoutumiseen paitsi työhönsä niin myös tiimiinsä. Empaattinen johtaminen lisää työviihtyvyyttä. Työntekijät jäävät yleensä niihin yrityksiin, joissa he viihtyvät ja tuntevat olevansa arvostettuja ja ymmärrettyjä. Näin empaattinen johtajuus auttaa pitämään keskeiset avainhenkilöt sitoutuneina omaan tiimiinsä ja työpaikkaansa. Neljäntenä hyötynä empaattisesta johtamisesta on siinä, että se helpottaa positiivisten konfliktien hyödyntämismahdollisuuksia asioiden eteenpäinviemiseksi tiimissä sekä negatiivisten konfliktien ratkaisemista mahdollisimman myönteisesti. Empatian hyödyntäminen mahdollistaa siten konfliktien ratkaisemisen rakentavasti sekä niiden ratkaisujen etsimisen ja löytämisen, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia.
”Johtamisessaan empatiaa hyödyntävä johtaja luo entistä positiivisemman ja tuottavamman työympäristön”
Summa summarum, empaattinen johtaminen paitsi että se hyödyttää tiimien toimintaa ja työntekijöiden työhyvinvointia ja tehokkuutta, vahvistaa myös toimintaa eteenpäin vievää organisaatiokulttuuria ja edistää näin organisaation menestystä pitkällä aikavälillä. Johtamisessaan empatiaa hyödyntävä johtaja luo entistä positiivisemman ja tuottavamman työympäristön. Se on olennainen taito, jota jokaisen johtajan tulisi kehittää ja vaalia henkilökohtaisella ammatillisella matkallaan johtajana. Näin tehdessään hän kykenee innostamaan ja motivoimaan omaa tiimiään menestymään ja saavuttamaan mahdollisimman kunnianhimoisia tavoitteita. Empatia ei sinänsä ole mikään outo ja ihmeellinen asia, mutta se edellyttää johtajalta rohkeutta olla oma itsensä ja paljastaa tunteitaan johtajana ja ihmisenä. Kirjoitukseni on hyvä lopettaa amerikkalaisen juontaja Oprah Winfreyn sanoin: ”Leadership is about empathy. It is about having the ability to relate to and connect with people for the purpose of inspiring and empowering their lives”. Näissä hänen sanoissaan on empaattisen johtajuuden ydinasiat tiivistetty hyvin muutamaan sanaan.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi