Useimpien johtajien ”märkä työuni” on haave ryhmästä lahjakkaita ihmisiä, jotka tekisivät työtä yhdessä niin hyvin, että he saisivat yhteistyötä tehden aikaan uskomattomia työtuloksia. Periaatteessa ihmisten yhdistäminen ehkä tuntuu helpolta, mutta todellisuus usein on aivan toista. Näin tämä unelma monesti jääkin pelkän haaveen tasolle, sillä käytännössä on hyvin vaikeaa saada joukkoa ainutkertaisia persoonallisuuksia, joilla kaikilla on erilaiset elämänkokemukset, uskomukset, mielipiteet ja taustat, muovautumaan yhtenäiseksi hyvin öljytyksi koneeksi. Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla mahdoton tehtävä, sillä vanhan sanonnan periaate “Teamwork makes the dream work (tiimityö saa unelmat toteutumaan)” on kyllä mahdollista saada onnistumaan myös käytännössä. Tämä tarkoittaa sitä, että onnistuneesti synkronoitu ryhmä ihmisiä voi yhdessä rakentaa jotain aivan mahtavaa silloin, kun ryhmän perusta ja yhteisöllisyyden luominen ovat kunnossa. Tällainen yhteen hitsautunut tiimi voi erinomaisessa yhteistyössä hyödyntää toistensa vahvuuksia sekä tehdä asioita, joita kukaan heistä yksilöinä ei pystyisi saavuttamaan yksin.
”Tehokas tiimi muodostuu työntekijöistä, jotka kaikki omaavat erilaisia ominaisuuksia, kykyjä ja taitoja, mutta yhteen laitettuina he kuitenkin täydentävät toisiaan”
Miten sitten tehokas tiimi on mahdollista rakentaa? Seuraavaksi aion tuoda esille 15 tehokkaan tiimin rakennuspalikkaa. Näitä ohjeita seuraamalla on mahdollista rakentaa tehokas tiimi, joka voi saada aikaan ihmeitä. Tällainen tiimi on mahdollista muodostaa työntekijöistä, jotka kaikki omaavat erilaisia ominaisuuksia, kykyjä ja taitoja, mutta yhteen laitettuina he kuitenkin täydentävät toisiaan. Lisäksi jotkut tiimin jäsenet voivat työskennellä lähityössä toisten työskennellessä taas etänä. Näistä eroista huolimatta tiimi voi toimia hyvinkin tehokkaasti ja menestyksekkäästi. Jokainen osaava johtaja oppii kyllä rakentamaan ”unelmatiimin”, jos hän oppii ymmärtämään tiimin kehittämisen perusasiat oikein. Seuraavat luettelemani tiiminrakennuspalikat ovat juuri tällaista johtajaa varten tehty. Työ ei ole helppo ja se vaatii kaikilta tiimin rakentamisessa mukana olevilta pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, mutta se on kuitenkin mahdollista.
1. Selkeytä tiimin yhteinen tehtävä eli toiminta-ajatus. Yhteisellä sitoutumisella tiimin tehtävään on suuri merkitys tiimin rakentamisessa. Tiimin tehtävä usein perustuu organisaation johdon tai muiden tiimin ulkopuolisten antamiin tavoitteisiin ja ohjeisiin, mutta hyvä ryhmässä käyty keskustelu siitä, kuinka kukin jäsen ja ryhmä yhdessä ymmärtävät tiimin tehtävän, saa aikaan sen, että tehtäväkuvauksesta tulee selkeä, mielekäs ja hyödyllinen tiimille. Tehtäväkuvaus voi parhaimmillaan tarjota tehokkaan dokumentaation tiimin toiminnan tarkoituksesta. Tehtäväkuvauksen luominen edellyttää, että tiimin jäsenet ajattelevat, keskustelevat ja pääsevät yhteisymmärrykseen seuraavista asioista:
- Mitä työtä varten tiimi on muodostettu?
- Miksi tämä työ voidaan paremmin tehdä tiiminä kuin yksilösuorituksina?
- Mikä erityistä on yhteistyössämme?
- Mitä työmme antaa organisaatiollemme, tiimillemme ja itsellemme?
- Miten reaaliaikaisesti mittaamme toimintamme menestymistä?
Tiimin tarkoitus on tärkeää määritellä lyhyesti ja mahdollisimman selkeästi. Siihen pitää sisällyttää mukaan myös käytännön tavoitteet, joiden saavuttamiseksi tiimi on muodostettu.
2. Luo selkeä ja haastava visio sekä selkeät tavoitteet. Suorituskykyiset tiimit koostuvat yksilöistä, jotka omaksuvat intohimoisesti vision, uskovat panoksensa olevan merkityksellinen sekä ovat motivoituneita tekemään parhaansa. Tärkeää on, että kaikkien tiimin jäsenten tulee luottaa, kunnioittaa ja tukea toisiaan. Kun tiimi on riittävästi hitsautunut yhteen ja sitoutunut yhteisesti hyväksytyn toiminta-ajatuksen ja vision taakse, seuraava askel on jakaa visio pienempiin, hallittavissa oleviin tavoitteisiin ja tehtäviin. Toiminta-ajatus antaa tiimille toimintaa ohjaavat periaatteet, visio antaa tiimille selkeän ja haastavan päämäärän sekä strategia antaa keinot saavuttaa tuo päämäärä. Tavoitteiden merkitys on taas siinä, että ne antavat tiimin toiminalle käytännöllisen toimintamallin vision saavuttamiseksi. Tiimin tavoitteiden tulee olla sellaisia, joihin ehdottomasti tiimin kannattaa pyrkiä ja jotka hyödyntävät organisaatiota. Tavoitteita asetettaessa pitää muistaa, että hyvät tavoitteet ovat paitsi haastavia, niin myös tarkasti määriteltyjä, mitattavissa olevia, saavutettavissa olevia, merkityksellisiä sekä aikasidonnaisia.
3.Rakenna selkeät valta- ja vastuualueet sekä tiimin jäsenten roolit. Kun tiimin tavoitteet ovat selvät, on tärkeää määritellä sekä tiimin että sen jäsenten valta- ja vastuualueet. Tässä tärkeää on se, että vallan ja vastuun pitää olla tasapainossa. Eli jos valtaa on paljon, niin vastuutakin pitää olla yhtä paljon suhteessa valtaan ja päinvastoin. Usein tehokas tiimitoiminta kaatuukin juuri vallan ja vastuun epäsuhtaan. Kun tiimin valta ja vastuualueet on riittävän hyvin määritelty, voidaan tiimin jäsenille määritellä tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat tiedot ja taidot. Tiimien toiminnassa on erityisen tärkeää, että jokainen tiimin jäsen ymmärtää, mitä häneltä odotetaan. Ilman tietoa odotuksista jäsenet eivät kykene kehittämään yhteisvastuuta tai luottamusta tiimiin. Sen jälkeen, kun tiimin odotukset ovat selkeitä ja jäsenet täyttävät (tai jopa ylittävät) heille asetetut odotukset, luottamus ja lisääntynyt ”tiimihenki” syntyvät luonnostaan. Näin tiimin jäsenten vastuualueiden tunteminen auttaa erilaisten roolien tunnistamisessa sekä tarkempien työnkuvausten kirjoittamisessa. Tällä on merkitystä, sillä tiimit toimivat yleensä tehokkaimmin, kun jokaisella jäsenellä on selkeä vastuualue tiimin toiminnassa. Kun tiimin jäsenillä on tarkasti määritellyt roolit, he voivat keskittyä omien tehtäviensä suorittamiseen ja tiettyjen työnkulkujen seuraamiseen sen sijaan, että uhraisivat energiaansa oman paikkansa tunnistamiseen. Tiimityö perustuu tietenkin tiiviiseen yhteistyöhön, mutta tiimin sujuvaan toimintaan tarvitaan myös jokaisen jäsenen suorittamaa itsenäistä työtä.
4. Luo organisaatioosi tiimikulttuuri. Jokaisella organisaatiolla on oma ainutlaatuinen kulttuurinsa. Lisäksi jokainen tiimi luo oman alakulttuurinsa johtajan, tiimin jäsenten sekä heidän tekemänsä työn perusteella. Jokaisen tiimin on tiedettävä, mitä heiltä odotetaan. Tämän vuoksi organisaatioon pitää luoda sellainen organisaatiokulttuuri, jota organisaation johto haluaa organisaation sisällä ylläpitää. Tämä kulttuuri tuo esille ne arvot, jotka osoittavat myös yksittäiselle tiimille ja sen jäsenille, kuinka heidän pitää käyttäytyä ja suhtautua työhönsä. Menestyneimmillä tiimeillä on hyvin yhtenäinen kulttuuri. Moni tiimi ehkä kykenee luomaan ja sopimaan näistä yhteisistä käyttäytymismalleista aivan yksinkin ilman muualta tulleita ohjeita, koska ne heijastavat tiimin omia ja jo aikaisemmin hyviksi havaittuja työskentely- ja viestintätyylejä. Tiimien toiminta voisi kuitenkin olla vielä tuottavampaa, jos niillä olisi etukäteen valmiina ainakin joitakin ohjeita, joita niiden työskentelyssä noudatetaan. Tähän hyvänä vinkkinä voisi olla esimerkiksi se, että johtaja kerää tiimien jäseniltä palautteita luodakseen tiimikulttuuriarvojen puitteet ja pääperiaatteet. Monille tiimeille yhteiset arvot pohjautuvat tiimin tehtävään. Tämän takia johtajan tulisi luoda jokaiselle tiimille ainutlaatuinen tiimitehtävä ottamalla sen luomisessa huomioon sekä organisaation tehtävä että ne tavat, joilla tiimit kykenevät myötävaikuttamaan tämän organisaation kokonaistavoitteen saavuttamiseen.
5. Varmista, että tiimin päätöksentekomalli on toimiva. Kirjailija ja puhuja Simon Sinekin mukaan ero managerin ja ihmisten johtajan välillä on siinä, että managerit ovat vastuussa työstä ja ihmisten johtajat ovat taas vastuussa ihmisistä, jotka taas ovat vastuussa työstä. Tällä hän tarkoittaa sitä, että managerien on tiedettävä, miten työ tehdään. Sen sijaan ihmisten johtajien on osattava innostaa ja motivoida ihmisiä tekemään parhaansa, saada heidät menestymään myös haastavina aikoina sekä pitämään kaikki sitoutuneena edettäessä kohti yhteistä päämäärää. Tämän takia tiimin päätöksentekomallilla on merkitystä. Tiimeillä on vaihtoehtona useita erilaisia malleja päätöksentekoon; Tärkeintä päätöksentekomallin valinnassa on, että se on mahdollisimman yksinkertainen, selkeä ja kaikkien tiimin jäsenten ymmärtämä. Selkeä päätöksentekomalli avaa hyvän kuvan siitä, kuka päätöksen tekee ja miten muut osallistuvat sen toteuttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ovatko kaikki päätökset konsensuspäätöksiä vai tehdäänkö tiimissä myös äänestyspäätöksiä. Lisäksi on hyvä pohtia sitä, onko tiimin johtajalla veto-oikeus tiiminpäätöksiin eli voiko hän jyrätä oman päätöksen yli tiimin tekemän päätöksen. Nämä ovat tärkeitä asioita, jotka pitää pohtia jo etukäteen ennen tiimin varsinaisen työn aloittamista. Kun tiedetään, mikä päätöksentekomalli tiimillä on käytössään, on tiimin jäsenillä tieto siitä, mitä asioita päätöksentekotilanteissa pitää huomioida ja miten päätösehdotuksia pitää työstää. Näin tiimin lopullinen päätös on helpompi rakentaa. Tärkeää päätöksenteossa on muistaa, että hyvillä päätöksillä on kaksi ominaisuutta: laatu ja sitoutuminen. Laatupäätökset ovat loogisia. Niitä tukevat hyvät perustelut sekä hyvä tieto. Laadukkaiden päätösten tekemisessä pitää varmistaa, onko kaikki saatavilla oleva tieto kerätty ja jaettu, onko kaikkia tiimin jäseniä kuultu ja onko tiimin ulkopuolisten sidosryhmien kriittistä palautetta huomioitu. Sitoutumista taas osoittaa jokaisen tiimin jäsenen aktiivinen tuki päätökselle. Tällä tarkoitetaan sitä, että hyväksyykö tiimin jokainen jäsen päätöksen, ovatko kaikki sitoutuneet toteuttamaan päätöksen sekä ymmärtävätkö kaikki oman roolinsa päätöksentekoprosessissa.
6. Tue itseohjautuvuutta ja vältä mikromanagerointia. Monien tutkimusten mukaan ihmiset, jotka tuntevat kokevansa mikromanageerausta työssään, ovat paljon kireämpiä ja stressaantuneempia kuin ne, joille on annettu enemmän mahdollisuuksia itseohjautuvuuteen. Näin oikein ymmärretty ja johdettu itseohjautuvuus tukee sekä työviihtyvyyttä tiimissä että myös tiimin tehokkuutta. Tiiminjohtajan tehtävänä tiimityössä on toimia lähinnä henkilönä, jonka luokse tiimin jäsenet voivat vapaasti mennä, kun he kokevat tarvitsevansa ohjausta tai palautetta. Tämän vuoksi, jos tiimiin rekrytoidaan oikeat ihmiset ja käytössä ovat oikeat prosessit, he tekevät työnsä ilman, että johtaja tuijottaa heidän työntekoansa ja puuttuu työn yksityiskohtiin. Itseohjautuvuudella on myös johtajalle hyvä lisäbonus: kun hän antaa tiimille enemmän vapautta, on hänellä enemmän aikaa oman työnsä tekemiseen.
7. Varmista, että tiimin yhteiset pelisäännöt ovat kunnossa. Jotta tiimi toimisi tehokkaasti, on tiimin jäsenten yhdessä luotava sille ja sen toiminnalle yhteiset pelisäännöt. Pelisäännöissä on kerrottava selkeästi, miten yhteistyö tiimissä toimii parhaiten. Pelisääntöjä voidaan pitää sopivan käyttäytymisen ohjeina. Pelisääntöjä ei tarvitse olla lukumääräisesti paljon, mutta kaikkien tiimin jäsenten pitää hyväksyä ne ja ottaa vastuu niiden noudattamisesta. Tärkeimmät pelisäännöt voivat liittyä kommunikointiin ja viestintään tiimipalavereissa ja niiden välissä sekä siihen, mitä tarkoittaa toisia ihmisiä kunnioittava ja arvostava käyttäytyminen.
8. Selvitä jokaisen tiimin jäsenen osaaminen ja taidot sekä kehitä niitä edelleen. Jokaisen tehokkaan tiimin tavoitteena on saada sen jäsenet tekemään parhaansa eli hyödyntää heidän vahvuuksiaan ja osaamistaan mahdollisimman hyvin. Tämän takia on tärkeää, että tiimissä tiedetään tarkasti jokaisen sen jäsenen kyvyt, mukaan lukien heidän vahvuutensa ja heikkoutensa. Tämän jälkeen on tärkeää määrittää, miten näitä taitoja on mahdollista täydentää. Näin on mahdollista saada selville, kuka voi tarvittaessa antaa tukea kullekin tiimin jäsenelle sekä minkä tyyppistä työtä kukin tiimin jäsen tekee hyvin ja mistä hän nauttii eniten. Näin voidaan vähentää tiimin jäsenten stressitasoa. Lisäksi tiimin jäsenten vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunteminen myös osoittaa, minkälaiseen oppimiseen ja minkälaisten taitojen kehittämiseen kannattaa tiimissä panostaa. Jatkuva mahdollisuus kehittää itseään ja osaamistaan sitouttaa tiimin jäseniä myös omaan tiimiinsä ja organisaatioonsa. Panostaminen omien työntekijöittensä kehittämiseen osoittaa työnantajan ja organisaation johdon arvostavan työntekijöitään.
9. Kerro, mitä odotat tiimiltäsi ja sen jäseniltä. Jokaisen tiimin jäsenen tulee tietää, mitä heiltä odotetaan. Tämän vuoksi tiimin jäsenille on kerrottava, mikä on heidän työnsä ”deadline”, mitä tukea johtaja voi antaa heille, mitkä ovat käytettävissä olevat prosessit, jotka helpottavat heidän työtään sekä kuinka heidän työtään ja sen onnistumista arvioidaan. Lisäksi johtajan on hyvä kertoa myös tiimilleen, mitä odotuksia hänellä on tiimin jäsenten kommunikoinnista ja viestinnästä. Kuinka usein ja miten pitää viestiä? Mikä on riittävän avointa, rehellistä ja läpinäkyvää viestintää? Miten tiimin jäseniä kannustetaan ja arvostetaan heidän työssään? Miten konflikteja käsitellään rakentavasti? Kunnioitetaanko tiimin tekemiä päätöksiä ja heidän antamaansa palautetta? Selkeiden standardien asettaminen näihin kysymyksiin alusta alkaen varmistaa, että jokainen tiimin jäsenen tietää, minkälaista työpanosta heiltä odotetaan.
10. Motivoi tiimiäsi luomalla positiivinen työympäristö. Jokainen tiimi kohtaa toimintansa aikana monia ylä- ja alamäkiä. Mitä positiivisempi heidän työympäristönsä on, sitä ”teflonpintaisempia” he voivat olla muutoksille ja stressille. Lisäksi sitä nopeammin he voivat myös toipua, jos jokin menee pieleen. Monet tärkeimmistä asioista, mitkä edistävät työpaikan positiivisuutta ovat samoja ominaisuuksia ja käytäntöjä, jotka rakentavat myös menestyviä tiimejä. Tärkeimpänä asiana on se, että työpaikalla kunnioitetaan jokaisen ihmisen yksilöllisyyttä, tarjotaan kaikille työntekijöille henkisesti ja fyysisesti terve ja turvallinen työpaikka sekä annetaan kaikille mahdollisuus kehittyä ja kasvaa työssään.
11. Salli sopiva erilaisuus tiimissä ja ota siitä kaikki hyöty irti. Tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, kuinka monimuotoisuus laajentaa ihmisten näkökulmaa monissa asioissa. Tämä voi parhaimmillaan johtaa uusien ajattelutapojen syntymiseen. Nämä uudet ajatukset voivat taas johtaa entistä suurempaan innovaatioon, nopeampaan ja parempaan ongelmanratkaisukykyyn sekä syvempiin ja pidempiin asiakassuhteisiin. Kaikkein tehokkaimmat tiimit sisältävät ihmisiä, joilla on monia eri taitoja sekä erilaisia ammatti- ja kokemustaustoja. Lisäksi tiimiin on kyettävä toivottaa tervetulleeksi myös sellaisia jäseniä, joilla on erilaisia mielipiteitä sekä rohkaista tiimissä erilaisten ajatusten ja ehdotusten esille tulemista. Työskentely eri taustoista, uskomuksista, elämäntavoista ja elämänkokemuksista tulevien ihmisten kanssa hyödyttää jokaista yksilöä myös henkilökohtaisella tasolla. Lisäksi kun tiimin jäsenet kohtaavat säännöllisesti ihmisiä normaalin elämänpiirinsä ulkopuolella, tulevat he tietoisemmiksi omista ennakkoluuloistaan ja stereotypioistaan. Kun ihmiset tulevat entistä tietoisemmiksi itsestään, voivat he avata mielensä myös uusille ajatuksille. Tärkeää on myös se, että entistä suurempi avoimuus uusille ihmisille ja ajatuksille johtaa myös parempaan kykyyn kokea empatiaa sekä suurempaan sopeutumis- ja uudistumiskykyyn muutostilanteissa.
12. Salli tiimisi ottaa riskejä sekä tehdä kokeiluja. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että tiimit ovat usein tuottavimpia, kun niillä on tarkkaan määritellyt tehtävät ja roolit. Tämä ei kuitenkaan vähennä sen merkitystä, että tiimit voisivat toimia myös luovasti. On nimittäin havaittu, että kaikkein menestyneimmät tiimit ottavat yleensä herkemmin tietoisia riskejä. Nämä tarjoavat niille runsaasti mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Tämä etenkin tapahtuu silloin, kun nämä kokeilut mahdollistavat aikaisempaa parempien tulosten tuottamisen. Riskienotolla on merkitystä, sillä se auttaa tiimiä kasvamaan ja löytämään uusia luovia ratkaisuja ongelmiin. Kun tiimille annetaan mahdollisuus testata ideoita ja jopa luvan epäonnistua niissä, se voi löytää tavan tehdä jotain parempaa, nopeampaa tai halvempaa. Lisäksi riskienotto saattaa jopa paljastaa monia käyttämättömiä mahdollisuuksia. Sitä paitsi epäonnistumisetkaan eivät ole turhia, sillä ne toimivat hyvinä oppimisesimerkkeinä.
13. Anna tiimillesi aito ja rehellinen tunnustus heidän onnistuessaan. Riippumatta siitä, millä hierarkkisella tasolla tiimi toimii, tulee sen jäsenten tuntea olevansa arvostettuja sekä työntekijöinä että myös ihmisinä yleensäkin. He eivät saa kokea olevansa mitään tunteettomia robotteja. Jokainen ihminen haluaa, että hänen työllään on merkitystä ja että häntä arvostetaan. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä vilpittömämpää ja mitä useammin hän saa tunnustusta, sitä sitoutuneemmaksi ja innostuneemmaksi hän tuntee itsensä. Tätä esihenkilöltä saatua tunnustuksen arvoa ei voida ylittää millään palkinnolla, palkannousulla tai ylennyksellä. Tärkeää kuitenkin tunnustuksessa on se, että se on aitoa, kohdennettua ja reaaliaikaista.
14. Luo mahdollisimman avoin palautekulttuuri. Edelliseen kohtaan viitaten on todettava, että yleensäkin ottaen hyvällä palautekulttuurilla on merkitystä. Me kaikki teemme joskus virheitä. Virheiden tekemisestä on se hyöty, että vaikka niiden tekeminen harmittaakin, niistä on mahdollista oppia. Kaikkia virheitämme emme kuitenkaan aina itse edes havaitse. Tällöin tärkeäksi työkaluksi nousee saamamme palaute. Avoimella ja rakentavalla kritiikillä sekä hyvin perustellulla palautteella on se hyöty, että ne auttavat tiimin jäseniä kehittämään taitojaan. Lisäksi palaute voi ennaltaehkäistä monia ongelmia. Tosiasia on vielä se, että silloin kun sekä johtajat että tiimin jäsenet kykenevät käyttämään palautetta hyödykseen, on heillä paremmat valmiudet vastata tuleviin haasteisiin. Tämä on yksi parhaista keinoista rakentaa tehokas tiimi pitkällä aikavälillä. Tiimin suorituskykyä on hyvä tarkastella säännöllisten tiimipalaverien ja henkilökohtaisten tapaamisten avulla. Näin voidaan varmistaa, että tiimi edistyy tavoitteissaan. Tiimin edistymisen seuranta ja tarkastelu mahdollistaa säätöjen ja parannusten sisällyttämisen reaaliaikaisesti. Näihin seurantatoimenpiteisiin on hyvä ottaa mukaan myös jokaisen tiimin jäsenen itsearvioinnit.
15. Varmista, että tiimin sisäinen ja ulkoinen viestintä toimii mahdollisimman tehokkaasti. Kaikki em. luettelon aikaisemmin kertomaani 14 askelmaa edellyttävät tehokasta viestintää. Pidän kuitenkin tärkeänä vielä erikseen korostaa viestinnän merkitystä tiimin toiminnassa, sillä hyvin monet tiimit eivät saavuta omaa potentiaaliaan, koska niiden viestinnässä on ongelmia. Näin tapahtuu monia turhia viestintämokia, jotka vaikuttavat negatiivisesti tiimin yhteishenkeen ja lopulta myös tiimin tulokseen. Tämän takia jokainen tiimi tarvitsee selkeät viestintälinjat toimiakseen saumattomasti yhteen hiilen puhaltaen. Viestinnän tehostamiseksi tiimin tulee selventää kunkin tiimin jäsenen roolit ja vastuut. Tämä selventää jokaisen jäsenen vastuualueet sekä mitä pitää tehdä, kun ongelmia ilmenee tai miten ko. ongelma on ratkaistava. Tiimillä pitää olla selkeä kuva myös asioista, joista pitää tiedottaa ja millä välineillä tiedottaminen tehdään.
”Tehokkaille tiimeille yhteistä on se, että ne kannustavat jäseniään jakamaan ideoita, pohtimaan ratkaisuja ja ratkaisemaan ongelmia tiiviissä yhteistyössä”
Tähän kirjoitukseni loppuun on vielä hyvä kerrata ne asiat, mistä asioista tehokas tiimi on mahdollista tunnistaa. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että tehokkaille tiimeille yhteistä on se, että ne kannustavat jäseniään jakamaan ideoita, pohtimaan ratkaisuja ja ratkaisemaan ongelmia tiiviissä yhteistyössä. Hyvillä tiimeillä on myös niiden jäsenille käytännön hyötyä, sillä ne tarjoavat heille lisätukea ja kehittymismahdollisuuksia. Tutkimuksissa tehokkailla tiimeillä on todettu olevan seuraavia ominaisuuksia.
- Tavoitekeskeinen ajattelutapa. Tehokkaimmat tiimit yhdessä asettavat, toteuttavat ja pyrkivät kohti tavoitteita tehokkuuden lisäämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.
- Tiimin jäsenet ovat sitoutuneita. Ne ihmiset, jotka työskentelevät omiin vahvuuksiinsa ja asiantuntijuuteensa perustuvissa rooleissa ovat usein erittäin motivoituneita.
- Tiimit ovat avoimia oppimiselle. Monissa tiimeissä on mahdollista mukauttaa niiden jäsenten rooleja ja vastuita projektin tai tehtävän tarpeiden mukaan. Tämä kannustaa ammatilliseen kasvuun niitä tiimin jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita omien taitojensa haastamisesta sekä uusien yksilöllisten tehtävien oppimisesta.
- Tiimissä kohtaa monipuoliset näkökulmat ja kokemukset. Monimuotoisuus rohkaisee luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Tämän takia niillä tiimeillä, joilla on suurin kirjo kokemuksia ja mielipiteitä, on parhaimmat mahdollisuudet suoriutua parhaiten.
- Organisaatioissa ja tiimeissä on yhteiseksi koettu kulttuuri: Olipa sitten kyseessä koko organisaation kulttuuri tai tiimin kulttuuri, niin ne tiimit, joita yhdistää yhteiseksi koettu tehtävä tai samanlaiset arvot, ovat usein motivoituneempia.
- Tiimissä vallitsee vastuullisuus ja velvollisuuden tunto: Kun tiimit jakavat organisaatiossa vallitsevat arvot sekä hyväksyvät yhteiset tavoitteet, tiimin jokainen jäsen kokee ne myös ominaan.
- Tiimissä toimii selkeä viestintä. Hyvissä tiimeissä pohditaan ratkaisuja, tarjotaan tilannepäivityksiä sekä suoritetaan tehtävät loppuun saakka.
- Tiimiä johtaa tehokas johtaja: Johtajat, jotka antavat toiminnalle selkeän suunnan ja kannustavat tiimin jäseniä onnistumaan tehtävissään, saavat yleensä tiiminsä parhaiten menestymään.
Tehokkaan tiimin rakentaminen ei onnistu ilman pitkäjänteisyyttä, oikeita henkilövalintoja, selkeää tehtävää ja visiota, kärsivällisyyttä sekä hyvää johtamista. Tehokas tiimi voi kyllä syntyä itsestäänkin, mutta puutarhurin keinoin kerrottuna jos sitä ei kastella oikein ja hoideta hyvin, kuihtuu se olemattomiin aivan kuin hoitamattomat kasvitkin. Sen sijaan hyvä johtaja toimii kuin hortonomi kasvien kanssa. Hän ensin istuttaa tiimin sopivaan kasvuympäristöön, kasvattaa sitä herkin ottein, oikein ravitsemalla sekä huolehtii, että kasvuympäristö tukee sen toimintaa mahdollisimman hyvin. Näin tiimi nousee kukoistukseen kuin kaunis kukka ja levittää loistoaan ympäristöönsä.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi