Psykologista turvallisuutta ei luoda silmänkääntötempuilla vaan pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä

Työelämässä puhutaan nykyään paljon psykologisesta turvallisuudesta. Amerikkalaisen The Predictive Index-sivuston vuotuisessa People Management Report-katsauksessa v. 2019 tuli esille, että niissä organisaatioissa, joissa on kiinnitetty huomiota psykologiseen turvallisuuteen, työntekijöiden vaihtuvuus ja sairauspoissaolot ovat vähäisempiä kuin muissa organisaatioissa. Tässä onkin hyvä ensin pohtia, että mitä sitten tarkoitetaan psykologisella turvallisuudella?  Psykologista turvallisuutta voidaan pitää organisaatiossa yhteisenä ja kaikkien… Lue lisää Psykologista turvallisuutta ei luoda silmänkääntötempuilla vaan pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä

Itsemyötätunto tuo lisäarvoa johtamiseen

Viimeisten vuosikymmenien aikana on tehty lukuisia listauksia siitä, mitkä asiat tekevät johtajasta hyvän johtajan. Itsekin olen tällaisiin listauksiin ”syyllistynyt”. Olen kuitenkin pikkuhiljaa tajunnut, että näiden listojen tekeminen on aivan turhaa puuhaa, sillä on olemassa monia erilaisia johtamistyylejä ja taitoja, jotka tekevät johtajasta hyvän johtajan. Nämä taidot ja tyylit ovat usein tilanne- ja asiakohtaisia, joten yhtä… Lue lisää Itsemyötätunto tuo lisäarvoa johtamiseen

Miksi yliannos empatiaa voi olla pahasta?

Aloittaessani konsultin ja yritysvalmentajan uraa 1990-luvun lopulla, elimme työelämässä täysin eri maailmanaikaa kuin nykyään. Jos silloin vahingossakin johtaja- ja tiimivalmennuksissa uskalsi hiukan pidempään ja innostuneemmin puhumaan tunteista ja niiden merkityksestä johtamisessa ja tiimijäsenten yhteistyön kehittämisessä, vastauksena oli usein syvä hiljaisuus tai lähes raivoisat vastalauseet ”mitä se märkäkorva konsultti oikein sekoilee” -asenteella. Tilanne alkoi pikkuhiljaa onneksi… Lue lisää Miksi yliannos empatiaa voi olla pahasta?

Miksi me tarvitsemme ihmislähtöistä johtajuutta?

Olen toiminut konsulttina ja yritysvalmentajana lähes 30 vuoden ajan. Koko urani aikana olen pyrkinyt aktiivisesti taistelemaan ihmislähtöisen johtamisen puolesta. Näiden vuosien aikana olen välillä kohdannut vähättelyä ottaessani asiaa esille ja monien johtajien pitäessä ihmisjohtamista vähemmän tärkeänä kuin ns. koviin lukuihin, kuten esimerkiksi taloudellisiin faktoihin perustuvaa johtamista. Toisinaan taas sanomani on otettu vastaan myönteisesti johtajien ymmärtäessä… Lue lisää Miksi me tarvitsemme ihmislähtöistä johtajuutta?

Johtaja – arvostatko riittävästi työntekijöitäsi?

Työelämäkeskusteluissa puhutaan tällä hetkellä paljon työntekijöiden huomioimisen ja arvostamisen merkityksestä työpaikoilla. Ensi kuulemalta nuo kaksi termiä kuulostavat aivan samaa tarkoittavilta asioilta. Keskusteluissa niitä käytetäänkin hieman sekavasti miettimättä usein tarkempaa niiden todellista merkitystä. Toisin sanoen, me pidämme niitä synonyymeinä. Kuitenkin olisi tärkeää muistaa, että ”huomioimisella” ja ”arvostamisella” on käytännössä suuri ero. Jos johtajat todella haluavat tiimiensä… Lue lisää Johtaja – arvostatko riittävästi työntekijöitäsi?

Johda itseäsi lempeästi, niin elämäsi laatu paranee

Johdatko itseäsi riittävän lempeästi vai ryntäiletkö apinan raivolla kiivaan työelämän oravanpyörässä ehtimättä kunnolla rentoutua ja ajatella järkevästi? Nyt kesällä työtahdin toivottavasti hieman helpottuessa olisi hyvä miettiä näihin kysymyksiin vastauksia. Ymmärrän kyllä hyvin, että työelämä vaatii osansa, mutta meidän on opittava antamaan enemmän aikaa myös itsellemme ja itsemme kehittämiselle. Kiihkeässä työelämässä me olemme usein turhan ankaria… Lue lisää Johda itseäsi lempeästi, niin elämäsi laatu paranee

Johtamisen karikot, osa 3: Empatiaköyhyys ”Empatiaköyhyys on lukuisten ongelmien syynä ja pahimmillaan se tuhoaa koko yhteisön”

Tässä kirjoitussarjassa pyrin tuomaan esille niitä johtajuuden karikoita, joita johtajat voivat kohdata omassa johtajuudessaan. Kahdessa ensimmäisessä kirjoituksissani karikkoina olivat ylpeys ja ahneus. Tällä kertaa aiheenani on empatiaköyhyys. Sana ”empatia” perustuu muinaiskreikan sanaan empátheia, ”intohimo” sekä sanaan ”páthos”, ”tunne”. Empatia -sanan otti käyttöön englannin kieleen vuonna 1909 brittiläinen psykologi Edward B. Titchener käännettyään saksalaisen filosofi Theodor… Lue lisää Johtamisen karikot, osa 3: Empatiaköyhyys ”Empatiaköyhyys on lukuisten ongelmien syynä ja pahimmillaan se tuhoaa koko yhteisön”

Johtamisen karikot, osa 2: Ahneus ”Ahne ihminen elää aina puutteessa”

Tässä kirjoitussarjassa pyrin tuomaan esille niitä johtajuuden karikoita, joita johtajat voivat kohdata omassa johtajuudessaan. Ensimmäisenä karikkona oli ylpeys. Tällä kertaa aiheenani on ahneus. Ahneus sanana pohjautuu latinankieliseen sanaan ”cupiditatem”, mikä tarkoittaa ”intohimoista halua, himoa, kunnianhimoa”. Yksinkertaisesti ahneudella tarkoitetaan ihmisen kiihkeää halua saada itselleen omaisuutta. Tämä himoittu omaisuus voi olla joko aineellista, kuten esimerkiksi varallisuutta, tavaroita… Lue lisää Johtamisen karikot, osa 2: Ahneus ”Ahne ihminen elää aina puutteessa”

Johtamisen karikot, osa 1: Ylpeys ”Ylpeys käy lankeemuksen edellä”

Tässä kirjoitussarjassa pyrin tuomaan esille niitä johtajuuden karikoita, joita johtajat voivat kohdata omassa johtajuudessaan. Ensimmäisenä karikkona on vuorossa ylpeys. Ylpeys on katolisen kirkon oppien mukaan seitsemän kuolemansynnin joukossa kaikkein suurin synti. Ylpeys käsitteenä on läheisesti yhteydessä muinaiskreikan hybris -käsitteeseen.  Kun nykyaikana hybris tarkoittaa liioiteltua itsevarmuutta ja -luottamusta, joka lopulta usein johtaa ansaittuun rangaistukseen, niin Antiikin… Lue lisää Johtamisen karikot, osa 1: Ylpeys ”Ylpeys käy lankeemuksen edellä”

Sopiva yhdistelmä empatiaa ja myötätuntoa tekee johtajasta entistä paremman johtajan

Tunnetaidot ja tunnejohtaminen ovat nyt vihdoinkin nousemassa arvostetuiksi johtamistaidoiksi. Erityisesti tunneälyn osa-alueista empatian ja sympatian merkitys on noussut korkeammalle kuin aikaisemmin. Tämä kehitys on upeaa, mutta vieläkin liian monet organisaatiot keskittyvät tavoitteiden saavuttamiseen hampaat irvessä rutistamalla työntekijöiden selkänahasta viimeisetkin mehut irti. Kun pyritään puuttumaan ilmiselvään empatiaköyhyyteen lukuisissa nykypäivän työpaikoissa, on tärkeää tunnistaa, että organisaation kulttuurin… Lue lisää Sopiva yhdistelmä empatiaa ja myötätuntoa tekee johtajasta entistä paremman johtajan