Matka yhteisöohjautuvuuteen voi olla pitkä ja haastava, mutta samalla myös antoisa kokemus

Itseohjautuvuus on tämän ajan trendikkäimpiä asioita työelämässä myös meillä Suomessa. Lukuisat organisaatiot niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla vannovat sen nimeen. Yleisesti tarkasteltuna itseohjautuvuudella tarkoitetaan lyhyesti määriteltynä ihmisen kykyä toimia itsenäisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta. Käytännössä tämä määritelmä tarkoittaa siis yksilön kykyä johtaa itse itseään. Itseohjautuvuuden yhteydessä meillä paljon puhutaan myös yhteisöohjautuvuudesta. Tällä taas… Lue lisää Matka yhteisöohjautuvuuteen voi olla pitkä ja haastava, mutta samalla myös antoisa kokemus

Vastuullinen johtaja huolehtii myös omasta jaksamisestaan ja työhyvinvoinnistaaan

(Tämä kirjoitus ”kristallisoitui” esitykseeni, jonka pidän Suomen suurimmassa työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisen Work goes happy –tapahtumassa Oopperatalossa Helsingissä 24.3.2020. Koronapandemian takia tapahtuma ja myös esitykseni siirrettiin syksyyn ja pidettiin webinaarina 26.11.2020) Nykypäivän työelämä on kyllä monin tavoin kehittynyt hyvään suuntaan viime vuosien aikana, mutta on siellä paljon vielä korjattavaakin. Esimerkiksi me vieläkin suuresti arvostamme henkilöä,… Lue lisää Vastuullinen johtaja huolehtii myös omasta jaksamisestaan ja työhyvinvoinnistaaan

Mitä johtajan läsnäolo tarkoittaa ja miksi siihen pitää panostaa?

Onko johtajuus synnynnäistä vai voiko siinä kehittyä? Tätä asiaa on aina silloin tällöin hyvä pohtia. Mielipiteitä olen kuullut puoleen ja toiseen. Amerikkalainen johtamisen asiantuntija ja kirjailija Warren G. Bennis sanoi mielestäni viisaasti jo kymmeniä vuosia sitten: ”Vaarallisin johtamiseen liitetty myytti on se, että johtajaksi synnytään. Tällä tarkoitetaan siis sitä, että johtajuuteen vaikuttaisi geneettiset tekijät. Tämä… Lue lisää Mitä johtajan läsnäolo tarkoittaa ja miksi siihen pitää panostaa?

Johtaja – Luottamusta ei rakenneta tyhjillä puheilla, vaan teoilla!

”Syvä keskinäinen luottamus on kuin liima, joka sitoo ihmiset yhteen”, sanotaan. Tämä totuus pätee niin parisuhteissa, ystävyydessä, armeijan taisteluparien kesken, työpaikoilla työkaverien kesken sekä esimies- alaissuhteissa. Se on totta, että useimmilla meistä ihmisistä on jo olemassa eräänlainen perusluottamus kohdatessamme uusia ihmisiä. Syvä luottamus ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan sen pohjana ovat yhteiset kokemukset ja niiden… Lue lisää Johtaja – Luottamusta ei rakenneta tyhjillä puheilla, vaan teoilla!

Miksi empaattiselle johtajalle on yhä enemmän tarvetta?

Keskustelin jokin aika sitten erään suuren yrityksen johtajan kanssa. Keskustelumme aikana hän huokaisi syvään ja sanoi: ”Tiedätkö, maailma olisi paljon parempi paikka elää, jos sekä poliittiset että yritysjohtajat omaisivat enemmän empatiaa!” Tässä asiassa olen hänen kanssaan samaa mieltä. Olen usein blogeissani kirjoittanut tunneälyn ja empatian tärkeydestä johtamisessa. Aiheella on mielestäni niin paljon merkitystä, että olen… Lue lisää Miksi empaattiselle johtajalle on yhä enemmän tarvetta?

Miksi johtajien tunnetaidoilla on merkitystä?

Olen jo monesti useamman vuoden aikana näissä blogeissani kirjoittanut tunneälystä, tunnetaidoista ja tunnejohtamisesta. Olen pitänyt aihetta esillä sen takia, että mielestäni tunneälykkyyttä voidaan hyvällä syyllä pitää yhtenä tärkeimmistä johtamis- ja työyhteisötaidoista. Tässä nimenomaan korostan sanaa ”taito”, sillä tunneälyä on mahdollista paitsi mitata, niin myös jokaisen meistä kehittää. Näistä syistä johtuen ei siis ole ihmekään, että… Lue lisää Miksi johtajien tunnetaidoilla on merkitystä?

Valta ja vallankäytön dilemmat – turmeleeko valta johtajan vai antaako oikein ymmärretty vastuu siihen pelastuksen?

Ihmiskunnan historian aikana niin moni ihminen on janonnut valtaa ja saatuaan sitä niin monen ihmisen elämän valta on turmellut. Sokea vallanhimo on johtanut lukemattomiin sotiin, kriiseihin ja henkilökohtaisiin tragedioihin. Valta ja siihen kuuluva vallankäyttö ei todellakaan siis aina ole ollut helppoa ja hedelmällistä etenkään vallankäytön kohteille, mutta usein ei myöskään itse valtaa käyttäville. Mitä valta… Lue lisää Valta ja vallankäytön dilemmat – turmeleeko valta johtajan vai antaako oikein ymmärretty vastuu siihen pelastuksen?

Merkityksellisyys työssä – mitä se tarkoittaa ja miten sitä on mahdollista lisätä?

Moni meistä varmaankin toisinaan miettii omaa työtään ja sen merkitystä. Mieleemme voi nousta monenlaisia kysymyksiä, kuten esimerkiksi mitä työ meille merkitsee? Mikä on sen tarkoitus? Pitääkö työn olla vain se osa elämää, joka tuo meille ja perheellemme elannon vai voiko työllä olla jotain muutakin merkitystä meille? Onko työllämme muille ihmisille mitään merkitystä? Tässä kirjoituksessani pyrin… Lue lisää Merkityksellisyys työssä – mitä se tarkoittaa ja miten sitä on mahdollista lisätä?

”Konsultin vieraskynä” Sanna Wedman: Opettajan ajatuksia kehittämisestä ja ihmislähtöisestä johtamisesta

”Kehittäjäopettajat ovat koulun muutoksen alullepanijat. Heidän kauttaan uudet ideat löytävät tiensä työyhteisöön, ja parhaassa tapauksessa juurtuvat pysyviksi uusiksi toimintatavoiksi. Kehittäjäopettajia ei voi varsinaisesti tilata. Tavallisempi tarina lienee se, että kehittäjäopettajat syntyvät työyhteisössään.”, kirjoittaa kehittämismyönteinen reksi blogissaan Pidä kiinni kehittäjäopettajista. ”Minulla on kehittäjän sydän ja mieli” Minulla on kehittäjän sydän ja mieli. Oppiminen ja kehittyminen ovat… Lue lisää ”Konsultin vieraskynä” Sanna Wedman: Opettajan ajatuksia kehittämisestä ja ihmislähtöisestä johtamisesta

Organisaation päätöksentekoprosessin todellinen kunto testataan kriisitilanteissa

Jokaisen johtajan tärkein tehtävä työssään on saada aikaan päätöksiä, jotka sitten kyetään viemään käytäntöihin. Päätöksenteko ei koskaan ole ”piece of cake” –juttu, sillä jokaiseen päätökseen liittyy paitsi vallankäyttöä, niin myös vastuuta päätöksen tekemisestä ja sen seurauksista. Sitä paitsi päätökset ovat hyvin erilaisia. Hyviä ja helppoja päätöksiä on aina mukavaa tehdä ja niitä jokainen johtaja mieluiten… Lue lisää Organisaation päätöksentekoprosessin todellinen kunto testataan kriisitilanteissa