Olen aikaisemmin kirjoittanut blogeissani narsismista ja narsistisesta johtajasta. Psykopaattiaiheetta olen vältellyt lähinnä sen ristiriitaisuuden ja tunneherkkyyden takia. Nyt kuitenkin päätin ottaa ko. aiheen käsittelyyni erityisesti työelämän ja johtajuuden kannalta tarkasteltuna. Yksi syy psykopaattiaiheesta kirjoittamiseen on myös siinä, että havaitsin jo narsismiaiheesta kirjoittamisen yhteydessä, että ”narsistisanaa” on liiankin helppoa käyttää suutuksissa ollessaan haukkumasanana toista ihmistä kohtaan ilman, että nimittelijä itse kykenee asiaa kovinkaan syvällisesti perustelemaan. Samaa tapahtuu myös puhuttaessa psykopaateista. Sana on liiankin helppo heittää rajuna syytöksenä toisen ihmisen suuntaan ilman mitään konkreettisia faktoja. Tässä yhteydessä onkin tärkeää muistaa, että sekä narsistien että psykopaattien kohdalla kukaan maallikko ei voi tehdä kenestäkään ihmisestä varmaa diagnoosia, vaan diagnoosin tekeminen on jätettävä alan ammattilaisille. Ihmisellä voi olla yksittäisiä narsistin tai psykopaatin ominaisuuksia ja piirteitä hänen kuitenkaan olematta narsisti tai psykopaatti. Tämän takia ”varmoista” yleistyksistä tulisikin luopua.
”Kiinnostus psykopatiaan sekä johtajuuden ja psykopatian yhteyksiä kohtaan on vähitellen kasvanut”
Miksi sitten psykopatiasta ja psykopaateista pitää puhua? Olen havainnut, että viime vuosien aikana kiinnostus psykopatiaan sekä johtajuuden ja psykopatian yhteyksiä kohtaan on vähitellen kasvanut. Tästä yhtenä osoituksena on keskustelu Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin hyvin ristiriitaisesta persoonasta sekä hänen luonteenpiirteistään. Tässä kuitenkin on hyvä muistaa, että vaikka Trumpin käyttäytyminen onkin ruokkinut paljon julkista suuttumusta, niin itse asiassa psykopatian ilmenemisellä työpaikoilla ja organisaatioiden päätöksenteossa on paljon suorempi ja tärkeämpi vaikutus elämäämme. Mutta ennen kuin tartun asiaan enemmän, on hyvä pohtia, mitä psykopatialla oikein tarkoitetaan sekä mitä eroa on sosiopaatilla ja psykopaatilla. Lyhyesti sanottuna psykopatia on, kuten narsismikin, yksi persoonallisuushäiriön muoto. Persoonallisuushäiriöt ovat taas joustamattomia ajatus- ja käyttäytymismalleja, jotka näkyvät ihmisten välisissä sosiaalisissa suhteissa. Puhuttaessa taas sosiopaateista ja psykopaateista on hyvä tiedostaa, että näitä termejä käytetään usein vaihtoehtoisina ja samaa tarkoittavina ilmaisuina, mutta ne kuitenkin ovat eri asioita. Psykologien määritelmien mukaan ”sosiopaatti” viittaa henkilöön, jolla on epäsosiaalisia taipumuksia, jotka johtuvat sosiaalisista tai ympäristöön liittyvistä tekijöistä. Sen sijaan psykopaattiset piirteet ovat enemmän synnynnäisiä, vaikka kaoottinen tai väkivaltainen kasvatus voikin vaikuttaa näiden ilmenemiseen vielä enemmän. Psykopaatit ovat tunnettuja kyvystään laskelmoivaan harkintakykyyn, kun taas sosiopaatit ovat impulsiivisempia toimien enemmän hetken mielijohteesta.
”Psykopaattia houkuttelee sellainen työnkuva, jossa hän voi käyttää valtaa ja hyödyntää manipulatiivisia taitojaan ohjailemalla ihmisiä”
Vuorovaikutuskouluttaja ja kirjailija Thomas Eriksonin mukaan psykopaatteja on meidän keskuudessamme enemmän kuin ehkä ymmärrämme. Monien tutkimusten arvioiden perusteella heitä arvioidaan olevan väestötasolla 1–4 prosenttia, mutta suuria eroja heidän esiintymisestään voidaan nähdä tarkasteltaessa eri ammattialoja. Joissakin tutkimuksissa on arvioitu esimerkiksi, että jopa niinkin paljon kuin 12 prosenttia yritysjohtajista voidaan laskea psykopaateiksi! Sukupuolia tarkastellessa naisia arvellaan psykopaattien joukossa olevan enemmän kuin miehiä. Tärkeämpää kuin psykopaattien määrä on siinä, että heidän vaikutuksensa ulottuu isoon joukkoon ihmisiä. Psykopaatteja voi löytää kaikilta toimialoilta, mutta on olemassa yritysjohtajien lisäksi muitakin toimialoja, missä heitä suhteutettuna heidän väestöosuuteensa on enemmän. Syynä tähän on siinä, että tyypillistä psykopaattia kiehtoo korkea status ja valta. Piirteidensä perusteella hän voi olla sopiva esimerkiksi johtamistehtäviin ja myyntityöhön. Tämän takia myös politiikasta on mahdollista löytää psykopaatteja. Yleisesti ottaen psykopaattia houkuttelee sellainen työnkuva, jossa hän voi käyttää valtaa ja hyödyntää manipulatiivisia taitojaan ohjailemalla ihmisiä. Tämän takia tyypillisimpiä aloja johtajan, poliitikon ja myyntiammattilaisen lisäksi, missä psykopaatin voi kohdata ovat mm. lakimiehen, kirurgin, toimittajan, virkamiehen, poliisin ja papin ammatit. Näitä edellä mainittuja ammatteja yhdistää se, että psykopaatille on tärkeää, miten muut ihmiset näkevät ja kokevat hänet. Tämän takia hänelle on tärkeää ammatillisesti korkea status ja arvovalta. Voidaan sanoa, että psykopaattia kiehtovat erityisesti ne alat, joissa ne henkilöt, joihin hän käyttää valtaa, osoittavat hänelle kiitollisuutta.
Tarkasteltaessa psykopatiaa työelämän kannalta, niin vaikka psykopaatit edustavat tyypillisesti pientä prosenttiosuutta työpaikojen henkilöstöstä, psykopatian esiintyminen työpaikoilla, erityisesti organisaatioiden ylimmässä johdossa, voi aiheuttaa valtavaa vahinkoa. Tämä vahinko ulottaa lonkeronsa paitsi työyhteisön ilmapiirin laadulle niin myös työpaikan tehokkuudelle ja tuottavuudelle sekä näiden myötä myös koko organisaation toiminnalle. Psykopaattien työskennellessä yleensä eniten organisaatiorakenteen korkeammilla tasoilla, aiheuttaa heidän toimintansa usein ”shokkiaaltomaisia” vaikutuksia koko organisaatiossa. Nämä shokkivaikutukset heijastuvat negatiivisesti koko yrityskulttuuriin. Esimerkkejä psykopaattien haitallisista vaikutuksista työyhteisöjen toimintaan ovat mm. kasvanut kiusaamistilanteiden määrä työyhteisössä, negatiivisten konfliktien lisääntyminen, työstressi, henkilöstön suuri vaihtuvuus, lisääntyneet poissaolot sekä tuottavuuden ja sosiaalisen vastuun väheneminen. Voidaan jopa sanoa, että koko organisaation eettiset standardit voivat pahimmissa tapauksissa heikentyä pahasti, jos yrityksen johdossa psykopaatti, tai psykopaatit, pääsevät levittämään myrkyllistä vaikutustaan. Muutama vuosi sitten Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että ne yritykset, joiden johtajat osoittavat ”psykopaattisia piirteitä”, heikentävät toiminnallaan voimakkaasti yritysten osakkeiden arvoa vähentäen osakkeenomistajien tuloja. Näin kyseisten organisaatioiden markkina-arvo putoaa voimakkaasti aiheuttaen osakkeenomistajille jopa huomattavia tappioita.
Mistä sitten työpaikan psykopaatit on mahdollista tunnistaa? Se ei aina ole mikään helppo tehtävä. Ihmisinä psykopaattien olemus ja käyttäytyminen eivät ainakaan tuttavuuden alkuvaiheessa välttämättä paljasta heistä mitään arveluttavaa. Itse asiassa päinvastoin. Psykopaatit yleensä ovat nimittäin älykkäitä, vilpittömän oloisia, vahvoja persoonia, varsin viehättäviä sekä nokkelia ja viihdyttäviä seuraihmisiä. Heillä on hyvä ihmisten lukutaito ja tämän vuoksi he kykenevät arvioimaan varsin pian, mitä ihmiset haluavat kuulla. Tämän havaittuaan he luovat sitten tarinoita, jotka vastaavat näihin odotuksiin. Vähitellen, usein pitkän ajan kuluttua, totuus heistä alkaa paljastua muille monin eri tavoin. Psykopaatit mm. huijaavat muita ihmisiä tekemään työnsä puolestaan, ottavat kunnian muiden tekemästä työstä ja jopa antavat omat työnsä alaisilleen tai myöhemmin taloon tulleille työntekijöille tehtäviksi. Heillä on huono tunteiden säätelykyky ja tämän vuoksi heidän kärsivällisyytensä pettää herkästi muiden kanssa asioidessa. Empatiakyky heillä on heikko tai jopa olematon heidän ollessa lähes tunteettomia tai osoittaen vain pinnallisia tunteita. Yleensäkin heillä on taipumus olla täysin arvaamattomia, epäluotettavia eikä heillä ole aikomustakaan ottaa vastuuta, jos jokin asia menee pieleen, vaikka se kiistatta olisi heidän omaa syytään.
Edellä mainitsin jo muutamia asioita, mitkä kuuluvat työpaikan psykopaattien ”työkalupakkiin” heidän levittäessä riitaa ja epäsopua sisältävää myrkkyä työyhteisöihinsä. Seuraavassa tuon esille listauksen muitakin heidän käyttämiään käyttäytymistapoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että mikään yksittäinen käyttäytymistapa ei tee kenestäkään psykopaattia, mutta mitä enemmän ihminen käyttää niitä, sitä todennäköisemmin ne sopivat psykopaattiprofiiliin. Lisäksi listaa ei voida pitää täydellisenä.
Psykopaatti
- nöyryyttää muita ihmisiä julkisesti. Tähän sisältyy mm. korkea taipumus saada ”itkupotkuraivareita” tai joidenkin työkavereiden työsuoritusten saattamista naurunalaiseksi.
- levittää ilkeitä ja toista ihmistä halventavia juoruja ja valheita.
- ei koe sääliä ja armoa muita ihmisiä kohtaan.
- pyrkii valheilla ja petoksilla viemään omaa agendaansa eteenpäin.
- ilmaisee liioiteltuja kehollisia ilmaisuja (haukottelu, silmien pyörittely, yskiminen, aivastelu jne.) keinona saada huomiota ja näyttää oma paremmuutensa.
- vaihtaa nopeasti ja yllättäen omia tunnetilojaan pyrkien näin muiden ihmisten manipuloimiseen tai aiheuttaakseen muissa suurta ahdistusta.
- pyrkii tarkoituksellisesti eristämään tiettyjä henkilöitä muista ihmisistä tai organisaation resursseista.
- syyttää muita ihmisiä tai olosuhteita tekemistään virheistä tai puutteellisesta työtuloksesta.
- pyrkii luomaan eripuraa kannustamalla työtovereita piinaamaan, ahdistelemaan ja/tai nöyryyttämään silmätikuksi ottamiaan työtovereita.
- varastaa ja/tai sabotoi muiden ihmisten tekemää työtä.
- kieltäytyy ottamasta vastuuta tekemistään virhearvioinneistaan ja/tai virheistään.
- reagoi sopimattomasti ja suhteettomasti kohtaamiinsa ärsykkeisiin, kuten esimerkiksi kovaäänisellä ja pakotetulla naurulla.
- uhkaa kaikkia kohtaamiaan, tai kuvittelemiaan, vihollisia kurittamisella, kostamisella ja/tai työpaikan menetyksellä tarkoituksena näin tahrata ko. ihmisten maine ja kunnia muiden silmissä.
- asettaa esihenkilönä epärealistisia ja saavuttamattomia tavoitteita, joita työntekijöillä ei ole realistisesti mahdollista saavuttaa.
- kieltäytyy tai on haluton osallistumaan palavereihin tiettyjen ihmisten kanssa.
- kieltäytyy tarjoamasta riittävää koulutusta ja/tai ohjeistusta valitsemilleen uhreille.
- loukkaa muiden yksityisyyttä niin henkisesti kuin toisinaan myös jopa fyysisesti.
- pyrkii aktiivisesti luomaan seksuaalisia suhteita omien työkavereiden tai alaisten kanssa.
- käyttäytyy erittäin itsekeskeisesti ja toimii äärimmäisen itsekkäästi pyrkien pyörittämään keskustelua oman itsensä ympärillä.
- pyrkii toistuvasti ”lainaamaan” rahaa ja/tai muita aineellisia hyödykkeitä muilta ilman aikomustakaan maksaa tai palauttaa lainaamiaan esineitä takaisin
- tekee kaikkensa saadakseen haluamansa sopimukset aikaan huomioimatta mitenkään asioiden eettisyyttä tai asioiden laillisuutta
”Johtajina työpaikan psykopaatit tavoittelevat lähes jumalan kaltaista vallan ja kontrollin tunnetta suhteessa muihin ihmisiin”
Johtajina työpaikan psykopaatit tavoittelevat lähes jumalan kaltaista vallan ja kontrollin tunnetta suhteessa muihin ihmisiin. Tämän vuoksi heillä on pyrkimys ja tarve työskennellä mieluummin oman tiiminsä, yksikkönsä, projektinsa tai koko organisaationsa johtavissa tehtävissä. Tällöin heillä on mahdollisuus ja oiva tilaisuus hallita mahdollisimman suurta määrää ihmisiä. Tähän soveltuvat myös ne psykopaatit, jotka ovat omien puolueittensa, kannattajaryhmiensä tai jopa valtioiden johdossa toimivia poliittisia johtajia.
Tyypillisen psykopaattijohtajan valtaannousua ja vallan ylläpitämistä on mahdollista kuvata viisiportaisella amerikkalaisen Robert Haren kirjassa ”Snakes In Suit” esittämällä mallilla. Ensimmäisessä vaiheessa (Entry) psykopaatit hyödyntävät hyviä sosiaalisia taitojaan ja viehätysvoimaansa työllistyäkseen haluamaansa organisaatioon. Usein tämä rekrytoituminen on varsin helppoa, sillä psykopaatit ovat hyvin taitavia tuomaan itsensä esille positiivisesti työhaastattelutilanteissa. Tässä vaiheessa heistä ei välttämättä voidakaan havaita mitään psykopaattiseen käyttäytymiseen viittaavaa. Hän voi uutena työntekijänä olla hyvinkin ystävällinen, hyväntahtoinen ja avulias kollegoitaan kohtaan.
Toisessa vaiheessa (Assessment) psykopaatit luokittelevat lähellään olevat ihmiset sillä perusteella, miten hän kokee heidät hyödyllisiksi itselleen. Tässä luokittelussa hän tunnistaa toiset ihmiset joko pelinappuloiksi, joilla on epävirallinen vaikutus hänen etenemiseensä ja joita on helppo manipuloida sekä suojelijoiksi, joilla on häntä hyödyttävä hierarkkinen asema organisaatiossa ja joita psykopaatti voi käyttää hyödykseen suojautuessaan kohtaamiltaan hyökkäyksiltä.
Kolmannessa vaiheessa (Manipulation) psykopaattien pyrkimyksenä on luoda skenaario eräänlaisesta ”psykopaattisesta fiktiosta”. Sen tarkoituksena on levittää positiivista tietoa hänestä itsestään ja toisaalta disinformaatiota tai negatiivisia juoruja toisista. Psykopaatit rakentavat ”pelilaudan”, minkä tavoitteena on hyödyntää pelinappuloina tai suojelijoina toimivien ihmisten roolia hänen verkostonsa osana näin valmentaen heitä hyväksymään psykopaattien ajamat agendat.
Neljännen vaiheen (Confrontation) aikana psykopaatit käyttävät erilaisia ”hahmomurhatekniikoita” ylläpitääkseen omien agendojensa asemaa ja merkitystä. Näin tehdessään he tekevät siirtojaan pelilaudallaan. Siellä he taktisesti siirtävät hyödyttömiksi kokemiaan suojelijoita pelinappuloiksi tai käyttävät yhä hyödyllisiksi kokemiaan ihmisiä suojelijoina.
Viidennessä vaiheessa (Ascension) psykopaatit näkevät oikean hetkensä tulleen ja hylkäävät valtapyrkimyksissään omat suojelijansa. Näin psykopaatit kaappaavat vallan ottamalla itselleen valta- ja arvoaseman kaikilta niiltä, jotka ovat aikaisemmin tukeneet heitä.
Edellä kerrottu viiden kohdan malli psykopaattien noususta valtaan on toiminut tehokkaasti niin yritysmaailman organisaatioissa kuin myös poliittisessa johtamisessa. Moni maailmanhistoriassa psykopaatiksi arvioitu diktaattori, esimerkiksi Josif Stalin, Adolf Hitler ja Mao Zedong, ovat toimineet juuri ko. mallin mukaisesti valtaan päästäkseen.
Organisaatioiden ylimpään johtoon kuuluvat psykopaatit aiheuttavat pahimmillaan paljon kärsimystä ympärilleen ja koko organisaatiolleen. Tämän takia psykopaattijohtajien toimintaa on pidettävä merkittävänä eettisenä ja moraalisena ongelmana. Meidän on kuitenkin muistettava, että psykopaattijohtajien toimintaan liittyy mukaan myös suuri taloudellinen riski, mikä voi maksaa organisaatioille suuriakin summia vuosittain.
”Monet johtajina toimivat psykopaatit voivat olla varsin pitkäänkin erittäin menestyviä tehtävissään”
Tässä kirjoitukseni lopussa on vielä hyvä pohtia, miksi tätä psykopaattien aiheuttamaa ongelmaa työelämässä, politiikassa ja johtamisessa kiinnostuksen lisääntymisestä huolimatta ei vielä nykyään suuremmin käsitellä? Ehkä yksi syy tähän on siinä, että psykopaattien tai yleensäkin psykopaattisia piirteitä omaavien ihmisten vaikutuksia ei tunnisteta tarpeeksi hyvin. Lisäksi monet runsaasti psykopaattisia piirteitä omaavat yksilöt omaavat juuri niitä ominaisuuksia, jotka yleisesti on liitetty tehokkaaseen johtamiseen, kuten esimerkiksi karisma, vakuuttavuus, tehokas päätöksentekotaito ja luovuus. Tämän takia, ristiriitaisesti kyllä, monet johtajina toimivat psykopaatit voivat olla varsin pitkäänkin erittäin menestyviä tehtävissään, etenkin jos he kykenevät toimimaan työssään riittävän tehokkaasti ja tarpeeksi kauan ilman, että he paljastavat todellisen luonteensa. Mutta totuus on kuitenkin se, että jossain vaiheessa heidän siloteltu ulkokuorensa alkaa murentua ja heidän todelliset karvansa paljastuvat.
Toinen syy siihen, miksi työpaikkapsykopaateista ei vielä riittävästi puhuta on siinä, että nykyinen itsekeskeisyyttä, rahaa, valtaa ja pyrkyryyttä suosiva elämänmeno ja sitä tukeva kulttuuri ylistää ja palkitsee juuri niitä menestyviä yksilöitä ja johtajia, joista ainakin osa saattaa monien käyttäytymismallien ja luonteenpiirteittensä perusteella olla psykopaattisen kirjon piirissä. Kaikki heistä eivät tietenkään ole psykopaateiksi diagnosoitavia, mutta kuitenkin he osoittavat toiminnassaan juuri niitä piirteitä, joita psykopaattisilla yksilöillä usein on. Esiin tämä tulee siten, että vaikka psykopaatilla saattaa olla paljon karismaa ja luovuutta, heiltä saattaa myös puuttua, kuten olen jo aikaisemmin kertonut, monia sosiaalisesti tärkeitä ominaisuuksia, kuten moraalia ja kykyä kokea empatiaa.
Toivottavasti tämä kirjoitukseni saa teitä, arvoisat blogini lukijat, pohtimaan johtajuutta myös kirjoitukseni sisältämien ajatusten pohjalta. Minun mielestäni hyvä johtaminen on niin tärkeä asia, että siihen aina kannattaa panostaa samoin kuin myös kehittää. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että hyvä johtajuus ei voi perustua sosiopatiaan, narsismiin tai psykopatiaan.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi