Empatia johtamis- ja työyhteisötaitona on viime vuosina noussut merkittävään asemaan. Empatian merkitystä ovat korostaneet useat vaikutusvaltaiset tahot, kuten esimerkiksi Maailman talousfoorumi WEF nostamalla vuoden 2021 raportissaan empatian merkittävimmäksi yritysten menestystekijäksi sekä Yhdysvaltain armeija korostamalla kenttäohjesäännössään empatian merkitystä armeijan viiden tärkeimmän johtamismenetelmän joukossa. Meillä Suomessa kehitys on vielä vaatimattomampaa, vaikka empatia on nimetty joissakin organisaatioissa tärkeäksi organisaation toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Tosin useimmissa organisaatioissa empatia on ”häveliäästi” piilotettu muiden arvojen joukkoon. Tämän vuoksi onkin ilahduttavaa, että on olemassa rohkeita ja suoraselkäisiä organisaatioita, kuten esimerkiksi Hämeenkyrön kunta, jotka reilusti ottavat haasteen vastaan ja kertovat strategiassaan empatian olevan yksi organisaation arvo. Lisäksi empatian merkityksen lisääntyessä yhtenä tärkeimpänä työelämätaitona, sen sijoittaminen ”pelkäksi” johtamisen pehmeäksi osaamisalueeksi ei voida enää pitää korrektina, sillä empatian merkitys organisaation tehokkuuden ja tuottavuuden nostamisessa on tullut yhä ilmeisemmäksi.
”Empatian kokeminen antaa ihmisen asettua toisen ihmisen asemaa”
Mitä sitten empatialla tarkoitetaan ja miksi se on tärkeä työelämätaito? Lyhyesti ja yleisesti määriteltynä empatialla tarkoitetaan ihmisen kykyä emotionaalisesti ymmärtää muiden ihmisten tunteita, nähdä asioita heidän näkökulmastaan sekä kuvitella mielessään itsensä heidän asemaansa. Pohjimmiltaan se on juuri asettumista jonkun toisen ihmisen asemaan ja sen tunnistamista, mitä he tuntevat. Kyky empatiaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmisen nähdessä toisen ihmisen kärsivän, pystyy hän heti kuvittelemaan itsensä käymässä läpi samaa kokemuksen ja tuntemaan, mitä toinen ihminen tuntee. Empatiataidon merkitys näkyy siinä, että vaikka ihmiset voivat sopeutua hyvin omiin tunteisiinsa, toisen ihmisen päähän pääseminen on paljon vaikeampaa. Empatian kokeminen antaa ihmiselle mahdollisuuden tähän. Näin se antaa ihmisille kyvyn paremmin ymmärtää muita ihmisiä ja heidän toimintaansa.
Työelämässä empatian merkitys näkyy siinä, että empatia on organisaatioissa hyvä yhteisöarvo, joka edistää työyhteisössä korkeaa sitoutumista ja yhteistyötä sekä työhön että yhteisöön. Se antaa parhaimmillaan työyhteisön jäsenille taidon ymmärtää toisten työyhteisön jäsenten näkökulmia asioihin ja näihin näkökulmiin vaikuttavien tekijöiden merkitystä riippumatta siitä, ovatko he samaa mieltä näiden henkilöiden kanssa vai ei. Perustaltaan empaattiset ihmiset ovat yleisesti ottaen uteliaita ja heillä on halu tuntea ja ymmärtää muita. Tämä asenne on erittäin tärkeää esimerkiksi onnistuneelle konfliktinratkaisulle, koska eri näkökulmien ymmärtäminen mahdollistaa rakentavien yhteistyöratkaisujen nousemisen esille erilaisten mielipiteiden sekavasta kaaoksesta. Johtajalle kyky asettua itsensä toisen ihmisen asemaan luo perustan moraalisesti ja eettisesti oikeisiin päätöksiin antaen näin suunnan ihmisten tasapuoliselle kohtelulle ja eettisiä arvoja tukeville päätöksille.
”Empatia työpaikalla liittyy kiinteästi työn tehokkaaseen suorittamiseen ja tämän takia organisaation menestymiseen”
Organisaatioiden on tärkeää kyetä rekrytoimaan ja valmentamaan entistä parempia johtajia, jotka pystyvät johtamaan mahdollisimman hyvin omaa organisaatiotaan niin hyvinä kuin etenkin haastavina aikoina. Tämän edellytyksenä näkemykset johtamisesta pitää laajentaa perinteisistä johtamiskehitysstrategioista enemmän ihmisten johtamiseen. Yksi näistä elintärkeistä ihmisjohtamistaidoista, ehkä monien perinteisiin kangistuneiden mielestä yllättäen, on empatia. Lyhyesti sanottuna empaattinen johtajuus tarkoittaa kykyä ymmärtää toisten tarpeita sekä olla tietoinen heidän tunteistaan ja ajatuksistaan. Valitettavasti empatiaa on turhan pitkään väheksytty johtamistaitona. Sitä on pidetty pehmeänä taitona, jonka merkitystä ei ole riittävästi huomioitu työtehon, laadun ja organisaation suorituskyvyn indikaattorina. Tämä on ollut selvästi suuri virhe, sillä nykypäivän menestyvien johtajien on kyettävä olemaan enemmän ”henkilökeskeisiä” ja kyettävä työskentelemään hyvin eri ryhmistä, osastoista, maista, kulttuureista ja taustoista tulevien ihmisten kanssa. Monissa eri tutkimuksissa onkin todistettu, että empatia työpaikalla liittyy kiinteästi työn tehokkaaseen suorittamiseen ja tämän kautta myös organisaation menestymiseen.
Näiden syiden takia ei ole ihmekään, että monissa organisaatioissa pohditaan vakavasti empatian merkitystä arvona sekä sitä, olisiko sitä mahdollista hyödyntää myös oman organisaation arvona. Tässä yhteydessä täytyy kuitenkin muistaa, että empatiaa ei voi ottaa kevyesti heittäen arvoksi perustellen asiaa esimerkiksi sillä, että empatia on eräänlainen muoti-ilmiö ja ”trendikäs” ja tuntuu kivalta olla muoti-ilmiön etujoukoissa. Näin ei saisi tapahtua, sillä empatiaa ei ole mahdollista saada toimimaan hetken huumassa, vaan sen nostaminen organisaation arvoksi edellyttää organisaation sisällä syvällistä arvokeskustelua, esihenkilöiden ja henkilöstön valmentamista ymmärtämään empatian sisältöjä sekä usein myös monien perinteisten käytäntöjen muuttamista. Empatia ei synny siis tyhjästä, vaan siihen on kasvettava.
Miten empatiaa on mahdollista lisätä käytännössä? Johtajien ja esihenkilöiden esimerkillä on tässä suuri merkitys. Seuraavassa tuon esille muutamia asioita, joiden avulla johtajat ja esihenkilöt voivat omassa toiminnassaan tuoda esille enemmän empatiaa omalla työpaikallaan niin kollegoilleen kuin myös työntekijöilleen.
- Seuraa tarkasti mahdollisia työuupumuksen merkkejä työyhteisössäsi. Ongelmat työssä jaksamisessa sekä lisääntyvät työuupumustapaukset ovat todellisia ongelmia nykypäivän työelämässä. Kova työstressi ja -paineet ovat lisänneet riskejä sairastua niihin. Aivan liian monet ihmiset ovat työssään stressaantuneita, tekevät enemmän työtunteja kuin koskaan aikaisemmin sekä usein heidän on myös vaikea erottaa työ- ja vapaa-aikaa toisistaan. Empaattisesti taitavat johtajat pystyvät tunnistamaan työntekijöistään merkkejä liiallisesta työtahdista ja paineista ennen kuin työuupumuksesta tulee ongelma, joka johtaa usein hyvänkin työntekijän sairastumiseen tai irtisanoutumiseen työstään. Tällainen työntekijöiden huomioiminen ei välttämättä vie johtajalta paljoa lisäaikaa. Usein saattaa riittää, että hän käyttää joka viikko muutaman lisäminuutin työaikaansa tarkastellakseen ja arvioidakseen, miten hänen työntekijänsä ja tiiminsä kykenevät kantamaan nykyistä työtaakkaansa. Jos heidän työtaakkaansa näyttää kohtuuttomalta, johtaja voi ottaa asian esille työntekijöittensä kanssa ja pyrkiä yhteistyössä heidän kanssaan löytämään keinoja työtaakan keventämiseksi näin ennakolta estäen työuupumuksen lisääntymisen.
- Ole tarvittaessa läsnä työyhteisössäsi, jos et aina fyysisesti niin ainakin henkisesti. Työntekijät kaipaavat usein esihenkilön läsnä olemista ja tukea. Tällöin on tärkeää, että hän laittaa puhelimensa kiinni tai ainakin äänettömäksi sekä pistää muutkin laitteet pois ja keskittyy toiseen ihmiseen ja hänelle tärkeään asiaan. Tarvittaessa on myös hyvä, että esihenkilö kirjoittaa asiaan liittyviä muistiinpanoja sekä varmistaa myöhemmin, että kaikki olennaiset asiat on viety eteenpäin ja käsitelty.
- Osoita mielenkiintosi ja arvostuksesi toiselle ihmiselle kuuntelemalla häntä keskittyneesti. Hyvä johtaja on myös hyvä kuuntelija. Hän osaa tarvittaessa pysähtyä ja osoittaa kuuntelevansa keskustelukumppaniaan aktiivisesti. Tämä tarkoittaa tilan ja ajan rauhoittamista toista ihmistä varten ilman häiriötekijöitä. Näin johtaja osoittaa toiselle arvostavansa häntä niin ihmisenä kuin asiantuntijana sekä samalla osoittaa myös käsiteltävän asian tärkeyden. Lisäksi kuunnellessaan johtaja ei jatkuvasti keskeytä puhujaa, vaan kärsivällisesti antaa toisen kertoa asiansa riittävän perusteellisesti. Korkeimman tason empatiaa johtaja kykenee osoittamaan silloin, kun hän syventää kuuntelukokemustaan keskittyen kuuntelemaan puhuttujen sanojen lisäksi myös puhujan sanattomaan viestintään, kuten esim. äänensävyyn, puhetahtiin, ilmeisiin ja eleisiin. Näin asioista on mahdollista saada syvempi käsitys
- Keskustellessasi kysy tarvittaessa asiaa eteenpäin vieviä, selventäviä ja tarkentavia kysymyksiä. Näin tekemällä johtaja osoittaa olevansa kiinnostunut työntekijästään ja hänen asiastaan. Lisäksi muistin tehokkuuden kannalta on merkitystä sillä, kun asian selkeyttä lisätään tarkentavilla kysymyksillä. Samalla johtaja oppi paremmin ymmärtämään, mitkä asiat ovat olennaisia toiselle henkilölle.
- Osoita vilpitöntä kiinnostusta muiden ihmisten tarpeita, toiveita ja unelmia kohtaan. Tärkeänä osana empaattista johtamista sisältyy pyrkimys ymmärtää jokaisen työyhteisön jäsenen yksilölliset tarpeet sekä heidän henkilökohtaiset tavoitteensa. Tämä on edellytys sille, miten työtehtäviä voidaan yhteensovittaa parhaiten niin asiakastyön kuin myös suorituskyvyn sekä työntekijöiden työtyytyväisyyden lisäämiseksi. Kun työntekijät näkevät heidän esihenkilönsä tunnistavan heidät ja heidän tarpeensa yksilöinä, tekee se heistä entistä sitoutuneempia ja halukkaampia tekemään työnsä entistäkin paremmin sekä saa heidät kehittämään omaan työtään ja itseään jatkuvasti. Johtajan osoittama ystävällisyys, arvostus ja kiinnostus työntekijöitään kohtaan parantaa tutkitusti suorituskykyä ja johtaa entistä tehokkaampaan työkulttuuriin.
- Osoita halukkuuttasi auttaa tarvittaessa työntekijää myös hänen henkilökohtaisissa haasteissaan. Henkilökohtaiset asiat eivät kuulu työpaikalle ja päinvastoin. Toisinaan kuitenkin rajanveto työn ja henkilökohtaisen elämän välillä voi olla haastavaa ja rajat näiden elämänalueiden välillä hämärtyvät. Etenkin henkilökohtaiset kriisit voivat vaikuttaa myös työntekijän työn tekemiseen. Empaattiset johtajat ymmärtävät, että heidän työntekijänsä ovat ihmisiä ja yksilöitä, joilla kaikilla on oma henkilökohtainen elämänsä, jonka koukerot voivat joskus pursua yli heidän ammatillisen minänsä ja vastuunsa. Tällaiset johtajat ymmärtävät, että heidän tehtävänsä on johtaa ja tukea työntekijöitään silloin, kun he eniten sitä tukea tarvitsevat. Pitämällä avoinna suorat viestintäyhteydet sekä panostamalla avoimuuteen ja luottamukseen antavat johtajalle hyvät mahdollisuudet edistää psykologista turvallisuutta työyhteisössä. Tämä mahdollistaa työyhteisön jäseniä tuntemaan olonsa riittävän turvalliseksi saaden heidät tarvittaessa kertomaan murheistaan hänelle.
- Osoita riittävästi myötätuntoa, kun lähelläsi olevat ihmiset paljastavat sinulle kohtaamansa henkilökohtaisen menetyksen. Todellisilla ihmissuhteilla ja työkaveruudella on työhyvinvoinnin kannalta paljon merkitystä. Empaattinen johtajuus on loistava työkalu, mitä taitavasti käyttämällä johtajat voivat luoda siteitä niihin ihmisiin, joita heillä on etuoikeus johtaa. Tätä voidaan hyvin kutsua palvelevan johtamisen yhdeksi perusperiaatteeksi. Kaikki ihmiset ovat kokeneet jossain elämänsä vaiheessa henkilökohtaisia menetyksiä. Näin vaikka kukaan ihminen ei aina voi samaistua toisen ihmisen kokemaan menetykseen, voi hän ainakin toimia empaattisesti kertoen menetyksen kärsineelle, että hän saa tarvittaessa tukea.
”Empatiataitoa ja empaattista johtamista on mahdollista oppia”
Jotkut johtajat ovat luonnostaan empaattisempia kuin toiset. Tällaisilla johtajilla on selkeä etulyöntiasema kollegoihinsa, jotka kamppailevat empatian ilmaisutaitonsa kanssa. Kuten jo aikaisemmin kerroin, empatiataito ei onneksi ole syntymässä saatu ominaisuus. Empatiataitoa ja empaattista johtamista on mahdollista siis oppia. Tämä onnistuu parhaiten silloin, kun johtajat saavat riittävästi aikaa ja tukea kehittää sekä parantaa empatiakykyään valmennuksen, koulutuksen tai muiden kehitysmahdollisuuksien avulla.
Organisaatioiden johto ja niiden henkilöstöjohtajat voivat kannustaa ja valmentaa organisaatiotaan muuttumaan empaattisempaan suuntaan sekä auttaa johtajia kehittämään empatiaosaamistaan useilla yksinkertaisilla tavoilla. Seuraavassa nostan esille neljä tällaista keinoa.
- Puhu empatiasta työpaikallasi enemmän osoittaaksesi siten sen merkityksen. Tällä tarkoitan sitä, että organisaation johto kertoo johtajilleen ja esihenkilöille, että mitä empatia on ja miksi sillä on merkitystä. Nykyään vielä monet esihenkilöt pitävät tehtävälähtöisiä taitoja, kuten suunnittelua ja arviointia tärkeämpinä keinoina työntekijöiden suoritusten seurannassa. Monet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että muiden ihmisten ymmärtäminen ja kehittäminen sekä ihmisistä välittäminen ovat yhtä tärkeitä, ellei jopa tärkeämpiä, taitoja nykypäivän työelämässä. Johdon pitää kertoa esihenkilöille, että riittävän ajan ja huomion antaminen työntekijöille edistää empatiaa, mikä taas puolestaan parantaa työntekijöiden suorituskykyä ja heidän työnsä tuottavuutta.
- Opeta organisaatiosi esihenkilöille taitoa kuunnella toisia ihmisiä. Oppiakseen ymmärtämään muita ihmisiä ja aistiakseen, mitä he tuntevat, johtajien on oltava hyviä kuuntelijoita sekä taitavia hallitsemaan aktiivista kuuntelutekniikkaa. Johtajien kyky kuunnella kertoo työntekijöille, että heitä todella kuunnellaan ja heidän huolenaiheensa ja ongelmansa tulevat ymmärretyiksi.
- Kannusta esihenkilöitä tarkastelemaan asioita myös muiden näkökulmasta. Esihenkilöillä pitää olla kykyä asettua asioiden tarkastelussa myös toisen ihmisen asemaan. Käytännössä tämä tarkoittaa työntekijöiden henkilökohtaisten kokemusten tai näkökulmien huomioimista. Tätä taitoa on mahdollista soveltaa myös ongelmien ratkaisemisessa, konfliktien hallinnassa tai innovaatioiden edistämisessä. Johtajien on erittäin hyödyllistä ymmärtää, millaista roolia sosiaalinen identiteetti antaa sekä hänelle itselleen että myös muille. Empatian merkitys tässä yhteydessä korostuu erityisesti silloin, kun halutaan mahdollisimman tehokkaasti viedä eteenpäin organisaation monimuotoisuuteen liittyviä projekteja.
- Luo organisaatioosi empatiaa korostava kulttuuri. Kehittäessään organisaation kulttuuria empaattisemmaksi, organisaation johdon pitää tukea niitä johtajia ja esihenkilöitä, jotka välittävät muiden ihmisten tunteista. Tässä yhteydessä on tärkeää myös muistaa, että empaattisuus ei todellakaan tee johtajasta ”nössöjohtajaa”, vaan empaattinenkin johtaja kykenee olemaan jämäkkä johtaja. Empaattisuus heijastuu organisaation johtamisessa myös siten, että tehtäessä liiketoimintapäätöksiä, on tärkeää pohtia niiden vaikutuksia työntekijöihin, asiakkaisiin ja muihin organisaation sidosryhmiin. Tämän vuoksi pohdinnassa on hyvä mennä standardikysymyksiä pidemmälle ja antaa riittävästi aikaa empaattiselle ja myötätuntoiselle reflektoinnille. Lisäksi nykypäivän työntekijöille sosiaalinen vastuu merkitsee yhä enemmän. Tämän vuoksi koko organisaationkin tulisi kiinnittää sosiaaliseen vastuunkantoon sekä kestävään kehitykseen enemmän huomiota.
”Empaattisia johtajia voidaan pitää eräänlaisina organisaatioiden henkisinä dynamoina, jotka levittävät empaattisuuden ja myötätunnon kulttuuria koko organisaatioon”
Kuten olen jo moneen otteeseen tuonut esille, monien tutkimusten ja selvitysten mukaan johtajien empatiataidoilla on väliä. Esimiesten kyettyä hiomaan empaattisia johtamistaitojaan, parantavat he paitsi omaa tehokkuuttaan niin myös vähitellen koko oman työyhteisönsä tehokkuutta. Empaattisia johtajia voidaan pitää eräänlaisina organisaatioiden henkisinä dynamoina, jotka levittävät empaattisuuden ja myötätunnon kulttuuria koko organisaatioon saaden näin empatian toteutumaan organisaatiossa todellisena arvona eikä pelkkänä ulkokullattuna imagoarvona. Empaattiset johtajat kykenevät myös tehokkaasti rakentamaan ja ylläpitämään suhteita erilaisten ihmisten kanssa sekä mahdollistamaan jokaiselle organisaatiolle ja sen menestymiselle tärkeiden ”talenttien” sitoutumisen omaan työpaikkaansa. Näin voidaan hyvin sanoa, että empaattinen työpaikka tarkoittaa samaa asiaa kuin omaan työpaikkaansa sitoutunut henkilöstö. Hyvien työntekijöiden sitoutuminen taas lisää organisaation liiketoiminnan menestymisedellytyksiä. Lisäksi ihmisten kokiessa tulleensa ymmärretyiksi, ovat he vastaanottavaisempia myös muiden ihmisten huolenaiheille. Tämä taas johtaa työyhteisössä yhteenkuuluvuuden tunteen lisääntymiseen sekä keskinäisen yhteistyön syventymiseen. Yhteistyön syventyminen tekee työntekijät myös rohkeammiksi ottamaan enemmän hallittuja riskejä ja kehittämään omaa työtään. Tämä taas lisää innovaatiota, mikä kehittää paitsi yksittäistä työtehtävää, mahdollistaa myös koko organisaation toiminnan kehittymisen.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi