Täydellistä johtajaa ei ole, ei ole koskaan ollutkaan eikä koskaan tule olemaankaan, sillä aina pitää muistaa, että johtajakin on vain ihminen kaikkine virheineen ja puutteineen, vaikka monet johtajat toisinaan tuntuvat tämän faktan unohtavankin. Hyvää johtajaa on kuitenkin haettu lukuisien teorioiden, oppien ja ismien avulla. Mainitaan tässä nyt vaikkapa esimerkkeinä syväjohtaminen, älykäs johtaminen, tunnejohtaminen, liturginen johtaminen, armollinen johtaminen, laatujohtaminen, palveleva johtaminen, positiivinen johtaminen, valmentava johtaminen ja lean johtaminen. Kaiken kaikkiaan erilaisia, tosin usein toisiaan muistuttavia, johtamisteorioita ja -ismejä on kehitetty vuosikymmenien aikana lukuisia. Niitä tulee ja myös menee kiivaaseen tahtiin, sillä johtamistrendit ja niiden painotukset tuntuvat vaihtelevan sykleittäin muutaman vuoden aikajaksoina. Alan guruja lennätetään Pohjolan perukoille meille Suomeen asti monista maista, kuten mm. Yhdysvalloista, Englannista, Intiasta ja Ruotsista. Ajan kuvana on myös se, että organisaatioiden johtajuusproblematiikkaa valmentamaan kelpaavat alan asiantuntijoitten lisäksi myös erilaiset urheiluvalmentajat, näyttelijät ja ”kaikkien-alojen-asiantuntijafilosofitkin”. Toisiaan seuraavat johtajuusteoriat ja uudet ismit tuovat hyvään johtajuuteen monenlaisia lisävaatimuksia. Tämän vuoksi johtajilta vaadittavat ominaisuudet, kyvyt ja taidot lisääntyvät jatkuvasti. Usein jopa tuntuu siltä, että johtajilla edellytetään olevan jopa yli-inhimillisiä ominaisuuksia ja taitoja! Ei siis ole ihme, että useat johtajat tuntuvatkin kärsivän jatkuvista johtamiskriiseistä ja toisinaan jopa koko johtajuus on heillä kateissa. Tässä yhteydessä usein tuntuu unohtuvan se, että kaikista erilaisista teorioista ja ismeistä riippumatta johtajuuden ytimessä pitää olla ihminen eli se, että ihminen johtaa ihmistä.
”Kukaan meistä ei ole syntyään hyvä johtaja”
Meidän kaikkien on tärkeää muistaa, että kukaan meistä ei ole syntyään hyvä johtaja, vaan jokainen meistä voi kehittyä. johtajana, jos vain haluaa kehittää itseään siinä taidossa. Kaikista kuitenkaan ei välttämättä tule hyviä johtajia. Moni esihenkilö ja johtaja voi suorittaa lukemattoman määrän erilaisia johtamiskoulutuksia ja -kursseja, mutta kaikkien koulutusten ja kurssien jälkeenkään hänestä ei tule hyvää johtajaa. Hän voi saarnata koulutuksissa saamiaan opetuksia ”liturgianaan” omassa johtamisessaan, mutta siitä huolimatta ne ovat vain pelkkiä ulkoa opittuja sanoja vailla mitään todellista sisältöä ja asioiden omaksumista sekä saatujen oppien todellista soveltamista käytäntöihin.
”Täydellistä johtajaa ei ole olemassa”
Mietitäänpä sitten johtajuuden reseptiä. Millaisista ominaisuuksista ja taidoista sitten hyvä johtaja on rakennettu? Seuraavassa tuon esille omasta mielestäni kymmenen tärkeintä hyvän johtajuuden määrittelemää kykyä ja taitoa, mutta muistutan lukijoitani siitä, että tämä lista on vain minun listani eikä se siis ole täydellinen ja ainoa oikea. Lisäksi on tärkeää muistaa, että sellaista johtajaa ei olekaan, joka täydellisesti hallitsisi kaikkia näitä asioita. Sitä paitsi hyvä johtaja tiedostaa, että erilaiset tilanteet ja ihmiset edellyttävät usein erilaista painotusta johtamisessa. Lisäksi on hyvä muistaa, että hyvä johtaja myös tiedostaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä osaa tarvittaessa kehittää taitojaan niissä johtajuuden osa-alueissa, jotka vaativat kehittämistä. No, nyt seuraavaksi siis omaan listaani.
- Hyvä johtaja kykenee navigoimaan jatkuvasti muuttuvissa organisaatioiden toimintaympäristöissä. Tämä edellyttää hänellä olevan kyky sietää jatkuvaa epävarmuutta. Jatkuvien muutosten ristipaineista huolimatta hän kykenee hahmottamaan tulevaisuutta luoden näin realistisia ja muita ihmisiä innostavia visioita. Hänelle visiot eivät kuitenkaan jää pelkiksi unelmiksi, vaan hän mahdollistaa visioiden toteutumisen rakentamalla toimivia strategioita niiden saavuttamiseen. Hänelle visio ja siihen johtava strategia ei kuitenkaan ole mitään kiveen hakattu totuus, vaan tarvittaessa hänellä on myös halua ja kykyä tehdä korjauksia rakentamaansa strategiaan tai jopa visioon. Tässä häneltä edellytetään analyyttisiä taitoja, mutta myös kykyä havaita ja tulkita erilaisia ympäristöstä tulevia signaaleja. Näin hän pystyy tekemään päätöksiä, jotka perustuvat paitsi hänen kokemukseensa ja intuitioonsa niin myös tulevaisuutta koskevan epätäydellisen tiedon harkittuun käyttöön.
- Hyvän johtajan on oltava henkisesti vahva. Hänellä on oltava hyvä, terve itsetunto, minkä pohjana on hyvä itsetuntemus. Näin hän tiedostaa omat hyvät puolensa, mutta tunnistaa myös omat heikkoutensa ja kehittämisalueensa. Hänelle tunnetilat ja niiden muutokset eivät ole mitään tabuja, vaan hän pystyy myös puhumaan ja keskustelemaan niistä. Henkisesti vahva johtaja pystyy tekemään myös haastavia ja vaikeita päätöksiä sekä pohtimaan myös näiden päätösten vaikutuksia. Hän luottaa omaan johtajuuteensa sekä pystyy ottamaan vastuun omista päätöksistään ja niiden seurauksista. Lisäksi hän uskaltaa ottaa hallittuja riskejä ja pystyy tarvittaessa myös myöntämään tekemänsä virheet sekä oppimaan niistä.
- Hyvää johtaja omaa riittävän määrän tunneälyä sekä hallitsee tunnejohtamisen taidot. Tunneäly antaa hänelle monia keinoja tiedostaa ja ymmärtää itseään ja ympäristöään. Hyvän itsetuntemuksen avulla hän kykenee tunnistamaan omia mielialojaan, tunteitaan ja mielijohteitaan sekä niiden vaikutusta muihin ihmisiin. Tämä näkyy hänen realistisesta itseluottamuksestaan sekä realistisena käsityksenä omasta itsestään.
- Hyvällä johtajalla on kyky ja halu itsensä johtamiseen sekä tarvittaessa korjausten tekemiseen. Tämä taito ei niinkään tarkoita pelkän hienosäädön tekemistä omiin johtamis- ja toimintamalleihin, vaan enemmänkin kykyä tehdä jopa suuria muutoksia omiin periaatteisin ja olettamuksiin liittyen johtamiseen ja menestykseen. Tämä on tärkeää, sillä johtajan on tarvittaessa kyseenalaistettava status quo, tarkasteltava jatkuvasti kriittisesti organisaation toimintaympäristöä ja omaa toimintaansa sen puitteissa sekä tilanteiden niin vaatiessa korjata niin omia kuin myös organisaatiossa vallitsevia vanhentuneita johtamiskäytäntöjä.
- Hyvällä johtajalla on riittävän paljon kärsivällisyyttä ja itsehillintää. Suuttuessaan hän ei joudu tunteittensa valtaan ja menetä malttiaan, vaan pystyy hallitsemaan tunteensa. Näin hän ei suuttuessaan menetä kasvojaan alaistensa edessä, vaan säilyttää auktoriteettinsa. Raivoavaa johtajaa voidaan kyllä pelätä, mutta häntä ei kukaan voi arvostaa ja kunnioittaa. Lisäksi säilyttämällä itsehillintänsä johtaja kykenee sietämään epävarmuutta paremmin ja pystyy näin suhtautumaan avoimin silmiin kohtaamiinsa muutoksiin.
- Hyvä johtaja omaa oikean asenteen ja on motivoitunut omaan työhönsä. Motivoituneelle johtajalle työ täyttää muitakin tarpeita kuin pelkästään rahan tai henkilökohtaisen arvoaseman saavuttamisen tarpeet. Työ motivoi häntä pyrkimään kohti asettamiaan tavoitteita tehokkaasti ja intoa pursuten. Näin hänellä on vahva ja positiivinen aikaansaamisen halu sekä halu sitoutua omaan työhönsä ja organisaatioonsa. Hyvä johtaja muistaa kuitenkin myös sen, että työ ei saa olla koko hänen elämänsä, vaan hänen on huolehdittava myös omasta jaksamisestaan.
- Hyvä johtaja omaa kyvyn kokea empatiaa sekä kykenee kokemaan myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Tämä ”lukutaito” antaa hänelle myös taidon vaikuttaa toisen ihmisen tapaan ajatella ja toimia omaa toimintaansa kehittämällä ja sitä muuttamalla. Hän myös ymmärtää tunteiden suuren merkityksen työyhteisön toimintaan, viihtyvyyteen ja johtamiseen. Näin hän pystyy johtamaan tehokkaasti erilaisissa tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa. Empaattisella johtajalla on kyky rakentaa ja ylläpitää sekä omaa että työntekijöiden osaamista tehokkaalla johtamisella sekä innostavalla asenteella, mitkä johtavat työn ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Lisäksi hänelle asiakkaiden palveleminen ja asiakasjohtaminen ovat toiminnan ytimessä. Empatia antaa hyvälle johtajalle myös kykyä nähdä työntekijänsä yksilöinä. Empaattisessa johtamisessa tärkeää on muistaa se, että empatia ei missään tapauksessa tee johtajasta ”nössöä” ja alisuoriutuvaa johtajaa, vaan empaattinen johtaja kykenee olemaan myös riittävän jämäkkä päätöksenteossaan ja toiminnassaan.
- Nykypäivän johtajalla on tärkeä kyky luoda ja kehittää verkostoja. Hyvä johtaja onkin mestari hallitsemaan suhteita ja verkostoja niin sosiaalisessa mediassa kuin myös ”reaalimaailmassa”. Hän kykenee yhteistyössä muiden kanssa löytämään kaikkia yhdistävän perustan, mikä auttaa häntä solmimaan pysyviä ja toimivia yhteistyösuhteita erilaisten ihmisten kanssa. Tämä antaa hänelle vakuuttavuutta sekä luo tehokkuutta erityisesti muutosjohtamisen prosesseihin.
- Hyvä johtaja kykenee löytämään uusia keinoja tuottaa lisäarvoa, taloudellista tulosta ja menestystä organisaatiolleen. Hän tarkastelee organisaatiota ja sen toimintaympäristöä kokonaisvaltaisesti ja luovasti laajentaen näin näköpiiriään menestymisestä ja sen mahdollisuuksista maailmassa, jossa globalisaatio ja digitalisaatio etenevät lujaa vauhtia, kilpailu kovenee sekä ihmisten ja yritysten väliset yhteydet lisääntyvät ja kehittyvät jatkuvasti. Hän ymmärtää, että menestyäkseen jokaisen organisaation on yhä enemmän liittouduttava muiden organisaatioiden, jopa omien kilpailijoittensa kanssa, tehtävä yhteistyötä yleishyödyllisten organisaatioiden ja viranomaisten kanssa sekä laajennettava tarvittaessa toimintaansa sellaisiin toimintaympäristöihin, joissa niitä ei vielä tunneta. Hänelle on selvää, että menestyminen tällaisessa maailmassa riippuu paitsi omista päätöksistä ja toiminnasta, niin vähintään yhtä paljon myös muiden päätöksistä ja toiminnasta.
- Hyvä johtaja kykenee hyödyntämään myös intuitiota tehdessään päätöksiä. Meillä ihmisillä on kaksi erilaista tiedonkäsittelyjärjestelmää, intuitiivinen ja analyyttinen. Intuitiivinen ajattelu on sanatonta, ei-loogista ja tiedostamatonta. Analyyttinen ajattelu puolestaan on loogista ja tietoista. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että intuitiivinen ajattelu perustuu vaistoon ja analyyttinen taas järkeen. Intuitio on siis välitöntä oivaltamista ilman päättelyä. Se on vaistonvaraista tajuamista, joka johtaa nopeaan oivaltamiseen. Parhaimmillaan intuitio kumpuaa asiantuntemuksesta ja laajasta kokemuksesta. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että organisaatioiden huipuille päässeet johtajat olivat yleensä niitä parhaita käyttämään intuitiota tehdessään päätöksiä. Hyvä johtaja tiedostaa intuition merkityksen sekä ymmärtää, että intuitio toimii yleensä parhaiten silloin, kun ihminen ei pakota itseään keksimään ratkaisua tiettyyn ongelmaan. Kun mieli on tarpeeksi avoin ja olo stressitön, intuitiivinen ratkaisu syntyy usein kuin itsestään.
”Hyvä johtaja on enemmän kuin painonsa arvosta kultaa!”
Lopuksi on hyvä vielä todeta, että todellinen johtajuus ei synny pelkän hienon tittelin ja hierarkkisen aseman kautta, vaan se on ansaittava. Tähän taas tarvitaan huomattavasti enemmän tekoja kuin pelkkiä sanoja. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että johtajien ja esihenkilöiden rekrytoinneissa kiinnitettäisiin vielä nykyistä enemmän huomiota johtajakandidaattien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja heidän persooniinsa kuin pelkästään suoritettuihin koulutuksiin, ammattiosaamiseen ja valitsijan henkilökohtaisiin mieltymyksiin. Monesti siis sopivuus on tärkeämpää kuin pelkkä pätevyys koulutustaustaa ja kokemusta mitenkään aliarvioimatta. Suomessa on vielä nykyäänkin liian paljon esihenkilöitä ja johtajia, jotka johtamisominaisuuksiltaan ja – taidoiltaan ovat alimittaisia tai jopa ala-arvoisia. Nämä johtajat pahimmillaan pilaavat oman johtamansa yhteisön ilmapiirin ja suoritusmoraalin sekä tekevät niistä todellisia alisuorittajia. Tällainen toiminta voi vaikuttaa negatiivisesti jopa koko organisaation toiminnan tehokkuuteen ja taloudelliseen tulokseen. Kuten olen jo aikaisemmin todennut, hyvä johtajuus ei todellakaan perustu pelkkiin titteleihin ja hierarkkisiin asemiin. Tärkeintä on kuitenkin esimiehen oma toiminta, sillä hyvä johtaja vie omalla esimerkillään ryhmänsä hyviin tuloksiin. Hän osaa hyödyntää erilaisia johtamistyylejä välillä ”ruoskimalla” ryhmäänsä eteenpäin, välillä taas ohjaten ja valmentaen hyviin suorituksiin. Hänelle on tärkeää paitsi tavoitteiden toteutuminen, myös ryhmän toiminnan jatkuva kehittäminen. Kuten jo vanha totuus sanoo, hyvä johtaja seisoo ryhmän onnistuessa ryhmänsä keskellä ja ryhmän epäonnistuessa oman ryhmänsä edessä. Toisin sanoen, ryhmän tehdessä hyviä tuloksia hän antaa kunnian ryhmälleen onnistumisesta. Ryhmän taas epäonnistuessa ottaa hän lopullisen vastuun ryhmänsä toiminnasta. Kaiken kaikkiaan hyvä johtaja on enemmän kuin painonsa arvosta kultaa!
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi