”Nöyryys ei ole nöyristelyä!” – Oikeanlainen nöyryys pukee johtajaa

Nykyisessä yksilöllisyyttä, vahvaa egoa ja jopa lähelle narsismia korostavassa ja ihailevassa maailmassa on virkistävää nähdä, että johtamisasiantuntijat pitävät oikeanlaista nöyryyttä yhtenä tärkeimmistä hyvän johtajan ominaisuutena. Sinänsä sana ”nöyryys” herättää varsin ristiriitaisia ajatuksia, sillä esimerkiksi Sivistyssanakirjan mukaan nöyryys määritellään sanoilla ” sopeutuvaisuus, kuuliaisuus ja tottelevaisuus”. Tästä määritelmästä saa herkästi kuvan siitä, että nöyrät ihmiset omaisivat heikon… Lue lisää ”Nöyryys ei ole nöyristelyä!” – Oikeanlainen nöyryys pukee johtajaa

Älä jää ”tunnevajakiksi”, vaan ryhdy kehittämään omaa tunneälyäsi!

Tunneäly vaikuttaa ihmisen onnellisuuteen ja menestykseen vähintään yhtä paljon kuin perinteinen älykkyyden mittari älykkyysosamäärä. Tunneälyn avulla ihminen kykenee rakentamaan vahvempia ja syvempiä ihmissuhteita, menestymään työelämässä sekä saavuttamaan tavoitteita niin omalla urallaan kuin myös henkilökohtaisessa elämässä. Kehittämällä omaa tunneälyä on mahdollista myös tiedostaa ja johtaa tunteitaan, hallita stressiä, muuttaa aikomukset käytännön tekemiseksi sekä sitoutua itselleen tärkeimmiksi… Lue lisää Älä jää ”tunnevajakiksi”, vaan ryhdy kehittämään omaa tunneälyäsi!

Tuunaa tiimisi tunneälyä kehittämällä huippukuntoon!

Tunneäly on viime vuosien aikana noussut yhä merkittävämmäksi työelämässä vaadittavista taidoista. Tai jotenkin tässä on ehkä turhaa korostaa sanaa ”noussut”, sillä kyllähän tunneälyä on ennenkin vaadittu työelämässä, mutta ehkä viime vuosien aikana se on vähitellen kohonnut tunnustetuksi työelämätaidoksi. Sitä paitsi tunneälyn asema korostuu tulevaisuuden työelämässä yhä enemmän tekoälyn ja robotiikan kehittyessä huimaa tahtia. Itse käyn… Lue lisää Tuunaa tiimisi tunneälyä kehittämällä huippukuntoon!

Työyhteisön viestintädilemmat – miten voin ratkaista niitä omalla esimerkilläni?

Heikko- ja huonolaatuinen viestintä ja vuorovaikutus voivat heikentää henkilöstön keskinäisiä suhteita luomalla näin työpaikalle huonon työilmapiirin. Huono ilmapiiri taas vaikuttaa negatiivisesti organisaation tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Lisäksi, mikä tietenkin organisaation toiminnan kannalta on tuhoisinta, huono työilmapiiri näkyy varsin nopeasti myös asiakastyössä. Tämän toisiansa ruokkivan noidankehän katkaisemiseksi organisaation johdon on kiinnitettävä mahdollisimman paljon huomiota siihen, miten he… Lue lisää Työyhteisön viestintädilemmat – miten voin ratkaista niitä omalla esimerkilläni?

Kampita muutosvastarinta mahdollisimman tehokkaasti!

Kun ajatellaan organisaation ja kulttuurin muutosprosessia, tai yleensäkin organisaatioissa tapahtuvia muutoksia, kokevat lukuisat organisaation johtajat yhdeksi työnsä hämmentävimmistä ja itsepintaisimmista haasteista työntekijöiden muutosvastarinnan. Sinänsähän nuiva suhtautuminen muutoksiin on ihmisille luonteenomainen piirre, sillä aina uusi ja tuntematon pelottaa tai ainakin epäilyttää. Tämän vuoksi me pyrimmekin säilyttämään status quo –tilanteen niin pitkään kuin on mahdollista. Organisaatioissa muutosvastarinta… Lue lisää Kampita muutosvastarinta mahdollisimman tehokkaasti!

Matkalla kohti uutta ja uljasta kulttuuria?

Vahvan ja yhtenäisen organisaatiokulttuurin hyödyt näkyvät mm. siinä, että se auttaa tunnistamaan organisaation todelliset arvot, houkuttelee organisaatioon parhaimpia talentteja, ja mikä tärkeintä, pitää nämä parhaimmat kyvyt myös tyytyväisinä työpaikassaan sekä luo organisaatiosta sen sidosryhmiin myönteisen kuvan ja vahvan brändin. Erityisesti hyvien ja elintärkeiden asiakassuhteiden luomisessa ja edelleen kehittämisessä näillä asioilla on hyvinkin paljon merkitystä nykyisen… Lue lisää Matkalla kohti uutta ja uljasta kulttuuria?

Millainen kulttuuri, sellainen organisaatio!

Kuten olen jo monissa aikaisemmissa kirjoituksissani maininnutkin, organisaation kulttuuri muodostuu yhteisistä arvoista, asenteista, laatustandardeista, toimintamalleista ja uskomuksista, jotka luonnehtivat organisaation jäseniä sekä määrittelevät organisaation luonnetta. Organisaatiokulttuuri nivoutuu syvälle organisaation tavoitteisiin, strategioihin sekä rakenteeseen. Tämän takia se heijastuu työntekijöille, asiakkaille, sijoittajille sekä myös muille organisaation sidosryhmille. Näin ollen kulttuuria voidaan pitää oleellisena komponenttina jokaisen organisaation epäonnistumisissa… Lue lisää Millainen kulttuuri, sellainen organisaatio!

Miten vahva organisaatiokulttuuri rakennetaan?

Vaikka oman organisaatiokulttuurin tunteminen ja sen kehittäminen on aina ollut tärkeä asia monien organisaatioiden toiminnassa, vasta viimeisten 10 – 20 vuoden aikana siitä on puhuttu enemmän myös julkisissa yhteyksissä. Tosin vieläkin on olemassa lukuisia organisaatioita, jotka tiedostavat heikosti omaa kulttuuriaan sekä sen merkitystä omaan menestymiseensä ja jopa tuloksen aikaansaamiseen. Jotenkin tämänlainen ajattelutapa on aina ollut… Lue lisää Miten vahva organisaatiokulttuuri rakennetaan?

Mitä ovat johtamisvajeet ja miten niitä on mahdollista tunnistaa?

Jokaisen johtajan on tärkeää jatkuvasti arvioida itseään johtajana sekä tavoitteellisella tasolla että myös käytännön tasolla, jotta hän kykenisi toimimaan johtajana mahdollisimman hyvin. On tärkeää muistaa, että johtajuus ei saa olla vain pelkkä ulkokohtainen rooli, hieno titteli tai komea työsuhdeauto, vaan sen on perustuttava selkeään valintaan, jonka perustana on oltava hyvin harkittu päätös toimia johtajana. Parhaille… Lue lisää Mitä ovat johtamisvajeet ja miten niitä on mahdollista tunnistaa?

Tekeekö johtajan persoonallisuus hänestä hyvän johtajan?

Persoonallisuudella on suuria vaikutuksia ihmisen monilla elämän alueilla. Se säätelee ihmisen toimintaa niin perheemme, ystäviemme kuin myös muidenkin tuntemiemme ihmisten kanssa. Persoonallisuutta ja etenkin sen pysyvyyttä voidaan pitää ihmissuhteiden perustana, sillä se tekee ihmisen käyttäytymisestä edes jossain määrin ennustettavaa eri aikoina ja erilaisissa tilanteissa. Tässä yhteydessä on hyvä pohtia myös sitä, onko persoonallisuudella roolia johtajuudessa,… Lue lisää Tekeekö johtajan persoonallisuus hänestä hyvän johtajan?