Työpaikan yhteisöllisyyteen panostaminen ei vaadi mitään rakettitiedettä

Aina välillä tuntuu siltä, että näin ylikorostuneen yksilöllisyyden aikakautena yhteisöllisyydestä puhumisesta on tullut eräänlainen ”so last season” –juttu, jonka eteen vannotaan, mutta josta ei haluta paljoakaan keskustella. Tai ehkä paremmin sanottuna, yhteisöllisyyttä pidetään esillä virallisissa palopuheissa ja organisaatioiden arvoissa, mutta käytännössä siihen ei kiinnitetä paljoakaan huomiota. Tällä tarkoitan sitä, että riippumatta virallisista yhteisöllisyyttä mainostavista sloganeista… Lue lisää Työpaikan yhteisöllisyyteen panostaminen ei vaadi mitään rakettitiedettä

Onnellinen työntekijä on myös tuottava työntekijä!

Sana ”onnellinen” herättää meissä suomalaisissa kahdenlaista tulkintaa. Toisaalta se tuo mieleen positiivisen ja miellyttävän tunteen, mutta toisaalta sanaa ”onnellinen” käytetään joskus myös kuvaamaan hieman yksinkertaista ihmistä. Tässä kirjoituksessani kuitenkin keskityn nimenomaan tuohon ensimmäiseen tulkintaan. Toinen asia, mikä varmaankin herättää joissakin lukijoissa hieman ihmetystä on se, että miten ”onnellisuus” ja ”työ” on mahdollista liittää yhteen. Ne… Lue lisää Onnellinen työntekijä on myös tuottava työntekijä!

Työpaikan ilmapiiri on jokaisen siellä työskentelevän yhteinen asia!

Työpaikan ilmapiiri on laaja käsite. Tähän ilmapiiriin liittyvään henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja ammatilliseen tuottavuuteen ei kuulu ainoastaan terveellinen ja turvallinen hyvinvointi, vaan siihen liittyy myös työpaikan kulttuuri ja moraalin vahvuus. On yleisesti tunnettu tosiasia, että työpaikan ilmapiirin laatu vaikuttaa jokaisen työntekijän viihtymiseen ja työsuoritukseen.. Usein kuitenkin unohtuu, että se millainen työpaikan ilmapiiri on, ei ole mikään… Lue lisää Työpaikan ilmapiiri on jokaisen siellä työskentelevän yhteinen asia!

”Arvot mekin ansaitsemme – Imagoarvoista todellisiin arvoihin”

Olen viime aikoina puhunut paljon arvoista erilaisissa tilaisuuksissa ja organisaatioissa. Olen tällä puhujakiertueellani havainnut, että itse asiassa arvoista ajatellaan merkillisen kaksijakoisesti. Toisaalta monet korostavat arvojen merkitystä tärkeänä ihmisiä ja organisaatioita ohjaavana tekijänä, toisaalta taas toiset pitävät arvokeskustelua tylsänä ja arvolistoja toinen toistaan toistavana sanahelinänä, jolla ei ole mitään yhteyksiä ns. normaaliin todellisuuteen. Miksi näin on?… Lue lisää ”Arvot mekin ansaitsemme – Imagoarvoista todellisiin arvoihin”

Ilman palautetta ihmiset nahistuvat ja työyhteisön kehittäminen kuihtuu!

Me kaikki tarvitsemme palautetta. Tämähän on faktaa, jonka me kaikki tiedostamme. Mutta sitten kun joku tulee antamaan meille palautetta, ensireaktiomme siihen on usein epäilevä, jopa pelokas: ”Mitä? Mitä minä oikein olen tehnyt?” Miksi me näin sitten toimimme? Liittykö se huonoon omatuntoon, heikkoon itsetuntoon tai johonkin muuhun vastaavaan epämääräiseen asiaan? Varmaan syitä tähän on näissä kaikissa… Lue lisää Ilman palautetta ihmiset nahistuvat ja työyhteisön kehittäminen kuihtuu!

Henkilöstön osallistaminen ei saa olla mikään silmänkääntötemppu!

Jokaisen organisaation pitää 2010-luvulla kiinnittää huomiota erityisesti johtamisen kehittämiseen ja henkilöstön osallistamiseen. Tähän lopputulokseen ovat tulleet henkilöstöalan ammattilaiset, joilta asiaa on kysytty Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Kanadassa. Epäilemättä Suomessa tilanne on samanlainen. Kyselyissä etenkin osallistamista on pidetty tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä organisaation tuottavuuden nostamisessa johtamisen ollessa tiiviisti toisena. Oikeastaan on vaikeaa edes kuvitella mitään organisaation toimintoa, johon… Lue lisää Henkilöstön osallistaminen ei saa olla mikään silmänkääntötemppu!

Mistä ominaisuuksista on hyvät työntekijät tehty?

Olen monissa artikkeleissani ja blogikirjoituksissani vuosien aikana arvioinut hyvää johtajuutta ja hyvän johtajan ominaisuuksia ja häneltä vaadittavia taitoja. Esimerkkinä voin vaikkapa mainita kirjoitukseni suomalaisesta johtajasta ja visioitani tulevaisuuden johtajasta.  Minulta on usein kysytty: ”Okei, nyt on siis hyvät johtajat arvioitu. Entäs millainen sitten on hyvä työntekijä?” Olen monesti luvannut palata tähän aiheeseen, mutta jostain syystä… Lue lisää Mistä ominaisuuksista on hyvät työntekijät tehty?

”Vitsi vai kepponen” – Onko työpaikkahuumorissa mitään järkeä?

Meillä suomalaisissa työpaikoissa vieläkin hyvin voimissa olevan luterilaisen työetiikan mukaan työpaikalla ei tarvitse viihtyä eikä työtä tehdessä saa olla hauskaa, nauramisesta puhumattakaan. Nauruhan on monen kurttunaaman mielestä kuitenkin pois aktiivisesta työnteosta! ”Otsasi hiessä sinun tulee työtä tekemän ja leipäsi ansaitseman, sanotaan ryppyotsaisessa vanhan kansan sananlaskussakin. Vielä nykyäänkin kuulen monen ihmisen suusta tarinoita siitä, kuinka esimies… Lue lisää ”Vitsi vai kepponen” – Onko työpaikkahuumorissa mitään järkeä?

“Luottamusta ei voi vaatia, vaan se on ansaittava!”

Olen joissakin johtaja- ja esimiesvalmennuksissani aloittanut valmennukseni hieman provokatiivisella kysymyksellä: “Kerro kolme ihmistä, joihin luotat eniten elämässäsi tällä hetkellä, ja miksi?” Vastaukset kysymykseeni ovat olleet hyvin mielenkiintoisia. Elämänsä luotettavimpana ihmisenä useimmat pitävät omaa äitiään, isän ollessa listalla toisena ja sen jälkeen kolmantena seuraa sekalainen joukko ihmisiä, kuten esimerkiksi oma puoliso, paras ystävä, sisko, veli tai… Lue lisää “Luottamusta ei voi vaatia, vaan se on ansaittava!”

Kuka huomaisi ”Hentun Liisan” ja ”Puntun Paavon”? – Näkymättömän työntekijän syndrooma

Me kaikki ihmiset haluamme tuntea arvostusta ja kokea olevamme osa jotakin yhteisöä, kuten esimerkiksi työyhteisöä. Pahinta on joutua kokemaan arvottomuutta tai, mikä pitkään jatkuessaan jopa tuntuu vielä pahemmalta, on tuntea muiden ihmisten taholta välinpitämättömyyttä. Esimerkiksi työpaikkakiusaamisessa kiusattujen mielestä usein kaikista pahinta ei ole kiusaaminen itsessään, vaan pahimmalta tuntuu se, että omat työkaverit suhtautuvat kiusaamiseen välinpitämättömästi… Lue lisää Kuka huomaisi ”Hentun Liisan” ja ”Puntun Paavon”? – Näkymättömän työntekijän syndrooma