Työpaikan ilmapiiri on laaja käsite. Tähän ilmapiiriin liittyvään henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja ammatilliseen tuottavuuteen ei kuulu ainoastaan terveellinen ja turvallinen hyvinvointi, vaan siihen liittyy myös työpaikan kulttuuri ja moraalin vahvuus. On yleisesti tunnettu tosiasia, että työpaikan ilmapiirin laatu vaikuttaa jokaisen työntekijän viihtymiseen ja työsuoritukseen.. Usein kuitenkin unohtuu, että se millainen työpaikan ilmapiiri on, ei ole mikään pikkuasia, sillä vietämmehän me noin 8 tuntia hereilläoloajastamme työpaikassamme yhdessä työkavereittemme kanssa. Jos työpaikan ilmapiiri on huono, voi se luoda ylimääräistä painetta ja stressiä ihmiselle. Jos työntekijä kokee olonsa fyysisesti, henkisesti tai emotionaalisesti epämukavaksi työpaikallaan, vaikuttaa se negatiivisesti myös hänen työsuoritukseensa ja työtyytyväisyyteen. Tämä stressi ei välttämättä pääty silloinkaan, kun hän laittaa työpaikkansa ovet kiinni ja lähtee kotiin. Näin työpaikan asiat vaikuttavat helposti myös ihmisen muuhunkin elämään. Jo pelkästään tämänkin asian takia on ihmeellistä, että vielä nykyäänkin on monia organisaatiota, jotka eivät kiinnitä riittävästi huomiota työtyytyväisyyteen ja työssä viihtymiseen ja sitä kautta työpaikan ilmapiiriin.
Hyvän ilmapiirin omaavissa työpaikoissa asiat ovat tietysti päinvastoin. Jos työntekijät kokevat olonsa turvalliseksi, tuntevat saavansa arvostusta työnantajaltaan, esimiehiltään ja työkavereiltaan sekä pystyvät hallitsemaan työtään, vaikuttavat nämä asiat työntekijöihin positiivisesti. Näitä kaikkien em. asioiden toteutumista on helppo seurata työpaikalla, sillä ne näkyvät mm. siten, että miten esimiehet arvostavat työntekijöitten mielipiteitä ja ehdotuksia palavereissa, kohtelevatko työkaverit toisiaan keskinäisellä luottamuksella, kunnioituksella ja reiluudella sekä kokevatko työntekijät saavansa työstään riittävän hyvän korvauksen sekä työn tekemiseensä hyvät työvälineet ja riittävästi resursseja ja koulutusta. Jos vastaukset kaikkiin edellä lueteltuihin kysymyksiin ovat myönteisiä, asiat ovat työpaikassa varsin hyvässä kunnossa.
”Positiivisen ilmapiirin tunnistaa monista tekijöistä”
Joskus ihmiset kysyvät minulta, mistä on mahdollista tunnistaa positiivisen ilmapiirin omaava työpaikka? Minun mielestäni tällaisilla työpaikoilla on tiettyjä ”luonteenpiirteitä”, jotka edistävät erinomaisuutta, tuottavuutta ja yhteisöllisyyttä. Seuraavassa ajattelin tuoda esille kymmenen tällaista ominaisuutta.
- Positiiviset arvot. Tällä tarkoitetaan sitä, että organisaatiossa vallitsevat todelliset arvot ovat positiivisia ja toimintaa eteenpäin vieviä. Tämä perustuu siihen, että positiivisesti ilmaistu organisaation tehtävä painottaa selkeästi työn ja toiminnan tavoitteita sekä tuo esille sellaisia käyttäytymismalleja, jotka sitouttavat ihmiset laatuun sekä hyvään palvelukulttuuriin. Lisäksi ne korostavat sitä, että organisaation periaatteina on saavuttaa päämääränsä eettisin ja rehellisin keinoin.
- Rento ja tuottava ilmapiiri. Organisaation henkilöstöllä on mukava tulla jopa maanantaiaamuna työpaikalleen. Lisäksi he kokevat saavansa arvostusta ja tunnustusta työpaikallaan niin työantajaltaan, esimiehiltään kuin myös työkavereiltaan. Lisäksi he kokevat, että heitä palkitaan riittävästi hyvistä työsuorituksista. Tällaisessa organisaatiossa ei ole merkkejä pelosta, työpaikkakiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä tai pelottelusta. Sen sijaan siellä kukoistaa luovuus, tuottavuus sekä laaja-alainen ja avoin ajattelu.
- Sitoutuminen erinomaisuuteen. Työntekijät ovat sitoutuneet työhönsä ja organisaatioonsa sekä ovat valmiita antamaan niille kaikkensa. He haluavat olla kaikkein parhaita sekä tuottaa huippulaatuisia tuotteita ja palveluita. Lisäksi he ovat valmiita ottamaan vastuun tekemistään päätöksistä, teoistaan sekä virheistään.
- Avoin, suora ja rehellinen viestintä. Jokainen organisaation työntekijä kommunikoi avoimin kortein ilman mitään salailua, peittelyä ja loukkaavaa juoruilua. Ristiriitojen syntyessä, he pyrkivät ratkaisemaan ne kohtaamalla riitakumppanin myönteisellä tavalla. Jos he saavat omasta mielestään negatiivista palautetta, he eivät pyri kostamaan tätä palautteen antajalle tai viattomille ihmisille. Sen sijaan he kykenevät pitämään saamaansa asiaan kohdistuvaa palautetta itsensä kasvun mahdollisuutena.
- Yhteistyö, toisten ihmisten tukeminen ja voimaannuttaminen. Organisaatiossa vallitsee tekemisen meininki sekä kaiken mahdollistava, positiivinen ja kannustava henki henkilöstön keskuudessa. Työntekijät tuntevat yhteisöllisyyttä, kaverihenkeä sekä voimaannuttamisen tunnetta. Lisäksi siellä vallitsee terve keskinäinen kilpailu ilman mitään tarvetta vahingoniloisesta ja kostonhimoisesta selkään puukottamisesta.
- Hyvä ja terve työpaikkahuumori. Työntekijät osaavat suhteuttaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin sekä osaavat pitää toisinaan hauskaakin sekä nauraa yhdessä. Iloista ja positiivista naurua voidaan pitää myönteisenä asiana, sillä se tuottaa endorfiinia, jota voidaan pitää ihmisen luonnollisena masennuksen estolääkkeenä.
- Myötätunto, kunnioitus ja ymmärrys. Työpaikka ei tietenkään voi toimia minään ihmisten henkilökohtaisen elämän terapiapaikkana, mutta jos työntekijä kohtaa elämässään tragedioita, kuten esimerkiksi onnettomuuksia, sairauksia tai henkilökohtaisia menetyksiä, he kokevat saavansa työkavereiltaan ymmärrystä ja hyväntahtoisuutta. Tämä ei ole keneltäkään pois, mutta se antaa ihmisille tunteen siitä, että heistä välitetään. Jokainen ihminen on aina valmis tekemään toisen puolesta enemmän kuin vaaditaan, kun heitä itseään kohdellaan hyvin.
- Joustavuus. Organisaatio ja sen työntekijät kykenevät suhtautumaan muutoksiin myönteisesti, pystyvät omaksumaan uusia kehityssuuntia sekä ovat kykeneviä ja valmiita oppimaan uusia taitoja. He tiedostavat, että elleivät he tekisi näin, kilpailijat menisivät heistä ohitse ja pahimmassa tapauksessa koko organisaation tarina voiso tällöin olla lopussa. Näin he ymmärtävät hyvin vanhan sanonnan ytimen: ”Muutos on pysyvä olotila.”
- Positiivinen vahvistaminen. Kaikki ihmiset tarvitsevat motivoituakseen hyväksyntää, arvostusta sekä kiitollisuuden tunnetta. Jokainen aito, rehellinen ja ansaittu kiitos, palkkio, bonus, palkankorotus, nimitys sekä sertifikaatti ovat organisaation ilmapiirille vastaavaa kuin öljy auton moottorille. Se voitelee ja antaa voimaa. Jokainen omaa henkilöstöään arvostava organisaatio osaa säännöllisesti kiittää henkilöstöään heidän tekemästään hyvästä työstä.
- Terveyden, perheen ja ympäristön korostaminen. Organisaatio huolehtii hyvin henkilöstönsä terveydestä ja työhyvinvoinnista. Samalla se osaa riittävän hyvin huomioida työntekijöittensä erityistarpeita, kuten esimerkiksi perheellisten työntekijöiden tarpeita mm. lomien suunnittelussa, päivähoidon järjestelyissä sekä lasten sairaustapauksissa. Lisäksi organisaatiossa ymmärretään ympäristöasioiden merkitys esimerkiksi materiaaleissa, hankinnoissa sekä jätehuollossa.
”Positiivisen ilmapiirin luominen ei vaadi mitään rakettitiedettä, vaan usein se on kiinni pienistä teoista”
Jotta työntekijöistä saisi eniten irti, tai jos asian sanoo kauniimmin, jotta työntekijät voisivat antaa itsestään eniten, edellyttää se positiivisen työympäristön syntymistä työpaikalle. Millä keinoin sitten on mahdollista luoda tällainen positiivisen ilmapiirin omaava työpaikka? Itse asiassa esimiehiltä ei vaadita tässä asiassa kummoisiakaan tekoja. Kaikki on kiinni usein vain pelkistä pienistä asioista. Ensimmäiseksi, esimiehen olisi kyettävä luomaan omaan tiimiinsä tai ryhmäänsä sekä niiden jäseniin suorat ja henkilökohtaiset suhteet. Tällä tarkoitan sitä, että on usein turhankin helppoa hoitaa yhteydenpitoa ihmisiin sähköpostitse, lappujen avulla tai puhelimitse, mutta toisinaan on hyvä tutustua ihmisiin myös henkilökohtaisella tasolla. Usein törmään organisaatioissa moniin ylimmän portaan johtajiin, jotka valittavat, tai saavat kuulla valitusta siitä, että heillä ei ole enää aikaa vierailla yrityksensä eri yksiköissä ja osastoilla. Minun mielestäni tämä on turhaa mutinaa, sillä asiassa tarvitaan enemmänkin asenteen muutosta sekä heidän työaikansa priorisointia eli ajan järjestämistä siten, että tärkeimmät asiat mahtuvat aikatauluihin. Mielestäni ajan varaaminen myös työntekijöiden kanssa tapahtuvaan kommunikointiin kuuluu tähän. Perustelen tätä sillä, että työntekijöille on usein suuri asia kohdata oma ”iso pomonsa” kasvokkain. Se antaa heidän työlleen merkitystä ja motivoi parempiin suorituksiin. On hyvä muistaa, että me kaikki olemme ihmisiä, jotka reagoimme myönteisesti ”todellisiin asioihin”, kuten henkilökohtaiseen kontaktiin toisen ihmisen kanssa. Se kertoo meille, että meillä on väliä.
”Työntekijät kokevat turhan usein saavansa liian vähän arvostusta työnantajaltaan ja esimiehiltään”
Toiseksi, olen usein havainnut työpaikoilla, että yksi suurimpia asioita, joista työntekijät valittavat liittyvät siihen, että he kokevat saavansa liian vähän arvostusta työnantajaltaan ja esimiehiltään. Tämän takia jokaisen esimiehen tulisikin muistaa näyttää arvostustaan työntekijöilleen kehittämällä palautteen antamistaitojaan. Tämä ei vaadi keneltäkään mitään avaruustieteen tuntemusta, vaan usein riittää pienien sanojen sanominen, kuten esimerkiksi ”hyvin tehty”, ”olet saanut paljon aikaan”, ”olet tehnyt hyvää työtä projektisi eteen”. Jos nämä sanat tulevat esimiehen sydämestä, antaa se työntekijälle tunteen siitä, että hänet on noteerattu ja hänen tekemänsä työ on huomioitu. Kun ihmiset saavat palautteen siitä, että he tekevät hyvää työtä, laittaa se heidät jatkossa tekemään vielä parempaa jälkeä.
”Esimiehen pitää muistaa kuunnella kaikkien tiimin jäsenten ideoita ja ajatuksia”
Kolmanneksi, esimiehen pitää muistaa kuunnella kaikkien tiimin jäsenten ideoita ja ajatuksia. Hänen pitää muistaa, että jokainen työntekijä on oman työnsä ja projektinsa asiantuntija. Tämän vuoksi vaikka esimiehellä itselläänkin olisi mielessään hyviä ideoita työn tekemiseksi paremmin, pitää hänen muistaa ensin kysyä omalta tiimiltään, miten heidän mielestään työntekemistä voisi kehittää. Tämän antaa työntekijöille tunteen siitä, että heidän mielipiteillään on merkitystä ja siitä, että he ovat arvostettuja jäseniä ryhmässä. Hyvät ideat aina ansaitsevat kokeilumahdollisuuden, sillä ne voivat yllättää positiivisesti! Ainakin se saa tiimin toimimaan tehokkaammin ja yrittämään enemmän.
Neljänneksi, esimiehen pitää ottaa tietoinen riski ja uskaltaa luottaa työntekijöihinsä. Luottamus tietenkin vaatii pohjaksi viestinnän ja kommunikoinnin avoimuutta, mutta ilman keskinäistä luottamusta, on turhaa vaatia työntekijöiltä sitoutumista. Tiedän, että toisille esimiehille tämän luottamuksen sillan rakentaminen on helpompaa kuin toisille. Asiaa voisi helpottaa se, jos jokainen esimies tiedostaisi, että työelämän tiimit ja ryhmät on muodostettu aikuisista, vastuunsa ottavista ja osaavista aikuisista, joita ei saa kohdella kuin pikkulapsia. Tämähän on jo oikein onnistuneen rekrytoinnin kautta tullut esille! Käytännössä luottamus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun esimies lupaa delegoida valtaa ja vastuuta tiimeilleen, hän myös todella tekee näin eikä enää delegoituaan puutu työntekijöittensä tekemän työn yksityiskohtiin. Ainoastaan lopputulos ratkaisee.
”Esimiehen pitää uskaltaa olla luonnollinen oma itsensä ja välillä pitää hauskaakin”
Viidenneksi, esimiehellä pitää olla terve ja vahva itsetunto, mikä näkyy esimerkiksi siten, että hän uskaltaa olla luonnollinen oma itsensä ja osaa välillä pitää jopa hauskaakin. Työn tekemisen ei tarvitse aina olla ryppyotsaista ja kovaa raatamista, vaan työpaikalla voi olla joskus hauskaakin. Hyvä terve huumori luo yhteisöllisyyttä ja helpottaa rankan ja haastavan työn aiheuttamia paineita. Hyvä työpaikkahuumori toimii parhaiten sellaisissa tiimeissä ja tyhmissä, joissa ihmisten keskinäinen kunnioitus on toimivaa, ryhmän jäsenet hyväksyvät toisensa omina itsenään, viestintä on avointa sekä jokainen on sitoutunut työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Kun työntekijät puhaltavat yhteen hiileen, on paljon helpompaa olla oma itsensä ja pitää hauskaa niin työpaikalla kuin joskus jopa sen ulkopuolella yhdessä muiden samanhenkisten ihmisten kanssa.
”Työpaikan ilmapiiriin vaikuttaa jokainen sen yksittäinen jäsen omalla olemuksellaan ja toiminnallaan”
Yllättävän monella ihmisellä työpaikoilla on vääristynyt käsitys siitä, että työpaikan ilmapiiristä vastuun kantaa pelkästään työnantaja ja esimiehet. Tämähän ei todellakaan pidä paikkaansa, sillä vastuu työpaikan ilmapiiristä on kaikilla sen jäsenillä. Työpaikan ilmapiiriin vaikuttaa jokainen sen yksittäinen jäsen omalla olemuksellaan ja toiminnallaan. Tämä tulee todistetuksi oikeaksi jo siitä tunnetusta tosiasiasta, että jos jollakin työyhteisön jäsenellä on ns. huono päivä, pian tällä tunteella on taipumus levitä myös muihin ihmisiin. Negatiivisuus on tarttuvaa ja sillä voi pahimmillaan olla rapauttava vaikutus työpaikan ilmapiiriin, moraaliin sekä lopulta myös työn tuottavuuteen. Tällä en tarkoita sitä, että jokaisen työyhteisön jäsenen pitäisi padota sisälleen negatiiviset tunteensa, vaan tarkoitan enemmänkin sitä, että jokaisen ihmisen pitäisi tiedostaa vastuunsa työpaikan ilmapiiristä. Jos työpaikan ilmapiiri on kunnossa, tunteiden, myös negatiivisten, koetaan turvalliseksi ja pikkuhiljaa myös aivan luonnolliseksi asiaksi. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa vanha vertaus siitä, että työyhteisö on kuin mikä tahansa ekosysteemi, jonka jokainen jäsen vaikuttaa kaikkiin muihin sen jäseniin, ja lopulta myös itseensä. Uskon, että jos jokainen ihminen tiedostaisi ja sisäistäsi tämän tosiasian, olisi suomalaisilla työpaikoilla kaikilla ihmisillä paljon mukavampi olla. Näin työpaikan ilmapiiri on kaikkien sen jäsenten yhteinen asia!
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi