Arvojohtaminen – avain organisaatiokulttuurin ytimeen

Arkielämän arvot ovat ihmisen elämän valintoja ohjaavia periaatteita, joihin on kiteytetty yhteinen ymmärrys siitä, mikä elämässä on tärkeää ja mitä kannattaa tavoitella. Organisaatioissa arvot luovat organisaatiokulttuurin perustan. Yhteisöissä arvot ovat yhteisten pelisääntöjen mukaisesti tapahtuvaa toimintaa. Käsitteenä arvot kytkeytyvät yksilön tunteisiin. Ne toimivat kuin geneettinen koodi ohjaten välillä myös tiedostamattomasti niin yksilön, ryhmän kuin organisaationkin valintoja… Lue lisää Arvojohtaminen – avain organisaatiokulttuurin ytimeen

Innovaatiojohtaja arvostaa työntekijöitään ja kehittää luovaa yrityskulttuuria

Suomi kaipaa uusia innovaatioita”, ”Uudet ideat odottavat kehittäjäänsä”… Näihin ja vastaaviin otsikoihin törmää koko ajan mediassa. Näistä asioista puhuminen on tärkeää, sillä maailmassa tapahtuu jatkuvaa muutosta. Tämä edellyttää myös organisaatioiden ja ihmisten kehittymistä. Organisaatioiden toimintaympäristöt eivät pysy vakiona, joten niissä pitää avoimin mielin ja silmin tehdä uusia päätöksiä koskien niin tavoitteiden asettamista, välietappien luomista kuin… Lue lisää Innovaatiojohtaja arvostaa työntekijöitään ja kehittää luovaa yrityskulttuuria

Terve itseluottamus antaa vahvan perustan hyvälle johtamiselle

Hyvä itseluottamus on, itsetuntemuksen ohella tai oikeastaan jo siihen liittyvänä, johtajuuden kulmakivi. Johtajaa voidaan valmentaa olemaan tehokas ongelmanratkaisija, tekemään päätöksiä, olemaan entistä parempi viestijä, mentori ja valmentaja, kantamaan vastuunsa ryhmänsä toiminnasta unohtamatta monia muita tärkeitä johtajuuteen kuuluvia asioita, mutta ilman hyvää tervettä itseluottamusta nämä asiat jäävät puolitiehen. Tällaista johtajaa voidaan hyvin kutsua nimellä ”tittelijohtaja”, koska… Lue lisää Terve itseluottamus antaa vahvan perustan hyvälle johtamiselle

Millainen olet, suomalainen johtaja? – pitkä tie teknokraatista ihmisten johtajaksi

Meillä Suomessa johtamisesta ja johtamisen kehittämisestä puhutaan nykyään paljon. Tämä on hyvä, sillä keskustelu antaa eväitä myös johtamisen kehittämiselle. Suomalainen johtaminen on murroksessa. Kehittymistä tapahtuu, mutta perinteet ovat lujassa. Eräs ruotsalainen kollegani sanoi, että Suomi on insinöörijohtamisen ”mallimaa”, insinöörejä millään tavalla mollaamatta. Tässä hän on oikeassa, sillä meillä on insinöörejä yritysten johtotehtävissä suhteessa enemmän kuin… Lue lisää Millainen olet, suomalainen johtaja? – pitkä tie teknokraatista ihmisten johtajaksi

Oodi johtajuudelle! – pohdintaa hyvästä johtamisesta

Millainen on hyvä johtaja? Olen yli 20 vuoden valmentajan ja konsultin urani aikana valmentanut satoja johtajia ja esimiehiä niin Suomessa kuin myös ulkomailla ja tämä kysymys on seurannut mukanani. Olenkin vuosien aikana tavannut paljon esimiehiä ja johtajia, joita pidän hyvinä johtajina. Toisaalta olen kohdannut myös toiseen ääripäähän kuuluvia esimiehiä, jotka pahimmillaan aiheuttavat suuria ongelmia omassa… Lue lisää Oodi johtajuudelle! – pohdintaa hyvästä johtamisesta

Työyhteisön toiminnan ”kolme muskettisoturia”: avoimuus, luottamus ja työhön sitoutuminen

Kaikkihan muistavat ranskalaisen kirjailijan Alexandre Dumas’n kirjoittaman loistavan seikkailuromaanin ”Kolme muskettisoturia”, jossa muskettisoturit seikkailivat 1600-luvun Ranskassa. Näiden rohkeiden sotilaiden tunnuslause oli: ”kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta”. Työyhteisöissä voidaan hieman leikillisesti kolmena muskettisoturina pitää toistensa kanssa keskinäisessä riippuvuussuhteessa olevia Avoimuutta, Luottamusta ja Sitoutuneisuutta, ja vielä tässä järjestyksessä. Ilman avoimuutta ei voi syntyä luottamusta ja ilman… Lue lisää Työyhteisön toiminnan ”kolme muskettisoturia”: avoimuus, luottamus ja työhön sitoutuminen

Työpaikkakiusaamisen lähes vaiettu tabu: alainen kiusaa esimiestään

Työpaikkakiusaamista voidaan pitää työelämän ”syöpänä”, joka vaikutus näkyy varsin monen työyhteisön toiminnassa meillä Suomessakin. Suomi on Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiön selvityksissä todettu olevan työpaikkakiusaamisen kärkimaita Euroopassa yhdessä Ranskan, Belgian ja Itävallan kanssa. Työterveyslaitoksen mukaan meillä Suomessa noin 140 000 palkansaajaa kokee olevansa työpaikkakiusattu. Virallisesti Suomessa onkin tartuttu ongelmaan, sillä meillä on monia lakeja ja asetuksia… Lue lisää Työpaikkakiusaamisen lähes vaiettu tabu: alainen kiusaa esimiestään

Intuitio – päätöksenteon ”harmaa eminenssi”

Me ihmiset teemme jatkuvasti, päivittäin, erilaisia päätöksiä. Päätökset koskevat sekä pieniä että toisinaan myös isoja asioita. Toisinaan päätöksen tekeminen pohjautuu tarkkoihin laskelmiin ja graafeihin. Toisinaan taas kohtaamme päätöksentekotilanteen eräänlaisessa ”sumussa”, jolloin vastassamme on epäselviä valintoja, joita on erittäin vaikea käsitellä luvuilla, taulukoilla ja muilla analyyttisen ajattelun työkaluilla. Tällöin päätöksenteko pohjautuu enimmäkseen vaistonvaraiseen tuntumaan eli mikä… Lue lisää Intuitio – päätöksenteon ”harmaa eminenssi”

Kehityskeskustelut – Johtamisen tehokas työkalu ja työyhteisön toiminnan energialähde

Nykyään kehityskeskusteluja, tai miksei myös ”onnistumiskeskusteluja”, voidaan jo pitää arkipäiväisenä toimintamuotona useimmissa suomalaisissa organisaatioissa. Voidaankin sanoa, että niiden rooli on keskeinen organisaation toimintaa ja henkilökunnan osaamista kehitettäessä. Muista esimies-alaiskeskusteluista kehityskeskustelut eroavat siten, että niissä keskustelun aihepiirit on määritelty etukäteen ja molempien osapuolten pitää valmistautua näiden aihepiirien käsittelyyn. Kehityskeskusteluissa yhdistyvät työntekijän arki ja organisaation strategiasta johdetut… Lue lisää Kehityskeskustelut – Johtamisen tehokas työkalu ja työyhteisön toiminnan energialähde

Johtaja – arvioi oman organisaatiosi tunnetaitoja paremmin!

Olen paljon puhunut tunneilmastosta ja sen myönteisestä vaikutuksesta organisaation tuottavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. Lyhyesti kerrottuna tunneilmastollahan kuvataan työyhteisön ilmapiirin laatua, työtyytyväisyyttä ja työntekijöiden yhteishenkeä. Monissa tutkimuksissa on todettu, että positiivinen tunneilmasto nostaa organisaation tuottavuutta ja tehokkuutta, kun taas tunneilmaston negatiiviset piirteet laskevat sitä. Organisaation ilmapiiri selittää jopa 20 – 30 % organisaatioiden taloudellisesta tuloksesta. Lisäksi… Lue lisää Johtaja – arvioi oman organisaatiosi tunnetaitoja paremmin!