Luin äskettäin Iltalehdestä pienen, mutta mielenkiintoisen artikkelin menestykseen vaikuttavista tekijöistä. Siinä kerrottiin mm., että älykkyyttä enemmän menestykseen vaikuttaa ihmisen persoonallisuus. Asiassa sinänsä ei ole mitään uutta, mutta aloin miettiä, että miten johtajan persoonallisuudella on vaikutuksia hänen toimintaansa johtajana. Vähän aikaan pohdittuani tulin siihen johtopäätökseen, että persoonallisuustekijöillä on todella suuri vaikutus johtajuuteen ja johtajan onnistumiseen tehtävässään. Mielestäni tässä ei tarvitse erotella edes sitä, että onko kyseessä jonkin organisaation johtaja vai poliittinen johtaja, sillä molemmantyyppisiltä johtajilta vaaditaan paljon samanlaisia persoonallisuuspiirteitä. Ajankohtaisuutta asian käsittelyyn ehkä lisääkin se, että pianhan meillä on taas Suomessa kunnallisvaalit, joten nyt teillä lukijoilla on mahdollisuus peilata omia vaalikandidaattejanne, että sopivatko kirjoituksessani esiin tulevat persoonallisuuskriteerit myös heihin. Mutta muistakaa, että täydellistä ehdokasta on kuitenkin aivan turha odottaa löytävänsä. Olemmehan me kaikki epätäydellisiä ihmisiä.
”On tärkeää että johtaja johtajana ja esimiehenä on kiinnostunut muista ihmisistä ja heidän kanssaan työskentelystä sekä pitää tärkeänä heidän kehittämistään”
Ennen kuin lähden puhumaan hyviltä esimiehiltä vaadittavista persoonallisuuspiirteistä, on hyvä korostaa, että täysin riippumatta esimiehen persoonallisuudesta ja hänelle luontaisista tavoista toimia, on tärkeää että hän johtajana ja esimiehenä on kiinnostunut muista ihmisistä ja heidän kanssaan työskentelystä sekä pitää tärkeänä heidän kehittämistään. Jos näin ei ole, on tällöin hänen ehkä parempi miettiä, onko esimiehenä toimiminen se paras uravaihtoehto hänelle. Kaikista ihmisistä ei kuitenkaan ole johtajiksi ja esimiehiksi.
Niin, mistä persoonallisuuspiirteistä sitten hyvän johtajan tunnistaisi? Kuten saattaa arvatakin, näitä piirteitä on valtavasti, ja jokaisella on omat mielipiteensä niistä. Itsekin luin juuri joku aika sitten amerikkalaisesta Forbes-talouslehdestä artikkelia, jossa otsikkona oli ”101 tärkeintä johtajalta vaadittavaa taitoa ja persoonallisuuspiirrettä”. Listaan tutustuttuani totesin, että eihän tällaista ”superjohtajaa” ole eikä tule, joka omaisi kaikki nuo piirteet ja taidot! No, itse asiassa ei mikään organisaatio johtajiltaan näitä kaikkia piirteitä vaadikaan, tai ainakaan ei pitäisi vaatia. Tietenkin sen on selvää, että jokaisella organisaatiolla on omat ”pisteytyksensä” niille taidoille ja ominaisuuksille, joita he odottavat esimiestensä ja johtajiensa omaavan. Mielenkiintoinen kysymys on tietenkin se, että poikkeavatko nuo määritykset kovinkaan paljon toisistaan?
”Yleisesti ottaen sekä työnantajat että työntekijät etsivät johtajiltaan varsin samanlaisia ominaisuuksia”
Vastauksena tähän voin todeta, että alan tutkimuksissa asiaa on paljon selvitetty ja niiden perusteella voidaankin sanoa, että yleisesti ottaen sekä työnantajat että työntekijät etsivät johtajiltaan varsin samanlaisia ominaisuuksia aivan riippumatta siitä, mitä alaa he edustavat. Jos asian tiivistää lyhyeen, on olemassa neljä persoonallisuuspiirrettä, joita ihmiset eniten haluavat esimiestensä omaavan. Ensimmäiseksi listalle nousee rehellisyys. Monissa kyselytutkimuksissa on todettu, että rehellisyyttä pidetään kaikkein tärkeimpänä johtajan persoonallisuuspiirteenä. Rehelliset johtajat inspiroivat työyhteisöään paitsi sanoillaan niin erityisesti teoillaan. He ovat sellaisia johtajia, jotka rakentavat tiiminsä tehokkaiksi luomalla ensimmäiseksi tiimityön perustan vahvaksi. Tämän perustan luo vahvaksi ajatus siitä, että tehokas tiimitoiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen. Lisäksi he ymmärtävät, että rehellisyys johtamisessa vahvistaa tiimien dynaamisuutta. Rehellisyyteen perustuva vuorovaikutus työntekijöiden kanssa rakentaa työyhteisöön tiiviit ja luottamukseen pohjautuvat ihmissuhteet, jotka edesauttavat menestyksen saavuttamisen mahdolliseksi koko tiimille, ei pelkästään esimiehille.
Toinen persoonallisuuspiirre, jonka ihmiset haluavat esimiehensä omaavan, on avoimuus. Avoimuus nousee aina johtajia koskevien psykologisten testien mittareissa viiden tärkeimmän persoonallisuuspiirteen joukkoon. Avoimuus tässä viittaa siihen, kuinka avoin ihminen on uusille kokemuksille ja ajatuksille sekä kuinka idearikas ja oivaltava hän tällöin kykenee olemaan. Avoimuutta omaavat johtajat luovat työyhteisöönsä kulttuurin, missä jokaisen sen jäsenen ideoita kuunnellaan ja arvostetaan. He ovat avoimia myös omassa toiminnassaan sekä arvostavat innovatiivisuutta. Lisäksi he rohkaisevat esimerkillään muita ihmisiä toimimaan samoin.
Kolmantena persoonallisuuspiirteenä johtajissa arvostetaan kykyä tehdä päätöksiä. Yksi johtajien tärkeimmistä tehtävistä on juuri päätösten tekeminen. Johtajien on jatkuvasti päätöksenteossaan tehtävä valintoja, jotka vaikuttavat sekä organisaatioon että ihmisiin, joita he johtavat. Ihmiset arvostavat sellaisia johtajia, jotka kykenevät punnitsemaan kaikkia mahdollisia tiedossaan olevia vaihtoehtoja ennen päätösten tekemistä. Näin hyvät johtajat tekevät varmuudella juuri niitä päätöksiä, jotka ovat organisaation sekä siellä työskentelevien ihmisten parhaaksi.
Neljänneksi johtajissa arvostetaan tunnollisuutta. Tunnollisuutta voidaan pitää mittana siitä, kuinka järjestelmällinen, harkitseva ja ennakoiva yksilö on. Hyvät johtajat ovat erittäin järjestelmällisiä sekä yksilöllisesti tarkasteltuina että myös suhteessa heidän työntekijöihinsä. He ymmärtävät työntekijöitään sekä antavat tarvittaessa heille palautetta ja tukea. Lisäksi he pitävät huolta siitä, että sekä pitkän että lyhyen välin tavoitteet ovat reaaliaikaisia ja että ne toteutuvat mahdollisimman hyvin.
”2000-luvun johtajilta edellytetään erityisesti kykyä voimaannuttaa muita ihmisiä”
Nykyajan johtajille nämä edellä luetellut sinänsä tärkeät asiat eivät enää yksin riitä. Tässä yhteydessä onkin hyvä muistuttaa, hieman Bill Gatesin sanoja mukaillen, että 2000-luvun johtajilta edellytetään erityisesti kykyä voimaannuttaa muita ihmisiä. Tällä tarkoitetaan sitä, että hyvät johtajat tekevät enemmän kuin vain inspiroivat muita ihmisiä toimintansa kautta. He myös voimaannuttavat niitä ihmisiä, joiden kanssa he tekevät työtä. Tätä he pyrkivät toteuttamaan rakentamalla luottamusta ihmisten kesken sekä olemalla avoimia uusia ajatuksia kohtaan ja rohkaisemalla samalla työntekijöitään luoviin ratkaisuihin. Lisäksi he tietoisesti pyrkivät tekemään sellaisia jämäköitä päätöksiä, jotka heijastavat parhaimmalla mahdollisella tavalla työntekijöiden ja organisaation etuja. Lopuksi he ovat järjestelmällisiä ja harkitsevia strategisia suunnittelijoita, jotka kykenevät ajattelemaan kokonaisuuksia ja sitä, kuinka kaikki heidän työntekijänsä kykenisivät olemaan osallisia tässä menestyksessä.
Johtajalle tärkeitä persoonallisuuspiirteitä voidaan käsitellä myös toisella tavalla. Amerikkalaisessa johtamiseen keskittyneessä tutkimuskeskuksessa, The Center for Creative Leadership:ssä, on tutkittu erilaisia persoonallisuus- ja johtajuustestejä sekä niihin osallistuneiden johtajien testituloksia tarkastelemalla, mitä persoonallisuuspiirteitä voidaan pitää erityisen tärkeinä menestyksekkäässä johtamisessa. Tässä tutkimuksessa nousi esille erityisesti 18 piirrettä, jotka jaettiin viiteen ydinpätevyysalueeseen: itsensä johtamiseen, organisatoriseen valmiuteen, tiiminmuodostamis- ja tiimitaitoihin, ongelmanratkaisutaitoihin sekä kykyyn luoda visioita ja edistää niiden saavuttamista. Pätevyysalueet (1 -5) muodostavat 5-kerroksisen pyramidin niin, että pyramidin perustana on itsensä johtaminen. Johtajuudessa itsensä johtaminen on perusta. Tämän vuoksi kukaan ei voi edetä mihinkään muuhun alueeseen alueesta 1, ellei hän pysty ensin tiedostamaan ja hallitsemaan omia ajatuksiaan, tunteitaan ja tapojaan. Seuraavassa listaan siis viiteen em. pätevyysalueeseen jaettuna 18 menestyviin johtajiin liitettävää luonteenpiirrettä.
1, Itsensä johtaminen. Tehokkaat johtajat osaavat ohjata ajankäyttöään, asioihin keskittymistään sekä tunteitaan. Samalla he myös tiedostavat omat vahvuutensa, heikkoutensa sekä ennakkoasenteensa.
Tietoisuus itsestään tarkoittaa kykyä hallita omia tunteitaan niin, että ihminen reagoi muihin ihmisiin ja tilanteisiin aidosti sekä asianmukaisesti.
Itsehillintää omaava ihminen toimii kurinalaisesti halliten itseään ja tunteitaan olematta kuitenkaan liian varautunut tai joustamaton.
Resilienssi (sinnikkyys ja selviytymiskyky) merkitsee kykyä hallita stressiään ja omistautumista myös työn ulkopuolisiin tärkeisiin asioihin.
2. Organisatoriset valmiudet. Hyvät johtajat tiedostavat miten valtaa käytetään asianmukaisesti, miten työskennellään vakiintuneiden toimintamallien mukaisesti sekä miten tehdään päätöksiä.
Kyky käyttää valtaa ja osoittaa auktoriteettiasemaansa niin, ettei muserra toiminnallaan työntekijöitään ja vie siten heidän itseluottamustaan.
Sopeutumiskyky organisaatiorakenteisiin merkitsee sitä, että johtaja pystyy noudattamaan sääntöjä ja sovittuja toimintamalleja kuitenkin niin, että pystyy myös huomioimaan ja tukemaan yksilöitä ja yksilöllisyyttä.
Kyky kantaa vastuu virheistään ja päätöksistään odottaen muiden tekevän myös näin.
Kyky tehdä päätöksiä merkitsee, että johtajalla on taitoa tarkastella asioita erilaisista näkökulmista ja tehdä sen jälkeen mahdollisimman hyviä ja kattavia päätöksiä.
3. Tiimimuodostamis- ja tiimitaidot. Tiiminmuodostamis- ja tiimitaitoja tarvitaan tiimien johtamisessa tai osallistumisessa erityyppisiin ryhmiin, joissa mukana on erilaisia persoonia, jotka omaavat erilaisia motiiveja ja taitoja.
Vuorovaikutustaidot tarkoittavat sitä, että johtaja on helposti lähestyttävä huolimatta hänen esimiesasemastaan. Samalla hän itse kykenee myös kommunikoimaan ymmärrettävästi muiden kanssa.
Empatiataidoilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa ja ymmärtää toisten ihmisten tunteita ja näkemyksiä.
Kykyä yhteistoimintaan tarvitaan silloin, kun ratkaistaan erilaisia haastavia tilanteita ja ongelmia. Tällöin ratkaisuiden tekemisessä edellytetään monia erilaisia näkökulmia ideoita asiaan ilman, että keskusteluissa ja mielipiteiden vaihdossa kuitenkaan harhaudutaan sivuraiteille.
Kyky työskennellä muiden kanssa ja muiden avulla sisältää sekä kykyä jakaa tehtäviä että delegoida niitä muille ihmisille.
4. Ongelmanratkaisutaidot. Ongelmaratkaisutaitoja tarvitaan hyvin paljon silloin, kun johtajan aikomuksena on saada asioita ratkaistuksi ryhmässä. Samoin nämä taidot ovat tärkeitä hänen pyrkiessään ymmärtämään miksi ihmiset toimivat niin kuin he toimivat.
Luovuutta tarvitaan haastamaan nykytilaa ja pysähtyneisyyttä samalla kuitenkin kunnioitten toimivia organisatorisia prosesseja.
Arkaluonteisten ongelmien käsittely vaatii niiden kohtaamista hienotunteisesti sen sijaan, että johtaja joko käsittelisi niitä liian suorasukaisesti tai pakenisi kokonaan tilanteesta.
Toimintaan suuntautumisella tarkoitetaan sitä, että johtaja ymmärtää milloin on aika tehdä päätöksiä, vaikka hän ei olisi vielä pystynyt keräämään kaikkea sitä tietoa, mitä hän olisi halunnut kerätä.
5. Kyky luoda visioita sekä edistää niiden saavuttamista. Menestyvät johtajat eivät pelkästään suunnittele omaa menestymistään, vaan he myös visioivat johtamansa organisaation tulevaisuutta ja luovat sen jälkeen toiminnalle konkreettiset päämäärät. Lisäksi he pystyvät herättämään muissa uskoa luomaansa visioon sekä motivoimaan työntekijöitään sen saavuttamiseen.
Itseluottamus tarkoittaa sitä, että johtaja kykenee olemaan omista huolenaiheistaan huolimatta olemaan optimistinen kyeten viestimään tätä myös ympärilleen.
Muutosten johtamisessa tärkeää on tasapainon löytäminen vakauden ja kasvun välille. Lisäksi johtaja kykenee olemaan avoin uusille menettelytavoille ilman, että harhaudutaan tärkeimmistä tavoitteista.
Kyky vaikuttaa muihin ihmisiin tarkoittaa, että johtaja kykenee olemaan sekä seurallinen että vakuuttava ilman, että hän olisi määräilevä tai päällekäyvä.
Johtaja viihtyy tarvittaessa ”julkisuuden valokeilassa” eikä pysyttele piilossa ja eristäydy muista. Näin hän kykenee viestimään mahdollisimman tehokkaasti mm. organisaation visiosta, missiosta ja arvoista
”Kaikkia johtajia ei voi asettaa samaan muottiin, vaan hyviä johtajia on monenlaisia ja monentyyppisiä”
On kuitenkin hyvä vielä näin lopuksi muistuttaa, että kun pohditaan hyvältä johtajalta vaadittavia persoonallisuuspiirteitä, niin kaikkia johtajia ei voi tietenkään asettaa samaan muottiin, vaan hyviä johtajia on monenlaisia ja monentyyppisiä. Osa on ulospäin suuntautuneita, osa taas hiljaisempia ja vetäytyvämpiä, osa rauhallisia, osa taas temperamenttisia ja osa suunnitelmallisia, osa taas intuitioon luottavia jne. Lisäksi erilaisissa tilanteissa korostuvat erilaiset piirteet. Tässä yhteydessä pitääkin jokaisen johtajan tiedostaa, että pakolla ei kannata yrittää muovata itseään johonkin muottiin sopivaksi. Se ei voi onnistua jo senkään takia, että tuon väkisin tehdyn ”kuoren” läpi on useimpien ihmisten helppo nähdä. Tärkeintä on oppia luottamaan omaan itseensä ja pyrkiä olemaan oma luonnollinen itsensä. Jokainen johdettava kuitenkin arvostaa sitä, että hänen johtajansa kykenee olemaan luonnollinen ihminen myös silloin, kun hän johtaa muita. Jokaisella ihmisellä, myös johtajalla, on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tämän takia on tärkeää, että esimerkiksi ollessaan tietämätön jostain asiasta, johtaja kykenee tunnustamaan sen eikä teeskentele tietävänsä kaikkiin asioihin oikeita vastauksia. Eihän kukaan meistä ihmisistä voi aina olla oikeassa. Samoin hän tiedostaa, että jos itse tekee virheen, on senkin tunnustaminen aivan luonnollinen ja normaali asia. Eihän kukaan ihminen aina voi olla erehtymätön. Tällä tavoin tehdessään johtaja antaa omille työntekijöilleen hyvän esimerkin siitä, miten on järkevää myös kaikkien muidenkin toimia työyhteisössään.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi