Työpaikkakiusaamisen lähes vaiettu tabu: alainen kiusaa esimiestään

Työpaikkakiusaamista voidaan pitää työelämän ”syöpänä”, joka vaikutus näkyy varsin monen työyhteisön toiminnassa meillä Suomessakin. Suomi on Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiön selvityksissä todettu olevan työpaikkakiusaamisen kärkimaita Euroopassa yhdessä Ranskan, Belgian ja Itävallan kanssa. Työterveyslaitoksen mukaan meillä Suomessa noin 140 000 palkansaajaa kokee olevansa työpaikkakiusattu. Virallisesti Suomessa onkin tartuttu ongelmaan, sillä meillä on monia lakeja ja asetuksia… Lue lisää Työpaikkakiusaamisen lähes vaiettu tabu: alainen kiusaa esimiestään

Johtoryhmä – johtamisen tehokas työkalu vai toimeton rupattelukerho?

Lukuisissa yrityksissä on perustettu johtamisen tueksi johtoryhmiä. Niiden perustamista on perusteltu sillä, että yritysten toiminnan ja johtamisen kehittäminen vaatii tiedon laajempaa hyödyntämistä ja jakamista. Samoin tilanteiden ja asioiden hallitseminen ei enää onnistu siten, että jokainen keskittyisi vain oman vastuualueensa hoitamiseen, vaan organisaation kokonaisuuden hallitsemiseen tarvitaan eri vastuualueiden vastaavista koottu toimielin. Lisäksi johtoryhmien perustamista tukee se… Lue lisää Johtoryhmä – johtamisen tehokas työkalu vai toimeton rupattelukerho?

Intuitio – päätöksenteon ”harmaa eminenssi”

Me ihmiset teemme jatkuvasti, päivittäin, erilaisia päätöksiä. Päätökset koskevat sekä pieniä että toisinaan myös isoja asioita. Toisinaan päätöksen tekeminen pohjautuu tarkkoihin laskelmiin ja graafeihin. Toisinaan taas kohtaamme päätöksentekotilanteen eräänlaisessa ”sumussa”, jolloin vastassamme on epäselviä valintoja, joita on erittäin vaikea käsitellä luvuilla, taulukoilla ja muilla analyyttisen ajattelun työkaluilla. Tällöin päätöksenteko pohjautuu enimmäkseen vaistonvaraiseen tuntumaan eli mikä… Lue lisää Intuitio – päätöksenteon ”harmaa eminenssi”

Kehityskeskustelut – Johtamisen tehokas työkalu ja työyhteisön toiminnan energialähde

Nykyään kehityskeskusteluja, tai miksei myös ”onnistumiskeskusteluja”, voidaan jo pitää arkipäiväisenä toimintamuotona useimmissa suomalaisissa organisaatioissa. Voidaankin sanoa, että niiden rooli on keskeinen organisaation toimintaa ja henkilökunnan osaamista kehitettäessä. Muista esimies-alaiskeskusteluista kehityskeskustelut eroavat siten, että niissä keskustelun aihepiirit on määritelty etukäteen ja molempien osapuolten pitää valmistautua näiden aihepiirien käsittelyyn. Kehityskeskusteluissa yhdistyvät työntekijän arki ja organisaation strategiasta johdetut… Lue lisää Kehityskeskustelut – Johtamisen tehokas työkalu ja työyhteisön toiminnan energialähde

Johtaja – arvioi oman organisaatiosi tunnetaitoja paremmin!

Olen paljon puhunut tunneilmastosta ja sen myönteisestä vaikutuksesta organisaation tuottavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. Lyhyesti kerrottuna tunneilmastollahan kuvataan työyhteisön ilmapiirin laatua, työtyytyväisyyttä ja työntekijöiden yhteishenkeä. Monissa tutkimuksissa on todettu, että positiivinen tunneilmasto nostaa organisaation tuottavuutta ja tehokkuutta, kun taas tunneilmaston negatiiviset piirteet laskevat sitä. Organisaation ilmapiiri selittää jopa 20 – 30 % organisaatioiden taloudellisesta tuloksesta. Lisäksi… Lue lisää Johtaja – arvioi oman organisaatiosi tunnetaitoja paremmin!

”Liian kiltti ihmiseksi” – uhka itselleen ja työyhteisölle?

Työyhteisöissä pidetään yleisesti kilttejä ihmisiä mukavina ja helppoina ”tapauksina”. Sitä he ovatkin, sillä he ovat joustavia, avuliaita ja muiden tarpeita huomioivia työkavereita. Lisäksi he ovat epäitsekkäitä ja harvoin muiden mielipiteitä vastustavia ihmisiä. Kaiken kaikkiaan he ovat siis varsin ihanteellisia työyhteisön jäseniä. ”Kiltteyttä on olemassa kahdenlaista, myönteistä ja kielteistä” Kaiken pitäisi olla siis kunnossa. Mutta onko… Lue lisää ”Liian kiltti ihmiseksi” – uhka itselleen ja työyhteisölle?

Työelämän ABC – Työyhteisössä toimimisen lyhyt oppimäärä

Työyhteisössä työskenteleminen vaatii monenlaisten työelämätaitojen omaksumista. Seuraavassa tarkoitukseni on tuoda esille joitakin näistä taidoista. Olen listannut asiat niin, että kullakin aakkostomme kirjaimella olisi yksi työyhteisön toimintaan liittyvä oleellinen asia. Tietenkin on hyvä muistaa se, että tämä lista ei ole mikään täydellinen lista, sillä monen kirjaimen kohdalla on ylitarjontaa taidoista, kun taas joidenkin kirjainten kohdalla asioiden… Lue lisää Työelämän ABC – Työyhteisössä toimimisen lyhyt oppimäärä

Narsisti esimiehenä – työyhteisön toiminnan teholamautin

Narsisti-sana perustuu kreikkalaisen mytologian kertomukseen Narkissos-nimisestä nuorukaisesta. Tarinan mukaan Narkissos oli komea nuori mies, jolle oli ennustettu, että hän ei eläisi vanhaksi, jos näkisi oman kuvansa. Narkissoksella oli monia ihailijoita, mutta hän torjui heidät kaikki. Lopulta jumalat kyllästyivät Narkissoksen toimintaan ja julistivat hänen päälleen kirouksen, jonka mukaan Narkissos ei saisi vastarakkautta ihastuessaan itse johonkin ihmiseen.… Lue lisää Narsisti esimiehenä – työyhteisön toiminnan teholamautin

Tunnejohtaminen lisää sekä työssä viihtymistä että työn tuottavuutta

Tunneosaamisen merkitys työpaikoilla on suuri. Monissa tutkimuksissa on todettu, että oman työn hallitsemattomuuden tunne, työn mielekkyyden kokemusten vähäisyys, henkinen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen johtuvat työyhteisöjen tunneongelmista, joihin ei ole osattu tai ehditty puuttua ajoissa. Tunneosaamisella ja sen ymmärtämisellä on tämän vuoksi paljonkin merkitystä uupuvien suomalaisten työkyvykkyyteen ja työilon lisääntymiseen. On myös muistettava, että tässä ei ole… Lue lisää Tunnejohtaminen lisää sekä työssä viihtymistä että työn tuottavuutta

Tunneälyn merkitys korostuu työelämässä ja johtamisessa

Suomalaisessa työelämässä mitattaessa ihmisen menestymistä työssä kiinnitetään vieläkin liian paljon huomiota työn tekniseen osaamiseen ja laajaan tietotasoon, vaikka pääpainon tulisi olla sosiaalisessa älykkyydessä eli tunneälyssä.  Tämä siitäkin huolimatta, että lukuisissa tutkimuksissa  on todettu kiistattomasti tunneälyn merkitys työelämässä menestymisessä.  Ehkä yksi syy tähän tunneälyn ”väheksymiseen” liittyy mitattavuuteen, sillä tunneälyn mittaaminen on monimutkaisempaa ja hankalampaa kuin eksaktit… Lue lisää Tunneälyn merkitys korostuu työelämässä ja johtamisessa