Näin kysyi eräs suomalaisen pörssiyhtiön johtaja minulta puhuessani tunnejohtamisesta ja empatiasta eräässä johtamisseminaarissa. Tähän kysymykseen varmaankin moni johtaja olisi vastannut, että ei paljoakaan. Kyllähän hyvä johtaminen perustuu järjen käyttöön ja siinä ei saa tunteilla! Näin ainakin meillä Suomessa. teknokraattisen johtamisen mallimaassa, usein vielä ajatellaan. Minä taas vastasin tuohon kysymykseen aivan päinvastoin eli paljonkin! Perustelin, ja perustelen yhä, vastaukseni sillä, että johtamisessa on tärkeää ottaa huomioon tunteetkin. Jokaisen johtajan on hallittava tunnejohtamisen taidot. Johtaminen ei saa tietenkään olla tunteilua ja vetistelyä, tunteet on hallittava, mutta se ei myöskään voi olla inhimillisyyden unohtavaa kylmää järkeilyä. Johtajakin, vaikka sitä ei aina kaikki tule ajatelleeksi, on inhimillinen olento, jonka tekemiin päätöksiin järjen lisäksi myös tunteet vaikuttavat.
”Empatia eli myötäeläminen on yksi tärkeimpiä tunneälyn osa-alueita”
Ensin on kuitenkin hyvä määritellä empatia käsitteenä. Empatia eli myötäeläminen on yksi tärkeimpiä tunneälyn osa-alueita. Virallisen määrietelmän mukaan empatia on kyky tunnistaa ja ymmärtää toista ihmistä, hänen tilannettaan, tunteitaan ja motiivejaan. Lyhyesti kerrottuna empatia on kyky asettua toisen asemaan, nähdä asioita toisen silmin. Usein empatiasta keskustellessa tulee kuitenkin epäselvyyksiä siinä, miten empatia eli myötäeläminen voidaan erottaa sympatiasta eli myötätunnosta. Joskus rajanveto näiden käsitteiden välillä onkin hieman häilyvä, mutta kerran kuulin mainion määritelmän sympatian ja empatian erosta. Se kuuluu näin: jos ihminen putoaa kaivoon, niin se joka kokee häntä kohtaan empatiaa, yrittää auttaa ihmisen ylös kaivosta. Mutta se, joka kokee kaivoon pudonnutta kohtaan sympatiaa, hyppää itse sinne perässä! No, edellä oleva määritelmä on hieman leikkimielinen, mutta tärkeä ero empatiassa ja sympatiassa on siinä, että empatiaa omaava ihminen kykenee ymmärtämään ja huomioimaan muita ihmisiä toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että hän aina hyväksyy muiden toiminnan tai suostuu osallistumaan siihen, kuten taas usein sympatiaa omaava henkilö tekee. Jotkut ihmiset ovat luonnostaan empaattisia ja heillä on helppo luoda ja ylläpitää positiivisia ihmissuhteita. Kaikille tämä ei kuitenkaan ole luontaista, mutta mielestäni kenellä tahansa ihmisellä on mahdollista kehittää omia empatiakykyjään, jos hän vain itse sitä haluaa ja on valmis tekemään töitä sen eteen.
”Johtajan tehtävänä on ymmärtää työntekijöitään”
Hyvät johtajat omaavat empatiaa. He kykenevät ymmärtämään, mitä muut ihmiset kokevat. Johtajuudessa empatian merkitys korostuukin monella eri tavalla. Ensimmäiseksi, empaattinen johtaja kykenee olemaan ymmärtäväinen. Johtajan tehtävänä on ymmärtää työntekijöitään. Me kaikki olemme ihmisiä ja meillä on hyviä ja huonoja päiviä. Jos joku työntekijä ei jonakin päivänä kykene tekemään normaalisuoritustaan, hyvä esimies muistaa kysyä häneltä, onko jotain ja pielessä ja mitä on tapahtunut. Tämän jälkeen hän pysähtyy myös kuuntelemaan toisen vastauksen. Usein jo tämä kohtaaminen voi helpottaa toisen ihmisen huonoa oloa huomatessaan, että hänen voinnistaan ollaan kiinnostuneita.
Toiseksi, empaattinen johtaja on tietoinen alaisistaan. Hän toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa ja näin he oppivat luottamaan häneen. Hyvä esimies tuntee alaisensa yksilöinä ja ihmisinä, jopa niin, että hän ei koe heitä pelkkinä alaisina, vaan enemmänkin tasavertaisina tiimin jäseninä. Oppimalla tuntemaan alaisensa hyvin empaattinen johtaja kykenee myös seuraamaan ihmisten keskinäistä kommunikointia sekä tarvittaessa puuttumaan ihmisten välisiin konflikteihin ennen kuin ne ehtivät laajenemaan.
Kolmanneksi, empaattinen johtaja on hienotunteinen toiminnassaan. Ongelmia havaitessaan hän ei hyökkää ihmisten kimppuun heti-ja-nyt –mentaliteetilla, vaan hän ymmärtää, että ihmisten väliset suhteet ovat monimutkaisia. Tämän takia ongelmiin pitää ensin paneutua syvällisesti. Hyvä johtaja pyrkii löytämään ensin syyt ihmisten käyttäytymiseen ennen kuin hän ehdottaa mitään ratkaisuja.
”Empaattinen johtaja kykenee ajattelemaan asioita myös toisen ihmisen näkökulmasta”
Neljänneksi, empaattinen johtaja kykenee ajattelemaan asioita myös toisen ihmisen näkökulmasta. Hän pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan ja kysymään itseltään, miten hän ajattelisi ja toimisi, jos olisi toisen ihmisen tilanteessa. Hyvä johtaja sallii toisten ihmisten ilmaista tunteitaan, ajatuksiaan, ideoitaan ja tarpeitaan. Lisäksi hän on hyvä kuuntelija. Kuunneltuaan, hän kykenee vielä ennen toimintaan ryhtymistään kuvittelemaan itsensä toisen asemaan. Näin hänen palautteensa tulee olemaan harkittu ja myös rakentava hankalissakin tilanteissa.
Viidenneksi, on tärkeää muistaa, että johtaja olemalla empaattinen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän olisi mikään nynny tai nössö. Ei, hän tietää milloin tilanne on sellainen, että hänen pitää olla tiukka ja vaativa. Hyvä johtaja tietää, että lopullinen vastuu asioista on hänellä itsellään. Jos esimerkiksi joku työntekijä toistaa ja jatkaa epäsopivaa käyttäytymistään, johtajan pitää puuttua asiaan tiukasti. Hän tietää, että empaattinen pitää olla, mutta rajatkin on asetettava. Lisäksi hän ymmärtää, että jos tilanne joskus johtaa pahimpaan eli ihmisen irtisanomiseen, tällöinkin hän kykenee toimimaan ymmärtäväisesti ja hienotunteisesti.
”Monissa selvityksissä on havaittu suora yhteys empaattisuuden ja menestyksekkään liiketoiminnan välillä”
Monissa selvityksissä on havaittu suora yhteys empaattisuuden ja menestyksekkään liiketoiminnan välillä. Monet ”valaistuneet” yritykset ovatkin havainneet, että heijastamalla empaattisuutta asiakkaisiin, työntekijöihin ja suureen yleisöön, on siten myös mahdollista parantaa yritysten tulosta. Brittiläisen Lady Geek Global Empathy Index:n mukaan on tullutkin esille, että ne yritykset, jotka toimivat eettisesti, kohtelevat henkilöstöään hyvin sekä kommunikoivat tehokkaasti asiakkaittensa kanssa ovat kannattavampia ja tuottavampia kuin ne, joissa on näissä asioissa ongelmia tai niitä ei ole tarpeeksi huomioitu. Indeksi perustuu analyysiin yrityskulttuurista, johdon toiminnan tehokkuudesta ja läpinäkyvyydestä, eettisyydestä sekä organisaation läsnäolosta ja sen laadusta sosiaalisessa mediassa. Kyseisessä vuosittain tehtävässä selvityksessä on analysoitu n. 200 suurta, monikansallista yritystä ja vuoden 2015 analyysissä havaittiin, että TOP10 yritykset lisäsivät arvoaan enemmän kuin kaksi kertaa niin paljon ja tuottivat 50 % enemmän tuloja kuin listan kymmenen heikointa yritystä. ”Empatiaindeksin” kolme parhainta yritystä vuonna 2015 olivat Microsoft, Facebook ja Tesla Motors. Listan kärkipäässä korostui it-alan yritysten suuri osuus sekä häntäpäässä autoalan, pankkien ja vähittäiskaupan yritysten suuri osuus (poislukien Tesla (3.), Audi (10.) ja LVMH (13.)). Olisi mielenkiintoista muuten selvittää, millainen lista saataisiin aikaan suomalaisista yrityksistä vastaavilla kriteereillä tarkasteltuina.
”Empatia luo ihmisten välille arvostusta ja kunnioitusta”
Työyhteisöissä, joita johdetaan empaattisen johtamisen keinoin, vaikutukset näkyvät selvästi. Empatia luo ihmisten välille arvostusta ja kunnioitusta sekä työyhteisön toimintaan yhteenkuuluvuutta, lisää sujuvuutta ja myös tehokkuutta. Se saa aikaan eräänlaisen win-win –tilanteen kaikille osapuolille. Empatiaa voidaan pitää eräänlaisena arvostettuna ”valuuttana”. Se sallii ihmisten luoda luottamuksellisia siteitä toistensa välille, se antaa ihmisille käsityksen, mitä muut ajattelevat ja tuntevat sekä se auttaa kaikkia ymmärtämään, miten ja miksi muut toimivat erilaisissa tilanteissa. Samalla se terävöittää johtajan tunneälyä ja evästää häntä päätöksenteossa. Lisäksi on hyvä muistaa, että empatian merkitys johtamisessa korostuu erityisesti näinä aikoina, jolloin itsenäiset, oman arvonsa tuntevat ja liikkuvat nuoret Y- ja X-sukupolvien edustajat ovat tulossa, ja jo tulleet, työmarkkinoille. Hyvä ja empaattinen johtajuus voi olla heidän houkuttelemisekseen hyvä markkinointikeino.
Tähän loppuun voisi vielä laittaa muutaman käytännön vihjeen siitä, miten jokainen johtaja voisi omassa työssään osoittaa empatiaa työntekijöilleen. Nämä ohjeet sopivat samalla myös kaikille muille työyhteisön jäsenille:
- Muista oikea asenne: Pidä ihmisistä, työskentelystä heidän kanssaan sekä heidän auttamisestaan!
- Arvioi ja arvosta ihmisiä ihmisinä ja yksilöinä!
- Kiinnostu muista ihmisistä ja osoita välittäväsi heidän elämästään!
- Ole täysillä läsnä, kun keskustelet ihmisten kanssa, äläkä näprää puhelintasi tai kirjoittele sähköpostia samaan aikaan!
- Kuuntele ihmisiä korvillasi, silmilläsi ja sydämelläsi!
- Älä keskeytä muiden puhetta kesken virkkeen. Anna jokaiselle ihmiselle heidän arvokas hetkensä!
- Harjoittele 93 %:n sääntöä eli muista, että ainoastaan 7 % viestinnän tulkinnasta perustuu sanoihin ja jopa 93 % kehon kielen viesteihin!
- Rohkaise muita ihmisiä, etenkin niitä hiljaisia, osallistumaan keskusteluihin palavereissa!
- Anna aitoa tunnusta ja palautetta, myös sitä myönteistä!
- Hymyile muille ihmisille, sillä aito hymy kirkastaa jokaisen päivää!
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi