Kehityskeskustelut – Johtamisen tehokas työkalu ja työyhteisön toiminnan energialähde

Nykyään kehityskeskusteluja, tai miksei myös ”onnistumiskeskusteluja”, voidaan jo pitää arkipäiväisenä toimintamuotona useimmissa suomalaisissa organisaatioissa. Voidaankin sanoa, että niiden rooli on keskeinen organisaation toimintaa ja henkilökunnan osaamista kehitettäessä. Muista esimies-alaiskeskusteluista kehityskeskustelut eroavat siten, että niissä keskustelun aihepiirit on määritelty etukäteen ja molempien osapuolten pitää valmistautua näiden aihepiirien käsittelyyn. Kehityskeskusteluissa yhdistyvät työntekijän arki ja organisaation strategiasta johdetut… Lue lisää Kehityskeskustelut – Johtamisen tehokas työkalu ja työyhteisön toiminnan energialähde

Johtaja – arvioi oman organisaatiosi tunnetaitoja paremmin!

Olen paljon puhunut tunneilmastosta ja sen myönteisestä vaikutuksesta organisaation tuottavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. Lyhyesti kerrottuna tunneilmastollahan kuvataan työyhteisön ilmapiirin laatua, työtyytyväisyyttä ja työntekijöiden yhteishenkeä. Monissa tutkimuksissa on todettu, että positiivinen tunneilmasto nostaa organisaation tuottavuutta ja tehokkuutta, kun taas tunneilmaston negatiiviset piirteet laskevat sitä. Organisaation ilmapiiri selittää jopa 20 – 30 % organisaatioiden taloudellisesta tuloksesta. Lisäksi… Lue lisää Johtaja – arvioi oman organisaatiosi tunnetaitoja paremmin!

”Liian kiltti ihmiseksi” – uhka itselleen ja työyhteisölle?

Työyhteisöissä pidetään yleisesti kilttejä ihmisiä mukavina ja helppoina ”tapauksina”. Sitä he ovatkin, sillä he ovat joustavia, avuliaita ja muiden tarpeita huomioivia työkavereita. Lisäksi he ovat epäitsekkäitä ja harvoin muiden mielipiteitä vastustavia ihmisiä. Kaiken kaikkiaan he ovat siis varsin ihanteellisia työyhteisön jäseniä. ”Kiltteyttä on olemassa kahdenlaista, myönteistä ja kielteistä” Kaiken pitäisi olla siis kunnossa. Mutta onko… Lue lisää ”Liian kiltti ihmiseksi” – uhka itselleen ja työyhteisölle?

Tunneälyn merkitys korostuu työelämässä ja johtamisessa

Suomalaisessa työelämässä mitattaessa ihmisen menestymistä työssä kiinnitetään vieläkin liian paljon huomiota työn tekniseen osaamiseen ja laajaan tietotasoon, vaikka pääpainon tulisi olla sosiaalisessa älykkyydessä eli tunneälyssä.  Tämä siitäkin huolimatta, että lukuisissa tutkimuksissa  on todettu kiistattomasti tunneälyn merkitys työelämässä menestymisessä.  Ehkä yksi syy tähän tunneälyn ”väheksymiseen” liittyy mitattavuuteen, sillä tunneälyn mittaaminen on monimutkaisempaa ja hankalampaa kuin eksaktit… Lue lisää Tunneälyn merkitys korostuu työelämässä ja johtamisessa

Tiimityö ja ryhmätyö – mitä niillä oikein tarkoitetaan?

Jo 1990-luvulla, ”Suuren Tiimibuumin” aikaan, keskusteltiin paljon käsitteistä ”tiimi” ja ”työryhmä”. Eli mitä eroja ja mitä yhtäläisyyksiä niillä oikein oli. Itsekin muistan tiimivalmentajana kirjoittaneeni muutaman artikkelin asiasta ja olleeni monissa seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa puhumassa asiasta. Vielä nykyäänkin monet esimiehet ja työntekijät työpaikoilla kyselevät asiaan selvennystä. Ehkä sitä kaivataan, sillä etenkin tiimi-sanaa käytetään vielä nykyäänkin… Lue lisää Tiimityö ja ryhmätyö – mitä niillä oikein tarkoitetaan?

Työyhteisö kriisissä – mistä tunnistaa oireet?

Olen usein toistanut ajatusta, että jokaista työyhteisöä voidaan pitää ekosysteeminä, joka on riippuvainen kaikista sen osista ja niiden yhteistyöstä. Tämä on mielestäni aivan loogista. Biologiassa ekosysteemi tarkoittaa ”luontonsa puolesta verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta” . Tämä määritelmä soveltuu erittäin hyvin myös työyhteisöihin. Erona ihmisten ja muiden lajien muodostamiin ekosysteemeihin on… Lue lisää Työyhteisö kriisissä – mistä tunnistaa oireet?

Työpaikkakiusaaminen – työyhteisöjen vaarallinen syöpäkasvain Osa 2. Työpaikkakiusaamisen ehkäiseminen

Kirjoitussarjani ensimmäisessä osassa tarkastelin työpaikkakiusaamisen yleisyyttä, siihen johtavia syitä sekä kiusaamisen ilmenemismuotoja. Nyt sarjan toisessa osassa käyn läpi kiusaamistilanteiden ehkäisemistä työpaikoilla sekä kiusaamisen käsittelytapoja. Työpaikkakiusaamisen ehkäisyä voidaan tarkastella yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten tekijöiden, organisaation toiminnan sekä yksilöllisten käyttäytymistapojen kautta. Kulttuurillisilla tekijöillä on suuria vaikutuksia sekä organisaatioihin että  yksilöihin. Suomalaisessa kulttuurissa ei tunnetusti ole ollut tapana puhua… Lue lisää Työpaikkakiusaaminen – työyhteisöjen vaarallinen syöpäkasvain Osa 2. Työpaikkakiusaamisen ehkäiseminen

Työpaikkakiusaaminen – työyhteisöjen vaarallinen syöpäkasvain Osa 1: Taustaa, syyt ja ilmenemismuodot

Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiön viimeisimmästä työolotutkimuksesta selvisi, että EU:n jäsenmaissa keskimäärin 4,1 % työssä käyvistä ovat kokeneet työpaikkakiusaamista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suomessa kiusaamista oli kokenut 6,2 %, mikä taas nostaa Suomen kiusaamistilastoissa EU:n kärkisijalle yhdessä Ranskan, Belgian ja Itävallan kanssa. Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksissa on todettu, että noin 140 000 palkansaajaa kokee olevansa työpaikkakiusattu. Verrattuna esimerkiksi… Lue lisää Työpaikkakiusaaminen – työyhteisöjen vaarallinen syöpäkasvain Osa 1: Taustaa, syyt ja ilmenemismuodot

Hyvä johtaja sparraa yrityksensä ja sen henkilöstön menestykseen

Jokainen organisaatio, olkoon sitten julkinen tai yksityinen, tarvitsee johtoonsa hyvän johtajan. Hänen tehtävänään on luoda yritykseensä, sen esimiehiin ja työntekijöihin, menestyksen ilmapiiri, joka vie toimintaa kohti hyvää tulosta. Miten tällainen menestyksen ilmapiiri sitten voidaan saavuttaa ? Seuraavassa listaan joitakin asioita. Strategisen eli menestyssuunnittelun tarkoituksena on sitouttaa henkilöstö asiakaslähtöisiin tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Joskus erilaisten organisaatioiden strategioita… Lue lisää Hyvä johtaja sparraa yrityksensä ja sen henkilöstön menestykseen

Bongaa työpaikkasi häiriköt

Joskus henkilöstövalmennuksissa kuulee joidenkin ihmisten sanovan: ”Mikähän meidän työpaikassamme on oikein vialla? Meillä ei ole tapana tervehtiä, meillä ei hymyillä ja ainakin joka toisen naama on rytyssä kuin rusina! Mikseivät pomot tee yhtään mitään!” Tähän olen vastavedoksi usein heittänyt: ”Onko teidän mielestänne asia niin, että kun vaikka huomenna tulette työpaikallenne, pomot pistävät teidät riviin niin… Lue lisää Bongaa työpaikkasi häiriköt