Tunneosaamisen merkitys työpaikoilla on suuri. Monissa tutkimuksissa on todettu, että oman työn hallitsemattomuuden tunne, työn mielekkyyden kokemusten vähäisyys, henkinen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen johtuvat työyhteisöjen tunneongelmista, joihin ei ole osattu tai ehditty puuttua ajoissa. Tunneosaamisella ja sen ymmärtämisellä on tämän vuoksi paljonkin merkitystä uupuvien suomalaisten työkyvykkyyteen ja työilon lisääntymiseen. On myös muistettava, että tässä ei ole kyse ainoastaan yksittäisistä ihmisistä ja heidän tunteistaan, vaan myös yritysten ja yhteiskunnan tuottavuudesta. Mielenterveysongelmista johtuvat poissaolot ovat jatkuvasti lisääntyneet 2000-luvulla. Lisäksi mielenterveyshäiriöt ovat tällä hetkellä suurin yksittäinen syy ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiselle. Näin tunneosaamisella on suuri yhteiskunnallinen tilaus.
”Tunnejohtaminen ei tarkoita mitään ”vetistelevää” pehmojohtamista”
Tässä sitten pääsemmekin tunnejohtamiseen. Tunnejohtaminen ei, nimestään huolimatta, tarkoita mitään ”vetistelevää” pehmojohtamista, vaan sillä lyhyesti sanottuna tarkoitetaan esimiehen kykyä saada alaisten tunteet tukemaan organisaation tavoitteiden saavuttamista. Yksinkertaisimmillaan tunnejohtaminen tarkoittaa myönteisten tunteiden vahvistamista ja kielteisten lieventämistä. Tunneosaaminen on erityisen tärkeää johtajille, joiden tarkoituksena on saada muut ihmiset työskentelemään tehokkaammin ja tuottavammin. Aina ei tule ajatelluksi, että esimies herättää ja johtaa tunteita persoonallaan ja toiminnallaan koko ajan. Johtajan kyvyttömyys toimia ihmissuhteissa haittaa kaikkien työn tekemistä ja työn sujuvuutta. Se voi aiheuttaa viivästyksiä, herättää vihantunteita ja katkeruutta, heikentää työntekijöiden motivaatiota ja työhön sitoutumista sekä synnyttää välinpitämättömyyttä. Johtajan tunnetaitojen määrä ja laatu vaikuttavat siihen, kykenevätkö hänen alaisensa työskentelemään oman organisaationsa hyväksi parhaimmalla mahdollisella tavalla.
”Yksinkertaisimmillaan tunteiden analysointi on sitä, että osaa nimetä kohtaamissaan tilanteissa vaikuttavat tunteet oikein”
Miten sitten tunteita voidaan johtaa? Jotta tunteita voisi johtaa tietoisesti, on tunnistettava omat tunteensa, kyettävä tunnistamaan muiden tunteita ja tiedostettava, miten oma käyttäytyminen vaikuttaa koko ryhmän tunneilmastoon. Tunneosaamisen näkökulmasta tunteiden ymmärtäminen ja analysointi eivät kuitenkaan ole oman tai toisten mielen syvätarkastelua, vaan tunteiden, logiikan ja järjen tunnistamista ja ymmärtämistä. Yksinkertaisimmillaan tunteiden analysointi on sitä, että osaa nimetä kohtaamissaan tilanteissa vaikuttavat tunteet oikein. Tällöin on osattava tulkita omia ja muiden sanomisia sekä niistä välittyviä tunneviestejä. Tietoisuus omista tunteista tarkoittaa omien tunteiden ja niiden vaikutusten tunnistamista. Tällöin ihmiset tietävät mitä tuntevat ja miksi sekä ymmärtävät miten tunteet liittyvät siihen mitä he ajattelevat, sanovat ja tekevät. Samoin he tajuavat miten tunteet vaikuttavat työsuorituksen laatuun sekä osaavat toimia omien arvojensa pohjalta kohti päämääriään. Tietoisuus omista tunteista antaa realistisen perustan itsearvioinnille. Ihminen tunnistaa omat vahvat ja heikot puolensa, kykenee miettimään omia tekojaan ja ottamaan oppia kokemuksistaan, pystyy olemaan avoin rehelliselle palautteelle, uusille näkökulmille, jatkuvalle oppimiselle ja itsensä kehittämiselle sekä pystyy näkemään itsensä toisinaan myös humoristisesti. Lisäksi omien tunteiden tunnistaminen näkyy myös realistisena itseluottamuksena. Se antaa päätöksiin ja toimintaan rohkeutta, mikä perustuu varmuuteen omista kyvyistä, arvoista ja päämääristä. Omien tunteiden tunnistamisella on yhteys omien mielijohteiden hallintaan, innokkuuteen, empatiaan sekä sosiaalisuuteen. Kaikki em. asiat vaikuttavat myös esimiestyöhön. Jos johtaja ei tiedosta omia tunteitaan, tai ei ole kiinnostunut niistä, hänen on lähes mahdotonta lukea niitä toisista ihmisistä. Tämä taas johtaa poukkoilevaan, jyräävään ja toisten ihmisten tunteista piittaamattomaan johtamiseen.
”Tunteet sisältävät tärkeää tietoa työyhteisön ja yksilöiden tilanteista”
Toisten ihmisten tunteiden tunnistaminen johtamisessa ei tarkoita mitään syväluotavaa psykologista tutkiskelua. Tunteiden tunnistamisella tarkoitetaan taitoa, jonka avulla on mahdollisuus saada lisäarvoa ja arvokasta tietoa johtamistyöhön. Tunteet sisältävät tärkeää tietoa työyhteisön ja yksilöiden tilanteista. Oikein arvioituina ja käytettyinä ne auttavat saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Yksinkertaisimmillaan tunteiden analysoinnilla tarkoitetaan sitä, että ihminen osaa nimetä kussakin kohtaamassaan tilanteessa vaikuttavat tunteet oikein. Tällöin on osattava lukea ja tulkita sekä omia että muiden sanomisia ja niistä välittyviä tunneviestejä. Tunteiden tunnistamisessa on omalla tarkasteluaktiivisuudella suuri merkitys. Lisäksi on hyvä muistaa, että tiedostamattomat tunteet ohjaavat johtajan omaa toimintaa, suuntaavat hänen huomiotaan sekä vaikuttavat hänen käyttäytymiseensä kohtaamistilanteissa alaisen kanssa.
Tunteet aktivoituvat ihmisillä yksinkertaisimmillaan erilaisista ärsykkeistä ja tilanteista. Perusreaktioita on ainakin kuusi: Hyvinvointia uhkaava ärsyke, mikä aiheuttaa pelon tunteen, toimintaan puuttuminen (viha), äkillinen ja yllättävä tapahtuma (hämmennys), epämiellyttävä ärsyke (inho), menetys (suru) sekä miellyttävä tuntemus tai kokemus (ilo). Edellä mainittuja perusreaktioita on mahdollista käyttää selittävinä tekijöinä myös monissa työelämään liittyvissä tilanteissa. Esimerkiksi erilaiset muutostilanteet ja organisointiuudistukset saattavat herättää pelkoa, koska ne voivat vaikuttaa omaan työhön ja siitä saatavaan palkkioon. Ihmisten työtapoihin ja –menetelmiin sekä työtahtiin puuttuminen voi herättää muutosvastarintaa ja katkeruutta. Työpaikkojen menettäminen ja työkaverin lähteminen voivat aiheuttaa surua ja niin edelleen. Esimiestyö on perustaltaan muutoksen johtamista ja juuri muutostilanteissa tunteet herkästi nousevat pintaan. Muutostilanteiden hallinta edellyttää myös tunteiden johtamista. Johtaja voi auttaa alaisiaan käsittelemään tunteitaan esimerkiksi puhumalla avoimesti omista tunteistaan, luomalla turvallisen ja kannustavan työilmapiirin, jossa on mahdollista puhua myös tunteista, käsittelemällä muutoksiin liittyviä syitä ja pelkoja sekä antamalla alaisille aikaa sulattaa muutostilanteet. Tunnejohtamisen merkitys korostuu muutoksessa myös sen takia, että myönteiset tunteet helpottavat oppimista. Tutkimuksissa on todettu, että tunnepitoinen viestintä vaatii vähemmän kertausta. Lisäksi ihminen oppii tehokkaimmin turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä.
”Tunteet ohjailevat ihmisen toimintaa jatkuvasti”
Johtaminen perustuu vuorovaikutukseen, jossa tunteet ovat aina mukana. Tunteet ohjailevat ihmisen toimintaa jatkuvasti. Tunteiden oikeanlaiseen ilmaisemiseen tarvitaan vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutusosaaminen onkin yksi johtajien tärkeimmistä taidoista. Vuorovaikutusosaamisessa korostuu erityisesti jämäkkyys, empaattisuus, hyvä ja selkeä kommunikointi, kyky vaikuttaa muihin ihmisiin, avoimuus sekä taito rakentaa verkostoja. Pohjimmiltaan tunnejohtaminen tarkoittaa taitoa päästä aitoon vuorovaikutukseen johdettavien kanssa. Toisten ihmisten tunteisiin voi vaikuttaa myönteisesti vasta, kun kykenee voittamaan heidän luottamuksensa. Aito vuorovaikutus edellyttää johtajalta alaisten kohtaamista yksilöinä. Lisäksi on muistettava, että erilaiset alaiset kaipaavat erilaista tunnejohtamista. Tämä tarkoittaa sitä, että johtajan on kyettävä lukemaan alaisiaan oikein. Vaikeaksi asian tekee se, että suuri osa tunnejohtamisesta on sanatonta. Johtaja viestittää jatkuvasti mm. eleillään, ilmeillään, sanojen painotuksillaan ja ajankäytöllään alaisilleen omista tunteistaan ja perimmäisistä ajatuksistaan. Viestin perillemenoon vaikuttaa paljon enemmän se, miten hän ilmaisee asian kuin se, mitä hän itse asiassa sanoo. Tämän vuoksi luottamuksen aikaansaamiseksi, johtajan on oltava ilmaisuissaan johdonmukainen.
”Jokainen johtaja voi halutessaan kehittyä hyväksi tunnejohtajaksi”
Tunnejohtamisen hyvä puoli on siinä, että jokainen johtaja voi halutessaan kehittyä hyväksi tunnejohtajaksi. Asiassa ei ole mitään mystiikkaa. Tunnejohtaminen ei ole mikään tekniikkalaji, jossa tarvittaisiin psykologin koulutusta tai isoa nippua kaiken maailman tunteidenkartoituslomakkeita. Jokainen esimies pääsee etenemään pitkälle tunnejohtajan ”urallaan” jo pelkällä hyvällä itsetuntemuksella ja rohkeudella näyttää omia tunteitaan myös työpaikalla. Tämä ei varmaankaan ole keneltäkään liikaa vaadittu?
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi