Meillä ihmisillä on kaksi erilaista tiedonkäsittelyjärjestelmää, intuitiivinen ja analyyttinen. Intuitiivinen ajattelu on sanatonta, ei-loogista ja tiedostamatonta. Analyyttinen ajattelu puolestaan on loogista ja tietoista. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että intuitiivinen ajattelu perustuu vaistoon ja kokemukseen analyyttisen perustuessa taas järkeen ja logiikkaan. Intuition siis voidaan sanoa olevan välitöntä oivaltamista ilman oivaltamiseen johtavaa päättelyä. Se on pitkälle vaistonvaraista toimintaa, joka johtaa nopeaan oivaltamiseen. Intuition perustana on, että se kumpuaa asiantuntemuksesta ja laajasta elämän- ja työkokemuksesta. Tällä on vaikutuksia myös johtajuudessa, sillä hyvä johtaja ei nojaa päätöksiä tehdessään pelkästään dataan tai pelkkään intuitioon, vaan kykenee yhdistämään molemmat. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että päätöksenteossa intuitio toimii nopeana ”sisäisenä tutkana”, joka auttaa tunnistamaan potentiaalisia suuntia ja mahdollisuuksia, joiden tueksi voidaan myöhemmin etsiä tarkempaa dataa ja faktoja. Tällöin kyse on sisäiseen tietoon luottamisesta ja ympäristön hienovaraisten vihjeiden havaitsemisesta, joita päätöksentekotilanteissa voi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tämä johtamistyyli on monelle johtajalle haastavaa, sillä siinä korostuu johtajan itsetuntemus, läsnäolo ja kyky aistia niitä asioita, mitä päätöksenteossa tarvitaan huolimatta siitä, että tiedot toisinaan voivat olla hyvinkin puutteellisia.
”Hyvät johtajat kykenevät hyödyntämään niin analyyttistä kuin intuitiivista ajattelutapaa tehdessään päätöksiä”
Monissa tutkimuksissa on havaittu, että nimenomaan juuri hyvät johtajat kykenevät hyödyntämään niin analyyttistä kuin intuitiivista ajattelutapaa tehdessään päätöksiä. Tämä kyky intuitiiviseen ajatteluun näkyy myös siten, että huippuorganisaatioiden johtoon nousseet johtajat ovat päätöksenteossaan yleensä niitä parhaita intuition käyttäjiä. Hyvä johtaja tiedostaakin intuition merkityksen sekä ymmärtää, että intuitio toimii yleensä parhaiten silloin, kun ihminen ei pakota väkisin itseään keksimään ratkaisua tiettyyn ongelmaan. Useimmissa tapauksissa mielen ollessa riittävän avoin ja olon tarpeeksi stressitön, intuitiivinen ratkaisu syntyy tällöin usein kuin itsestään.
Edellisessä kirjoituksessani käsittelin hiljaista tietoa ja sen entistä parempaa hyödyntämistä organisaatioissa. Tässä yhteydessä onkin hyvä muistuttaa, että hiljainen tieto ja intuitiivinen johtajuus liittyvät tiiviisti toisiinsa. Kertauksena sen verran, että hiljainen tieto on henkilökohtaista, kokemuksen kautta hankittua osaamista ja ymmärrystä, jota on usein hyvinkin vaikeaa pukea sanoiksi. Intuitio taas on kyky hyödyntää tätä tiedostamatonta tietopankkia nopeiden päätösten tekemiseen. Intuitiivinen päätöksenteko on siis nopeaa, tiedostamatonta päätöksentekoa, joka perustuu hiljaiseen tietoon. Siinä ei ole mitään mystistä tai maagista, vaan intuition avulla kokenut johtaja kykenee hyödyntämään vuosien varrella kertynyttä kokemustaan ja tekemiään tiedostamattomia havaintoja. Parhaimmillaan se voi johtaa nopeampiin ja innovatiivisempiin päätöksiin, jotka erityisesti nopeasti muuttuvissa tai epävarmoissa tilanteissa ovat usein niitä parhaimpia ratkaisuja.
”Intuitiota on mahdollista myös kehittää ja vahvistaa ajan myötä”
Hyvä puoli intuitiivisessa ajattelussa on se, että vaikka monilla johtajilla luontainen taipumus intuitiiviseen ajatteluun on piilossa tai ehkä puuttuu jopa kokonaan, intuitiota on mahdollista myös tietoisesti kehittää ja vahvistaa ajan myötä. Tämän takia kenenkään johtajan ei pidä luottaa pelkästään kokemiinsa ”mutu-tuntemuksiin”, vaan heidän pitäisi pyrkiä ymmärtämään, mistä nuo tuntemukset syntyvät. Seuraavassa tuon esille joitakin tapoja, joilla jokainen johtaja voi kehittää omaa intuitiivista ajatteluaan.
- Hyödynnä kokemustasi tietoisesti. Intuition perusta on ihmisen elämän aikana kertyneen kokemuksen tulos. Mitä enemmän johtaja kohtaa erilaisia tilanteita, sitä enemmän hän oppii tunnistamaan ja sisäistämään tilanteihin liittyviä rakenteita. Tästä seuraa se, että näin johtaja kykenee hiomaan intuitiottaan pohtimalla aiemmin tekemiään päätöksiä, onnistumisia ja epäonnistumisia sekä poimimalla niistä oppeja, jotka mahdollisesti ohjaavat tulevaisuudessa tehtäviä valintoja. Nimenomaan juuri johtajan kokemus antaa intuitiolle vankan tiedon ja tuntemuksen perustan, josta hän kykenee ammentamaan tukea päätöksenteossaan.
- Hanki lisää kokemuksia ja erilaisia näkökulmia asioihin. Kuten jo on tullut monta kertaa esille, intuitio perustuu pitkälle ihmisen kokemuksiin. Tämän takia mitä monipuolisempaa kokemusta johtajalla on, sitä paremmin hänen intuitionsa toimii. Tämän takia johtajan pitää tietoisesti haastaa itsensä tutustumaan uusiin asioihin, keskustelemaan erilaisten ja eri aloilla toimivien ihmisten kanssa sekä altistamaan itsensä uusille tilanteille ja kokemuksille.
- Opettele luottamaan vaistoosi. Yksi intuitiivisen johtajuuden suurimmista haasteista on oppia luottamaan omiin vaistoihin. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että monet johtajat epäröivät vaistojensa seuraamista, koska he pelkäävät tekevänsä virheitä tai koska heidät on ehdollistettu asettamaan tiedot tunteiden edelle. Intuition kehittäminen vaatii kuitenkin luottamuksen harjoittelua tuohon sisäiseen ääneen. Tällä ei tietenkään tarkoiteta logiikan tai todisteiden sivuuttamista, vaan pikemminkin sen ymmärtämistä, että intuitio on usein pohjana syvällä ihmisen sisällä olevan tiedon ja oivalluksen lähteelle. Hyvät johtajat osaavat yhdistää analyyttisen tiedon intuitioon muodostaen näin kokonaisvaltaisemman lähestymistavan ongelmanratkaisuun.
- Kehitä tunneälyäsi ja itsetuntemustasi. Johtajien pitää panostaa jatkuvaan itsetuntemuksen ja tunneälyn kehittämiseen. Omien ennakkoluulojen, vahvuuksien ja heikkouksien ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta he voivat tehdä järkeviä intuitiivisia päätöksiä. Intuitio liittyykin vahvasti omien tunteiden ja kehon signaalien tunnistamiseen. Kun johtajat tunnistavat omat tunnetilansa, kuten esimerkiksi sen, milloin hän on hermostunut tai epävarma tai milloin hän ärsyyntyy, voi hän arvioida, vaikuttavatko tunnetilat hänen intuitioonsa. Tunnistaessaan tunnetilansa, oppii hän myös hallitsemaan niitä.
- Opi virheistäsi. Jokainen johtaja on aivan tavallinen ihminen, joka ei ole erehtymätön (vaikka jotkut näin luulevat olevansa). Tämän takia paraskin intuitio voi joskus johtaa virheisiin ja erehdyksiin. Se ei kuitenkaan saa olla mikään maailmaloppu. Kun intuitiiviset päätökset eivät toteudu odotetusti, on tärkeää nähdä nämä hetket ei niinkään tappioina, vaan enemmänkin tilaisuuksina oppimiseen. Näissä tilanteissa on tärkeää pohtia vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin. Mikä meni pieleen? Oliko vaisto todella väärä vai hämäsivätkö sitä ulkoiset tekijät, tunteet tai paineet? Tässä yhteydessä hyvät johtajat uskaltavat myös pyytää rehellistä palautetta niin omilta kollegoiltaan, mentoreiltaan kuin myös työntekijöiltään. Virheiden analysoiminen auttaa johtajia hiomaan intuitiivista ajatteluaan tulevia tilanteita varten.
- Harjoittele ”pysähtymistä”. Nykyisessä nopeatempoisessa työympäristössä on helppo moniin kiireisiin perustellen unohtaa kuunnella omaa sisäistä ääntään. Jokaisen johtajan tulisikin varata kalenterissaan aikaa pohdiskelulle, ulkoilulle, kävelylle tai muulle rauhoittavalle toiminnalle, jossa he kykenevät antamaan intuition ”puhua” itsensä kuuluvaksi. ”Pysähtymisen” avulla johtajat voivat tulla tietoisemmiksi omista sisäisistä signaaleistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan. Tämä pysähtymisen mukanaan tuoma mahdollisuus itsetuntemuksen lisääntymiseen parantaa johtajan kykyä havaita kohtaamiaan hienovaraisia vihjeitä ja oivalluksia, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta kiireisen arjen toimintojen hälyssä.
- Edistä organisaatiossasi/tiimissäsi intuitiivista kulttuuria. Johtajien tulisi rohkaista intuitiivista ajattelua tiimeissään edistämällä niissä kulttuuria, jossa arvostetaan erilaisia näkökulmia, luovuutta ja intuitiivista ajattelua. Tämä edellyttää luottamuksen kulttuurin luomista työyhteisöön. Antamalla työntekijöilleen enemmän vapautta toimia vaistojensa mukaan ja jakaa intuitiivisia näkemyksiään, johtajat luovat työympäristön, jossa innovatiiviset ideat ja tuoreet ratkaisut voivat niin syntyä kuin kukoistaa.
- Käytä intuitiota eräänlaisena testiloikkana. Intuitio voi tarjota alustavan toimintamallin, jota johtajat voivat myöhemmin testata ja analysoida. Esimerkiksi rekrytointitilanteessa, jos paperilla loistava ehdokas saa johtajan intuition sanomaan hänen valinnalleen ”ei”, olisi hänen hyvä tutkia niitä syitä, mitkä ovat johtaneet tähän tunteeseen. Tämän jälkeen johtajan olisi hyvä tarkemmin selvittää, että voisiko asiassa olla vielä jotain, mitä hän ei vielä ole huomannut?
- Hyväksy epävarmuus ja jatkuva muutos. Elämme nykyisin jatkuvan muutoksen ja epävarmuuden maailmassa, missä jämähtäminen paikoilleen on myrkkyä. Intuitiiviset johtajat ovatkin ”stagnaatiojohtajia” paremmin tottuneet navigoimaan epävarmoissa tilanteissa ja tekemään tarvittaessa nopeita päätöksiä, vaikka heillä päätöksiensä pohjana usein on vajavaista tietoa.
”Intuitiivisella johtamisella on monia käytännön hyötyjä”
Kun pohditaan intuitiivisen johtamisen hyötyjä, on niitä havaittu olevan useita. Ensinnäkin intuitiivinen johtaminen parantaa päätöksenteon tehokkuutta. Tämä perustuu siihen, että intuitiiviset johtajat kykenevät tekemään tehokkaampia päätöksiä ottamalla päätösvaihtoehtoja pohtiessaan huomioon sekä datan että vaistonsa. Päätöksenteon tehokkuuteen liittyy myös se, että sellaisissa tilanteissa, missä aika on niin sanotusti kortilla, intuitiiviset johtajat pystyvät tekemään päätöksiä nopeasti syyllistymättä tällöin junnaavaan ylianalysointiin. Toiseksi, intuitiiviset johtajat ovat muita paremmin valmistautuneita ja ketterämpiä reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin ja uusiin haasteisiin. He pystyvät sopeutumaan nopeasti uuteen tietoon, kääntämään kurssiaan tarvittaessa sekä pysymään erilaisten trendien ja häiriöiden edellä. Kolmanneksi, intuitiivisilla johtajilla on ns. tavisjohtajaa suurempi selviytymiskyky ja he pystyvät paremmin navigoimaan vaikeissa tilanteissa ja toipumaan kohtaamistaan takaiskuista. Tämä näkyy siten, että kriisi- tai epävarmuustilanteissa intuitio antaa johtajille itseluottamusta toimia, vaikka selkeitä vastauksia ei tällöin olisikaan helposti saatavilla. Neljänneksi, intuitiiviset johtajat luovat ympärilleen luovuutta ja innovaatioita korostavan kulttuurin. Tämä on tärkeää, sillä intuitio kukoistaa sellaisissa ympäristöissä, jotka kannustavat kokeiluihin ja turhista kehitystä haittaavista rutiineista poispyrkivään ajatteluun, mikä taas edistää innovaatioiden syntymistä ja kilpailuetujen saavuttamista. Viidenneksi, innovatiiviset johtajat kannustavat entistä vahvempaan tiimisuorituskykyyn. Omalla toiminnallaan he kykenevät luomaan tiimien työskentelylle positiivisen ja tuottavan työympäristön edistämällä tiimeissään tiimin jäsenten ja tiimien välistä luottamusta ja yhteisöllisyyden tunnetta. Lisäksi he panostavat työntekijöiden hyvinvointiin sekä inspiroivat tiimejään ajattelemaan ”out-of-the-box” -ajattelun ulkopuolella ja kehittämään innovatiivisia ratkaisuja haasteisiin.
”Intuitiivisella johtamisella on myös omat kompastuskivensä”
Tietenkin on hyvä muistaa ja varoittaa myös siitä, että intuitiivisella johtamisella on myös omat kompastuskivensä, joihin kannattaa puuttua mahdollisimman pian niiden ilmetessä. Ensimmäinen vaara liittyy siihen, että intuitiivisilla johtajilla on usein tarve ratkaista asioita jopa liiankin nopeasti. He uskovat usein ilman perusteita heillä olevan liikaa tehtäviä, jotta he voisivat hidastaa tahtiaan ja pohtia asioita tarkemmin puhumattakaan siitä, että he malttaisivat kysyä muilta neuvoja. Tämä nopea päätöstentekeminen on kyllä hyvä silloin, kun tarvitaan nopeaa reagointia akuuteissa päätöksentekotilanteissa, mutta aina se ei välttämättä ole mikään hyve. Pahimmillaan intuitiiviset johtajat tekevät päätöksiä kärsimättömästi ilman, että hyödyntäisivät saatavissa oleva analyyttistä tietoa ja muilta saatavia ohjeita. Tällainen johtaminen perustellusti on verrattavissa putkinäköiseen kapeakatseisuuteen. Toiseksi, intuitiivisten johtajien vaarana on usein se, että he ovat niin hätäisiä ja kärsimättömiä, että he eivät ymmärrä ongelmien ydintä. Heidän salamannopea ja kärsimätön asioiden prosessointinsa voi johtaa tilanteiden täydelliseen väärinymmärtämiseen ja siitä seuraaviin virheellisiin päätöksiin. Kolmantena intuitiivisen johtamisen haasteena on se, että tällaisten johtajien vahvat mutu-tuntemukset peittävät todelliset faktat. On olemassa sanoma: ”Älä koskaan anna faktojen estää hyvää tarinaa.”, joka soveltuu hyvin nykyiseen valeuutisten kyllästyttämään mediailmapiiriin. Sitä voi käyttää myös varoituksena sellaisille intuitiivisille yritysjohtajille, jotka jättävät päätöksiä tehdessään huomioimatta monia epämukavia ja hankalia totuuksia. Tunteita voidaan kyllä pitää vahvuuksina, mutta valitettavasti intuition syntymiseen vaikuttavat vahvat tunteemme voivat saada meidät joissakin tilanteissa jättämään tosiasiat ilman huomiota. Tähän ansaan voivat jopa kaikkein parhaimmatkin johtajat toisinaan jumiutua. Tämä vaara on tiedostettava, sillä joskus meille kaikille tulee eteen tilanteita, joissa me luotamme liikaa omiin tunteisiimme kykenemättä vastustamaan niiden voimaa kovilla ja kylmillä faktoilla. Neljäntenä intuitiivisen johtamisen vaarana on se, että johtaja olettaa liikaa hänen ja hänen tiiminsä ajattelun yhdenmukaisuudesta. Tämä näkyy siten, että intuitiiviset johtajat ovat usein niin vakuuttuneita siitä, että heidän ratkaisunsa on se paras ratkaisu. Tällöin heistä tulee kärsimättömiä niitä tavallisia kuolevaisia kohtaan, jotka eivät pysy hänen ajatteluvauhdissaan mukana. Heidän huima itsevarmuutensa, tai joskus jopa ylimielisyytensä, asian ratkaisussa tarkoittaa sitä, että he eivät yleensä pyydä tiimeiltään mitään asian päättämiseen liittyviä ajatuksia puhumattakaan siihen liittyvää palautetta. Pahimmillaan tämä oman lähipiirin ”ignorointi” päätöksenteossa ja sen valmisteluissa aiheuttaa väistämättä tiimeissä vieraantumisen tunnetta ja tyytymättömyyttä.
”Vaikka intuitio on tehokas työkalu johtamisessa, on se usein turhankin alihyödynnetty työkalu”
Edellä sanotuista kompastuskivistä huolimatta intuitiivisella johtamisella on aina ollut suuri merkitys hyvässä ja tehokkaassa johtamisessa, vaikka sen merkitystä yhä vieläkin monet itseään johtamisen asiantuntijoina itseään pitävät aliarvioivat. Tämä on johtanut siihen, että intuitio on vieläkin turhan alihyödynnetty työkalu. Tietenkin tasapaino intuitiivisen ja rationaalisen ajattelun välillä on tärkeää, mutta vaikka data, analyysi ja logiikka ovat tärkeitä osa-alueita päätöksenteossa, niin etenkin epäselvissä ja nopeita päätöksiä vaativissa tilanteissa juuri intuitio auttaa johtajia navigoimaan tehokkaasti, aistimaan ennakoivasti nousevia trendejä sekä toimimaan päättäväisesti epävarmuuksia kohdatessa. Tämän takia kehittämällä ja luottamalla entistä enemmän intuitioonsa johtajat voivat avata uusia näkemyksen, luovuuden ja tehokkuuden tasoja. Voidaan aivan rehellisesti sanoa, että yhä monimutkaisemmassa ja arvaamattomammassa maailmassa ne johtajat, jotka kykenevät valjastamaan intuitiivisen johtajuuden voiman toimintaansa, ovat parhaassa asemassa johtamaan tiimejään ja organisaatioitaan kohti parempaa tulevaisuutta.
Lopuksi voin vielä sanoa, että aikoinaan Albert Einstein sanoi mainiosti puhuessaan innovatiivisesta ajattelusta: ”Intuitiivinen mieli on pyhä lahja ja rationaalinen mieli on uskollinen palvelija.” Vieläkin liian usein tuntuu siltä, että me olemme onnistuneet luomaan yhteiskunnan, joka kyllä kunnioittaa ja kumartaa palvelijaa, mutta joka on samalla kokonaan unohtanut saamansa lahjan. Tämän asiantilan muuttamiseksi jokaisen johtajan tulisikin löytää oma intuition lahjansa ja löydettyään tämän ainutlaatuisen lahjan antaa sen johdattaa hänet ennestään kartoittamattomille vesille sekä löytää näin reitiltään luovuutta ja innovaatioita. Näin toimimalla ehkä sekä yhteiskunnilla että myös erilaisilla organisaatioilla on vielä toivoa selvitä nykyajan suurista haasteista.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi