Tällä hetkellä tekoälyn (AI) vaikuttaessa yhä enemmän päivittäiseen elämäämme, elämme yhtä ihmiskunnan historian suurinta teknologista, yhteiskunnallista ja sosiaalista vallankumousta, jonka lopputuloksesta ei voida vielä sanoa mitään. Tekoäly onkin herättänyt lukuisia niin siihen positiivisesti suhtautuvia kuin myös negatiivisia mielipiteitä monilta asiantuntijoilta. Esimerkiksi kuuluisa brittiläinen fyysikko Stephen Hawking sanoi tekoälystä eräässä BBC:n haastattelussa hieman leikkimielisesti näin: ”Tekoälyn kehittyminen huippuunsa voi merkitä ihmiskunnan loppua. Mutta hei, ainakin meillä silloin on seuranamme älykkäitä robotteja!” Yleisesti ottaen Hawkingin tokaisusta voidaankin vetää se johtopäätös, että me ihmiset olemme hyviä keksimään erilaisia elämäämme helpottavia työkaluja, mutta loppujen lopuksi emme ole yhtä hyviä sopeutumaan niihin muutoksiin, joita nämä työkalut meille aiheuttavat. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan vaikkapa pitää internetin kehitystä. Se antanut meille välittömän ja helpon pääsyn lähes lukemattomiin gigatavuihin dataa, mutta silti se on tehnyt meistä aikaisempaa enemmän hajamielisiä ja epätietoisia saamastamme tiedosta ja sen autenttisuudesta. Toisena esimerkkinä voidaan pitää sosiaalista mediaa, joka on antanut meille mahdollisuuden olla yhteydessä toistemme kanssa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta silti se voi myös vieraannuttaa tai eristää meidät toisistamme. Samalla tavalla ajattelemalla voimme pohtia myös työelämää. Tekoälyn hyödyntäminen mahdollistaa työntekomme helpottamisen ja inhimillistämisen, mutta toisaalta pahimpien uhkakuvien toteutuessa se voi johdattaa meidät täysin automatisoituun, robottiseen, henkisesti musertavaan ja turruttavan tylsään työtodellisuuteen. Ristiriitaista, eikö totta?
”Tekoäly tulee mullistamaan johtajuuden”
Entä sitten tekoäly ja johtaminen? Mitä vaikutuksia tekoälyn kehittymisellä on johtamiseen? Onko johtaminen nykymuodossa tullut tiensä päähän? Tähän viimeiseen kysymykseen voi jo nyt vastata, että johtajia kyllä tarvitaan tekoälyaikakaudellakin. Amerikkalainen kirjailija ja tulevaisuustutkija J.D. Meier on sanonut näin: ”Tekoäly ei tule korvaamaan johtajia, vaan se tulee enemmänkin vahvistamaan heidän visioitaan, parantamaan heidän päätöksenteon edellytyksiään sekä antamaan heille paremmat mahdollisuudet johtaa entistä tehokkaammin ja aikaisempaa nopeammin nopeasti muuttuvassa maailmassa.” Se kuitenkin voidaan rehellisesti sanoa, että tekoäly tulee kyllä mullistamaan johtajuutta. Tekoäly tarjoaa jo nyt transformatiivisia etuja aina yksilöllisestä oppimisesta ennustavaan analytiikkaan saakka. Kuitenkin tekoälyn integroiminen johtamiseen ja johtamisen kehittämiseen on nostanut myös esille ainutlaatuisia haasteita, joihin on kyettävä puuttumaan mahdollisimman hyvin. Lisäksi on hyvä muistaa, että tekoälyä ei saa pitää pelkästään johtamisen työkaluna, vaan myös johtamisajattelun muokkaajana. Hyvät johtajat ovat tämän jo nyt ymmärtäneet. Tämän kirjoitukseni päätarkoituksena onkin keskittyä tuomaan esille tekoälyn mukanaan tuomia hyötyjä, mutta samalla kertoa myös siihen liittyviä haasteita.
Johtajuus on tällä hetkellä ilman tekoälyäkin suuressa murroksessa. Itse johtamisen sisältökin on paljolti muuttunut viime vuosien aikana. Yleisenä trendinä on ollut, vaikka nykyiset suurvaltojen johtajat tätä kuvaa tällä hetkellä parhaansa mukaan sotkevatkin, pois autoritaarisesta pomosta kohti valmentavaa ja osallistavaa johtajaa. Hyvän johtamisen yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi on noussut työntekijöiden tukeminen heidän henkilökohtaisessa kehityksessään sekä taitoa saada heidät loistamaan työssään täydellä potentiaalillaan. Lisäksi työntekijät itse kokevat tärkeänä sitä, että johtajat omalla esimerkillään luovat työpaikalleen yhteisöllistä kulttuuria sekä tukevat ja ohjaavat työntekijöiden aikaisempaa itsenäisempää työntekoa ja antavat heille mahdollisuuden toteuttaa työssään mahdollisuuksien mukaan sijainnista riippumatonta työskentelyä. Tässä kehityksessä ei kuitenkaan saa unohtaa sitä tosiasiaa, että työelämän ja johtajuuden murrokseen eivät vaikuta vain johtajien omat toimet ja työntekijöiden tahto, vaan myös teknologialla, erityisesti tekoälyllä, on asiassa suuri vaikutus.
”Tekoälyteknologioiden integrointi jokapäiväiseen johtamiseen avaa laajan kirjon uusia mahdollisuuksia”
Tekoälyteknologioiden integrointi jokapäiväiseen johtamiseen avaa laajan kirjon uusia mahdollisuuksia samalla testaten nykyisten käytäntöjen toiminnan. Tämä perustuu siihen, että tekoäly tunkeutuu niin monille johtamisen vastuualueille. Tässä tuon esille niistä muutamia.
Tekoälyn hyödyntäminen antaa lähes rajattomat tietojenkäsittely- ja analysointimahdollisuudet. Tekoälyjärjestelmät pystyvät käsittelemään valtavia tietomääriä reaaliajassa ja tunnistamaan erilaisia malleja ja trendejä, jotka usein voivat jäävät ihmissilmälle piiloon. Tämä mahdollistaa päätöksenteon, jopa perustuu entistä laajempaan ja monipuolisempaan tietoon. Näin johtajat ovat aikaisempaa paremmin ja nopeammin perillä organisaation toimintaympäristössä ja markkinatilanteissa tapahtuviin muutoksiin ja kehitystrendeihin. Näin he pystyvät reagoimaan näihin muuttuviin olosuhteisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Tekoäly tuo helpotusta moniin johtamisen rutiineihin. Erilaiset rutiinitehtävät vievät johtajien työajasta usein suhteettoman paljon aikaa, vaikka sinänsä ne ovatkin usein tärkeä osa jokapäiväistä johtamista. Tekoälystä on näiden rutiinien suorittamisessa paljon apua, sillä se voi ottaa suorittaakseen monia yksitoikkoisia tai jopa epämieluisia tehtäviä. Tämä antaa johtajille hyvän mahdollisuuden keskittyä omiin päätehtäviinsä eli käyttää enemmän työaikaa ja energiaa strategiseen suunnitteluun, innovaatioiden kehittämiseen ja ennen kaikkea työntekijöittensä yksilölliseen ohjaamiseen ja tukemiseen.
Tekoäly laajentaa johtajan työssään käyttämän tiedon kirjoa. Jokainen meistä ihmisistä tekee joskus virheitä. Tekoälykään ei ole täydellinen, mutta sen kyky analysoida ja tunnistaa asioita ja niiden keskinäisiä suhteita on moninkertaisesti nopeampi ja parempi kuin meillä ihmisillä. Tämän takia se kykenee tuottamaan monia sellaisia ajatuksia ja näkökulmia asioista, jotka ovat hyvänä tukena johtajien tehdessä päätöksiä. Totta kai tässä pitää muistaa, että tekoälyn ylivertaisista tiedonkäsittelykyvyistä huolimatta johtajien on myös opittava toisinaan kyseenalaistamaan tekoälyn antamia tietoja ja kyettävä tarkastelemaan niitä riittävän kriittisesti. Tämän vuoksi tekoälyn tarkkuuden ja ihmisen intuition välisen tasapainon löytäminen päätöksenteossa on ratkaisevan tärkeää.
Tekoäly antaa mahdollisuuksia entistä parempaan henkilöresurssien kehittämiseen. Työntekijöiden toiveet omalle työnteolleen ovat aikaisemmasta muuttuneet, sillä esimerkiksi yksilöllisyys ja jatkuva kehittyminen ovat nousseet aikaisempaa korkeammalle heidän toivelistallaan. Tekoäly voi auttaa johtajia tunnistamaan yksittäisten työntekijöiden vahvuuksia ja kehityskohteita entistä tarkemmin ja monipuolisemmin. Näin on mahdollista luoda työntekijöille heidän ammatillista kehittymistään sekä organisaation toimintaa paremmin hyödyntäviä räätälöityjä koulutus- ja kehityssuunnitelmia. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että ihmisen tulee pysyä kaiken kehittämistoiminnan keskipisteenä. Tekoäly voi kyllä tukea siinä johtamista, mutta ihmisten välinen vuorovaikutus, tehokas viestintä ja tunneäly ovat edelleen olennaisia elementtejä onnistuneessa johtamisessa.
”Organisaatioiden johdon on varmistettava tekoälyn vastuullinen käyttö”
Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy myös monia haasteita ja riskejä, jotka johtajien on myös syytä pitää mielessään. Tässä niitä muutamia.
Tekoälyn hyödyntämisessä johtamisessa pitää muistaa toiminnan eettisyys ja yhteisöllisyys. Tekoäly tulee mullistamaan organisaation johtamisen, mutta sen käyttäminen herättää myös monia tärkeitä kysymyksiä, mihin on löydettävä selkeitä vastauksia. Nämä kysymykset liittyvät tietoturvaan, yksityisyyden suojaamiseen sekä tekoälyjärjestelmien oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen käyttämiseen. Organisaatioiden johdon pitää käyttää tekoälyä mahdollisimman vastuullisesti. Lisäksi heidän pitää varmistaa, että teknologinen kehitys on linjassa organisaatioiden arvojen ja työntekijöiden todellisten tarpeiden kanssa.
Tekoälyn integroimisen organisaation toimintaan pitää olla mahdollisimman läpinäkyvää. Kaikkien toiminnassa mukana olevien työntekijöiden pitää olla aktiivisesti mukana tekoälyjärjestelmien suunnittelussa ja käyttämisessä. Samoin tekoälyn ja organisaation johdon väliset vastuualueet on määriteltävä mahdollisimman yksiselitteisesti ja tarkasti. Työntekijöiden pitää tietää ja ymmärtää, miten ja missä päätöksenteko tapahtuu sekä missä kulkevat vastuualueiden rajat.
Tekoälyn toiminta ei saa olla puolueellista tai epäoikeudenmukaista. Johtajien pitää tiedostaa, että on olemassa riski, että tekoälyjärjestelmillä voi olla alitajuisia algoritmeja ja tietolähteitä, joita se hyödyntää. Esimerkiksi kun tekoäly analysoi tiettyyn työpaikkaan liittyviä hakemuksia, se voi ottaa referensseiksi parhaiten menestyneet työntekijät. Toisena esimerkkinä voidaan pitää sitä, että jos organisaatiossa työskentelee sillä hetkellä enemmän miehiä kuin naisia, tekoäly voi tällöin suosia miehiä omien referenssiensä perusteella. Tämän takia johtajien ja esihenkilöiden pitää varmistaa, että käytetyt tekoälyjärjestelmät toimivat läpinäkyvästi, eettisesti ja vastuullisesti.
Tekoäly herättää monissa ihmisissä pelkoja ja huolia. Kaikki ihmiset eivät pidä tekoälystä. Tämä on ymmärrettävää, sillä pelko työpaikkojen menettämisestä tai ihmisten korvaamisesta roboteilla ei näinä aikoina ole aiheetonta. Esimerkkejä tästä on jo runsaasti. Tämän takia johtajien on otettava nämä pelot vakavasti. Heidän on kyettävä vastaamaan näihin pelkoihin, viestiä avoimesti ja läpinäkyvästi sekä ottaa työntekijät mukaan muutosprosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Tekoälyn mukaan ottaminen johtamiseen edellyttää jatkuvaan oppimiseen panostamista. Jotta tekoälyä voidaan käyttää mahdollisimman turvallisesti ja luotettavasti, henkilöstöä pitää kouluttaa asiassa jatkuvasti. Tämä on ainoa tapa varmistaa, että järjestelmä todella tuo lisäarvoa organisaatiolle eikä estä sitä.
Tekoäly edellyttää tietosuojan entistä parempaa huomioimista. Tekoälyn tehokkaassa hyödyntämisessä tarvitaan työntekijöiltä ja asiakkailta monia henkilökohtaisia ja arkaluontoisia tietoja. Tämän vuoksi on hyvin luonnollista, että monet ihmiset pelkäävät omien tietojensa hakkerointia, varastamista ja muita tietosuojaloukkauksia. Nämä pelot eivät ole syntyneet ilman hyvää syytä, sillä esimerkkejä tietojen väärinkäytöstä on jo nyt runsaasti. Tämän takia jokaisen organisaation on tärkeää noudattaa tekoälyn käytössä ja tietoturva-asioissa sekä kansallisia että eurooppalaisia tietosuojadirektiivejä.
”Tekoälyn merkitys näkyy myös johtamisen ja uusien johtajien kehittämisessä”
Tekoälyn merkityksen lisääntyminen näkyy myös johtamisen ja uusien johtajien kehittämisessä. Vaikka osa hyödyistä ja haasteista ovat samanlaisia kuin johtamisessa yleensäkin, otan ne seuraavassa varmuuden vuoksi esille. Jos nyt puhutaan hyödyistä ensimmäiseksi, tekoäly tuo johtamisen kehittämiseen organisaatioissa mm. seuraavia hyötyjä.
Henkilökohtaiset oppimispolut kullekin johtajalle. Perinteiset johtamisohjelmat omaksuvat usein standardisoidun ”kaikille nannaa” -lähestymistavan. Tekoälyn hyöty on siinä, että se kykenee tarjoamaan jokaiselle ihmiselle mahdollisimman räätälöityjä oppimiskokemuksia analysoimalla kunkin yksilön vahvuuksia, heikkouksia sekä hänelle sopivaa oppimistyyliä. Algoritmit kykenevät käyttämään jokaisesta osallistujasta heistä tehtyjen arvioiden ja saatujen palautteiden antamia tietoja kyeten näin suunnittelemaan kehityssuunnitelmia kunkin johtajan kasvutarpeiden mukaan. Tämä johtaa perinteisiä johtamisohjelmia paljon merkityksellisempään ja kiinnostavampaan oppimiskokemukseen.
Reaaliaikainen palaute johtajalle ja sen merkitys hänen itsetietoisuutensa kehittymiselle. Itsetietoisuuden lisääntyminen on tehokkaan johtamisen edellytys. Tekoälytyökalut kykenevät antamaan reaaliaikaista palautetta johtajan toiminnasta, hänen viestintänsä laadusta ja päätöksenteon tehokkuudesta. Luonnollisen kielen käsittely (NLP) voi arvioida johtajan kirjallista ja suullista viestintää sekä tunnistaa hänen viestintäkäytännöissään havaittuja kehittämiskohteita. Tämän saamansa välittömän palautteen avulla johtajat voivat mukauttaa ja jalostaa tyyliään jatkuvasti, mikä auttaa parantamaan heidän kykyään johtaa tiimejään.
Potentiaalisten johtamiskykyjen tunnistaminen ja kasvattaminen organisaatiossa. Tekoälyn ennakoiva analytiikka voi auttaa organisaatioita tunnistamaan potentiaalisia tulevia johtajia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa analysoimalla organisaation henkilöstön osaamista, suorituskykyä ja heidän sitoutumistaan koskevia tietoja. Tämä ennakoiva lähestymistapa auttaa rakentamaan vahvan johtajuuspolun, joka edesauttaa kasvattamaan potentiaalisia kykyjä tuleviin johtotehtäviin, jotka perustuvat mahdollisimman objektiivisiin tietoihin.
Johtajien tunneälytaitojen kehittäminen. Teknisen asiantuntemuksen lisäksi tunneäly (EI) ja monet muut ns. ”pehmeät taidot” ovat ratkaisevan tärkeitä hyvälle ja tehokkaalle johtajuudelle. Tässäkin tekoälyn hyödyntämisellä voi olla merkitystä. Tekoälypohjaiset simulaatiot voivat tarjota johtajille realistisia skenaarioita empatian, konfliktien ratkaisun ja ongelmanratkaisutaitojen harjoittelemiseen. Samoin virtuaalisen roolipelin hyödyntäminen kykenee antamaan johtajille valmiudet vaikeisiin keskusteluihin ja aikaisempaa parempaan stressinhallintaan. Näitä työkaluja hyödyntämällä johtaja kykenee rakentamaan vahvempia suhteita niin työntekijöihinsä kuin myös muihin sidosryhmiinsä.
Toiminnan tehokkuuden virtaviivaistaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen. Tekoälyä käyttämällä voidaan automatisoida monia hallinnollisia rutiinitehtäviä, kuten esimerkiksi tehtäviä, jotka liittyvät suoritettavien tehtävien ajoitukseen ja koordinointiin, valmennusprosessien edistymisen seuraamiseen sekä palautteiden keräämiseen. Tämän lisääntyneen tehokkuuden ansiosta johtajien kehittämisestä vastaavat valmentajat voivat keskittyä kaikkein tärkeimpiin tehtäviin vähentäen samalla näin perinteiseen koulutukseen sisältyviä kustannuksia. Tämä tekee johtajuuden kehittämisestä helpompaa ja samalla myös kustannustehokkaampaa.
”Tekoälyn käytössä johtamisen kehittämisessä on myös omat haasteensa”
Kuten edellä tuli esille, tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia ja hyötyjä johtamisen kehittämiseen, mutta sen integrointi tuo mukanaan myös monia haasteita, jotka edellyttävät sen käytössä huolellista harkintaa. Tässä tuon esille niitä tyypillisimpiä haasteita.
Inhimillisen otteen säilyttäminen johtamisen kehittämisessä. Johtajuuden ytimenä on tekoälyn kehittymisestä huolimatta se, että ihminen johtaa ihmistä. Johtamisen ydintehtävinä voidaan pitää yhteyksien luomista ihmisten välille sekä heidän motivoimistaan ja inspiroimistaan. Tekoäly voi nykyisellään tarjota johtamisen kehittämiseen paljon apua ja monia tärkeitä oivalluksia, mutta siltä ainakin vielä toistaiseksi puuttuu kyky tunnistaa ja hyödyntää tunteita sekä kyky intuitioon eli kykyjä, joita voidaan pitää välttämättöminä asioina aidolle ihmissuhteelle ja sen ymmärtämiselle. Tämän takia liiallinen luottaminen tekoälyyn saattaa depersonalisoida eli muuttaa johtajuuden kehittämisen pelkästään konemaisiksi ja kaavamaisiksi tietoiskuiksi ilman, että se toisi mukanaan johtamiseen sitä elintärkeää inhimillistä otetta. Johtamisen kehittämisen tavoitteena tulisikin olla tekoälyn käyttäminen osana ihmisten valmennusten kehittämistä huolehtien kuitenkin siitä, että empatia ja ihmisten väliset yhteydet pysyvät keskeisinä asioina johtajuuden kehittämisessä.
Tietosuoja ja tietojen eettinen käyttö. Tekoälyn käyttäminen perustuu myös johtamisen kehittämisessä datan laajaan, syvälliseen ja nopeaan hyödyntämiseen. Tämä luonnollisesti ei voi olla herättämättä huolta tietojen yksityisyydestä, suostumuksen antamisesta tietojen antamiseen sekä näiden käytettyjen tietojen eettiseen käyttöön. Näiden huolien hälventäminen edellyttää mahdollisimman läpinäkyviä tiedonkeruu-, tietojenkäyttö- ja tallennuskäytäntöjä. Tämän takia johtajien kouluttaminen ymmärtämään eettisiä tekoälykäytäntöjä ja tietojen käyttöön liittyviä pelkoja on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa luottamuksen rakentamiselle mahdollisimman oikeudenmukainen sekä tukeva perusta.
Muutosvastarinta tekoälyintegraation käyttöönottamisessa. Tekoälyn käyttöönottoon johtajuuden kehittämisessä suhtaudutaan vielä lukuisissa organisaatioissa varsin epäilevästi ja jopa skeptisesti. Monet asiantuntijatkin pelkäävät, että sen käyttäminen voi vähentää inhimillisen valmennuksen arvoa tai liikaa strukturoida johtajien matkaa heidän henkilökohtaisilla kehittämispoluillaan. Tämän takia organisaatioiden tulisikin mahdollisimman paljon edistää jatkuvan oppimisen kulttuuria osoittaen näin, että tekoäly oikein hyödynnettynä tukee ihmisen kehitystä eikä suinkaan vähennä tai korvaa sitä.
Tasapainon löytäminen tekoälyn, läsnä olemisen ja itsereflektion kanssa ei onnistu. Johtajuuteen kuuluu oleellisena osana johtajan itsetietoisuus, läsnä oleminen sekä tunteiden hallinta ja säätely. Tekoäly voi kyllä tarjota asiaan dataan perustuvia ajatuksia ja oivalluksia, mutta itsetietoisuuden lisääminen vaatii johtajilta enemmänkin perinteisten itsensä kehittämistapojen omaksumista, kuten jatkuvaa ja syvällistä itsereflektiota sekä toisinaan myös mindfulness-menetelmien hyödyntämistä. Johtajien pitää ymmärtää, että tekoälypalautteiden merkitys on siinä, että niiden yhdistäminen itsetietoisuuden lisäämiseen liittyviin käytäntöihin voisi antaa johtajille mahdollisuuden hyödyntää tekoälyteknologiaa omaan kasvuunsa samalla, kun he luotaavat omia kokemuksiaan.
”Ihmiset yhä haluavat muiden ihmisten johtavan heitä, vaikka ihmisjohtajat ovatkin epätäydellisiä ja tekevät joskus myös virheitä”
Lopuksi on hyvä pohtia vielä kirjoitukseni otsikossa heittämääni ajatusta siitä, että kykeneekö tekoäly korvaamaan ihmisjohtajan tulevaisuudessa? Mielestäni asia ei ole näin mustavalkoinen. Kieltämättä on totta, että joillakin johtamisen alueilla tekoäly ylittää ihmisen kyvyt, mutta toisaalta on olemassa myös monia alueita, joilla se ei voi korvata ihmistä. Tekoälyn kyvyt ovat ylivertaisia mm. rajattomassa tiedon hankinnassa, ylivoimaisessa tiedonprosessointitehossa, oppimisominaisuuksien nopeudessa sekä tehokkaiden päätösten tekemisessä ilman mitään tunnerajoitteita. Ihmisjohtajien paremmuus näkyy taas mm. tunnejohtamisessa, innovaatiokyvyissä sekä muutos- ja reaktionopeudessa. Sekin on totta, että monissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, että työntekijät luottavat enemmän tekoälyyn kuin johtajiinsa tietyillä spesifisillä johtajuuden aloilla. Pitää kuitenkin muistaa, että huolimatta tekoälyn ylivertaisista kyvyistä hallita monia johtamisen prosesseja, ei se tarkoita sitä, että ihmisjohtajat olisivat vaarassa korvautua tekoälyllä. Loppupelissä tosiasia on kuitenkin siinä, että ihmiset yhä haluavat enemmän ihmisjohtajien kuin tekoälyn johtavan heitä, vaikka ihmisjohtajat ovatkin epätäydellisiä ja tekevät joskus myös virheitä. Tietysti ehkä tässä voisi sanoa myös niin, että ehkä selitys onkin juuri tässä: ihmisjohtajien epätäydellisyys ja inhimillisyys tekevät heistä tekoälyä luonnollisempia ja halutumpia johtajia. Lopputuloksena voidaankin ehkä siis sanoa, että tekoäly toimikoon ihmisjohtajan hyvänä kumppanina, mutta isännäksi isännän paikalle sitä ei tarvitse eikä saa päästää.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi