Viha ja johtajuus. Siinä on kaksi asiaa, mitä ei ensinäkemältä odota nähtävän samassa yhteydessä, ei ainakaan positiivisessa yhteydessä. Viha ja johtajuus kuitenkin linkittyvät usein toisiinsa. Vihan ”anatomia” onkin tärkeä tunnistaa ja samalla sitä pitää oppia myös hallitsemaan. Tämän kirjoitukseni tarkoituksena on antaa hieman tietoa vihasta, kertoa sen vaikutuksesta johtamiseen sekä antaa tietoa siitä, miten johtaja kykenee hallitsemaan vihan tunteitaan.
Ensimmäiseksi on hyvä pohtia, mitä viha oikein on. Vihatutkimukseen erikoistunut amerikkalainen psykologi Charles Spielberger määritteli vihan hieman tiedemiesmäisen tylsästi ”emotionaaliseksi tilaksi, jonka voimakkuus vaihtelee lievästä ärsytyksestä voimakkaaseen kiukkuun ja raivoon”. Runoilija ja kansalaisoikeustaistelija Maya Angelou kuvasi vihan hieman iskevämmin sanomalla: ”Katkeruus on kuin syöpä. Se syö ihmisen vähitellen sisältäpäin. Sen sijaan viha on kuin tuli. Se polttaa kaiken tieltään olemattomiin”. Loppujen lopuksi viha on täysin luonnollinen asia. Viha on yksi ihmisen perustunteista ja sillä on merkityksensä niin kuin muillakin tunteilla. Vihaan liittyy monia fysiologisia ja biologisia muutoksia. Esimerkiksi, kun ihminen on vihainen, hänen sykkeensä ja verenpaineensa nousevat, samoin kuin energiahormonien, adrenaliinin ja noradrenaliinin tasot kohoavat.
”Pohjimmiltaan viha on luonnollinen ja sopeutuva vastaus koettuihin uhkiin”
Vihan taustalla voi olla sekä ulkoisia että sisäisiä tapahtumia. Ihminen voi olla vihainen tietylle henkilölle, esimerkiksi työtoverille tai esihenkilölle, tai jollekin tapahtumalle, esimerkiksi liikenneruuhkalle tai peruutetulle lennolle. Syynä vihantunteeseen voi olla myös ihmisen henkilökohtaiset haasteet ja ongelmat. Vihaa voivat aiheuttaa myös muistot traumaattisista tai raivostuvista tapahtumista ja tilanteista. Vaistomainen ja hyvin luonnollinen tapa ilmaista vihaa on reagoida vihan kohteeseen aggressiivisesti. Pohjimmiltaan viha onkin luonnollinen ja tilanteisiin sopeutuva vastaus koettuihin uhkiin. Se nostaa meissä ihmisissä esiin voimakkaita sekä usein myös aggressiivisia tunteita ja käyttäytymistä, jotka antavat meille mahdollisuuden taistella ja puolustaa itseämme, kun meitä vastaan hyökätään. Tietty määrä vihaa on siis välttämätön reaktio selviytymisellemme tässä kovassa maailmassa.
”Käytämme erilaisia tietoisia ja tiedostamattomia prosesseja käsitelläksemme vihantunteitamme”
Vihantunteiden kokeminen itsessään ei ole vaarallista, mutta sen sijaan vihan ilmaisemisen tavoista voidaan olla montaa eri mieltä. Tietenkin on itsestään selvää, että me emme voi fyysisesti iskeä jokaista vihamme kohteeksi joutunutta ihmistä turpaan tai rikkoa esineitä, jotka ärsyttävät meitä. Tässä meitä estää etenkin nyky-yhteiskunnan lait, yhteisössä toimimisen sosiaaliset normit sekä ihan tavallinen maalaisjärkikin. Ne asettavat selvät rajat sille, kuinka pitkälle vihamme voi viedä meidät. Nämä meille asetetut rajat ovatkin vaikuttaneet siten, että me käytämme erilaisia tietoisia ja tiedostamattomia prosesseja käsitelläksemme vihantunteitamme. Kolme tärkeintä käyttämäämme lähestymistapaa ovat vihan ilmaiseminen, sen tukahduttaminen sekä oman itsemme rauhoittaminen. Näistä kolmesta vaihtoehdosta vihaisten tunteiden ilmaiseminen mahdollisimman vakuuttavasti, mutta ei kuitenkaan aggressiivisesti, on kaikkein terveellisin tapa ilmaista vihaa. Tämä edellyttää sitä, että meidän on opittava tekemään itsellemme selväksi, mitkä ovat tarpeemme ja kuinka me saamme ne täytettyä ilman, että vahingoittaisimme muita ihmisiä. Itsevarmana oleminen ei tässä yhteydessä tarkoita toisen ihmisen painostamista tai pakottamista, vaan se enemmänkin tarkoittaa oman itsensä ja muiden kunnioittamista.
Kokemamme viha on myös mahdollista tukahduttaa, minkä jälkeen se voidaan muuntaa tai ohjata uudelleen johonkin ”sijaistoimintaan” tai jopa ”hyötykäyttöön”. Tätä tapahtuu silloin, kun me onnistumme pitämään vihamme kurissa ja lopetamme ajattelemasta vihan kohdetta keskittämällä ajatuksemme johonkin positiiviseen. Tämän tavoitteena on estää tai tukahduttaa vihantunteiden nouseminen ja muuttaa ne rakentavammaksi käyttäytymiseksi. Tosin pitää muistaa, että tällaisen reaktion vaara on siinä, että jos vihan ei sallita purkautuvan ulospäin, se voi kääntyä sisäänpäin ihmistä itseään kohtaan. Sisäänpäin kääntynyt viha voi taas aiheuttaa paitsi psyykkisiä, niin myös fyysisiä oireita, kuten esimerkiksi kohonnutta verenpainetta, ahdistumista tai pahimmillaan jopa masennusta.
Viha, jota me emme pysty purkamaan itsestämme tai estymme ilmaisemasta sitä, voi aiheuttaa monia muitakin ongelmia. Se voi johtaa moniin patologisiin vihan ilmentymiin, kuten esimerkiksi passiivisaggressiiviseen käyttäytymiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että me kohdistamme vihamme vihan kohteena oleviin ihmisiin epäsuorasti kertomatta heille syytä toimintaamme sen sijaan, että kohtaisimme heidät suoraan. Toinen patologisen vihan ilmentymä on se, että me kyynistymme ja toimintamme yhä enemmän alkaa näyttäytyä muiden silmissä välinpitämättömältä, vihamieliseltä ja jopa katkeralta. Voidaankin hieman yleistäen sanoa, että ne ihmiset, jotka jatkuvasti puheissaan ja toiminnassaan alentavat muita, arvostelevat kaikkea ja kaikkia jo ihan periaatteestakin sekä jakavat keskusteluissa ja palavereissa kyynisiä kommentteja, eivät ole oppineet ilmaisemaan vihaansa rakentavasti. Tämän vuoksi ei olekaan yllättävää, että heidän elämässään ei todennäköisesti ole kovin monia onnistuneita ihmissuhteita.
”Vaikka vihaa yleisesti pidetään negatiivisena asiana, voi siitä olla joskus hyötyäkin”
Johtaja näkee ja kokee omassa työssään vihaa kuten muutkin ihmiset. Johtajan suhtautuminen vihaan on kuitenkin hyvin varovainen. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että jokainen johtaja pyrkii ylläpitämään omassa käyttäytymisessään ja toiminnassaan mahdollisimman rauhallisen ja tasaisen käyttäytymistyylin esittäen näin itseään muille auktoriteettina ja rationaalisen järjen käytön pilarina. Vihaa siis johtajuudessa pidetään negatiivisena ja jopa pelottavana tunteena. Tätä se usein onkin, mutta pitää muistaa, että vaikka vihaa yleisesti pidetään negatiivisena asiana, voi siitä olla joskus hyötyäkin. Viha voi nimittäin olla joskus tehokas työkalu johtamisen työkalupakissa, jonka valjastamista hyötykäyttöön voi joskus harkita, tosin tietenkään päästämättä sitä valloilleen. Seuraavassa tuon esille muutaman esimerkin vihan ”hyötykäytöstä”.
Yksi asia, missä vihaa on mahdollista oikein kanavoituna hyödyntää, on muutoksen ajaminen. Vihantunne voi oikein suunnattuna antaa sytykettä muutoksen ja edistyksen aikaansaamiseen. Hyvin johdettuna se voi motivoida tiimejä haastamaan status quon ja rikkomaan rajoja.
Toinen asia, missä vihalla voi olla myönteisiä vaikutuksia on epäoikeudenmukaisuuden poistaminen. Viha voi olla hyvinkin tehokas katalysaattori käsitellä epäoikeudenmukaista kohtelua ja epätasa-arvoa. Se auttaa epäoikeudenmukaisuuteen kriittisesti suhtautuvia johtajia puolustamaan sitä, mikä on oikein, ajaa muutosta vaativia asioita eteenpäin sekä varmistaa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon läpiajaminen organisaatiossa tai yhteiskunnassa.
Kolmantena asiana, mitä viha voi positiivisessa mielessä mahdollistaa, on itsevarmuuden ja itseluottamuksen esilletuominen. Hyvin hallittu viha oikeassa yhteydessä voi olla selkeä osoitus ihmisen itsevarmuudesta ja vakaumuksesta. Näin johtaja kykenee osoittamaan horjumattoman sitoutumisensa omaan visioonsa herättäen näin asenteellaan luottamusta tiimin jäsenten keskuudessa rohkaisten heitä tehostamaan ja ryhtymään päättäväisiin toimiin vision ja tavoitteiden toteuttamiseksi.
Neljäntenä vihan positiivisena ilmenemisenä on se, että viha tuo esille johtajan emotionaalisen rehellisyyden. Tällä tavoin vihan tunnustaminen ja ilmaiseminen antaa johtajalle mahdollisuuden näyttää aidon minänsä. Se inhimillistää hänen johtamistyyliään, edistää avointa kommunikaatiota ja luottamusta tiiminsä kanssa.
”Johtajan pitää tunnistaa vihan tunteet niin itsessään kuin muissa sekä löytää keinot vihanhallintaan”
Enimmäkseen kuitenkin vihalla on negatiivisia vaikutuksia. Tämän takia johtajan pitääkin tunnistaa vihan tunteet niin itsessään kuin myös muissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä löytää keinot vihanhallintaan. Vihan negatiivisia vaikutuksia ovat ensinnäkin vihan tuhoava ja hallitsematon purkaus. Hallitsematon viha voi vahingoittaa ihmissuhteita, heikentää ihmisten luottamusta johtajaan ja toisiinsa sekä luoda näin myrkyllisen ilmapiirin työyhteisöön. Johtajien on oltava tietoisia sekä omista tunnereaktioistaan että myös tiiminsä jäsenten tunnereaktioista sekä kehitettävä rakentavia strategioita vihan hallitsemiseksi ja kanavoimiseksi.
Toiseksi, viha voi johtaa puolueelliseen päätöksentekoon. Viha voi hämärtää johtajan harkintakykyä ja johtaa hänet tekemään päätöksiä, jotka eivät ole oikeudenmukaisia eivätkä kohtele kaikkia tasapuolisesti. Jokaisen johtajan on tunnistettava tämä riski ja varmistettava, että hän tekee rationaalisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä, jopa ollessaan vihan tunteiden vaikutuksen alaisena.
Kolmanneksi, vihalla voi olla hyvinkin paljon vaikutusta johtajan emotionaaliseen hyvinvointiin. Etenkin pitkäaikaisella vihalla voi olla suuri negatiivinen merkitys sekä psyykkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille. Havaitessaan vihan vaikutusta omaan toimintaansa, johtajan onkin hyvin tärkeää aloittaa itsehoitoprosessi, hakea tarvittaessa tukea ja kehittää terveellisiä selviytymismekanismeja uupumuksen ehkäisemiseksi.
Neljänneksi, viha voi vaikuttaa negatiivisesti mielikuvaan ja maineeseen paitsi johtajasta itsestään niin myös koko organisaatiosta. Vihaa osoittavia johtajia pidetään usein epävakaina tai arvaamattomina ihmisinä. Tämän estääkseen johtajan on hyvin tärkeää löytää itsessään henkinen tasapaino sekä osoittaa vihaa hallitusti ja terveellisesti samalla vaalien omaa mainettaan vakaana ja harkitsevana johtajana.
”Vihanhallinnan tavoitteena on oppia hallitsemaan johtajan tunnereaktioita”
Edellä olevat asiat todistavat selkeästi, että vihanhallinta on hyvin tärkeä asia johtamisessa. Lyhyesti sanottuna vihanhallinnan tavoitteena on oppia hallitsemaan sekä johtajan tunnereaktioita yleensäkin että erityisesti kyetä vähentämään vihan aiheuttamaa fysiologista kiihottumista. Päätarkoituksena vihanhallinnassa on se, että kukaan johtaja ei voi päästä eroon asioista tai ihmisistä, jotka raivostuttavat häntä puhumattakaan siitä, että hän voisi vältellä tai muuttaa niitä, mutta ainakin hän voi oppia hallitsemaan omia reaktioitaan.
Miten johtaja voi sitten hallita omia vihantunteitaan? Tässä seuraavassa muutamia hyviä vinkkejä siihen.
1. Hyväksy vihantunteesi! Ensimmäiseksi johtajalle on tärkeää olla sujut omien vihantunteittensa kanssa. Hyvä johtaja tietää, että hänen täytyy tunnistaa ja hyväksyä vihansa, jotta hän kykenee hallitsemaan ja ilmaisemaan sitä rakentavalla tavalla. Tämän takia on typerää kieltää olevansa vihainen tai vaihtoehtoisesti yrittää siirtää vastuuta siitä muille. Kun tilanne on päällä, on usein turhankin helppo sanoa, että joku tai jokin saa sinut vihaiseksi. Tosi tilanteissa todellisten tunteiden huomioimatta jättäminen tai niiden tukahduttaminen voi itse asiassa muuttua vähitellen fyysiseksi ongelmaksi. Tämän vuoksi johtajankin on tärkeää hyväksyä, että hänkin on tunteva ihminen, joka voi kokea vihaa. Kun tämä tunnustus on tehty, voidaan keskittyä niihin syihin, mistä viha aiheutuu.
2. Selvitä syy vihaasi! Kun johtaja on hyväksynyt vihantunteensa, seuraava askel on hieman ensimmäistä helpompi. Hänen on löydettävä syyt sille, mistä viha johtuu. Tämä on tärkeää, sillä viha on voimakas tunne, jonka vallassa ihminen menettää kyvyn keskittyä olennaiseen ja ajatella rationaalisesti. Vihan syyn selvittäminen mahdollistaa sen, että tällöin ihminen kykenee palauttamaan ainakin osan tuota rationaalisuutta sekä antaa vihalle aikaa hieman jäähtyä.
3. Pidä ajatustauko! Yksinkertainen, mutta siitä huolimatta yksi parhaimmista tavoista hallita vihaa johtajana, on pitää kiukun tai vihan nostaessa päätään tauko. Lyhytkin tauko voi tehdä ihmeitä viilentäessään kaikkein kuumimpia tunteita. Eli kun johtaja käy kiivasta keskustelua ja huomaa tunteittensa irtoavan otteestaan, kannattaa pysähtyä ja irrottautua tilanteesta hetkeksi. Tällöin on hyvä esimerkiksi mennä vaikkapa kahville tai vain käydä ulkona happihyppelyllä. Pieni etäisyys oman itsensä ja tilanteen välillä voi auttaa häntä rauhoittumaan ja katsomaan tapahtunutta hieman objektiivisemmin.
4. Vältä tekemästä turhia olettamuksia! Pahinta vihassa on, että se voi joskus riistäytyä hallinnasta. Tällöin johtaja saattaa tahallaan tai tahattomasti sanoa tai tehdä asioita, jotka menevät henkilökohtaisuuksiin ja voivat näin satuttaa toista osapuolta. Tällöin erimielisyys asiasta henkilöityy ihmisiin. Yleensä tämä henkilöityminen on seurausta ennakkoasenteista ja oletuksista, joita vihan tunteessa nousee esille. Tämän takia johtajan ollessa vihainen, hänen on tärkeää olla tekemättä turhia olettamuksia antamalla näin toiselle osapuolelle syyn epäillä johtajan tarkoitusperiä.
5. Kehitä tunneälyäsi! Tunneäly lyhyesti tarkoittaa ihmisen kykyä ymmärtää ja hallita sekä omia että ympärillä olevien ihmisten tunteita. Tunneälyä voidaan pitää vähintään yhtä tärkeänä johtajalle kuin älykkyysosamäärää tai teknisiä taitoja. Hyvät tunnetaidot omaava johtaja pystyy tunnistamaan omat tunteensa nopeasti ja kykenee näin käsittelemään myös vihaansa. Tunneälyn kehittäminen ei ole mikään helppo tehtävä, mutta ei se myöskään ole mahdotonta. Se vaatii häneltä uutteraa ponnistelua sekä jatkuvaa oman itsensä tarkkailua siitä, kuinka ihmiset käyttäytyvät hänen ympärillään. Lisäksi hänen pitää mm. pohdiskella omia toimintaansa siitä, miten hän kuinka reagoi muihin ihmisiin.
6. Investoi aikaasi itsehoitoon! Joskus johtajan kokema viha voi olla myös sivuvaikutus hänen muille ongelmilleen. Jos esimerkiksi työ on liian stressaavaa, voi hän uupua tai ahdistua ja olla sen takia alttiimpi yllättäville vihanpurkauksille. Tämän takia hänen on tärkeää harjoittaa itsehoitoa optimaalisen mielenterveyden ylläpitämiseksi. Itsehoidossa on tärkeää, että se rentouttaa mahdollisimman tehokkaasti. Siihen voi kuulua esimerkiksi hyviä harrastuksia sekä sosiaalista toimintaa omien ystävien kanssa. Lisäksi tärkeää on myös hyvät yöunet, terveellinen syöminen ja laatuajan viettäminen läheisten kanssa.
7. Käytä oikein valittua huumoria apunasi! Vitsien kertominen ja leikin laskeminen on tuskin ensi näkemältä kenenkään mielessä silloin, kun puhutaan vihanhallinnasta. Huumori voi toisinaan kuitenkin olla tehokas työkalu johtajalle vihanhallinnan työkalupakissa. Tämä kuitenkin edellyttää johtajalta itseltään hyvää ”pelisilmää”. Tosiasia kuitenkin on, että johtaja voi ainakin joskus pyrkiä purkamaan vihan tunteitaan siten, että hän osaa kertoa hyvin valitun vitsin tilanteen keventämiseksi ja suhteen parantamiseksi toiseen osapuoleen. Vitsin mahdollisesti tuottaman naurun etuna on se, että nauraminen voi lievittää kehon jännitystä ja antaa vihan osapuolille mahdollisuuden rauhoittua. Rauhoituttuaan johtaja voi jälleen ajatella tilannetta rationaalisesti ilman, että tunteet ovat pinnalla.
8. Panosta fyysisiin harjoituksiin! Fyysisellä harjoittelulla on todettu olevan paljon paitsi niin fyysisiä kuin myös emotionaalisia hyötyjä vihanhallinnassa. Fyysiset suoritukset vähentävät mm. lihasjännitystä ja stressiä. Lisäksi fyysisissä ponnisteluissa ihmisen keho vapauttaa tiettyjä endorfiineja, jotka saavat hänet tuntemaan olonsa onnelliseksi ja tämä taas helpottaa vihantunteiden torjumisessa. Lisäksi fyysinen rasitus pakottaa ihmisen myös hengittämään syvään, mikä taas rauhoittaa häntä entisestään alentaen näin kiukkua.
9. Vältä asioita ja tilanteita, jotka voivat laukaista vihantunteita! Jos johtaja on kamppaillut vihantunteiden kanssa jo jonkin aikaa, saattaa hän tietää tarkalleen, mitkä asiat laukaisevat vihantunteet hänessä esiin. Tämän takia, jos vain mahdollista, olisi hyvä edes joskus pyrkiä välttämään näitä triggereitä. Jos esimerkiksi työpäivän jälkeiset palaverit stressaavat, voisiko niitä ajoittaa aikaisemmiksi? Jos jonkun kollegan tai työntekijän kohtaaminen aiheuttaa usein kiukkua, olisiko ehkä joskus parempi välttää henkilökohtaisia kohtaamisia ja pitää yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse. No, tässä kuitenkin on hyvä muistaa, että vältteleminen on vain väliaikainen ja lyhytkestoinen ratkaisu, joka ei toimi pitkällä tähtäimellä. Tämän vuoksi johtajan pitää hakea pitkäaikaista ratkaisua asiaan, mikä tarkoittaa sitä, että hän …
10.Kohtaa vihaa nostava demonisi! Edellisen kohdan välttely on siis vain väliaikainen ratkaisu, mikä ei anna pitkäaikaisia tuloksia vihantunteen hallitsemiseen. Usein se jopa voi pitkittyessään pahentaa tilannetta. Tärkeintä johtajalle olisi ottaa itseään niskasta kiinni ja kohdata kiukkua ja raivoa aiheuttavat asiat ja ihmiset. Samalla hänen pitää pohtia mielessään, mitkä tekijät nostavat tätä vihan tunnetta hänessä sekä pyrkiä minimoimaan niiden vaikutukset tai jopa poistamaan ne syyt, jotka ovat johtaneet vihaan. Vihan ja kiukun kohteena ollessa toinen ihminen, johtajan olisi tärkeä kohdata tuo ihminen turvallisessa tilanteessa sekä luottamuksellisessa hengessä ja rauhallisesti keskustella asiasta hänen kanssaan, löytää vihan syitä pyrkien samalla löytämään asioita, jotka yhdistävät heitä. Usein tämä keskustelu auttaa asiaan, mutta jos siitä ei ole apua, olisi ehkä hyvä pyytää paikalle molempien osapuolten hyväksymä neutraali henkilö, jonka johdolla ja avustuksella näitä tunnelukkoja olisi mahdollista avata ja poistaa.
11.Hae tukea ja neuvoa lähipiiriltäsi ja tarvittaessa ilmoittaudu vihanhallintakurssille! Vihanhallinnassa, kuten monessa muussakin asiassa, on tärkeää, että johtajalla olisi lähellään luetettava tukihenkilö ja keskustelukumppani, kuten esimerkiksi työnohjaaja tai mentori. Luottamuksellisissa keskusteluissa olisi hyvä käydä läpi vihaan johtavia tekijöitä sekä pohtia, miten niiden vaikutuksia olisi mahdollista helpottaa, vähentää tai jopa poistaa kokonaan. Lisäksi yhtenä vaihtoehtona, mutta ei mitenkään huonoimpana keinona hallita vihaansa, johtaja voisi ilmoittautua vihanhallintakurssille. Asiantuntijan opastus on usein monille ihmisille paras keino helpottaa vihantunteiden tunnistamisessa ja hallitsemisessa.
Johtajana oleminen ei ole koskaan mikään helppo tehtävä, jonka voisi hoitaa vain yhdellä kädellä puolitehoisesti. Se on tietenkin totta, että johtajalla on paljon valtaa omien seuraajiensa ja työntekijöittensä suhteen, mutta johtajuuteen liittyy myös paljon vastuuta ja painetta. Joskus tuota painetta voi olla niin paljon, että sitä voi olla vaikea käsitellä rauhallisesti. Tämä voi joskus purkautua kiukun- tai vihanpuuskaan. Se, miten johtajat tällöin hallitsevat vihaansa, vaikuttaa suuresti heidän suorituksensa laatuun ja auktoriteettiasemaansa johtajana. Kun johtaja oppii olemaan sinut omien tunteittensa kanssa sekä ymmärtämään vihantunteittensa mahdolliset edut ja haasteet omassa johtajuudessaan, voi hän valjastaa näiden tunteiden voiman positiiviseen muutokseen samalla, kun hän vaalii työyhteisössään terveellistä ja osallistavaa työilmapiiriä.
”Se miten johtajat käsittelevät vihaa, vaikuttaa heidän ammatilliseen menestykseensä, ihmissuhteisiinsa ja yleiseen henkiseen hyvinvointiinsa”
Voidaan hyvinkin sanoa, että se miten johtajat käsittelevät vihaa, vaikuttaa heidän ammatilliseen menestykseensä, ihmissuhteisiinsa ja yleiseen henkiseen hyvinvointiinsa. Terveiden ja normaalien tunteiden, kuten vihan, hallitseminen voi auttaa johtajia motivoitumaan tekemään työtään entistä paremmin, käsittelemään epäoikeudenmukaisuutta työssään oikealla tavalla sekä selviytymään onnellisesti monista hankalista tilanteista. Lopuksi on hyvä muistaa myös se tosiasia, että vasta kun johtaja oppii hallitsemaan omaa vihaansa johtajana, kykenee hän käsittelemään myös muiden kokemaa vihaa. Tämän väitteen todistaa oikeaksi myös vanha sananlasku, jonka mukaan ”viha on hyvä renki, mutta huono isäntä”.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi