Strateginen johtaminen on johtamisen kuningaslaji

Johtajat voidaan jakaa raa’asti kahteen ryhmään: strategisesti ajatteleviin johtajiin sekä suunnitelmia noudattaviin rutiinijohtajiin. Suurin ero on siinä, että suunnitelmia noudattavat johtajat enimmäkseen valvovat tiimiensä päivittäisiä työtehtäviä, kun taas strategisesti ajattelevat johtajat mahdollistavat ja ohjaavat työntekijöitään kohti yhteistä tavoitetta. Strategisilla johtajilla on kyky visioida strategia. Lisäksi hyvä strategia on enemmän kuin pelkkä suunnitelma. Sitä voidaan pitää eräänlaisena ketteränä hyökkäyssuunnitelmana, joka sisältää epävarmuustekijöiden ennakointia eli se sisältää mukanaan ennakolta tehtyjä valmisteluja niihin mahdollisiin esteisiin, joita organisaatio saattaa kohdata.

”Strategista ajattelua ei saa sekoittaa operatiiviseen tai taktiseen ajatteluun”

Strategista ajattelua ei siis missään nimessä saa sekoittaa operatiiviseen tai taktiseen ajatteluun. Nyrkkisääntönä strategian ja taktiikan erosta voidaan pitää toteamusta ”Strategia sisältää suunnitelman, kuinka sota voitetaan, kun taas taktiikka antaa keinot taistelun voittamiseksi.  Tätä vahvistaa englantilaisen kirjailijan ja humoristin Frank Muir:n leikkimielinen, mutta samalla myös havainnollinen, määritelmä strategian ja taktiikan suhteesta. Hänen mukaansa ”Strategiaa on ostaa pullo hyvää viiniä, kun viet naisen ulos päivälliselle. Taktiikkaa on taas saada hänet juomaan sitä.” No, tällä hieman jopa seksistisellä lausahduksella on kaikesta huolimatta hyvin paljon perää, sillä strategisessa johtamisessa on hallittava sekä strategista ajattelua että taktikointia. Strateginen johtajuus tarkoittaa kykyä ennakoida, ajatella ja suunnitella tulevaisuutta luoden näin organisaatiolle tavoite. Samaan aikaan ohjataan operatiivisia ja organisatorisia toimia saumattomasti kohti kyseistä tavoitetta. Toisin sanoen strategisen johtamisen tavoitteena on luoda selkeä visio organisaatiolle, pyrkiä selvittämään väistämättä tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset, luoda strategioita, jotka auttavat organisaation menestymisessä sekä koordinoida niin johtajan omat kuin myös henkilöstön voimavarat kohti yhteistä tavoitetta. Strategisen johtamisen tavoitteena on vaikuttaa johtajan ympärillä oleviin henkilöihin niin, että he kykenevät omaksumaan yhteisen näkemyksen oman organisaationsa menestyksestä. Tehokas strateginen johtaja kykenee työskentelemään luottavaisesti monimutkaisissa ja toisinaan jopa sekavissa tilanteissa lähestyen näitä tilanteita luovuudella ja selkeällä visiolla keskittyen pitkän ajan menestykseen. Näin hän tarjoaa organisaatiolleen selkeän suunnan ja henkisen selkänojan työskennellä yhdessä kohti kaikille yhteistä päämäärää. Tämän kaiken lisäksi strategiseen johtajuuteen kuuluu tietysti myös kaikkien tehtyjen suunnitelmien toteuttaminen käytäntöihin.

”Strategista johtamista on useaa eri tyyppiä”

Strategisessa johtamisessa on olemassa neljä erilaista tyyppiä, joita on mahdollista soveltaa erilaisissa tilanteissa ja erilasissa organisaatioissa. Nämä tyypit ovat: transaktionaalinen johtaminen (TA-johtaminen), transformatiivinen johtaminen, visionäärinen johtaminen ja yhteisöllinen johtaminen. Transaktionaalista ja transformatiivista johtamista voidaan pitää strategisen johtamisen kahtena päätyyppinä. Samalla ne ovat myös saman kolikon kaksi eri puolta. Transaktionaalinen johtaminen on valvovaa ja toisinaan myös ns. pakottavaa johtamista. TA-johtamisen perusta on johtajan ja hänen työntekijöittensä välisen vuorovaikutuksen määrässä ja laadussa. TA-johtaja asettaa alaiselle tavoitteet ja kertoo millaisia työskentelytavoilla ja aikatauluilla tavoitteet ovat saavutettavissa. Hän varmistaa, että jokainen työntekijä ymmärtää oman roolinsa sekä omat tehtävänsä. Lisäksi hän mittaa jatkuvasti työntekijöiden suorituskykyä sekä motivoi heitä tarvittaessa parantamaan sitoutumistaan. Johtamisen pääpainotus on tulosten saavuttamisessa. TA-johtaja on yleensä vähemmän kiinnostunut työntekijöittensä henkilökohtaisesta kehityksestä keskittyen enemmän etukäteen määriteltyjen tulosten saavuttamiseen. Enimmäkseen TA-johtaja käyttää johtamisessaan ”keppi ja porkkana -periaatetta” tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi hän varmistaa sen, että kaikki työntekijät noudattavat tiukasti hänen ohjeitaan. TA-johtaminen on melko sanelutyyppinen johtamistyyli, missä yleensä käytetään voimakasta ylhäältä (johtaja) alas (työntekijä) suuntautuvaa pakottavaa ja ohjaavaa viestintää. Alhaalta ylöspäin suuntautuva viestintä sen sijaan on huomattavasti vähäisempää sekä usein myös varsin mukautuvaa. Yleisesti ottaen TA-johtamisessa lähinnä reagoidaan ongelmiin tai haasteisiin sen sijaan, että siinä etsittäisiin ennakoivasti mahdollisia ongelmia.

Edellä mainitun kolikon toisena puolena voidaan pitää transformatiivista johtamista. Tämä johtamistapa soveltuu hyvin moniin nykyaikaisiin organisaatioihin ja se nähdään inspiroivana muutosjohtamisena, jonka perustana on esimerkillä johtaminen. Omalla esimerkillään johtava muutosjohtaja inspiroi työntekijöitään kehittämään työtään ja saamaan aikaan parempia tuloksia. Hänet nähdäänkin usein hyvänä roolimallina muille. Transformatiivisen johtamisen tavoitteena on luoda positiivinen ja kannustava työympäristö ja viihtyisä työilmapiiri, missä työntekijöitä rohkaistaan ​​kasvamaan ja kehittymään sekä henkilökohtaisella tasolla että ammatillisesti. Transformatiivisessa johtamisessa käytetään valmentavaa ja mentorointiin pohjautuvaa tyyliä. Transformatiivinen johtaja kannustaa työntekijöitään oma-aloitteisuuteen sekä rohkaisee heitä uusien ideoiden esilletuomiseen. Näin johtaja antaa työntekijöilleen mahdollisuuden ottaa vastuuta työstään. Tätä tavoitetta hän tukee rakentavalla palautteella ja jatkuvalla valmennuksella. Näin työntekijät voivat kehittää uusia taitoja ja ottaa vastaan ​​haastavampia tehtäviä, mikä puolestaan voi johtaa aikaisempaa innovatiivisempaan työkulttuuriin. Transformatiivinen johtaminen perustuu tehokkaaseen monisuuntaiseen viestintään, koska ilman sitä johtaja ei kykene viestimään visiotaan riittävän hyvin.

Visionäärinen johtaja keskittyy tavoitteiden ja tahtotilan saavuttamiseen. Hän kertoo työntekijöilleen, mikä on haluttu lopputulos, mutta samalla hän antaa työntekijöilleen vapauden johtaa omaa työskentelyään tavoitteiden saavuttamiseksi. Visionäärijohtaja panostaa työyhteisössään jatkuvaan keskusteluun tulevaisuudesta sekä asioiden eteenpäin viemiseen pitämällä tämä tulevaisuuskuva mielessä. Hän luo tulevaisuudesta työntekijöilleen mahdollisimman houkuttelevan kuvan ja nostattaa työyhteisössään positiivista henkeä, sillä hän näkee tulevaisuuden enemmänkin mahdollisuutena eikä niinkään uhkana. Kuten transformatiivisessa johtamisessa, visionäärisessä tai, kuten sitä usein myös kutsutaan, karismaattisessa johtamisessa luotetaan siihen, että johtaja luo haastavan ja innostavan vision. Johtamisen tavoitteena on saada työntekijät inspiroitumaan tästä visiosta. Visionäärisen johtajuuden kolme askelmaa ovat tavoitteiden määrittely, strategisten suunnitelmien tekeminen sekä muiden motivoiminen toimintaan. Strategia on siis yksi visionäärisen johtajuuden rakennuspalikoista. Tärkeä osa tätä strategiaa on yhteistyön ja oppimisen edistäminen tiimissä. Visionäärisen johtamisen haasteena on kuitenkin usein liian suuri halu ottaa suuria riskejä.

Neljäs ja viimeinen strategisen johtamisen tyyppi on yhteisöllinen eli osallistava johtaminen. Yhteisöllistä johtajaa ei välttämättä heti tunnista ”pomoksi”. Hän pyrkii luomaan psykologista turvallisuutta työyhteisössään kannustamalla työntekijöitään osallistumaan. Lisäksi hän vaalii jatkuvasti yhteisöllisen työympäristön ylläpitämistä. Yhteisöllisessä johtamisessa johtamisen arvot ovat läpinäkyvyys, uteliaisuus ja systeemisyys. Läpinäkyvyys tarkoittaa, että johtaja jakaa mielipiteittensä, toimintansa ja kysymystensä taustalla olevat ajatukset ja pyrkimykset. Uteliaisuus edellyttää johtajalta aitoa kiinnostusta siihen, miten muut ihmiset näkevät asian ja tilanteen, kun he ovat hänen kanssaan eri mieltä. Systeemisyyden perustana on taas se, että koko ajan pidetään huolta kokonaisuudesta eikä vaan kunkin ihmisen omasta osuudesta. Tämä tarkoittaa samanaikaista yksilöiden, ryhmän ja laajemman organisaation intressien huomioon ottamista. Yhteisöllisen johtamisen pohjana on lähiesihenkilön ja työntekijöiden välinen tiivis ja keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteistyö. Se pohjautuu mm. esihenkilön ymmärrykseen työntekijöiden arjesta, työntekijöiden mahdollisuuteen osallistua päätöksentekoon, päätöksenteon läpinäkyvyyteen sekä sääntöjen johdonmukaisuuteen. Yhteisöllisen johtamisen pohjana ei siis ole hierarkia, vaan ennemminkin kaikkien organisaation jäsenten yhteinen ponnistelu ja toimintojen välinen tiivis yhteistyö yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyöllinen johtajuus sopii hyvin sellaisiin organisaatioihin, joissa korostetaan organisaatioiden eri sidosryhmien välistä yhteistyötä.

Strategisilta johtajilta edellytetään monia erilaisia taitoja ja kykyjä. Seuraavassa otan esille niistä mielestäni kaksitoista tärkeintä, mitkä listallani eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä.

Hyvät viestintätaidot. Hyväkään visio ei riitä ajamaan muutosta tehokkaasti läpi organisaation, ellei johtaja pysty viestimään sitä tarpeeksi tehokkaasti ja selkeästi tiimilleen. Johtajan kyky ilmaista selkeästi, riittävän tarkasti ja lisäksi myös innostavasti, mitä on tehtävä, edesauttaa tiimin jäsenten sitoutumista yhteiseen strategiaan. Näin kyetään yhdistämään tiimin jäsenten yksilölliset ponnistelut onnistuneeseen strategian toteuttamiseen. Tärkeää on myös se, että johtaja on myös aina tarvittaessa tiiminsä saavutettavissa vastatakseen heidän kysymyksiinsä tai kuullakseen mahdollisia huolenaiheita ja uusia ideoita.

Kyky aktiiviseen kuuntelemiseen. Tehokkaasta viestinnästä suuri osa sisältää kyvyn kuunnella aktiivisesti muita keskusteluun osallistuvia ihmisiä. Aktiivisen kuuntelemisen avulla johtaja kykenee ottamaan vastaan tiimin jäsenten mielipiteitä, huolia ja ajatuksia asioiden etenemisestä sekä tekemään tarvittaessa korjausliikkeitä. Näin hän antaa vahvan tunteen työntekijöitä arvostavasta työkulttuurista sekä hyvin toimivasta yhteistyöstä. Aktiivinen kuuntelu ei kuitenkaan koskaan ole mikään itsestäänselvyys. Monet ihmiset luulevat olevansa hyviä kuuntelemaan, vaikka useimmissa tapauksissa heidän loppujen lopuksi huomataan vain odottavan vastausta keskustelukumppaniltaan. Aktiivinen kuuntelu edellyttää ennen kaikkea kykyä ja halua keskittyä puhujaan ja hänen asiaansa. Tämän tarkoituksena on puhujan sanoman punnitseminen mahdollisimman tarkoin ennen kuin siihen vastataan.

”Johtajan yksi tärkeimmistä taidoista on kyky tehdä päätöksiä”

Kyky tehdä päätöksiä. Johtajan yksi tärkeimmistä taidoista on kyky tehdä päätöksiä. Päättämättömyys ei missään nimessä kuulu hyvään strategiseen johtajuuteen. Aina päätöksen tekeminen ei ole helppoa, mutta siitä huolimatta se on tehtävä. Kaikissa tekemissään päätöksissä johtajalla on myös vastuu päätöksistään. Tämä vastuu hänen on myös pystyttävä kantamaan. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa, että myös itseohjautuvissa organisaatioissa lopullinen vastuu toiminnasta aina on ylimmällä johdolla. Johtajan pitää ymmärtää, että vallan ja vastuun tasapainon saavuttaminen ei aina ole se helpoin tehtävä. Lisäksi strategisten johtajien on oltava päätöksentekoprosesseissaan nopeita ja tarkkoja. Tärkeää on kuitenkin se, että heidän päätöksensä on tehty mahdollisimman kokonaisvaltaisesti iso kuva mielessä. Päätösten on myös perustuttava strategiaan.

Yhteistyökyky. Johtajan kyky yhteistyöhön tiiminsä kanssa ilmenee parhaiten avoimuutena ja päätöksenteon läpinäkyvyytenä. Nämä ovat myös juuri niitä asioita, joita tiimin jäsenet arvostavat johtajassaan. Kun keskinäinen luottamus johtajan ja tiimin välillä on riittävän vahva, viestintä organisaatiossa on suoraa ja avointa. Tällöin tiimin jäsenet saavat tunteen siitä, että heidän ideoitaan ja mielipiteitään arvostetaan. Näin organisaation menestymisestä tulee kaikkien yhteinen asia.

Rehellisyys. Johtajan rehellisyyden on todettu edistävän eniten toimivaa yhteistyötä ja menestystä tiimissä ja koko organisaatiossa. Johtajan rehellisyydellä on suuri vaikutus siihen, että hänen johdettavansa itsekin hänen esimerkkiään seuraten pysyvät rehellisinä sekä hyväksyvät kokemansa onnistumiset ja epäonnistumiset osana suurten asioiden luomisprosessia. Johtajan rehellisyys lisää myös hänen tiiminsä uskottavuutta tiimin ulkopuolisten tahojen silmissä. Tämä helpottaa yhteistyötä, läpinäkyvyyttä ja yhteisöllisyyttä koko organisaatiossa heijastuen jopa organisaatiosta ulospäin esimerkiksi asiakkaiden suuntaan.

Omistautuminen asiaan.  Jos johtaja on innostunut asiastaan ja ilmaisee tämän myös avoimesti, innostaa ja rohkaisee se tiimin jäseniä sitoutumaan sekä työhönsä että myös työpaikkaansa. Strategiselta johtajalta edellytettävien ominaisuuksien joukossa omistautumisen merkitys on erityisesti siinä, että se motivoi johtajaa strategian läpiviemisessä sekä saa hänet näyttämään esimerkkiä tiimilleen siitä, miten hän haluaa nähdä tiimin jäsenten toimivan, jotta asiat etenisivät. Omistautuminen ilmenee myös johtajan halussa olla osa tiimiä, työskennellä yhdessä tiimin jäsenten kanssa sekä sitoutua yhtä lujasti saman yhteisen tavoitteen eteen.

Kyky ja halu empatiaan. Strategia ja sen läpivieminen ei ole ”yhden miehen show”. Tämän takia muiden näkemysten huomioonottaminen on tärkeää riittävän realististen ratkaisujen aikaansaamiseksi sekä luottamuksen rakentamiseksi tiimiin. Empaattinen johtaja ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisten toiminnassa sekä päätöksenteossa. Kun empatian voimaa osataan hyödyntää oikein strategian johtamisessa, voi se olla loistava katalysaattori luovien, tehokkaiden strategioiden menestyksekkäälle aikaansaamiselle sekä niiden toteuttamiselle. Hyvä strategia, mikä on hyvin toteutettu, voi taas johtaa entistä parempaan myyntiin, keskinäisen kunnioituksen lisääntymiseen sekä aikaisempaa suurempaan tuottavuuteen.

”Hyvä johtaja on nöyrä, mutta ei nöyristelevä”

Oikeanlainen nöyryys. Hyvä johtaja on nöyrä, mutta ei nöyristelevä.  Vaikka tämä ehkä ensikuulemalta voi tuntua ristiriitaiselta, niin nöyrä johtaja, joka tunnistaa ja tunnustaa virheensä, antaa tunnustusta sinne, minne tunnustus kuuluu sekä omaa riittävää rohkeutta pyytää tarvittaessa myös itse anteeksi, ansaitsee tiiminsä ja kollegoidensa arvostuksen ja kunnioituksen. Nöyrä johtaja tiedostaa olevansa inhimillinen ihminen kaikkine siihen liittyvine puutteineen. Hän kykenee myöntämään tarvittaessa, että hän ei välttämättä ole huoneen älykkäin henkilö, mutta vaikka hän sitä olisikin, hänen egonsa pysyy hyvin hallinnassa. Näin yhteistyö tilanteista ja olosuhteista riippumatta kyetään ylläpitämään hyvänä muiden ihmisten kanssa. Tällainen hyvä yhteistyökulttuuri edesauttaa usein jopa uraauurtavien innovaatioiden ja yhteistyösuhteiden syntymisen. Loppuen lopuksi voidaan tässä vielä sanoa jopa niin, että loppujen lopuksi nöyryys on se asia, mikä tuo esille johtajan vahvuuden.

Muutoshalukkuus ja kyky innovaatioihin. Johtajan on jatkuvasti kyettävä haastamaan omia näkemyksiään kysymällä: ”Mitä jos?” Tämä edellyttää sitä, että hänen on jatkuvasti tarkasteltava organisaation toimintaympäristöä ja siellä tehtävää työtä monista eri näkökulmista. Tämä auttaa edistämään sekä tiimissä että koko organisaatiossa luovuutta, mikä on välttämätön edellytys toimintaa kehittäville innovaatioille. Tietenkin on tärkeää, että johtaja kykenee säilyttämään odotuksensa mahdollisimman realistisina, mutta hänen kykynsä motivoida tiimiään sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja ajattelemaan ennakkoluulottoman luovasti, antaa tiimin jäsenille mahdollisuuden yhdistää monia erilaisia näkemyksiä parhaiden ideoiden aikaansaamiseksi.

”Johtajan asenteella on merkitystä”

Optimistinen asenne. Johtajan asenteella on suuri merkitys. Johtajan on oltava ihmisenä realistinen, mutta samalla myös perusoptimistinen. Tämä on ratkaisevan tärkeää siksi, että näin hän voi varmistaa pystyvänsä säilyttämään positiivisen asenteen riippumatta siitä, menivätkö asiat suunnitellusti tai tapahtuiko mahdollisesti epäonnistuminen. Johtajan optimistinen asenne, mikä tietenkään ei saa olla jääräpäisen yltiöoptimistinen, kannustaa tiimiä jatkamaan yrittämistä aikaisempaa paremmalla menestyksellä, kunnes haluttu tavoite on mahdollista saavuttaa.

Hienotunteisuus. Taito tasapainotella rehellisyyden ja tahdikkuuden kanssa on kokemuksen kautta opittu taito, jota hyvä johtaja osaa hyödyntää ylläpitääkseen ilmapiirin mahdollisimman kunnioittavana ja yhteistyökykyisenä kaikkien tiimin jäsenten sekä muiden osastojen ja sidosryhmien välillä. Vaikka erilaiset näkemykset, positiiviset konfliktit ja luovuuden läiskymiset johtavat yleensä parhaisiin innovaatioihin, matkan varrella tulee väistämättä myös haastavampia erimielisyyksiä. Tällöin johtajan hienotunteisuuden ja diplomatiakykyjen yhdistyminen hänen neuvottelutaitoihinsa ja empatiaan antavat yleensä parhaan mahdollisen ratkaisun yhteistyön haasteisiin. Näin hänen on mahdollista lähestyä erilaisia ​​konflikteja rauhallisesti ja puolueettomasti, saaden parhaimmillaan aikaan sen, että jokainen konfliktiin osallistunut voi elää päätöksen kanssa riippumatta siitä, mikä hänen oma mielipiteensä alun perin oli.

Uteliaisuus. Viimeisimpänä, mutta ei kuitenkaan vähäisimpänä taitona, listallani on uteliaisuus. Usein koetaan, että uteliaisuudesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta strategiselle johtajalle uteliaisuus on enemmänkin hyve, sillä pysyäkseen muutosten edessä riittävän ennakoivana ja tarpeeksi nopeasti reagoivana hänen on oltava riittävän utelias sekä osattava kysyä oikeita kysymyksiä, oikeilta ihmisiltä, oikealla tavalla ja sopivissa tilanteissa. Menestyäkseen työssään strategisen johtajan on jatkuvasti etsittävä uusia ideoita, näkökulmia ja innovaatioita sekä rohkaistava myös tiiminsä jäseniä tekemään samoin.

”Strategista johtajuutta voidaan pitää eräänlaisena ”superjohtajuutena”

Kun organisaation johto hallitsee strategisen johtamisen taidon, voi se muuttaa tavallisen keskinkertaisesti toimivan organisaation mitä tehokkaimmaksi ja yhteen hiilen puhaltavaksi ”supertiimiksi”. Tämä taas mahdollistaa huomattavasti aikaisempaa parempien tulosten aikaansaamisen nostaen näin organisaation toiminnan tehokkuutta ja lisäten jopa huomattavastikin sen tuottavuutta. Strategista johtajuutta voidaan pitää eräänlaisena ”superjohtajuutena”. Strategisen ajattelun hallitseva johtaja vaikuttaa positiivisesti ympärillään oleviin ihmisiin niin, että he omaksuvat kollektiivisen näkemyksen oman organisaationsa menestyksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tällainen johtaja kykenee työskentelemään luottavaisesti myös nykyajan monimutkaisissa toimintaympäristöissä sekä haastavissa tilanteissa lähestyen näitä tilanteita luovuudella, selkeällä visiolla sekä keskittymällä pitkän aikavälin menestykseen. Näin hän tarjoaa omalle organisaatiolleen selkeän suunnan ja edellytykset yhteistyössä työskennellä kohti yhteistä päämäärää. Tämä saa parhaimmillaan organisaation suureen kukoistukseen.

Esa Lehtinen

Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *