Miksi empaattiselle johtajalle on yhä enemmän tarvetta?

Keskustelin jokin aika sitten erään suuren yrityksen johtajan kanssa. Keskustelumme aikana hän huokaisi syvään ja sanoi: ”Tiedätkö, maailma olisi paljon parempi paikka elää, jos sekä poliittiset että yritysjohtajat omaisivat enemmän empatiaa!” Tässä asiassa olen hänen kanssaan samaa mieltä. Olen usein blogeissani kirjoittanut tunneälyn ja empatian tärkeydestä johtamisessa. Aiheella on mielestäni niin paljon merkitystä, että olen päättänyt pitää sitä esillä kirjoituksissani jatkossakin.  Ennen kuin mene nyt kirjoituksessani pidemmälle, kertaan vielä lyhyesti, mitä empatialla tarkoitetaan. Empatia on osa tunneälyä ja sillä lyhyesti tarkoitetaan kykyä ymmärtää asioita toisen ihmisen näkökulmasta. Empatiaa kokeva ihminen kykenee siis asettamaan itsensä toisen henkilön asemaan. Tämä on tietenkin meille kaikille tärkeä taito, mutta erityisesti johtajan työssä se korostuu.  Monien tutkimusten, kuten esimerkiksi amerikkalaisen johtamiseen keskittyvän tutkimusyritys Development Dimensions International:n (DDI) tutkimusten mukaan empatiaa voidaan tällä hetkellä pitää tärkeimpänä yksittäisenä johtamistaitona, mitä tarvitaan organisaatioiden menestymiseen. DDI:n tutkimuksen mukaan johtajan kyky todella kuunnella toista ihmistä ja vastata hänelle ottamalla hänet yksilöllisesti huomioon on ylivoimaisesti tärkein vuorovaikutustaito. Myös useiden muiden tutkimusten tulokset tukevat DDI:n havaintoja. Niiden mukaan empatiaa voidaan pitää universaalisesti erittäin tärkeänä ihmisten ja tiimien sitoutumista ja yhteistyötä lisäävänä tekijänä työyhteisöissä. Monissa omaa toimintaansa kehittävissä organisaatioissa onkin havaittu empatian suuri merkitys niiden toiminnalle. Tästä johtuen ne ovatkin panostaneet sekä ylimmän johdon että keski- ja lähiesimiesten empatiavalmennuksiin.

”Empatia on oleellinen osa ammattitaitoista johtajuutta”

Minä olen omassa työssäni vuosien aikana usein monesti kritisoinut johtamistaitojen jakamista keinotekoisesti ”koviin” ja ”pehmeisiin” taitoihin. Yleisesti ottaen kovia, erityisesti organisaation talouteen ja rahaan liittyviä, taitoja on perinteisesti pidetty tärkeämpinä kuin ihmisiin ja ihmisten johtamiseen liittyviä pehmeitä taitoja. Tämä täysin turhanpäiväinen jako on todella typerä, sillä ajatuksena siinä tuntuu olevan se, että ainoastaan kovat johtamistaidot vaikuttavat työn tehokkuuteen ja toiminnan tuottavuuteen, vaikka ihmisten johtamisen taidoilla on tässä asiassa vähintään yhtä suuri merkitys. Molempiin ryhmiin kuuluvia taitoja siis tarvitaan, jotta organisaatio menestyisi. Sitä paitsi tässä keinotekoisessa jaossa tuntuu omituiselta, että tunnetaidot ja empatia lasketaan kuuluvaksi juuri näihin pehmeisiin taitoihin. Tätä tulkintaa vastaan todistaa jo se, että maailman voimakkaimman ja muskeleitaan usein pullistelevan armeijan eli Yhdysvaltain armeijan, kenttäohjesäännön johtajien kehittämisohjelmassa usein toistetaan tärkeänä asiana se tosiasia, että empatia on oleellinen osa ammattitaitoista johtajuutta. Tätä samaa periaatetta korostetaan myös useimpien muiden NATO-maiden armeijoiden johtamiskoulutuksissa.  Antaako tämä kuvan empatiasta pelkkänä johtamisen ”pehmotaitona” vai tuoko se empatialle arvonylennyksen?

Tässä kirjoituksessani pyrin kertomaan faktoja siitä, miksi empatia on tärkeä hyvään johtamiseen oleellisena osana kuuluva taito. Seuraavassa listaan muutamia asioita. Ensimmäiseksi, jos empatia on ymmärretty oikein sekoittamatta sitä sympatiaan, niin asiat ovat kunnossa. Sympatia sukeltaa lähinnä myötätunnon, ääritapauksissa jopa säälin, puolelle, kun taas oikein ymmärretty empatia merkitsee enemmänkin kykyä ymmärtää toisen ihmisen tarpeita. Johtajuudessa tämä tarkoittaa sitä, että johtaja on tietoinen toisten ihmisten tunteista ja hän ymmärtää, miten ne vaikuttavat heidän käsityksiinsä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hänen täytyy hyväksyä heidän kantansa asioihin, vaan lähinnä sen merkitys on siinä, että johtaja kykenee arvostamaan toisen mielipidettä ja niitä ajatuksia, mitä toinen ihminen läpikäy mielessään sillä hetkellä.

Toiseksi, siinä on suuri ero, että johtaja ymmärtää, mitä muut ihmiset hänen ympärillään tarvitsevat verrattuna siihen, että hän itse määrittelisi ja päättäisi muiden tarpeet. Tämä ero näkyy niin, että ymmärtämällä työntekijöitä ja tarjoamalla heille, mitä he tarvitsevat tehdäkseen työtään mahdollisimman tehokkaasti, hän pyrkii luomaan keskinäistä luottamussuhdetta työntekijöihinsä vahvistamalla näin tekemällä toimivaa yhteistyösuhdettaan heidän kanssaan. Samalla myös työntekijöiden väliset luottamus- ja yhteistyösuhteet kehittyvät, mikä johtaa taas parempaan työviihtyvyyteen ja työn tehokkuuteen.

Kolmantena ja yhtenä tärkeimpänä asiana, empaattinen johtaja on hyvä kuuntelija. Hän kuuntelee, mitä ihmiset puhuvat hänelle keskittyen täysin henkilöön hänen edessään antamatta häiriötekijöiden, kuten ympärillä pärisevien puhelimien tai kirkkaiden tietokoneruutujen, vaikuttaa tilanteeseen. Hän pyrkii kuuntelemaan enemmän kuin puhumaan, koska hän haluaa ymmärtää kaiken saamansa tiedon oikealla tavalla. Näin empaattinen johtaja antaa muille tunteen siitä, että hän on läsnä ja todella välittää heidän mielipiteistään ja asioistaan.

”Empaattinen johtaja pyrkii jatkuvasti tuntemaan paremmin työntekijöitään ja heidän tarpeitaan”

Neljänneksi, monet väittävät meidän ihmisten olevan luonnostaan itsekeskeisiä ja pyrimme näin hankkimaan vain itsellemme etuja, usein jopa muiden kustannuksella. Toisinaan näin voi ollakin, mutta monet tutkimukset osoittavat tämän uskomuksen kuitenkin suurelta osin vääräksi. Perusolemukseltamme me ihmiset olemme sosiaalisia ja inhimillisiä olentoja ja meillä on synnynnäinen halu pitää yhteyttä toisiin ihmisiin. Toisin sanoen, meillä on tarve kuulua osana erilaisiin ihmisyhteisöihin ja ymmärtää paremmin niitä, joiden kanssa olemme tekemisissä. Tämän takia empatia ei ole synnynnäinen kyky, joka on aina vakio, vaan empatiaa voidaan pitää taitona, jota on mahdollista jatkuvasti kehittää. Tämän takia empaattinen johtajakin pyrkii jatkuvasti tuntemaan paremmin omia työntekijöitään ja heidän tarpeitaan. Näin toimiakseen hän kehittää jatkuvasti omaa tunneosaamistaan ja erityisesti empatiataitoaan.

Viidenneksi, empaattinen esimies kehittäessään omia empatiataitojaan kiinnittää huomiota myös oman työyhteisönsä ilmapiiriin ja sen laatuun. Hänen on tärkeää tässä yhteydessä muistaa se, että aivan kuten me ihmiset koemme esimerkiksi värit ja niiden heijastamat tunteet eri tavoin, jokaisella työyhteisön jäsenellä on myös omiin kokemuksiin perustuva henkilökohtainen näkemyksensä työyhteisön ilmapiiristä ja omasta paikastaan siinä. Tämän takia johtajan pitääkin ymmärtää nämä yksilölliset tuntemukset oikein, jotta hän niitä riittävästi huomioiden kykenee kehittämään työyhteisön ilmapiiriä oikeaan suuntaan sekä samalla johtamaan työntekijöitään varmoin ottein. Hyvänä kuuntelijana ja keskustelijana hän pyrkii olemaan mahdollisimman hyvin henkisesti, tarvittaessa myös fyysisesti, läsnä työntelijöittensä kanssa. Tietenkin hyvä työpaikan ilmapiiri on monien toisiinsa vaikuttavien tekijöiden summa, mutta empaattinen johtaja havaitsee parhaan mahdollisen yhdistelmän ja pyrkii omalla esimerkillään ja omilla toimillaan rakentamaan sitä.

Kuudenneksi, empaattisella ihmisellä on kyky keskittyneesti kuunnella toisia ihmisiä antamatta häiriötekijöiden pilata näitä arvokkaita hetkiä. Hän tehostaa tätä kykyä paitsi kuuntelemalla toisen sanoja keskittyneesti, niin myös kiinnittämällä huomiota keskustelukumppaninsa kehon kieleen. Tämä on tärkeää, sillä hyvänä viestijänä hän ymmärtää, että sanaton viestintä on itse asiassa tärkein ja paljastavin osa meidän kommunikointiamme. Jos kehon kieli ja sanat ovat keskenään eri paria, ihmiset aina enemmän uskovat kehon kielen merkkejä kuin pelkkiä sanoja. Tämän tosiasian ymmärtäen empaattinen johtaja pyrkii lukemaan työntekijöitään laaja-alaisesti käyttäen heidän kanssaan toimiessaan monia aisteja samanaikaisesti. Hän paitsi kuuntelee heidän sanojaan, kuuntelee tarkasti heidän äänenkäyttöään, katsoo heidän kehon kielen merkkejään sekä samalla aistii heidän tuntemuksiaan. Näin hän kykenee saamaan laajan näkemyksen sekä työntekijöiden sanomasta että heidän tunnetiloistaan. Tämä taito opettaa häntä ymmärtämään heitä paremmin yksilöinä ja ihmisinä.

Seitsemänneksi, empatia on vasta viime vuosien aikana noussut kärkisijoille puhuttaessa hyvän johtamisen elementeistä. Tämä nousu kärkeen ei ole tapahtunut syyttä, sillä empaattinen johtaja kykenee toimimaan monissa työpaikan haasteellisissa tilanteissa tehokkaasti ja rakentavasti. Hän esimerkiksi pyrkii luomaan työyhteisöönsä ilmapiirin, missä ”virheiden tekeminen on sallittua”. Tällä tarkoitan sitä, että kun joku tekee työssään virheen, häntä ei syyllistetä virheen tekemisestä, vaan tällöin tärkeimmäksi asiaksi nousee virheen korjaaminen ja tulevien vastaavien virheiden estäminen. Tämä toimintamalli rohkaisee siihen, että jokainen työntekijä kertoo virheestään mahdollisimman pian sen tapahduttua. Samoin empatiaa omaava johtaja oppi ymmärtämään työntekijöitään paremmin esimerkiksi silloin, kun joku työntekijä tekee työtään selvästi alle omien kykyjensä ja potentiaalinsa. Tällöin johtaja pyrkii mahdollisimman pian selvittämään syyt työntekijän alisuoriutumiseen sekä auttamaan ongelmien poistamisessa. Lisäksi empaattinen johtaja kykenee tehokkaasti ja rakentavasti selvittämään, tai jopa ennakolta ehkäisemään, työpaikan ihmissuhdeongelmia.

”Empaattisesti johdetuissa organisaatioissa henkilöstö ei ole pelkkä resurssi, vaan organisaation tärkein voimavara ja hyvä sijoitus”

Kahdeksanneksi, tunteiden näyttäminen ja niistä puhuminen on vieläkin monissa työpaikoissa suuri tabu. Voidaan jopa ajatella, että ihmisten odotetaan jättävän tunteensa ”narikkaan” tullessaan työpaikalle ja toimivan siellä koko ajan rationaalisesti ja pelkkää järkeä käyttäen. Tämän osoituksena monet johtajat vieläkin valitettavan usein toistavat hokemaa: ”Päätökset tehdään järjellä! Tunteet eivät niihin vaikuta!”  Tällaisissa organisaatioissa työntekijät ovat pelkästään välineitä tai resursseja, joiden tarkoituksena on keinolla millä hyvänsä saavuttaa tavoitteensa ja tuottaa lisäarvoa organisaation johdolle ja omistajille.  Ihminen ei kuitenkaan ole kone, vaan meillä on tunteet olemassa 24/7! Sen sijaan nykyaikaisesti johdetuissa organisaatioissa empaattinen johtaja uskaltaa näyttää tunteensa, tosin samalla ne tietenkin myös halliten. Näin hän toimii esimerkkinä myös työntekijöilleen osoittaen, että myös työpaikalla ihminen voi olla oma itsensä ihmisenä. Työntekijöitä tällaisissa organisaatioissa kohdellaan yksilöinä eikä kasvottomana massana. Empaattisesti johdetuissa organisaatioissa henkilöstö ei ole pelkkä resurssi, vaan työntekijöitä pidetään organisaation tärkeimpänä voimavarana ja hyvänä sijoituksena, joiden viihtyvyyteen ja kehittämiseen kannattaa panostaa. Näin empaattinen johtaja luo ympärilleen ihmisiä arvostavan ja heidän osaamistaan kunnioittavan ilmapiirin.

Yhdeksänneksi, yksi tärkeimpiä ylimmän johdon tehtäviä on organisaation vision luominen. Tärkeintä on luoda sellainen visio, joka innostaa ja haastaa henkilöstöä tekemään työnsä mahdollisimman hyvin vision saavuttamiseksi. Kun tällainen selkeä ja haasteellinen visio on luotu, lyhyen tähtäimen tavoitteiden ja strategian tarkoituksena on ohjata henkilöstöä löytämään oikea reitti ja kulkutapa kohteeseen. Keskinkertaisten ja hyvien johtajien ero on siinä, että keskinkertaiset johtajat keskittyvät pelkästään tavoitteiden toteutumiseen, kun taas hyvät johtajat pyrkivät luomaan tavoitteiden toteuttamisesta henkilöstölle kollektiivisen tunteen asian merkityksellisyydestä. Empaattisten johtajien etu on siinä, että he ymmärtävät ne voimat, mitkä motivoivat heidän työntekijöitään tekemään parhaansa. Tämä edellyttää sitä, että johtajat kykenevät itse kertomaan avoimesti omista ajatuksistaan ja ideoistaan sekä pystyvät ottamaan vastaan myös työntekijöiden ajatuksia. Tämän vuoksi empaattiset johtajat ottavat työntekijänsä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rakentamaan strategiaa ja luomaan tavoitteita. Oppimalla siis tuntemaan omien työntekijöittensä tarpeet ja heitä osallistamalla, johtajat kykenevät virittämään työntekijänsä oikealle aallonpituudelle yhteiselle matkalle kohti organisaation tavoitteiden toteuttamista.

Kymmenenneksi, empaattinen johtaja kykenee luomaan työympäristön, missä vallitsee avoin viestintä sekä missä palautteen antaminen ja vastaanottaminen on jokapäiväistä ja normaalia. Tällaisessa työympäristössä keskustelukulttuuri on avointa ja suoraa. Ihmiset uskaltavat olla tarvittaessa myös eri mieltä toistensa kanssa ilman, että kukaan ottaa sen vastaan henkilökohtaisena loukkauksena. He uskaltavat jopa toisinaan olla eri mieltä myös esimiehensä kanssa. Tällainen avoin keskustelukulttuuri vie asioita eteenpäin vahvistaen samalla myös ihmisten keskinäistä luottamusta. Empaattinen esimies toimii hyvänä esimerkkinä tällaisen avoimen ja vuorovaikutteisen työkulttuurin luomisessa.

”Sosiaalisesta etäisyydestä huolehtiminen ei kuitenkaan tarkoita emotionaalisen etäisyyden pitämistä toisiimme”

Tällä hetkellä koronapandemian jyllätessä globaalisesti elämme ihmiskunnan historiassa varsin erikoista aikakautta, minkä onnistunut läpikäyminen vaatii meiltä ihmisiltä suuria henkilökohtaisia uhrauksia. Tarkoitan tällä sitä, että koronakriisin tukahduttamisen onnistumisen yksi tärkein edellytys on sosiaalisen etäisyyden ylläpitäminen muihin ihmisiin. Tämä vaatimus edellyttää meiltä tässä poikkeustilanteessa lajillemme hyvin epätyypillisen käyttäytymismallin noudattamista. Nyt kuitenkin on tärkeää muistaa, että sosiaalisesta etäisyydestä huolehtiminen ei kuitenkaan tarkoita emotionaalisen etäisyyden pitämistä toisiimme, vaan aivan päinvastoin. Koronakriisin aikana työyhteisöissä kaikki, mutta etenkin etä- ja hybridityössä olevat työntekijät, kaipaavat empaattista ja läsnä olevaa johtajaa, joka syvällisesti ymmärtää, mitä kaikkea ihmiset joutuvat nyt kriisiaikana käymään läpi omassa elämässään. Johtajilta siis edellytetään paljon. Oikeiden päätösten tekeminen on haastavaa hyvinäkin aikoina, mutta vielä haastavampaa johtaminen on keskellä tällaista globaalia pandemiaa. Tässä tilanteessa korostuu erityisesti johtajan empatiataitojen merkitys. Jos nimittäin johtaja ei kykene omaksumaan empaattisen johtamisen periaatteita mahdollisimman hyvin, löytää hän kuvaannollisesti pian itsensä kapteenina uppoavassa laivassa, mikä on täynnä paniikissa olevia sekä päättömästi eri suuntiin ryntäileviä ja toimintakyvyttömiä miehistön jäseniä. Omaamalla tunnejohtamisen taidot ja kyvyn empatiaan kykenee hän estämään paniikin syntymisen ja muodostamaan miehistöstä hyvin organisoidun ja yhteen hiileen puhaltavan joukon, joka kykenee suoriutumaan haastavista tehtävistään menestyksekkäästi.

Esa Lehtinen

Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *