Olen kohdannut pitkän konsultti- ja yritysvalmentajaurani aikana monenlaisia johtajia, niin pitkiä, lyhyitä, lihavia, laihoja, eri kulttuureja edustavia, koulutettuja, vähemmän koulutettuja kuin myös eri sukupuolia ja ikäkausiakin edustavia. He ovat kaikki erilaisia persoonia ja yksilöitä, kuten me kaikki muutkin ihmiset. Näiden erilaisten persoonien erot korostuvat ihmisten johtamisessa. Johtajan esimerkki vaikuttaa merkittävästi omaan työyhteisöönsä, niin hyvässä kuin pahassa. Seuraavassa esittelen teille erään johtajan, hänen toimintaansa sekä hänen johtamisensa ja persoonansa vaikutuksia hänen työyhteisössään. Päinvastoin kuin ensimmäisen tarinani johtajaa, häntä voin hyvin pitää hyvänä ja esimerkillisenä johtajana. Olisin voinut hänet esitellä myös omalla nimellään, mutta hän tahtoo pysyä anonyyminä selittäen tämän mm. mahdollisella kollegakateudella. Tämän vuoksi olenkin ko. henkilön ja organisaation tunnistamisen häivyttämiseksi yleistänyt ja muuttanut tarinan yksityiskohtia.
”Reetta (nimi muutettu) työskentelee toimialajohtajana suuressa palvelualan yrityksessä. Suoria alaisia hänellä on noin 40 ihmistä. Reetta on hieman alle nelikymppinen, kaupallisen alan yliopistotutkinnon suorittanut innokas itsensä kehittäjä. Hän on omasta työalueestaan ja työstään sekä niiden kehittämisestä erittäin innostunut. Asemastaan huolimatta hän ei halua korostaa johtajuuttaan millään lailla yli muiden. Reetta vierastaa erityisesti titteleiden käyttämistä, virallisia tilaisuuksia, liiallista ”pönötystä” sekä kaikkea muuta turhaa, joka hänen mielestään vie aikaa hänen todelliselta työltään Hän usein korostaakin olevansa yksi työkaveri muiden joukossa Tästä huolimatta Reetta kuitenkin tiedostaa hyvin omat johtajan velvollisuutensa ja vastuunsa.”
”Osallistavat esimiehet luottavat oman esimerkkinsä voimaan”
Reettaa voidaan hyvinkin pitää hyvänä esimerkkinä naispuolisesta Väinö Linnan ”Tuntemattoman sotilaan” vänrikki Koskelasta. Heitä molempia voidaan pitää osallistavina johtajina, jotka eivät mielellään halua korostaa ryhmässä omaa johtajuuttaan. Tämän tyyppiset esimiehet enemmänkin luottavat oman esimerkkinsä voimaan sekä odottavat, että muut seuraavat heidän malliaan. Ryhmän ulkopuoliset eivät välttämättä edes huomaa heidän olevan esimiehiä.
”Reetta on tietoisesti pyrkinyt kehittämään oman osastonsa päätöksentekoa ja viestintää avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi eri tavoin. Esimerkiksi hänen johtamansa palaverit ovat tehokkaita ja hyvin valmisteltuja. Niissä hän pyrkii jatkuvasti rohkaisemaan kaikkia osallistujia ottamaan osaa asioiden käsittelemiseen ja osallistumiaan keskusteluihin. Palavereihin onkin muodostunut hyvin avoin ilmapiiri ja keskustelukulttuuri, joka edesauttaa kaikkien aktiivista sitoutumista päätöksentekoon. Lisäksi päätösten toteutumista käytäntöihin seurataan hyvin. Vuorovaikutustilanteissa Reetta on erinomainen kuuntelija. Hän antaa toisille ihmisille aikaa ja kykenee keskittymään heidän asioihinsa omista työkiireistä huolimatta. Reetan työkaverit ihailevatkin hänen kykyään olla läsnä.”
”Osallistava johtaja pyrkii tasavertaisuuteen ja on hyvä kuuntelija”
Kommunikoinnissaan osallistava johtaja pyrkii tasavertaisuuteen eikä välitä turhista muotoseikoista. Lisäksi hän on hyvä kuuntelija, joka pyrkii saamaan muista ihmisistä parhaimmat puolet esiin. Osallistava johtaja haluaa ensin kuunnella muiden mielipiteitä ja ajatuksia ennen kuin hän kertoo omansa. Tällä tavoin hän osoittaa arvostavansa kaikkien ihmisten mielipiteitä. Osallistavalla johtajalla on alaistensa silmissä vahva auktoriteetti ja häntä arvostetaan sekä kunnioitetaan esimiehenä.
”Reetan mielestä on tärkeää, että ne asiat, mitkä on sovittu yhdessä, toteutetaan myös käytäntöön. Hän vaatii työntekijöiltään, kuten myös itseltään, paljon. Reetta ei kuitenkaan halua ”pomottaa” ja käskyttää alaisiaan, vaan hän luottaa siihen, että muut tekevät sen, mitä heiltä vaaditaan. Luottamus onkin se asia, mitä Reetta korostaa yhtenä oman johtamisensa peruspilarina.”
”Osallistava johtaja korostaa luottamuksen merkitystä johtamisessa”
Osallistava johtaja korostaa luottamuksen merkitystä johtamisessa. Hän tiedostaa, että luottamus ei synny itsestään eikä vaatimalla, vaan johtajan on ansaittava se omalla työllään ja esimerkillään. Johtajan on itse pidettävä kiinni lupauksistaan ja sopimistaan asioista. Lisäksi luottamus edellyttää päätöksenteossa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Myös johtajan on itse opittava luottamaan alaisiinsa. Tämä edellyttää häneltä itseltään hyvää itseluottamusta, mikä taas on itsensä johtamisen perusta. Osallistava johtaja pyrkiikin kehittymään jatkuvasti itsensä johtamisessa.
”Reetan alaiset pitävät häntä enemmänkin ”hyvänä työkaverina” kuin heidän esimiehenään. Reetta on hyvin sosiaalinen ja positiivinen persoona. Hänen kanssaan onkin helppo viihtyä. Lisäksi hänellä on hyvä huumorintaju sekä hersyvä ja tarttuva nauru. Hyviä johtajakykyjään Reetta osoittaa siten, että vaikka hän nauttii vuorovaikutustilanteista työntekijöittensä kanssa, hän tietää myös omat rajansa. Hän tiedostaa, missä kulkee kaverin ja esimiehen välinen hienovarainen, mutta tärkeä raja.”
Osallistavalle johtajalle on tärkeää tunnistaa veteen piirretty viiva kaveruuden ja johtajuuden välillä, jota hän ei saa ylittää ilman, että hän menettää muiden arvostuksen. Hän on tietoinen, että hänen johtajana on kyettävä joskus tekemään myös sellaisia päätöksiä, jotka voivat olla hänen ryhmänsä mielipiteitten vastaisia. Jos hän pyrkisi olemaan kaikkien kaveri, hän ei kykenisi näitä päätöksiä tekemään, tai jos hän silloin yrittäisi, niin niiden toteuttaminen voisi olla jopa ylivoimaista ryhmän vastustuksen vuoksi.
”Reetan alaiset pitävät häntä erittäin innostuneena omasta työstään. Se heijastuu hänen ympärilleen siten, että näin hänellä on kyky myös innostaa muita. Reetta innostuu herkästi uusista asioista ja ideoista, mutta hän osaa myös puhaltaa pelin poikki jos idea osoittautuu torsoksi. Reetta pitää tärkeänä myös sitä, että hän esimiehenä kykenee antamaan reaaliaikaista palautetta työntekijöilleen. Hän korostaa palautteissaan me-muotoa, sillä hän pitää tärkeänä ryhmän yhteistyön kehittämistä. Reetan osastolla onkin loistava yhteishenki henkilöstön keskuudessa ja ihmiset ovat sitoutuneita työpaikkaansa ja työhönsä. Ilmapiiri hänen osastollaan on rento, mutta samalla kuitenkin hektinen ja toimintaa eteenpäin vievä.”
”Kaikessa toiminnassaan osallistava johtaja korostaa jatkuvasti ryhmän yhteistä suoritusta”
Osallistavan johtamisen ydin liittyy juuri ryhmän esimerkkinä olemiseen. Osallistava johtaja innostaa muita omalla asenteellaan ja esimerkillään. Hän itse tarttuu ensimmäisenä toimeen ja näin kykenee innostamaan muutkin mukaansa. Näin toimien hän pyrkii epäsuorasti päämäärään ja luottaa ryhmän kykyyn saavuttaa se. Osallistavan johtamisen edut tulevat parhaiten näkyviin toimittaessa tiimiorganisaatiossa. Keskeistä osallistavan johtajan roolissa tiimissään on keskittyä omaan vetäjän rooliinsa sekä osallistua keskusteluun yhtenä tiimin jäsenenä muiden joukossa. Lisäksi hänen rooliinsa kuuluu pyytää ryhmää määrittelemään ryhmän haasteet ja ongelmat sekä osallistua yhtenä ryhmän jäsenenä päätösten tekemiseen ja niiden toteuttamiseen. Kaikessa toiminnassaan osallistava johtaja korostaa jatkuvasti ryhmän yhteistä suoritusta (”me teimme sen”).
”Vaikka Reetta osaa tunnistaa itsessään monia hyvän johtajan tunnusmerkkejä, kykenee hän myös tiedostamaan omat puutteensa esimiehenä. Tämän vuoksi hän pyrkiikin jatkuvasti kehittämään itseään niin esimiehenä kuin myös ihmisenä. Hän pitää itsensä johtamista tärkeänä asiana johtajana kehittymisessään. Yleensä Reetta on tyytyväinen työpaikkaansa ja työhönsä johtajana, mutta toisinaan hän tuntee saavansa liian vähän tukea johtamisessaan omalta organisaatioltaan ja omilta ylemmiltä esimiehiltään. Osittain hän kokee tämän liittyvän omaan sukupuoleensa. Naisjohtajaa ei hänen mielestään vielä tarpeeksi arvosteta monissa organisaatioissa, ei hänenkään työpaikassaan. Toinen asia, mikä häntä välillä mietityttää on kollegiaalinen kateus, mikä häneenkin usein kohdistuu. Tämä hänen mielestään, ainakin osittain, johtuu organisaatiossa suoritetuista ilmapiirimittauksista, joiden tulosten perusteella työtyytyväisyys ja viihtyvyys on hänen osastollaan korkeampi kuin muissa osastoissa.”
Moni ehkä pitää Reettaa vainoharhaisena hänen puhuessaan kollegiaalisesta kateudesta, mutta on asiassa usein perääkin. Olen itsekin havainnut, että monia työntekijöittensä parissa suosittuja, olkoon sitten osallistavia johtajia tai ei, tai muuten erinomaisia esimiehiä kadehditaan etenkin heidän kollegoittensa taholta. Tätä tapahtuu etenkin silloin, jos organisaation kulttuuri ei tue hyvää johtajuutta ja toiminnan kehittämistä. Reetan organisaatiossa on ainakin jonkin verran tällaista rasitetta.
”Osallistavat johtajat ovat omaan työhönsä sitoutuneita innostajia”
Reetan kaltaiset osallistavat johtajat ovat hyviä johtotähtiä etenkin silloin, kun organisaatioissa halutaan tiimiyttää henkilöstöä, luoda organisaation sisälle hyvää yhteishenkeä, innostaa ihmisiä kehittämään työtänsä tai luoda hyviä edellytyksiä ihmisen sitoutumiselle työhönsä ja organisaatioonsa. Osallistavat johtajat ovat omaan työhönsä sitoutuneita innostajia, jotka eivät halua pitää suurta meteliä itsestään. He eivät halua korostaa omaa asemaansa yli muiden eivätkä he leuhki omilla titteleillään ja ansioillaan. Silti he parhaimmillaan ovat loistavia esimiehiä, jotka hyvällä asenteellaan ja esimerkillään saavat myös muut ihmiset tekemään parastaan. Tällä kaikella on myönteinen vaikutus koko organisaation tuottavuuteen ja tulokseen.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi