Me ihmiset teemme jatkuvasti, päivittäin, erilaisia päätöksiä. Päätökset koskevat sekä pieniä että toisinaan myös isoja asioita. Toisinaan päätöksen tekeminen pohjautuu tarkkoihin laskelmiin ja graafeihin. Toisinaan taas kohtaamme päätöksentekotilanteen eräänlaisessa ”sumussa”, jolloin vastassamme on epäselviä valintoja, joita on erittäin vaikea käsitellä luvuilla, taulukoilla ja muilla analyyttisen ajattelun työkaluilla. Tällöin päätöksenteko pohjautuu enimmäkseen vaistonvaraiseen tuntumaan eli mikä tuntuu oikealta ja mikä taas väärältä. Joskus päätöksentekotilanne voi olla jopa sellainen, että vaikka laskelmat ja graafit puoltavat selkeästi jotain tiettyä päätöstä, siitä huolimatta ihminen päättää asiasta toisin. Tällaista vaistonvaraista päätöksentekoa kutsutaan intuitiiviseksi päätöksenteoksi.
”Intuitiivinen ajattelu on sanatonta, ei-loogista ja tiedostamatonta”
Tämä kaikki perustuu siihen, että meillä ihmisillä on kaksi erilaista tiedonkäsittelyjärjestelmää, intuitiivinen ja analyyttinen. Intuitiivinen ajattelu on sanatonta, ei-loogista ja tiedostamatonta. Analyyttinen ajattelu puolestaan on loogista ja tietoista. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että intuitiivinen ajattelu perustuu vaistoon ja analyyttinen taas järkeen. Jako ei kuitenkaan ole näin selkeä, sillä vaikka arkiajattelumme voidaan katsoa pääosin olevan intuitiivista ja tieteellisen ajattelun analyyttistä, intuitiolla on merkittävä rooli molemmissa. Tutkija Marjaana Lindemanin mukaan intuitiossa tapamme toimia muistuttaa läheisesti eläimen päättely- ja toimintatapaa. Intuitiivinen ajattelu on pitkälle tiedostamatonta ja sen tehtävänä on alkuaan ihmisen kehityshistorian alussa ollut turvata ihmisen pysymistä hengissä. Ihminen joutui arvioimaan, mitkä asiat ovat turvallisia ja mitkä taas vaarallisia, mitä voi lähestyä ja mitä taas pitää pelätä. Intuitiivinen ajattelu jakaa asiat karkeasti ”hyviin” ja ”pahoihin” ja se on suoraan sidoksissa siihen, mitä kulloinkin näemme, kuulemme, haistamme, maistamme ja tunnemme. Analyyttinen ajattelu tekee taas tosi-epätosi-erotteluita sekä mallintaa ulkomaailmaa sellaisena kuin se on olemassa. Aivoalueet, jotka liittyvät intuitiiviseen ajatteluun, ovat kehityshistoriassa paljon vanhempia kuin ne aivoalueet, joihin analyyttinen ajattelu keskittyy. Aivot varastoivat kokemuksen eri puolia aivojen eri alueille, josta ne sitten ”pompahtavat” tarvittaessa esille.
”Intuition vaikutukset päätöksentekoon ulottuvat elämän joka alueelle, myös liike-elämään”
Intuitio on siis välitöntä oivaltamista ilman päättelyä. Se on vaistonvaraista tajuamista, joka johtaa nopeaan oivaltamiseen. Intuitio kumpuaa asiantuntemuksesta ja laajasta kokemuksesta. Tämä taito, kuten muutkin tunneälyn osa-alueet, parhaimmillaan voivat kehittyä elämänkokemuksen karttuessa. Intuition vaikutukset päätöksentekoon ulottuvat elämän joka alueelle, myös liike-elämään. Amerikkalaisessa tutkimuksessa, missä tutkittiin yli 3000 eri aloilla työskentelevää johtajaa, havaittiin, että organisaatioiden huipuille päässeet olivat yleensä parhaita käyttämään intuitiota tehdessään päätöksiä. Jos tarkastellaan menestyviä yritysjohtajia, mm. Jack Welch (GE), Richard Branson (Virgin) ja Steve Jobs (Apple) ovat korostaneet intuition tärkeyttä liike-elämän päätöksenteossa. Intuitiota voidaankin pitää yhtenä työelämän tärkeimpänä vaikuttajana. Harvardin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin esimerkiksi, että ihmiset aavistavat jo ensimmäisen puolen minuutin aikana, millainen peruskäsitys heillä on tapaamistaan muukalaisista puolen tunnin, tai puolen vuoden kuluttua. Tutkimuksissa on todettu myös se, että intuitio toimii yleensä parhaiten silloin, kun ihminen ei pakota itseään keksimään ratkaisua tiettyyn ongelmaan. Kun mieli on tarpeeksi avoin ja olo stressitön, intuitiivinen ratkaisu syntyy usein kuin itsestään. Näin esimerkiksi voi tapahtua silloin, kun illalla pohtii ratkaisua johonkin ongelmaan. Jos asia jää yön yli ”lepäämään”, niin usein aamulla hyvin nukutun yön jälkeen ratkaisu asiaan löytyy salamana. Muita tällaisia ”stressittömiä” ongelmanratkaisutilanteita voivat olla mm. saunominen, lenkkeily tai inspiroiva seura.
”Intuitio ja muut vaistomaiset aavistukset osoittavat sen, kuinka paljon sisäinen tunnemuisti voi ihmiselle kertoa”
Intuitiolla ja tunneälyllä on myös selkeä yhteys toisiinsa. Intuitio ja muut vaistomaiset aavistukset osoittavat sen, kuinka paljon sisäinen tunnemuisti voi ihmiselle kertoa. Sitä voidaan pitää hyvillä perusteilla eräänlaisena henkilökohtaisen viisauden ja arvostelukyvyn lähteenä. Tämä kyky on erityisen tärkeä edellytys itsetuntemukselle, mikä taas on aivan välttämätön perusta kolmelle tärkeälle tunnetaidolle. Ensimmäisenä tunnetaitona voidaan pitää sitä, että ihmisellä on tietoisuus omista tunteista. Hän käsittää tunteiden vaikutuksen suoritukseen ja hänellä on kyky tehdä päätöksiä omien elämänarvojen avulla. Toiseksi, ihmisellä on kyky arvioida itseään. Hänellä on tarkka kuva omista vahvoista ja heikoista puolistaan, selkeä käsitys omista kehitettävistä alueistaan sekä kyky oppia kokemuksistaan. Lisäksi kolmanneksi, ihmisellä on hyvä ja todellisuuteen perustuva itseluottamus. Hänellä on sellainen rohkeus, mikä perustuu varmuudesta omiin kykyihin, arvoihin ja päämääriin.
”Pitäisi yhä enemmän etsiä keinoja johtaa intuitiivista päätöksentekoa ja sitä tukevia käytäntöjä”
Päätöksentekoa helpottamaan on kehitetty lukuisia rationaalisia ja analyyttisia prosessimalleja, mutta on havaittu, että varsinkin epävarmoissa päätöksentekotilanteissa rationaalisista prosessimalleista ei ole aina apua. Päätöksentekoon voi vaikuttaa esimerkiksi monia samanaikaisesti vaikuttavia muuttujia, kaikkia tekijöitä ei ole pystytty tunnistamaan eikä ole luotu tarpeeksi selkeitä mittareita. Tällöin päätöksenteossa aivan luonnostaan joudutaan toimimaan intuitiivisesti. Tämän vuoksi pitäisikin yhä enemmän etsiä keinoja johtaa intuitiivista päätöksentekoa ja sitä tukevia käytäntöjä. Tässä yhteydessä tulisi myös ymmärtää, mistä ja miksi intuition käyttö syntyy erilaisilla ihmisillä. Esimerkiksi insinööreillä intuitio voi olla hyvinkin erilainen kuin luovien ja humanististen alojen ammattilaisilla. Lisäksi intuition hyödyntämisen menetelmiä pitäisi jatkuvasti kehittää. Yhtenä esimerkkinä ko. menetelmistä voidaan mainita niin sanottua kaukokatsomista (englanniksi remote viewing). RV-menetelmät pyrkivät tutkimaan kohteita, jotka ovat tulevaisuudessa, menneisyydessä tai muuten saavuttamattomissa. Yhtenä näistä menetelmistä kutsutaan nimellä ”kontrolloitu kaukokatsomisen-menetelmä” (englanniksi controlled remote viewing). Lyhyesti kuvattuna CRV-menetelmässä ihmisen tietoinen mieli pidetään aktiivisena, niin että tiedostamattomalle mielelle jää tilaa toimia. Tämän hieman kiistanalaisen menetelmän ”guruna” voidaan pitää professori Dominique Surelia, joka on kehittänyt menetelmäänsä mm. Yhdysvaltain armeijan käyttöön. Kiistanalaisuudestaan huolimatta kaukokatsomisella on jo yli 40 vuoden historia. Sovellusalueita on tällä hetkellä useita, esimerkiksi uusliiketoiminta, markkinaskenaariot ja kilpailija-analyysi.
”Intuitiota ei voi pitää ainoana ja ylivertaisena päätöksentekomenetelmänä”
Aikaisemmasta intuition ”hehkutuksesta” huolimatta on tässä nostettava ylös varoituksen sormi. Intuitiota ei voi pitää ainoana ja ylivertaisena päätöksentekomenetelmänä ja on muistettava, että sen avulla ei aina päädytä oikeaan ratkaisuun. Erityisesti virheitä sattuu silloin, jos intuitiiviseen päätöksentekoon yrittää turvautua asioissa, joihin liittyy paljon pelkoja, uskomuksia, ennakkoluuloja tai toiveita. Tällöin alitajunnassa päätöksen tekemistä sekoittaa paljon erilaisia ”häiriötekijöitä”. Lisäksi on tärkeää muistaa, että alitajunnan intuitiivinen viisaus on ”moraalitonta”. Se ei arvota käyttämäänsä tiedostamatonta tietoa ja sille on periaatteessa aivan sama, onko ratkaistavana olevassa asiassa kyse myyntipäätöksestä vai pankkiryöstöstä. Intuitio ainoastaan toteuttaa automaattisesti sille antamiamme tavoitteellisia ohjeita. Näiden varoittavien asioiden vuoksi pelkästään intuitioon ei voi luottaa kaikissa päätöksentekoprosesseissa. Tästä esimerkkinä voidaan ottaa esille vaikkapa rekrytointitilanteet. Tutkimuksissa on todettu mm. se, että työhönottohaastattelussa pitkä mies ja nainen arvioidaan todellista älykkäämmiksi, vaikka hänen koulutuksensa ja taustatekijänsä olisivat aivan samat kuin lyhyemmällä työnhakijalla.
Lopuksi voidaan vielä todeta, että suhtautuminen intuitioon ja sen merkitykseen päätöksenteossa on vähintäänkin ristiriitaista. Intuitiivisia johtajia ja tiedemiehiä kyllä ihannoidaan julkisesti, mutta toisaalta vähintään yhtä monet pitävät intuitiota enemmänkin ”naistenlehtihömppänä”, tunteiluna tai rajatietosekoiluna. Tämän vuoksi monilla ihmisillä on taipumuksena yrittää ”järkeistää” päätöksentekotilanteissa intuitioon perustuvat päätökset haluamalla jälkeenpäin selittää ne rationaalisilla perusteilla. Kuitenkin on sanottava, että usein Intuition tietoinen käyttö on puhtaasti järkevää. Intuitio tarjoaa todistettavasti uusia mahdollisuuksia kaikkein vaikeimpien ongelmien ratkaisemiseen, uusien innovaatioiden keksimiseen ja kriittisten riskien hallintaan.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi