Vaatimukset johtajille ovat jatkuvasti kasvaneet, mutta perusasiat ovat kuitenkin samanlaisia kuin ennenkin. Tärkeintä mielestäni on se, että johtajien tulisi ajatella työtään ja rooliaan ensin omaa itsensä sekä itsensä kehittämisen kautta. Johtajuus ei ole synnynnäistä, vaan sitä voi, ja sitä pitää, kehittää koko ajan. Mitä hyvältä johtajuudelta sitten vaaditaan? Seuraavassa joitakin ajatuksia.
”Hyvän johtajan tulee olla läsnä muiden ihmisten kanssa”
Ensimmäiseksi, johtajan tulee olla sinut omien tunteittensa kanssa. Hänen tulee hyväksyä ja ymmärtää omat tunteensa. Viha. kiukku, suuttumus, mielihyvä, rakkaus, ilo jne. ovat kaikki aivan normaaleita tunteita, joita johtaja ihmisenä kokee, aivan kuten muutkin ihmiset. Jos hän ei tätä ymmärrä, kasvattaa hän ympärilleen näkymättömän panssarin eikä voi olla sinut muiden ihmisten kanssa.. Jos hän taas ymmärtää tunteensa, jokainen toisen ihmisen kohtaaminen on hänelle aina sen hetken tärkein tapahtuma. Hyvän johtajan tulee olla läsnä muiden ihmisten kanssa. Ilman tätä hän ei voi arvostaa muita ihmisiä.
Toiseksi, hyvä johtaja kohtaa jokaisen työntekijänsä yksilönä. Hän voi olla hyväksymättä ihmisen tekoja, mutta siitä huolimatta hän hyväksyy teon tehneen ihmisenä. Hyvä johtaja ymmärtää, että johtaminen tarkoittaa ennen kaikkea ns. rutiiniomaisen vuorovaikutuksen hylkäämistä sekä uskallusta että halua kohdata jokainen ihminen ja tilanne uutena kokemuksena.
Kolmanneksi, hyvä johtaja ymmärtää, mitä merkitsee hidastaminen omassa työssä. Nykyisessä hektisessä maailmassa syntyy helposti ns. ”vauhtisokeus”. Tällöin on välillä tarpeellista ja jopa terveellistä hidastaa omaa elämän ja työn rytmiä. Kiirettä on kahdenlaista, todellista ja tehtyä kiirettä. Todellinen kiire edellyttää ripeyttä ja nopeaa toimintaa, mutta erityisesti tehtyyn kiireeseen liittyvää kiireeseen vetoamista tulisi välttää. On kuitenkin välillä muistettava hengähtää. Hyvä johtaja osaa välillä rentoutua esimerkiksi syömällä rauhallisesti sekä ruuasta että seurasta nauttien, ulkoilemalla, lukemalla, kuuntelemalla musiikkia tai vaikkapa hieman juttelemalla omien työkavereittensa ja alaistensa kanssa.
Neljänneksi, hyvä johtaja osaa johtaa hyvin myös itseään. Hän ymmärtää, että vasta oppimalla johtamaan itseään, hän pystyy johtamaan muita ihmisiä. Hyvä johtaja kykenee näkemään ”peilejä” muissa ihmisissä, kuten esimerkiksi kollegoissaan ja alaisissaan, ja hän pystyy peilaamaan omia toimiaan, puheitaan ja tekojaan näiden peilien kautta. Näin hän kykenee havaitsemaan ja ottamaan vastuun näistä toimistaan ja teoistaan menemättä ns. ”helpoimman kautta” eli syyttämättä ulkopuolisia asioita ja ihmisiä.
Viidenneksi, hyvä johtaja omaa tunneälyä. Hänellä on sekä henkilökohtaisia että sosiaalisia taitoja. Henkilökohtaisiin taitoihin kuuluu 1. itsetuntemus eli omien tunteiden hallinta, itsensä arviointikyky ja omaan itseensä luottaminen, 2. itsehallinta eli omien tunnetilojen, mielihalujen ja voimavarojen säätelykyky sekä 3. motivoituminen eli omien tunteiden oikea käyttäminen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi. Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan taas empatiaa eli myötäelämisen kykyä sekä sosiaalisten tilanteiden hallintaa ja verkostoitumiskykyä.
”Vaikka hyvä johtaja on visionääri, osaa hän myös arvostaa perinteitä sekä nykyhetken saavutuksia”
Kuudenneksi, hyvä johtaja on visionääri, joka asettaa haastavia, mutta realistisia tavoitteita. Samalla hän löytää myös oikean reitin tavoitteen saavuttamiseksi. Tärkeää on kuitenkin se, että vaikka hän näkee kauas, huomaa hän myös ne mahdollisuudet, jotka ovat tässä ja nyt. Tietenkin on hyvä muistaa, että vaikka hyvä johtaja on visionääri, osaa hän myös arvostaa perinteitä sekä nykyhetken saavutuksia.
Seitsemänneksi, hyvällä johtajalla on loistavat vuorovaikutustaidot. Hän ymmärtää ja hallitsee paitsi puhumisen, niin etenkin kuuntelemisen jalon taidon. Hyvä johtaja osaa valita oikeat sanat kannustaakseen työntekijänsä saavuttamaan yhteiset tavoitteet. Hän osaa valita juuri ne oikeat sanat, jotka kannustavat myös muita. Tiedostava ja itsensä hyväksyvä johtaja on puheissaan suora, mutta hallitsee myös diplomatian taidon. Lisäksi hän pystyy tarvittaessa myös myöntämään virheensä.. Samoin hän hallitsee myös palautteen antamisen ja vastaanottamisen taidon. Erityisesti hän kiinnittää huomiota myönteisen palautteen antamiseen. Hän arvostaa saavutettuja asioita eikä liikaa painota saavuttamattomia asioita.
Kahdeksanneksi, hyvä johtaja ymmärtää positiivisuuden voiman. Kun hän hyväksyy itsensä ja suhtautuu itseensä positiivisesti, heijastaa hän tätä positiivisuutta myös ympärilleen omaan työyhteisöönsä. Esimerkiksi jonkun esittäessä hänelle uusia ideoita, hän ei heti epäile ja tyrmää niitä vaan suhtautuu uusiin ajatuksiin rakentavasti. Näin tekemällä hän heijastaa työyhteisöönsä positiivista ja luovaa energiaa.
Yhdeksänneksi, hyvä johtaja ymmärtää hiljaisuuden arvon. Hiljaisuudella tarkoitetaan sitä, että välillä johtajan täytyy pysähtyä ja miettiä ja pohtia itseään ja itsensä kehittymistä ihmisenä ja myös johtajana. Hiljaisuutta voidaan pitää ainoana tilaisuutena, missä todellinen johtajuus kehittyy. Kun tietää, mitä itselle on tapahtumassa, on helpompi johtaa muita ja auttaa heidän kehittymisessään.
Ja vielä kymmenenneksi, hyvä johtaja ymmärtää olevansa omassa työssään palvelija ja valmentaja. Hänen tehtävänään on auttaa muita löytämään ja saavuttamaan omat tavoitteet omia voimavarojaan hyödyntäen. Valmentavana johtajana hän näyttää työntekijöilleen oikean suunnan sekä motivoi ja innostaa heitä. Hän ohjaa ja neuvoo työntekijöitään, mutta ei kuitenkaan anna heille valmiita ratkaisuja työn suorittamiseksi.
”Johtajuus on jatkuvaa opiskelua ja oppimista”
Johtajuus on kaikille esimiehille ja johtajille suuri haaste, jossa vallan ohella on myös vastuuta. Tämän takia johtajuuteen ei voi suhtautua kevyesti. Johtajuus on jatkuvaa opiskelua ja oppimista, mutta on kuitenkin muistettava, että lukuisten johtamiskoulutusten ja –kurssien suorittaminen ei korreloi johtajana kehittymistä. Koulutuksissa saadut opit ja taidot kyettävä myös soveltamaan omaan toimintaan ja käytännön johtamistilanteisiin. Ja ennen kaikkea johtajuus on matka omaan itseensä ja itsensä kehittymiseen sekä ihmisenä että myös johtajana. Tämän kun ymmärtää, antaa se hyvät eväät johtajana kehittymisessä.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi