Suuren osan valveillaoloajastamme vietämme töissä, työpaikalle matkustaessamme tai päivän tapahtumia pohtiessamme niin työpaikalla kuin vapaa-aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että se, miten koemme työmme, vaikuttaa merkittävästi muuhun päiväämme sekä siihen, millaisena yleensäkin koemme elämämme olevan. Työn laadulla on siis paljon suurempi merkitys, mitä usein kuvittelemmekaan. Voidaan jopa sanoa, että työssä viihtymisen ja työnteon nauttimisen, tai paremmin ehkä sanottuna työnimun, lisääminen on olennainen osa mielenterveytemme ja hyvinvointimme parantamista. Tämän kirjoitukseni tarkoituksena on tuoda esille niitä asioita, mitä työssä viihtyminen sekä työnteon nauttiminen oikein tarkoittavat, miten niitä on mahdollista kehittää sekä miksi työnimu vaikuttaa merkittävästi meidän elämäämme.
Työssä viihtymistä on tutkittu monissa maissa ja monissa tutkimuksissa. Jokin aika sitten julkaistiin suuren monikansallisen teknologiajätin Hewlett-Packard:n (HP) laaja tutkimus Work Relationship Index (Työsuhdeindeksi). HP:n tutkimuksessa mukana oli yli 12 000 tietotyöntekijää 12 eri maassa sekä 3 600 IT-päättäjää ja 1 200 yritysjohtajaa. Tässä kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltiin työtä useiden eri näkökulmien kautta, kuten esimerkiksi yhteiskunnan merkityksestä työn määrittelyssä, työyhteisön ja työn suhteista, mukaan lukien ihmisten suhtautumisesta omiin taitoihinsa ja kykyihinsä, miten työntekijät kokevat työn roolin omassa elämässään, työtilojen, työkalujen ja teknologian merkityksestä viihtyvyyteen sekä millaisia odotuksia ja ajatuksia ihmisillä on johtajuudesta.
”Hyvin monilla ihmisillä on epäterve suhde työhönsä”
HP:n tutkimuksen tulokset ovat varsin mielenkiintoisia. Raportti toi esille mm. sen, että hyvin monilla ihmisillä on epäterve suhde työhönsä. Tutkimuksessa nimittäin selvisi, että 50,4 % tutkimukseen osallistuneista eivät viihtyneet työssään 49,6 % ihmisistä kokiessa taas asian päinvastoin. Monet työssään viihtymättömät vastaajat sanoivat jopa ottavansa mieluimmin vastaan sellaisen nykyistä työtään alempipalkkaisen työn, missä he viihtyisivät nykyistä työtään paremmin. Lisäksi monet heistä tunnistivat, että työpaineet tunkeutuvat jatkuvasti heidän henkilökohtaiseen elämäänsä ja vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa. Suurimmat syyt työssä viihtymättömyyteen liittyvät vastaajien mukaan huonoon johtamiseen ja heikkoon työn organisointiin sekä yksitoikkoiseen ja tylsään työhön. Lisäksi tutkimuksessa tuli esille maa- kulttuuri- ja sukupolvikohtaisia eroja esimerkiksi Aasian ja Euroopan maiden välillä.
Miksi sitten ihmiset eivät viihdy työssään? Edellisessä kappaleessa toin esille jo muutaman kohdan, joita on hyvä käsitellä hieman lisää sekä lisätä listaan vielä pari kohtaa lisää. Ensimmäiseksi on hyvä tuoda esille se, että viihtymättömyyttä lisää paljon se, että työntekijä kokee, että hänellä ei ole työssään riittävästi haasteita. Tämä tietenkään ei tarkoita sitä, työn pitäisi koko ajan olla hektistä ja stressaavaa. Joskus on kuitenkin hyvä olla työssä sellainen rauhallisempi työjakso, joka ei ole liian hektinen. Tällöin työntekijä voi rauhoittaa itsensä ja keskittyä tekemään myös niitä tehtäviä, jotka ovat kiireen takia jääneet vähemmälle huomiolle ja jotka on siirretty ns. ”paremmalle ajalle”. Tietenkin myös se, jos työn ”löysyys” ja ns. luppoajat ovat liian usein toistuvia ilmiöitä, ei sekään ole mikään hyvä asia. Työntekijä alkaa tällöin kokea turhautumista siitä, ettei häntä riittävästi haasteta työssään. Tällainen haastamattomuuden kokemus voi johtaa tylsistymiseen, jolla taas voi olla valtava vaikutus työnimuun ja työssä innostumiseen. Tästä seurauksena on usein tehokkuuden lasku ja työn laadun heikkeneminen.
”Haastamattomuus työssä voi helposti johtaa tylsistymiseen”
Toisena kohtana voidaan mainita se, että työntekijä on tylsistynyt työssään. Edellisessä kohdassa toin jo esille tylsistymisen riskin silloin, kun työ ei ole riittävän haastavaa. Tällöin työn haasteiden puuttuminen voi helposti johtaa tylsistymiseen. Vielä pahempi tilanne on silloin, jos alun perin työstään ja työprojektistaan innostunut työntekijä menettää innostuksen liekkinsä työn edetessä ja alkaa kokea tylsyyden tunnetta. Tällöin pettymys lisää tunteen ankaruutta. Tietysti tässä yhteydessä on hyvä tiedostaa, että onko ko. työprojekti vain yksittäinen projekti muiden joukossa seuraavan projektin ollessa jo paljon kiinnostavampi ja jännittävämpi? Jos tilanne on tämänkaltainen, niin jokaisen työntekijän pitää oppia ymmärtämään, että useimmissa töissä on osa-alueita, jotka eivät aina välttämättä miellytä tekijää. Kuitenkin ne ovat vain kyettävä tekemään. Jos tämä ei innosta, niin ehkä on parempi pyrkiä vaihtamaan tässä tilanteessa työtä tai jopa etsiä uutta työpaikkaa.
Kolmanneksi, Organisaatiokulttuuri ei ole kunnossa. Joskus on hyvin hämmästyttävää havaita, että useimmat ihmiset eivät tiedosta ja ymmärrä sitä, kuinka suuri merkitys organisaation kulttuurilla on työssä viihtymiselle. Ihmiset eivät tällöin ajattele, että suurin osa työntekijöistä viettää viisi päivää viikossa töissä ja tekee työtään jatkuvasti samojen ihmisten kanssa. Jos työpaikan kulttuuri ei sovi omiin arvoihin ja työntekijän omaan persoonallisuuteen, voi se todella alkaa nakertaa häntä. Tällöin epämukavuus lisääntyy ja lopulta hän voi kokea itsensä onnettomaksi työpaikassaan. Organisaatiokulttuurin muuttaminen ei ole mikään helppo tehtävä, koska se on monen tekijän muodostama kokonaisuus. Tämän takia jokaisen työntekijän on hyvä tiedostaa omalta kohdaltaan, että jos hän tuntee itsensä sopeutumattomaksi työpaikkansa kulttuuriin ja arvomaailmaan, on ehkä aika alkaa miettiä muita työmahdollisuuksia. Kuitenkin ennen kuin tekee päätöksen työpaikan vaihdosta, on jokaisen työntekijän tärkeää kysyä itseltään vastaukset ainakin kahteen kysymykseen: ”Mitä arvostan?” ja ”Millaisessa kulttuurissa haluaisin työskennellä?”
Neljäntenä kohtana viihtymättömyyden kokemisessa on hyvä tuoda esille se mahdollisuus, että työntekijä ei koe tulevansa toimeen omien kollegojensa kanssa. Tietenkin tässä kohdassa pitää muistaa, että työtä ei tehdä niinkään ystävyyssuhteiden takia, mutta on selvää, että hyvät välit kollegoiden kanssa kyllä helpottavat työssä viihtymistä. Lisäksi voidaan jopa sanoa näinkin, että jos työntekijä ei tule toimeen joidenkin työkavereiden kanssa, se on ihan ok, sillä kaikista työkavereista ei ole pakko pitää. Tietenkin tilanne muuttuu hankalammaksi, jos hän ei tule toimeen kenenkään kanssa. Perussääntö työpaikalla on kuitenkin se, että kaikista ihmisistä siellä ei ole pakko pitää, mutta kaikkia pitäisi kuitenkin yrittää sietää. Lisäksi jokaisen ihmisen on tärkeää muistaa, että työkaverisuhde on kuin mikä tahansa ihmissuhde. Se vaatii aikaa ja myös puolin ja toisin vaivaa kehittyäkseen. Joten jos ihmisestä tuntuu siltä, ettei ole riittävästi yrittänyt tutustua omiin kollegoihin, niin tällöin hänen olisi ehkä joskus hyvä itsekin olla aktiivinen ja mennä viettämään aikaa heidän kanssaan kahvin ääreen ja jutella heidän kanssaan.
Viidenneksi, suuri tekijä työssä viihtymättömyyteen on se, että työntekijä ei tule toimeen oman pomonsa kanssa. Tällä asialla on työpaikalla suuri merkitys kaikille sen työtekijöille. Itse asiassa tämän tuntemuksen muuttamisessa on vain kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisenä vaihtoehtona on se, että työntekijä rohkaistuu ottamaan asian esille oman pomonsa kanssa ja pyrkii keskustelemaan hänen kanssaan niistä asioista, jotka saavat hänet tuntemaan olonsa onnettomaksi. Toisena mahdollisuutena on uuden työn löytäminen joko oman organisaation sisältä tai jos se ei onnistu, niin sen ulkopuolelta. Pahinta mitä tässä tilanteessa voi tapahtua on olla tekemättä mitään. Tällöin on todennäköistä, että tilanne ei muutu tulevaisuudessa ja työntekijän kokemat negatiiviset tunteet pomoaan kohtaan vain pahenevat. Tilanteen jatkuminen tällaisena vaikuttaa pahimmillaan negatiivisesti työntekijän onnellisuuteen, ei pelkästään hänen työssään, vaan muussakin elämässään. Eli mitä nopeammin asialle tehdään jotain, sitä nopeammin hän voi tuntea olonsa paremmaksi.
”Työssä viihtymisen ymmärtäminen mahdollistaa tavoitteiden asettamisen sille, miten sitä on mahdollista parantaa”
Kun tietää, mitä työssä viihtymisellä tarkoitetaan, on tällöin mahdollista ymmärtää, kuinka työnteosta voi nauttia enemmän. Näin kyetään asettamaan selkeitä tavoitteita sille, miten omaa työssä viihtymistään on mahdollista parantaa. Seuraavassa tuon esille joitain keskeisiä asioita, mitkä lisäävät työssä viihtymistä. Osa listani kohdista ovat varsin selviä ja etukäteen ajatellen odotettavia asioita, mutta mukana on myös sellaisia seikkoja, jotka ehkä tuntuvat ensin hieman yllättäviltä.
1. Työssään viihtyvä työntekijä ei tavoittele täydellisyyttä. Tämä ehkä ensi kuulostaa hieman yllättävältä, ainakin kun selaa sosiaalisen median syötteitä, joissa monet ihmiset kerskailevat unelmatyöstään ja -päivistään. Loppujen lopuksi tässä on suureksi osaksi kyse omasta asenteesta. Kenelläkään ei ole ”täydellistä” työtä. Jokaisessa työssä erilaisia haasteita sekä hyviä ja huonoja työpäiviä. Unelmatyötään kehuvat työntekijät eivät kuitenkaan jää lillumaan huonoihin työkokemuksiin ja surkeisiin päiviin, vaan he ovat sisäistäneet työnsä positiiviset puolet. He eivät yritä rakastaa työnsä jokaista hetkeä jokaisena päivä. He tietävät, että heidänkin työhönsä kuuluu toisinaan rutiininomaista raatamista ja monia haasteita, mutta näitä tärkeämpää on se, että he osaavat nauttia työhönsä kuuluvista mielenkiintoisista tehtävistä sekä mahdollisuudesta jatkuvasti kehittää omia kykyjään ja taitojaan työn ohella. Näin luopuminen täydellisyyden illuusiosta erottaa heidät muista ja saa heidät loppujen lopuksi tuntemaan olonsa muita ihmisiä tyytyväisemmiksi.
2. Työssä viihtyminen ja uratavoitteiden asettaminen liittyvät toisiinsa. Olen omassa työssäni havainnut, että kysyttäessä ihmisiltä, jotka ovat tyytymättömiä työhönsä, mitkä ovat heidän ammatilliset tavoitteensa esimerkiksi seuraavien kuuden tai 12 kuukauden aikana, useimmat heistä todennäköisesti kertovat joko sen, että heillä ei ole tavoitteita tai sitten, etteivät ole varmoja niistä. Tämä tuo esille varsin hyvin sen, että he eivät arvosta omaa nykyistä työtään kovinkaan korkealle. Sen sijaan ne ihmiset, joilla on uratavoitteita, ajattelevat asiasta aivan toisella tavalla. Tämä on tärkeää, sillä uratavoitteiden asettaminen antaa työntekijälle suunnan oman itsensä kehittämiselle sekä motivaation ja vastuullisuuden tunteen työn tekemiseen. Työstään pitävät ihmiset tiedostavat tämän ja he aina pyrkivät jotain kohti. Olipa kyseessä sitten ylennyksen saaminen, työtehtävän vaihtaminen tai itseohjautuvuuden lisääminen, heidän motiivinaan on jatkuva halu saavuttaa jotakin ja päästä eteenpäin. Lisäksi koska heillä on aina jotain odotettavaa, eivät he koet työtään tylsäksi ja yksitoikkoiseksi.
3. Uudet haasteet voivat virkistävää työntekijää työssään. Jos ihminen työskentelee koko työelämänsä ajan samassa työpaikassa samojen ihmisten kanssa, joiden kanssa hän on jo tehnyt työtä vuosia, saattaa tämä tehdä työnteon liian yksitoikkoiseksi ja rutiinien täyttämäksi. Tällöin hänen olisi ehkä järkevää löytää omaan työntekoonsa vaihtelua. Näin hänen olisi mahdollista saada työssään enemmän nautintoa joistain erilaisista ja jopa jännittävistä työtehtävistä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi uusien vastuiden ja tehtävien löytymistä työpaikalla sekä niiden asioiden muuttamista tai kehittämistä, mitä työn päivittäiset haasteet tuovat mukanaan. Joillakin työpaikoilla tämä voi olla esimerkiksi oman työroolin vaihtamista tai siirtymistä toiseen osastoon tai yksikköön. Näistä muutoksista kannattaa pyrkiä keskusteleminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oman lähiesimiehen kanssa.
4. Työssä viihtyvä työntekijä hyödyntää omia vahvuuksiaan. Yleensä meitä ihmisiä on kehotettu tutkailemaan omia heikkouksiamme ja pyrkiä kehittämään niitä mahdollisimman tehokkaasti. Tämän takia onkin mielenkiintoista, että työssään viihtyvät ihmiset käyttävät yleensä suurimman osan ajastaan niihin asioihin, joissa he ovat hyviä ja ammattitaitoisia. Loppujen lopuksi he ovat oikeassa toimiessaan näin, sillä loistaminen niissä asioissa, joita ihminen tekee hyvin, kuten esimerkiksi monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen tai uusien ideoiden löytäminen, on paljon helpompaa kuin yrittää kehittää niitä asioita, jotka ovat hänelle haastavia. Lisäksi on hyvä muistaa, että omista onnistumisista ja työhaasteiden ratkaisemisista saatu hyvän mielen tunne vaikuttaa ihmisessä pitkään. Omien vahvuuksien hyödyntäminen työssä tekee työntekijän itseluottamukselle hyvää. Näin työntekijän motivaatio tehdä työtään mahdollisimman hyvin luo samalla edellytyksen sille, että hän myös nauttii työstään.
5. Työssään viihtyvällä työntekijällä on hyvät ja toimivat sosiaaliset suhteet työpaikalla. Voidaan sanoa, että ne ihmiset, jotka pitävät työstään, pitävät useimmiten myös työkavereistaan. Kun työntekijä viihtyy ihmisten kanssa, joiden kanssa hän työskentelee päivittäin, on hänen helpompi olla aito ja oma itsensä. Hänellä on tällöin enemmän intoa luovuudelle sekä joskus jopa riittävästi tilaa purkaa turhautumistaan. Hyvät sosiaaliset suhteet tarkoittavat myös sitä, että tällöin ihminen jakaa todennäköisemmin omat tavoitteensa muiden kanssa sekä ilmaisee avoimesti todelliset mielipiteensä, vaikka ne poikkeisivatkin muiden mielipiteistä. Tämä ei tietenkään merkitse sitä, että hänen pitäisi ystävystyä jokaisen työpaikan ihmisen kanssa. Lähinnä ajatuksena on se, että hänellä olisi pyrkimys rakentaa aitoja suhteita omien kollegojensa kanssa, koska tämän on tutkimustenkin mukaan osoitettu lisäävän sitoutumista ja tyytyväisyyttä työssä.
6. Etä- tai hybridityön tekeminen voi lisätä työssä viihtymistä. Joskus esteet työssä viihtymiseen eivät liity niinkään itse työhön, vaan syynä voi olla se, että itse asiassa työntekijän viihtymättömyys liittyy enemmänkin lähityön tekemiseen työpaikalla. Tämä viihtymättömyys voi vaihdella vaikkapa halusta työskennellä yksityisessä työtilassa jatkuvaan väsymykseen ja kyllästymiseen pitkien työmatkojen takia. Näissä tapauksissa, jos vain työkuvan puolesta on mahdollista, mahdollisuus kotoa työskentelyyn joko kokonaan tai osittain voisi olla monelle työntekijälle loistava mahdollisuus lisätä työssä viihtymistään. Tietenkin tämä mahdollisuus etä- tai hybridityöhön riippuu työkuvan lisäksi myös organisaation säännöistä, etätyöskentelyn etuna olisi mm. se, että tällöin työntekijän ei tarvitse käyttää aikaansa työmatkaruuhkissa, hän pystyy hallitsemaa täysin oman etätoimistonsa suunnittelun sekä kykenee tällöin järjestämään myös paremmin omat aikataulunsa. Mahdollisuus etä- ja hybridityöhön on erinomainen asia etenkin niille ihmisille, jotka haluavat työskennellä itsenäisesti ja joiden työ antaa siihen mahdollisuuden, tuntemaan olonsa onnellisemmaksi työssä.
7. Riittävien taukojen pitäminen työpäivän aikana. Yksi tärkeimmistä työstä nauttimisen edellytyksistä on lukumääräistesti ja ajallisesti riittävien taukojen pitämisellä työpäivän sisällä. Vaikka työnimu olisi kuinka mukaansa tempaavaa tai kiireisenä työpäivänä olisi houkuttelevaa jatkaa työntekoa ilman taukojen pitämistä, saattaa tämä tauoista ”luistaminen” lisätä työntekijän stressitasoa tai vaikuttaa negatiivisesti hänen jaksamiseensa. Itse asiassa pitää muistaa, että työstä hetkeksi irtautuminen lounastunnilla on tärkeä keino virkistää mieltä. Tauon jälkeen on sitten mukava palata työhön tuoreemmalla näkökulmalla ja paremmin voimin. Tämä lisää työn tekemisen nautintoa ja jopa lisää tehokkuutta ja tuottavuutta. Sama vaikutus on myös kahvituntien pitämisellä. Taukojen hyödyiksi voidaan laskea myös se, että tällöin on mahdollisuus kohdata omia kollegoita, joiden kanssa käytävät sosiaaliset keskustelut ovat paitsi mieltä virkistäviä niin myös ne voivat tuottaa uusia ideoita työhön.
8. Loman pitämisellä ja erityisesti loman laadulla on merkitystä työssä viihtymisessä. Sen lisäksi, että työpäivän aikana pidetään taukoja, myös loma-ajan ja sen oikea hyödyntäminen on avainasemassa parannettaessa työelämän laatua ja työssä viihtymistä. Kun loma vietetään lomana rentoutuen ajatukset muualla kuin työasioita märehtiessä, kaikki työhön liittyvät stressit vähenevät ja ihmisen keskittymiskyky hänen palatessa työpaikalleen paranee.
9. Työssä viihtymisen parantaminen edellyttää myös työntekijältä hänen oman loppuun palamisen uhkansa tiedostamisen. Burnout vaikuttaa jokaiseen ihmiseen eri tavoin, joten jokaisen yksittäisen työntekijän on tärkeää ymmärtää, miten juuri hän reagoi, kun hän tuntee itsensä altistumisen työn ylikuormitukselle. Esimerkiksi työuupumus tekee joistakin ihmisistä vähemmän tehokkaita työssään, kun taas toisista ihmisistä tulee aikaisempaa paljon vähemmän sosiaalisia ja jopa lyhytpinnaisempia. Tämän takia tieto siitä, mitä lähestyvä burnout näyttää kullekin työntekijälle, on avainasemassa hänen työkokemuksensa parantamisessa. Ymmärrys omasta työuupumuksesta ja sen riskeistä antaa mahdollisuuden estää loppuun palamisen uhkaa toteutumasta.
10. Jos työntekijä ei viihdy omassa työpaikassa, on parempi vaihtaa maisemaa ja pyrkiä siirtymään muualle töihin. Jos mikään edellä kerrotusta keinosta ei auta työntekijää paremmin viihtymään nykyisessä työpaikassaan, on hänen ehkä parempi siirtyä muualle tai jopa harkita alanvaihtoa. Tällöin ehkä alanvaihto sellaiselle alalle, joka häntä kiinnostaa, olisi hyvä keino säilyttää henkilökohtainen mielenkiinto työelämässä toimimiseen. Lisäksi alanvaihtoa ja uutta uraa voidaan pitää suurena elämänmuutoksena, mikä parhaimmillaan tuo virkistystä alanvaihtajan omaan mielialaan tutustuttaen hänet uuteen työympäristöön sekä uusiin kollegoihin. Tietenkin työpaikan tai jopa uran vaihto voi tuntua isolta askeleelta, mutta sen ottaminen on tärkeää juuri niille ihmisille, jotka eivät pidä nykyisestä työpaikastaan sekä hakevat työhönsä ja elämäänsä yleensäkin merkittävää muutosta.
”Työssä viihtyminen on aina paljon parempi vaihtoehto kuin viihtymättömyyttä aiheuttavien asioiden hiljainen hyväksyminen”
Mitä hyötyä sitten on siitä, että työntekijät viihtyvät mahdollisimman hyvin työssään ja työpaikassaan? Hyötyjä on monenlaisia, jotka vaihtelevat organisaation toimialan mukaan, mutta ne kaikki osoittavat, että työssä viihtyminen on aina paljon parempi vaihtoehto kuin viihtymättömyyttä aiheuttavien asioiden hiljainen hyväksyminen. Tärkeimpiä lisääntyneen työviihtyvyyden mukanaan tuomia hyötyjä ovat mm. keskinäisen arvostuksen ilmapiirin vahvistuminen työpaikalla, työyhteisön jäsenten entistä parempi hyvinvointi, sairauspoissaolojen ja työntekijöiden vaihtuvuuden väheneminen, onnellisten työntekijöiden aikaansaama entistä parempi tehokkuus ja korkeampi tuottavuus, työssä tehtyjen virheiden väheneminen työntekijöiden tarkkaavaisuuden lisääntymisen ansiosta, innovatiivisuuden lisääntyminen, työntekijöiden oppimis- ja kehittymishalukkuuden lisääntyminen sekä yleensäkin työtyytyväisyyden lisääntyminen ja työyhteisön sosiaalisen ilmaston muuttuminen entistä positiivisemmaksi. Kaikki edellä mainitut hyödyt ovat sen verran tärkeitä asioita koko organisaation menestymisessä, jotta olisi ihme, jos jokainen vastuunsa tunteva organisaation johtaja ei panostaisi oman organisaationsa kehittämiseen entistä paremmaksi ja viihtyisämmäksi työpaikaksi. Kaikki panostukset tähän maksavat itsensä kyllä takaisin entistä parempina asiakaskokemuksina ja sen seurauksena myynnin volyymin kasvuna. Tämä tosiasia, jos mikä, pitäisi lisätä myös työnantajien ja yritysten omistajien onnellisuutta. Työssä viihtymisen kehä on näin syntynyt.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi