Moni tavallinen kaduntallaaja ajattelee, että isojen organisaatioiden ylimmän johdon elämä on usein varsin helppoa ja siten hyvin kadehdittavaa. Palkka on huikea, saa jatkuvasti matkustella lentokoneiden bisnesluokassa työn puolesta, saa nauttia jatkuvista hotelliöistä ja ilmaisista aterioista, alla hyrisee edustusluokan auto eikä se työkään varmaan niin kauheasti stressaa. Todellisuus on usein kuitenkin varsin karu. Palkka voi olla korkea, mutta usein vastapainona on se, että irtisanomissuojaa ei johtajilla tyypillisesti ole. Työnantaja seuraa johdon toimintaa ”tulos tai ulos”-luupin kautta, vastuu kaikesta toiminnasta on suuri eikä niitä vapaapäiviäkään aina niin kauheasti ole. Lisärasitteena on vielä se, että työ on usein hyvinkin yksinäistä. Filippiinien entinen diktaattori Ferdinand Marcos sanoi kerran eräässä haastattelussa puhuessaan johtajuudesta varsin hyvin näin: ”Johtajuus on yksinäisyyden kolikon toinen puoli. Johtajan on toimittava yksin ja hyväksyttävä se”. No, ehkä Marcos diktaattorina koki yksinäisyyden oikeutetusti rankkana, mutta se on kyllä totta, että yksinäisyys on eräänlainen menestyksen mukanaan tuoma hinta niille, jotka ovat onnistuneet nousemaan merkittävään yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen johtoasemaan tai saavuttaneet muuten menestystä ja tunnettuutta elämässään. Monet johtajat jopa itse ajattelevat, että yksinäisyys on vääjäämätön johtajuuteen liittyvä asia, jonka olemassaolo on vain hyväksyttävä ja siedettävä. Tähän tietenkin joku ”besserwisser” voisi sanoa, että johtajien pitäisi vain luoda enemmän sosiaalisia kontakteja päästäkseen eroon yksinäisyydestä. Tavallaan looginen ohje, mutta siinä unohdetaan perustavanlaatuinen piirre johtajien kokemasta yksinäisyydestä. Heidän kohdallaan kyse ei ole niinkään sosiaalisten kontaktien vähäisyydestä, niitähän johtajilla on usein enemmän kuin riittävästi heidän ravatessaan jatkuvasti erilaisissa kokouksissa, palavereissa ja asiakastilaisuuksissa. Enemmänkin kyse on heidän työnsä ja työssään kehittymisen kannalta merkittävien kontaktien puuttumisesta. Tunnettu puhuja ja kirjailija Todd Henry tiivistikin johtajien yksinäisyyden hyvin sanoessaan ”Johtajuus voi olla yksinäistä puuhaa huipulla, mutta jos johtaja kykenee toimimaan oikein, niin sitä sen ei välttämättä tarvitse olla”.
”Suurin syy johtajien kokemaan yksinäisyyteen liittyi heidän asemaansa kuuluvaan vastuuseen”
Moni johtaja ei julkisesti myönnä tätä heidän kokemaansa yksinäisyyttä, mutta tosiasia on se, että mitä korkeammalla hänen paikkansa on ”nokkimisjärjestyksessä”, sitä kouriintuntuvammaksi hänen yksinäisyytensä tulee. Harward Business Review:n jokin aika sitten julkaistussa kyselyssä yli puolet tutkimukseen vastanneista toimitusjohtajista kertoi kokeneensa työssään yksinäisyyttä. Uusilla toimitusjohtajilla tämä prosenttiluku nousi jopa 70 prosenttiin. Suurin syy tähän heidän kokemaansa yksinäisyyteen voidaan yhdistää heidän asemaansa liittyvään vastuuseen heidän joutuessaan tekemään hyvin raskaita ja haastavia päätöksiä ilman keneltäkään muulta ihmiseltä saamaansa tukea.
”Yksinäisyys heikentää johtajan tehokkuutta ja hänen itsevarmuuttaan toimia johtajana”
Miksi johtajan kokemalla yksinäisyydellä on merkitystä? Voidaan sanoa, että sillä on paljonkin merkitystä siksi, että yksinäisyys heikentää johtajan tehokkuutta ja hänen itsevarmuuttaan toimia johtajana. Vaikka yksinäisyys on subjektiivinen kokemus, se näyttäytyy monin tavoin, miten ihminen kokee itsensä sekä muut ihmiset. Tässä yhteydessä tuon esille neljä yksityiseen liitettävää haittaa. Ensimmäiseksi, työilon menettäminen. Yksinäisyys aiheuttaa sen, että monet asiat näyttävät harmaammilta kuin niiden yleensä voi katsoa olevan. Tällöin johtaja patoaa omia tunteitaan vähentääkseen yksinäisyyden mukanaan tuomaa epämukavuutta, mutta samalla näin tehdessään hän heikentää kykyään kokea ja ilmaista innostumista. Toiseksi, henkisen paineen ja jännityksen lisääntyminen. Tämä näkyy usein ulospäin niin fyysisesti kuin myös henkisesti esimerkiksi keskittymiskyvyn puuttumisena ja harkintakyvyn heikkenemisenä. Kolmanneksi, empatiakyvyn heikkeneminen. Tällöin johtaja ei huomioi muiden tuntemuksia sekä ärsyyntyy niin omasta kuin myös muiden epätäydellisyydestä. Tämä tekee hänet kärsimättömäksi, syyllistäväksi ja yhteistyökyvyttömäksi. Neljänneksi, epävarmuuden ja ahdistuneisuuden lisääntyminen. Näiden lisääntyminen voi asioiden epäonnistuessa tai virheiden tapahtuessa johtaa äärimmäisten ratkaisujen ja päätösten tekemiseen.
”Jokaisella johtajalla on oltava sellaisia taitoja, jotka auttavat häntä selviytymään yksinäisyyden kanssa”
Johtajan kokema yksinäisyys voi siis negatiivisesti vaikuttaa johtajan suorituksiin ja työn tehokkuuteen, johtaa työuupumukseen tuoden näin harmia johtajalle itselleen ja ihmisille hänen lähellään. Tämän vuoksi jokaisella johtajalla on oltava sellaisia taitoja ja kykyjä, jotka auttavat häntä selviytymään yksinäisyyden kanssa. Seuraavassa tuon esille iskulausemuodossa näistä tärkeimpiä.
- Tiedosta ja hyväksy tunteesi. Viimeiset parisen vuotta ovat olleet monille johtajille erittäin stressaavaa aikaa. Monet yllättävät tapahtumat, kuten koronapandemia, Ukrainan sota, energiakriisi, hintojen jatkuva nousu jne., ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat yhä työpaineita monin tavoin. Jatkuvien kriisien kanssa toimiminen ja vastuun lisääntyminen aiheuttavat väsymystä ja uupumista, lisäävät huolia terveydestä sekä estävät rentoutumista. Samoin jatkuvien haastavien päätösten tekeminen ja kasvava vastuu näistä päätöksistä lisäävät johtajan kokemaa yksinäisyyttä. Jotta tilannetta olisi mahdollista helpottaa, johtajan on ensin tiedostettava ja hyväksyttävä nämä tunteensa ennen kuin hän kykenee vaikuttamaan niihin.
- Pyri ymmärtämään yksinäisyyttä. Yksinäisyyden tunteen ymmärtäminen auttaa johtajaa hyväksymään yksinäisyyden tunteen perustan ja näin selviytymään todellisuuden kanssa. Voidaan sanoa, että jos johtaja kykenee myöntämään itselleen olevansa yksinäinen, on se ensimmäinen iso askel nostaa tuo taakka pois painamasta hänen hartioitaan. Yksinäisyyden myöntäminen auttaa häntä selviytymään ja voittamaan tämän haasteen. Ihminen on biologisesti, kognitiivisesti ja henkisesti sosiaalinen olento. joka haluaa kuulua johonkin ihmisyhteisöön. Mitä paremmin ihminen kykenee palautumaan kokemastaan yksinäisyydestä, sitä enemmän hyötyä hänen kehittymiselleen on tästä kokemuksesta.
- Hyväksy johtajuuteen liittyvä yksinäisyys. Yksinäisyyden kieltäminen on aivan kuin siirtäisi laskujen maksamista eteenpäin ajatellen näin laskujen häviävän jonnekin silppuriin ilman, että niitä tarvitsisi enää koskaan maksaa. Johtaja voi kuvitella jonkin aikaa kaiken olevan hyvin, mutta jossain vaiheessa kuitenkin yksinäisyyden tunne ottaa ylivallan. Yksinäisyyden kohtaaminen valmistautumatta voi olla varsin inhottava kokemus. Tämän vuoksi yksinäisyyden kohtaaminen edellyttää johtajalta kolmea asiaa. Ensinnäkin, hänen on oltava tietoinen tunteistaan sekä hänellä pitää kykyä tunnustaa omat tunteensa. Toiseksi, johtaja ei voi eikä hänen tarvitse luoda henkilökohtaisia ystävyyssuhteita kaikkiin ihmisiin, joiden kanssa hän työskentelee tai joita hän johtaa. Kolmanneksi, johtajan pitää tunnustaa, että hän on vain ihminen muiden ihmisten joukossa. Nämä edellä mainitut kolme asiaa ovat itse asiassa hyvän johtajuuden tuntomerkkejä. Johtajan on tärkeää kuitenkin muistaa, että hänen toisinaan kokemansa yksinäisyys kuuluu aivan luonnollisena asiana johtajuuteen etenkin silloin, kun hänen vaikutusvaltansa ja vastuunsa kasvavat.
- Vaihda välillä kaikkitietävät vastaukset yksinkertaisiin kysymyksiin. Johtajan ei ole pakko olla kaikkitietävä ja kaiken hallitseva superihminen. Itse asiassa joskus on hyvinkin helpottavaa tunnustaa, ettei voi, eikä tarvitse, tietää kaikkia vastauksia. Sitä paitsi kysymällä muilta selkeitä ja perustavanlaatuisia kysymyksiä saa hän itselleen entistä laajemman näkökulman asioihin sekä paljon uusia ajatuksia ja ideoita. Tällainen avoimuuden osoittaminen kysymyksiä esittämällä saa myös työntekijät kiinnostumaan entistä enemmän yhteisistä asioista, sitoutumaan johtajaansa sekä auttamaan heitä voimaantumaan. Tämä helpottaa myös johtajaa itseensäkin, sillä hänen ei enää tarvitsee yrittää ratkaista kaikkia työpaikan ongelmia omassa ylhäisessä yksinäisyydessään, vaan hän voi hyödyntää työpaikan ”parviälyä” ongelmien ratkaisuissa.
- Ajattele toiminnassasi paitsi ”isosti” niin myös ”pienesti”. Johtajuuteen usein liitetään isot päätökset, isot ilmoitukset ja suuret aloitteet. Johtaja ajattelee tällöin siis isosti. Totta kai nämä ovat tärkeitä asioita, mutta ne eivät vahvista johtajan henkilökohtaisia ihmissuhteita muihin ihmisiin silloinkaan, kun johtajaa ihaillaan ja häneen luotetaan. Itse asiassa suhteita luodaan parhaiten pienissä asioissa, jotka eivät vie paljoa aikaa ja vaivaa, mutta kuitenkin ne huomataan herkästi. Johtajia, jotka kykenevät ajattelemaan myös pienesti, yhdistävät monet asiat, kuten taito pysähtyä kuuntelemaan muita ihmisiä, läsnä olemisen taito, kyky seurata, tehdä havaintoja ja kysellä lisätietoja muilta ihmisiltä, olla avoimia muiden ideoille ja mielipiteille sekä huomioida muiden ihmisten tuntemuksia.
- Löydä yksinäisyydestä myös mahdollisuus kasvuun. Vaikka yksinäisyys liitetään lähinnä suruun, epävarmuuteen ja ihmisen kokemiin negatiivisiin kokemuksiin, voi se avata ovia myös uusiin ideoiden ja mahdollisuuksien löytämiseen tai muutoksen onnistuneeseen läpikäymiseen. Jos meillä ihmisillä on rohkeutta yksinäisyyden iskiessä pysähtyä pohtimaan itseämme, voimme saada aikaan näin tehdessämme myös jotain suurta ja ihmeellistä. Tutkimuksissa on todettu, että yksinäisyys on erityisen haastavaa suurten muutosten aikana. Se liittyy paljolti siihen, että silloin johtaja kokee menettävänsä toimintansa ”punaisen langan” ja tuntee seisovansa tyhjän päällä. Tällöin tärkeintä olisi se, ettei hän liikaa yrittäisi keskittyä hävittämään ja mitätöimään tuota tyhjyyden tunnetta, vaan pyrkisi enemmänkin oppimaan siitä. Näin hän kykenee hallitsemaan muutosta paremmin. Lopulta tuo oppi saa hänet kehittämään toimintaansa entistä paremmaksi.
- Kun hallitset johtamisympäristöäsi, kykenet hallitsemaan myös yksinäisyyttäsi. Yksinäisyyden tunteen hallitseva johtaja ymmärtää, että välttääkseen yksinäisyyden mukanaan tuomat haitat on hyvä luoda tiiviit suhteet muiden ihmisten kanssa. Hyvä keino hallita omaa johtamisympäristöään on rakentaa hyvät suhteet organisaation sidosryhmiin. Erityisesti tämä koskee organisaation ylintä johtoa, omistajia sekä henkilöstöä. Valveutunut johtaja tiedostaa, että on tärkeää ylläpitää hyviä suhteita omiin esimiehiinsä. Tämä on loogista, sillä he luottivat häneen rekrytoidessaan hänet johtajaksi organisaatioon. Tämän vuoksi on hyvä osoittaa, että tämä luottamus on ollut ansaittua. Ylemmille esimiehille on hyvä kertoa positiivisista tuloksista säännöllisesti sekä rohkaistua myös tarvittaessa kysymään neuvoja. Omien esimiesten tuki helpottaa omia yksinäisyyden kokemuksia. Samoin myös aikaisemmin luotu luottamussuhde muodostuu yhä syvemmäksi. Yksinäisyyttä helpottaa myös siilojen purkaminen organisaatiossa. Etenkin isoissa organisaatioissa eri toiminnot helposti eriytyvät toisistaan ja voivat täten siiloutua. Siilot luovat eristäytymistä ja epäluottamusta. Tämän vuoksi johtajalla on tärkeää rakentaa ja viljellä ihmissuhteita koko organisaatiossa ja näin eliminoida mahdollisimman monen toiminnon eristäytymisen toisistaan. Tätä johtaja tekee parhaiten siten, että hän pyrkii edesauttamaan kaikilla organisaation tasoilla tiimien ja työntekijöiden yhteistyötä sekä luo heille hyviä tilaisuuksia kehittää keskinäisiä sosiaalisia suhteita. Jotta kaikki edellä mainitut asiat toteutuisivat, on johtajan tärkeää vaalia ja edelleen kehittää omassa organisaatiossaan avoimuuteen. luottamukseen ja päätösten läpinäkyvyyteen perustuvaa kulttuuria. Kieltämättä tämä tehtävä on haasteellista ja edellyttää johtajalta itsensä mukaan laittamista näyttämällä esimerkkiä muille, mutta tulokset ovat myös loistavia asian onnistuessa.
- Hakeudu sellaisten ihmisten seuraan, jotka ymmärtävät johtajan kokeman yksinäisyyden oikein. Yleensä kaikilla ihmisillä, johtajat mukaan luettuina, on taipumuksena hakeutua sellaisten ihmisten pariin, jotka auttavat heitä unohtamaan yksinäisyyden tunteen. Tämä voi toki toimia väliaikaisesti, mutta usein se jättää yksinäisyyden pohjalla olevat perussyyt hoitamatta. Sen sijaan johtajan olisi paljon järkevämpää heittäytyä sellaisten ihmisten seuraan, joiden kanssa on upeaa juhlia hyvinä aikoina, mutta samalla he myös osaavat rohkaista häntä itsereflektioon haasteellisina aikoina yksinäisyyden tunteen noustessa pintaan ja johtamishaasteiden lisääntyessä. Hyviä keinoja tähän ovat esimerkiksi liittyä johonkin johtajien kehitysryhmään, rakentaa itselleen toimiva mentorointisuhde tai osallistumalla työnohjaukseen.
- Muista elää myös työsi ulkopuolella. Työ ei saa olla koko elämä! Johtajalla pitää olla kiinnostuksen kohteita myös vapaa-aikana. Hänen pitää harrastaa jotain, pitää viettää aikaa perheen ja ystävien kesken, käydä syömässä ravintolassa, juhlia välillä, laulaa karaokea…, mitä tahansa, mikä häntä kiinnostaa ja rentouttaa. Nämä kaikki aktiviteetit ja etenkin niihin liittyvät ihmissuhteet vähentävät yksinäisyyden kokemusta ja auttavat johtajaa peilaamaan omaa johtajuuttaan myös ”boxin” ulkopuolelta.
- Pidä hyvää huolta sekä fyysisestä että henkisestä hyvinvoinnistasi. Vaikka yksinäisyyden tunne, jatkuva stressi ja kiire piinaavatkin johtajaa työssään, ne eivät saa johtaa siihen, että johtaja alkaa laiminlyömään omaa elämän hallintaansa ja terveyttään. Yksinäisyyttä välttääkseen on hänen liiankin helppoa kaataa baarikaapin drinkkejä kurkkuunsa tyhjässä hotellihuoneessa tai paeta ryypiskelemään johonkin hämyiseen baariin, syödä kiireessä prosessoitua roskaruokaa, välttää aktiivista liikkumista tai kaipailla omantunnon tuskissa ja kyyneleet silmissä menetettyä perheaikaa. Tällainen toiminta pitkään jatkuessaan osoittaa itsensä halveksimista ja aloittaa lähtölaskennan kohti itsetuhoa. Johtajan pitääkin ottaa itseään niskasta kiinni ja kiskaista itsensä pois tästä tuhon kierteestä. Vaikka johtajan työ on henkisesti raskasta, hänen pitää huolehtia terveellisen ruoan syömisestä, riittävän unen ja levon saamisesta, terveellisestä liikunnasta, keskittyä johonkin innostavaan harrastukseen tai rentoutua hyvän musiikin, kirjan, elokuvan tai muun kulttuurin parissa. Johtajan on ymmärrettävä, että hänen pitää huolehtia myös itsestään, omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, sillä hänen vastuullaan voi olla kymmenien, satojen jopa tuhansien ihmisten hyvinvointi.
”Johtajan pitää tiedostaa yksinäisyyden tunteensa, mutta samalla myös hänen on kyettävä hallitsemaan se”
Kuten olen jo kirjoituksessani tuonut esille, johtaminen on usein hyvinkin yksinäistä työtä. Tämä asia nousee esille monille johtajille jopa hieman yllättävänä asiana. Tätä asiaa ei yhtään helpota johtajan kokemus siitä, että johtajana toimiessaan hän ei voi kyseenalaistaa omia esimiehiään, koska hän ei halua heidän alkavan kyseenalaistamaan omaa itseään. Samoin johtajan on vaikeaa antaa omien työntekijöiden epäillä hänen päätöksiään, koska hän ei halua heidän tietävän hänen olevan epävarma itsestään. Nämä kaikki epäilyt ja luulot lisäävät johtajan yksinäisyyden tunnetta ja sen mukanaan tuomia paineita. Mutta onko asian pakko olla näin? Minä itsekin tiedän, että johtaminen nykyisessä jatkuvien muutosten maailmassa on rankkaa. Useimmat johtajat ansaitsevat palkkansa, koska he pyrkivät antamaan työlleen kaikkensa. ”Yksinäisyys kuuluu johtajuuteen”, sanotaan, mutta kuten edellä toin jo esille, sitä tunnetta on mahdollista myös helpottaa. Johtajan pitää tiedostaa yksinäisyyden tunteensa, mutta samalla myös hänen on kyettävä hallitsemaan se. Hänen kannattaa myös keskustella asiasta muiden ihmisten kanssa. Näin hän tulee huomaamaan, että monet hänen kollegansa kokevat samanlaista yksinäisyyttä itsekin. Tämän jälkeen hän itsekin pian löytää oman polkunsa ulos yksinäisyyden sokkeloisesta viidakosta
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi