Viimeisten vuosikymmenien aikana on tehty lukuisia listauksia siitä, mitkä asiat tekevät johtajasta hyvän johtajan. Itsekin olen tällaisiin listauksiin ”syyllistynyt”. Olen kuitenkin pikkuhiljaa tajunnut, että näiden listojen tekeminen on aivan turhaa puuhaa, sillä on olemassa monia erilaisia johtamistyylejä ja taitoja, jotka tekevät johtajasta hyvän johtajan. Nämä taidot ja tyylit ovat usein tilanne- ja asiakohtaisia, joten yhtä täydellistä listaa on aivan mahdotonta rakentaa. Viime aikoina monissa tutkimuksissa ja selvityksissä on kuitenkin noussut esille empatian merkitys yhtenä tärkeimmistä johtamistaidoista. Tästä hyvänä osoituksena on se, että Maailman Talousfoorumi WEF nosti raportissaan 2020 empatian yhdeksi yrityksen tärkeimmistä menestystekijöistä. WEF:n mukaan empaattinen yritys peittoaa kasvussa ja tuottavuudessa tavallisen yrityksen mennen tullen. Tätä samaa vahvistaa esimerkiksi tänä vuonna julkaistun norjalaisen BI Norwegian Business School:n selvitys. Siinä todetaan, että työntekijät sitoutuvat omaan työhönsä paremmin ja tekevät työtään tehokkaammin silloin, kun heidän esihenkilönsä johtavat empaattisesti ja myötätuntoisesti kyeten myös näyttämään enemmän itsestään ja osoittamalla ymmärrystään työntekijöilleen. Tässä yhteydessä halu kuunnella sekä kyky olla läsnä nousevat korkealle.
”Johtajan pitää kyetä olemaan empaattinen myös itselleen”
Empaattisia johtajia siis tarvitaan yhä enemmän, mutta se ei vielä riitä. On tärkeää muistaa, että empaattiseksi johtajaksi tullakseen, johtajan pitää kyetä olemaan empaattinen ja myötätuntoinen myös itselleen. Tämä asia tuntuu usein vielä unohtuvan puhuttaessa empatiasta. Suomen kielessä käytetään tällöin sanaa ”itsemyötätunto”, joka sanana on ehkä vielä hieman kökkö, vaikka asia itsessään onkin tärkeä. Mitä sitten itsemyötätunnolla oikein tarkoitetaan? Yksinkertaisesti sanottuna itsemyötätunto tarkoittaa sitä, että me tarkastelemme ja arvioimme itseämme samoin kuin itse toimimme tarkastellessamme omaa ystäväämme tai kollegaamme. Tärkeintä itsemyötätunnossa on ajatus siitä, että kohtelemme itseämme niin kuin kohtelemme lähellämme olevia ihmisiä. Käytännössä tämä tarkoittaa lämminhenkistä, rohkaisevaa ja ystävällistä suhtautumista omaan itseemme. Periaatteessa tämä varmaankin kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta, mutta käytännössä se on usein yllättävänkin vaikeaa. Itsemyötätuntoa tutkineen Kristin Neffin mukaan itsemyötätunnon kolme ydinelementtiä ovat ystävällisyys omaa itseään kohtaan, ihmisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokeminen sekä tietoisen läsnäolon taito. Itsemyötätunnon kokemisella on meille ihmisille paljon hyötyä. Sen avulla me kykenemme hillitsemään omia liioiteltuja reaktioitamme sekä tarkastelemaan omia ajatuksiamme eri näkökulmista myös silloin, kun meidän tekisi mieli toimia impulsiivisesti, äkkipikaisesti tai omien arvomme vastaisesti. Täytyy kuitenkin muistuttaa, että itsemyötätuntoon liitetään usein monia väärinkäsityksiä, kuten esimerkiksi ajatus itsemme näkemisestä vaaleanpunaisten linssien läpi. Itsemyötätunto ei kuitenkaan ole heikkoutta sallia itsellemme asioita ilman mitään itsekuria, vaan ajatuksena on se, että kohtaamme todellisuuden sellaisena kuin se itse kullekin näyttäytyy. Itsemyötätuntoa voidaan pitää resilienssin perustana. Sen avulla me kykenemme kehittämään rohkeutta kohdata elämän välillä kovaakin todellisuutta.
”Itsemyötätunnon merkitys johtajuudessa korostuu etenkin kovina aikoina, kun johtaja joutuu tekemään monia vaikeita päätöksiä”
Meille kaikille kyvystä itsemyötätuntoon on paljon myönteisiä puolia, mutta johtajuudessa sitä voidaan pitää yhtenä johtajuuden perusasioista. Itsemyötätunnon merkitys johtajuudessa korostuu etenkin kovina aikoina, kun johtaja joutuu tekemään monia vaikeita päätöksiä. Sen avulla johtaja kykenee haasteita kohdatessaan tarkastelemaan omaa toimintaansa ei ylikriittisesti tai raa’an murskaavasti vaan ennemminkin rakentavalla ja myönteisyyttä korostavalla asenteella. Näin hän kykenee rakentamaan valmiuksiaan navigoida maailmassa, joka on täynnä haasteita ja ennalta arvaamattomia tilanteita.
Seuraavassa ajattelin tuoda esille viisi käytännöllistä tapaa, joiden avulla jokainen johtaja voi rakentaa itselleen itsemyötätuntoisempaa ajattelumallia ja samalla toimia esimerkkinä muille, kuten esimerkiksi kollegoilleen ja työntekijöilleen. Ensimmäiseksi otan esille jo aikaisemmin mainitsemani perusasian, josta on hyvä lähteä liikkeelle, eli kohtele itseäsi samoin kuin kohtelisit omia ystäviäsi. Me kaikki teemme joskus virheitä. Tämä on yksinkertainen totuus. Virheetöntä ihmistä ei ole, eikä koskaan tule olemaankaan maailmassa! Tämän asian tunnustettuamme, tärkeintä ei ole niinkään virheet, joita teemme, vaan miten me suhtaudumme tekemiimme virheisiin. Kun me teemme jonkun virheen, kannattaa meidän tällöin vetää muutama kerta syvään henkeä ja kysyä itseltämme: ”Mitä minä sanoisin ystävälleni, kumppanilleni tai lapselleni, jos he tuntisivat sen tunteen, mitä minä tunnen nyt?” Tämän jälkeen ehkä koemme olomme hiukan lohdullisemmaksi. Tämä perustuu siihen, että meillä ihmisillä on taipumista olla itsellemme paljon ankarampia kuin muille ihmisille. Liiallinen itsekriittisyys ei ole mikään hyvä lähtökohta omien toimien tarkastelemiselle ja analysoinnille.
Toiseksi, hyväksy että epäonnistuminen kuuluu osana elämään ja se on oleellinen osa oppimisprosessia. Virheiden tekeminen ja epäonnistumiset ovat hyviä opettajia. Ilman tekemiämme virheitä emme oikeastaan opi mitään. Meille kaikille on kuitenkin tuttua, että yritämme kohentaa huonoa oloamme kritisoimalla itseämme tai yrittämällä kaikin keinoin ulkoistaa vastuumme muualle. Mutta jos sallisimme itsemme hetken pysähtyä pohtimaan epäonnistumistamme ja pyrkisimme ymmärtämään omaa tuskaamme ilman että tuomitsisimme itsemme tai etenkin mahdolliset syyttömät osapuolet, voisi tämä asennoituminen opettaa meidät ”nousemaan lattiasta” paljon nopeammin. Epäonnistumisen hetkellä meidän on tärkeää pyrkiä havainnoimaan omia reaktioitamme tilanteeseen, tunnustamaan kokemamme tunteet, tunnistamaan niiden voiman sekä siirtyä eteenpäin. Pettymykset usein ovat loistavia lähteitä menestymiselle. Sitä paitsi näin toimimalla myös virheiden korjaaminen sekä niiden uudelleentekeminen hoituu nopeammin ja vaivattomammin.
Kolmanneksi, haasta oma sisäinen kritiikkisi. Liian moni meistä luulee, että itsekriittisyys on hyödyllinen asia. Tiettyyn rajaan saakka asia voikin olla näin, mutta tämän rajan yli on liiankin helppo mennä. Perustelemme itsekriittisyyttämme sillä, että se motivoi meitä parempiin suorituksiin, estää liiallisen omahyväisyyden tunteen nousun sekä pitää meidät jatkuvasti varpaillamme. Tosiasiassa se voi vähentää motivaatioamme ja tekee meidät liian aroiksi lähtemään pois mukavuusalueeltamme. Liiallinen itsekriittisyys pitää kyllä meidät ulkona harmeista ja pettymyksistä, mutta toisaalta se tekee meistä ylivarovaisia ja kaikkia järkeviäkin riskejä kaihtavia ihmisiä. Näin ollen on hyvä miettiä, että tarjoaako sisäinen kritiikkimme rakentavia neuvoja vai estääkö se meitä tekemästä parhaamme?
Neljänneksi, hallitse tunteitasi, mutta älä yritä tukahduttaa niitä. Meidän ei kannata hävetä omia tunteitamme, koska niissä ei ole mitään häpeämistä. Me emme kykene valitsemaan sitä, mitä me tunnemme. Tunteet parhaimmillaan pitävät meidät ulkona harmeista, mutta joskus ne räiskyvät liiankin paljon ja kestävät liian pitkään. Tämän takia meidän on tärkeää tunnistaa omat tunteemme ja hyväksyä, että on aivan normaalia kokea niin kuin silloin koemme. Tämän tunnustaminen saa meidät usein tuntemaan olomme paremmaksi. Sen sijaan jos me olemme vihaisia itsellemme, syyllistämme itseämme, tuomitsemme itsemme tai pidämme itseämme luusereina, olemme kyvyttömiä rohkaisemaan itseämme ja oppimaan mitään uutta ja järkevää.
Viidenneksi, opettele antamaan anteeksi itsellesi. Kun asiat menevät huonoon suuntaan, itsemyötätuntoiset ihmiset kykenevät näkemään heikkoutensa ja virheensä asioina, joita on mahdollista korjata. Näin he ovat valmiita myös korjaamaan niitä. Tämän takia meidän on paljon tärkeämpää keskittyä huomaamaan saavuttamiamme pieniäkin positiivisia muutoksia ja edistysaskeleita kuin läksyttää itseämme tekemistämme virheistä tai itsestämme havaitsemistamme heikkouksista. Meidän on tärkeä olla itsellemme armollisia ja kyetä antamaan anteeksi.
”Itsemyötätunnosta on huomattavia hyötyjä paitsi meille kaikille niin johtajille erityisesti”
Monissa tutkimuksissa on tuotu esille, että itsemyötätunnosta on huomattavia hyötyjä paitsi meille kaikille niin johtajille erityisesti. Tutkimusten mukaan itsemyötätunnon hyödyt liittyvät useisiin tärkeisiin johtajuustaitoihin kuten esimerkiksi
- Tunneäly. Tutkimukset osoittavat, että niillä ihmisillä, jotka harjoittavat itsemyötätuntoa, on enemmän tunneälyä, kykenevät ärsyyntyneinä pitämään paremmin malttinsa, ovat onnellisempia sekä ovat yleisesti ottaen positiivisimpia kuin ne ihmiset, joilla itsemyötätunnon taidot eivät ole kehittyneitä.
- Resilienssi. Itsemyötätuntoisilla ihmisillä on yhtä korkeat ammatilliset ja henkilökohtaiset standardit kuin niillä ihmisillä, joilla itsemyötätunto puuttuu. Sen sijaan näiden ihmisten ero näkyy siinä, että itsemyötätuntoiset ihmiset paljon vähemmän kuin muut suhtautuvat liiallisen ja turhan negatiivisesti itseensä silloin, jos he eivät koe kykenevänsä saavuttamaan omia standardejaan. Itsemyötätunto antaa tukea silloin, kun ihminen pyrkii selviämään takaiskuistaan, saavuttamaan uudelleen tasapainon elämäänsä sekä jatkamaan toimintaansa mahdollisimman tehokkaasti.
- Kasvusuuntautunut ajattelutapa. Itsemyötätuntoiset ihmiset ovat vahvasti suuntautuneet kohti jatkuvaa henkilökohtaista kasvua. He eivät välttele kohtaamiaan haasteita, vaan he pyrkivät tarvittaessa muokkaamaan suunnitelmiaan niin, että he kykenevät saavuttamaan tavoitteensa mahdollisimman hyvin.
- Tinkimättömyys. Tutkimukset osoittavat vahvan yhteyden itsemyötätunnon, tunnollisuuden ja vastuullisuuden välillä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että itsemyötätunto mahdollistaa johtajien vastuullisen ja moraalisen toiminnan myös silloin, kun heidän pitää tehdä hyvin vaikeita ja monimutkaisia päätöksiä.
- Kyky myötätuntoon. Itsemyötätunto ja myötätunto ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Olemalla hyväntahtoinen itselleen ja pidättäytymällä tuomitsemasta itseään on hyvää harjoitusta siihen, että tällöin ihminen kykenee kohtelemaan myös muita ihmisiä myötätuntoisesti. Johtajat, jotka pystyvät suuntaamaan myötätuntoa sekä itseensä että muihin ihmisiin kykenevät rakentamaan luottamusta ja psykologista turvallisuutta työntekijöihinsä. Tämä luo edellytyksiä korkeampaan sitoutumiseen niin työhön kuin organisaatioon sekä tehokkuuden ja tuottavuuden kasvuun niin tiimeissä kuin myös koko organisaatiossa.
- Estää empatiauupumuksen. Empatiauupumus kuvaa tilanteita, joissa ihminen jakaa empatiaa muille yli oman jaksamisensa rajojen. Yliempaattisuus johtaa ihmisen väsymiseen ja lopulta hänen uupumiseensa. Yliempaattinen ihminen kyllä huomioi toisten tarpeita, mutta unohtaa tai ei jaksa huomioida omia tarpeitaan. Itsemyötätuntoa harjoittamalla ihminen kykenee estämään empatiauupumuksen syntymisen. Johtajan on työssään tärkeää muistaa, että usein haastavia ja hankalia päätöksiä tehdessään hän ei voi miellyttää kaikkia, vaikka kuinka haluaisikin tehdä niin. Liiallinen empatian kokeminen aiheuttaa hänelle jaksamisongelmia ja amputoi hänen päätöksentekokykyään. Itsemyötätunnon avulla hän kykenee hallitsemaan kokemansa empatian määrää.
”Itsemyötätuntoa kokeva johtaja johtaa myös omaa työyhteisöään empaattisesti ja myötätuntoisesti”
Johtajana toimiminen on haastavaa työtä. Haasteellisina aikoina se muuttuu usein vielä haastavammaksi johtajan joutuessa tekemään monia vaikeita päätöksiä, joiden vaikutukset usein ulottuvat lukuisiin muihinkin ihmisiin ja heidän elämäänsä. Kohdatessaan näitä haasteellisia tilanteita johtajan olisi toisinaan liiankin helppoa lamaantua hiipivän pelon ja kasvavan epäilyn omiin kykyihin noustessa hänen mieleensä. Jotta johtaja pääsisi eroon näistä toimintaa lamaannuttavista ja epävarmuutta lisäävistä tunteista, tarvitsee hän henkistä selkeyttä, emotionaalista tasapainoa, mielenlujuutta sekä selkeää visiota. Tässä suurena apuna voidaan pitää kirjoituksessani käsittelemääni ja usein niin väärin ymmärrettyä itsemyötätuntoa. Itsemyötätuntoa harjoittamalla ja sitä hyödyntämällä johtajalla on mahdollista lisätä voimiaan ja kykyjään toimia tehokkaana ja toimintakykyisenä johtajana myös haastavissa tilanteissa. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, itsemyötätuntoa kokeva johtaja johtaa myös omaa työyhteisöään empaattisesti ja myötätuntoisesti, mikä taas lisää työntekijöiden työhyvinvointia, viihtyvyyttä ja sitoutumista työhönsä. Näin työn tehokkuus ja tuottavuus lisääntyvät. Lopulta siis koko organisaatio menestyy.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi