”Johtaminen on asenne!”

Olen monien konsultti- ja yritysvalmentajavuosieni aikana havainnut, että yllättävän moni johtaja ja esimies ei tiedosta, miten paljon hänen oma asenteensa niin johtamiseen kuin elämään yleensä vaikuttaa hänen työyhteisössään ja lähipiirissään muihin ihmisiin. Moni johtaja ei tunnu ymmärtävän, että hänen esimerkkinsä näkyy nopeasti muiden ihmisten käyttäytymisessä. Tällä tarkoitan sitä, että johtajan asenne tarttuu hyvin nopeasti muihin ihmisiin, niin hyvässä kuin huonossa. Näin parhaimmillaan, tai päinvastoin pahimmillaan, johtajan esimerkki määrittelee työyhteisön työilmapiirin laadun, työtyytyväisyyden sekä lopulta työhyvinvoinnin tason. Tämän vuoksi onkin hyvä, että asennejohtamisesta on alettu puhua yhä enemmän. Suomessa asennejohtamisesta on kirjoittanut mm. Marjo Huhtala mainiossa ”Asennejohtaja – Arjen työkalut esimiehille” –kirjassaan. Muun muassa tämä kirja onkin toiminut hyvänä innoittajana tälle kirjoitukselleni.

Tähän alkuun on ensimmäiseksi todettava, että vaikka me puhumme paljon asenteesta, välttämättä termi ”asenne” ei ehkä avaudu kaikille oikealla tavalla. Tämän vuoksi onkin ehkä tarpeen hieman avata tuota käsitettä. Psykologien mukaan asenteella tarkoitetaan ” käyttäytymiseen vaikuttavia positiivisia tai negatiivisia tunteita, uskomuksia ja aikomuksia”. Useimmat ihmiset tiedostavat, jos he eivät voi hyvin tai heillä on nälkä, mutta vain harvat ovat kehittäneet tunneälynsä sellaiselle tasolle, jossa he tunnistaisivat oman asenteensa kussakin tilanteessa ja sen kuinka heidän asenteensa vaikuttaa heihin itseensä ja muihin ihmisiin. Yksi suurimmista lahjoista, joita johtaja voi antaa tiimilleen, on tiedostaa ja ymmärtää oman asenteensa erityispiirteet sekä niiden vaikutukset ihmissuhteisiin, tiimin toimintaan sekä kaikkiin tiimin lähellä oleviin ihmisiin.

”Huono asenne näyttäytyy usein jatkuvana pessimisminä, laiskuutena, töykeytenä, juoruiluna, viivyttelynä tai negatiivisuutena ihmisiä ja uusia asioita kohtaan”

Asenteiden merkitys korostuu etenkin niiden johtajien takia, joiden asennetta voidaan kuvata sanalla ”huono”. Heidän huono asenteensa näyttäytyy usein joko jatkuvana pessimisminä, laiskuutena, töykeytenä, juoruiluna, viivyttelynä tai negatiivisuutena ihmisiä ja uusia asioita kohtaan. Jotkut huonot asenteet voivat syntyä myös epäonnistuneiden, tai ainakin epäonnistuneiksi koettujen, tilanteiden ja tapahtumien vuoksi. Tällaisia tilanteita on voinut tapahtua esimerkiksi johtajan kohdatessa sellaisia asiakkaita, esimiehiä tai työkavereita, jotka ovat jollain tavalla epäonnistuneet täyttämään hänen odotuksiaan.

”Huono asenne leviää ympärille kuin virus”

Suurin ongelma huonon asenteen omaavien johtajien kanssa on siinä, että huono asenne leviää ympärille kuin virus. Lisäksi ongelmana on leviämisen nopeus. Huono johtaja voi pilata työilmapiirin nopeasti heikentäen jokaisen työyhteisön jäsenen työtyytyväisyyttä ja –viihtyvyyttä radikaalisesti. Jo taloudellisesti ajatellen huonon asenteen omaavien johtajien rekrytoiminen ja palkkalistoilla pitäminen on organisaatioille huono sijoitus. Tämä siksi, koska kun heidän asenteensa alkaa vaikuttaa työntekijöihin, leviää se nopeasti myös asiakastyöhön ja tuottavuuteen. Tällöin palvelun laatu heikkenee ja asiakkailla on tapana osoittaa tyytymättömyytensä jaloillaan eli siirtyä sellaisen organisaation asiakkaiksi, jotka kohtelevat heitä arvostaen.

”Positiivinen asenne kuvaa oletusta siitä, että pohjimmiltaan asiat yleensä menevät hyvin”

Yleisesti ottaen tarkasteltuna positiivinen asenteen perustana on oletus siitä, että loppujen lopuksi kaikki asiat yleensä sujuvat hyvin. Positiivisuuteen kuuluu mukaan myös ajatus siitä, että jos asiat eivät jostain syystä onnistu, niin näistä haasteista voidaan kuitenkin ottaa oppia. Lisäksi positiivinen asenne kuvastaa tervettä optimismia oman organisaation, tiimin, ihmisen itsensä ja yleisesti ottaen elämän tulevaisuudesta.  Positiivinen asenne liittyy hyvään johtajuuteen ainakin neljällä eri tavalla. Ensimmäiseksi, huippujohtajat ajattelevat positiivisesti ja kohdistavat katseensa kohti tulevaisuutta. Kun keskinkertaiset johtajat ajattelevat nykyhetkeä ja pohtivat välittömien tarpeiden tyydyttämistä, niin hyvät johtajat ajattelevat, missä he haluavat olla viiden ja kymmenen vuoden kuluttua. Saatuaan mieleensä selkeä kuvan tulevaisuudesta, he ryhtyvät tekemään tehokkaasti työtä sen eteen, että tuo visio toteutuu myös käytäntöön.

Toiseksi, hyvillä johtajilla on kyky innostaa muita ihmisiä, kuten työntekijöitään, ystäviään, asiakkaitaan, yhteistyökumppaneitaan ja jopa omaa perhettään. Tämä kyky perustuu siihen, että he ovat myös itse herkkiä inspiroitumaan. He ovat innoissaan mahdollisuudesta luoda mahtava tulevaisuus niin itselleen kuin myös muille lähellään oleville ihmisille. Positiivinen asenne saa heidät itsensä ja muut ihmiset yrittämään parhaansa.

Kolmanneksi, hyvät johtajat ovat optimistisia. He näkevät tilaisuuksia ja mahdollisuuksia kaikissa asioissa ja tilanteissa, joita he kohtaavat. Heille ei mikään asia tunnu etukäteen olevan mahdoton toteuttaa, vaikka ”tavallinen ihminen” ehkä näin kokisikin. He etsivät hyvää jokaisesta tilanteesta ja ihmisestä. Heille ”epäonnistuminen” ei merkitse tappiota, vaan he pitävät niitä enemmänkin ”kokemuksina, joista pitää ottaa oppia”. Näin he eivät toista samoja virheitä uudelleen.

Neljänneksi, hyvillä johtajilla on kaikissa elämänsä osa-alueissa asioille selkeä merkitys ja tarkoitus. Heillä on selkeät, kirjoitetut tavoitteet ja suunnitelmat, joiden eteen he työskentelevät joka päivä. Heille on selvää, minne he ovat menossa ja mitä heidän täytyy tehdä päästäkseen perille. Hyvien johtajien toiminta on tarkoituksellista ja päämäärätietoista. Tämän takia he saavuttavatkin viisi- tai jopa kymmenenkertaisia tuloksia verrattaessa heitä keskivertoihmisiin, jotka keskittyvät toimimaan päivä kerrallaan –moodilla huolehtimatta tulevaisuudesta.

”Positiivinen asenne heijastuu ja leviää koko organisaatioon ja luo sinne tekemisen kulttuurin”

Kaikille positiivisen asenteen omaavat johtajat tiedostavat hyvin, että positiivinen asenne heijastuu ja leviää heidän esimerkkinsä kautta koko organisaatioon ja luo sinne kulttuurin, missä työntekijöiden on mukava tulla työpaikalle samalla jakaen tätä positiivista asennetta eteenpäin. Johtajien on mahdollista heijastaa tätä asennetta mm. seuravilla tavoilla:

1. Kehitä positiivinen visio! Ne johtajat, jotka omaavat oikean asenteen, luovat organisaatioonsa positiivisen tulevaisuuden vision. Lisäksi heillä on vahva usko tuon vision toteutumiseen.
2. Aseta selkeät tavoitteet ja toimi joka päivä niin, että yhteinen visio toteutuisi! Johtajan pitää olla omissa päätöksissään ja toimissaan selkeän  johdonmukainen, jotta tavoitteet saavutettaisiin ja visio toteutuisi.
3. Vakuuta itsesi ja muut ihmiset positiivisilla ajatuksilla ja sanoilla! On mahdotonta ajatella käyttämättä sanoja. Johtajan on tiedostettava, että ne sanat, mitä ajattelemme ja sanomme itsellemme, luovat omat tunteemme ja asenteemme. Negatiiviset ilmaisut luovat huonoa asennetta ja positiiviset ilmaisut taas hyvää ja myönteistä asennetta. Erityisesti tämä korostuu silloin, kun näitä sanoja käytetään muiden ihmisten kanssa kommunikoidessa. Näin johtajan onkin opittava valitsemaan sanansa oikein!
4. Valitse seurasi hyvin! On hyvin vaikeaa ajatella negatiivisesti työstä ja elämästä yleensäkin, jos seurustelee positiivisesti ajattelevien ihmisten kanssa. Sama tietenkin toimii myös toisinpäin. Jos kuitenkin joskus joutuu tekemisiin negatiivisten ihmisten kanssa, on pyrittävä siihen, että ei saa liikaa antaa heidän vaikuttaa omiin asenteisiin. Johtajan pitääkin olla tarkkana, keiden seurassa hän viettää aikaansa ja varsinkin keitä hän valitsee lähimmiksi työkavereikseen.
5. Korosta johtamisessa enemmän työhön liittyvää vastuuta kuin tarrautumista työntekijöiden tehtäväkuvauksiin! Työpaikoilla on liiankin helppoa sanoa: ”Tuo ei kuulu minun työhöni!” Tämä vastaus on erittäin tehokas keino siihen, että tiimin ja organisaation toimintaa ei kyetä kehittämään. Pahimmillaan se voi johtaa siihen, että jotkut tärkeätkin tehtävät jäävät kokonaan tekemättä. Tällä taas voi olla todella suuret vaikutukset organisaation sisäiseen tai ulkoiseen asiakastyöhön. Johtajan pitää muistuttaa kaikkia työntekijöitä siitä, että vaikka joku tehtävä tai työvaihe ei välttämättä kuuluisikaan jonkun yksittäisen työntekijän työkuvaan, on jokaisella työntekijällä kuitenkin vastuu sen toteutumisesta.
6. Muista välillä myös ottaa rennosti ja hassutella! Hyvä huumori vie usein myös haastavia ja vaikeiksi koettuja asioita ja tilanteita eteenpäin. Tämän takia johtajankin pitää omata huumorintajua, osata nauraa eikä ottaa itseään liian vakavasti. Välillä pitää jopa sallia olevansa muiden huumorin kohteena! Se, että osaa nauraa itselleen, on hyvän itsetunnon merkki.
7. Tee sitä, mitä rakastat! Jos ihminen tekee sitä, mitä rakastaa, ei hänen tarvitse pakottaa itseään menemään työhön. Johtajan on helppo omaksua positiivinen asenne, jos hänellä on intohimo siihen, mitä hän tekee.
8. Pidä itsesi fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa! Terveelliset elämäntavat sekä hyvä fyysinen ja henkinen kunto saavat ihmisen tuntemaan olonsa hyväksi. Kun ihminen näin kokee, johtavat hyvästä olosta kumpuavat positiiviset tuntemukset ja ajatukset positiiviseen elämänasenteeseen. Johtajan pitää muistaa, että tärkeät päätökset edellyttävät sitä, että hänen pitää olla tarpeeksi hyvässä kunnossa kyetäkseen tekemään juuri niitä oikeita päätöksiä.
9. Pyri keskittymään työaikana työhösi ja sen tuloksiin! Kaikki ihmiset, niin myös johtajat, ovat joskus kokeneet omasta henkilökohtaisesta elämästä kumpuavia ongelmia, jotka pyrkivät vaikuttamaan merkittävästi heidän mielialaansa. Nämä ongelmat voivat joskus turhankin helposti heijastua työhön ja työpaikan ihmissuhteisiin. Tässä usein paikkansa pitääkin vanha hokema: ”Älä vie henkilökohtaisia ongelmiasi työhön tai työasioitasi kotiin”. Johtajan onkin keskityttävä saamaan aikaan positiivia tuloksia työssään ja jättämään henkilökohtaisten ongelmien hoitaminen muualle kuin työpaikalle.
10. Keskity kuuntelemaan muita ihmisiä! Jos johtaja kykenee kuuntelemaan ja havainnoimaan muita ihmisiä, pystyy hän myös näkemään oman työyhteisönsä ja tiiminsä mielialat ja työyhteisössä vallitsevan moraalin. Jos työyhteisön jäsenillä on jostain syystä mielialat alhaalla, voi se heijastua myös johtajan omaan asenteeseen ja sitä kautta johtamiseen. Tällöin ”pahan kierre” on valmis. Sama tietenkin voi tapahtua myös päinvastaisessa tilanteessa, jolloin lopputuloksena on ”hyvän kierre”. Kuuntelemalla, havainnoimalla ja omien tuntemuksiensa kautta johtaja kykenee päättämään, millaisia keinoja hän voi ottaa käyttöönsä joko parantaakseen työilmapiiriä tai ylläpitääkseen työyhteisönsä positiivista asenneilmastoa.

”Positiivisella asenteella on myönteinen vaikutus koko organisaation toimintaan”

Asennetta voidaan pitää yrityskulttuurin salaisena ainesosana, jonka mittaaminen on valitettavasti lähes mahdotonta. Se on kuitenkin selvää, että jos omassa organisaatiossa toimitaan positiivisella asenteella tehokkaan toimintaa tukevan yrityskulttuurin sateenvarjon alla, on siihen kilpailijoiden vaikea vastata. Jotkut jopa sanovat, että asenne merkitsee kaikkea, mutta ehkä tässä on hieman liioittelua. Se on kuitenkin selvää, että positiivisella asenteella on myönteinen vaikutus organisaation tuottavuuteen, laatuun, asiakaspalveluun, innovaatioiden syntymiseen sekä henkilöstön ja asiakkaiden kokemaan tunnesiteeseen, jota he tuntevat organisaatiota kohtaan.  Paras asia asenteessa on kuitenkin siinä, että meillä kaikilla on mahdollisuus hallita sitä. Tämä on selkeä valinta, jonka me itse teemme. Itävaltalainen psykiatri Viktor Frankl sanoi aikoinaan mainiosti: ”Meidän suurin vapautemme on vapaus valita oma asenteemme”. Tunneälyn avulla meillä on kyky ymmärtää, että se mitä tapahtuu meille, ei päätä meidän asennettamme, vaan se, miten päätämme vastata kohtaamiimme tilanteisiin ja asioihin. Meillä on siis vapaus valita otammeko asiat ja tilanteet vastaan negatiivisesti huonolla asenteella vai kohtaammeko ne positiivisesti hyvällä asenteella. Toivottavasti valitsemme oikein.

Esa Lehtinen

Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi