Hyvä itseluottamus on, itsetuntemuksen ohella tai oikeastaan jo siihen liittyvänä, johtajuuden kulmakivi. Johtajaa voidaan valmentaa olemaan tehokas ongelmanratkaisija, tekemään päätöksiä, olemaan entistä parempi viestijä, mentori ja valmentaja, kantamaan vastuunsa ryhmänsä toiminnasta unohtamatta monia muita tärkeitä johtajuuteen kuuluvia asioita, mutta ilman hyvää tervettä itseluottamusta nämä asiat jäävät puolitiehen. Tällaista johtajaa voidaan hyvin kutsua nimellä ”tittelijohtaja”, koska teknisesti ehkä hän hallitsee
”Ilman tervettä itseluottamusta johtajalla on vaikeaa luoda luottamusta muihin ihmisiin ja johtaa heitä”
asiansa, mutta ilman tervettä itseluottamusta hänellä on vaikeaa luoda luottamusta muihin ihmisiin ja johtaa heitä. Amerikkalainen johtamiseen erikoistunut toimittaja Francesco Dao on sanonut asiasta hyvin: ”Jos yrittää opettaa johtajuutta ilman, että ensin rakentaa johtajan itseluottamusta, on se aivan sama asia kuin rakentaisi taloa, jossa perustukset ovat irtohiekalla. Sillä voi olla upeanvärinen maalipinta, mutta perustaltaan se on erittäin hutera.” Johtaja voi kyllä kehuskella muille osallistuneensa moniin johtamiskoulutuksiin ja –kursseille, mutta saatu oppi on ainoastaan ulkokohtaista ilman, että hän kykenee soveltamaan sitä omaan elämäänsä ja toimintaansa.
”Aloitin muutama vuosi sitten noin vuoden kestävän esimiesvalmennusprojektin eräässä suuressa asiantuntijaorganisaatiossa. Valmennuksen alussa, tauon aikana, minun seuraani tuli eräs osallistuja, joka esitteli itsensä erään osaston päälliköksi. Hän kertoi käyneensä lukuisia johtamisvalmennuksia, mm. johtamisen erikoisammattitutkinnon, ja lukuisia muita alan koulutuksia. Omasta mielestään hän tiesi asiasta paljon ja hän piti itseään hyvänä esimiehenä. Tähän kyseiseen valmennukseen kuului mukaan myös osallistujien arviointeja, joissa arvioitiin heidän edistymistään esimiehinä ja kollegoina. Ensimmäisessä arvioinnissa tämä em. esimies sai varsin murskaavat arvioinnit alaisiltaan liittyen hänen toimintaansa esimiehenä ja johtajana. Esimies sai koosteen palautteistaan (tietysti nimettöminä) ja mitä tämä esimies tekikään. No, hän ensitöikseen pyysi omat suorat alaisensa osaston neuvotteluhuoneeseen, otti palautekoosteen esille, luki kohta kerrallaan kommentteja läpi ja kysyi tiukasti alaisiltaan: ”kuka teistä kirjoitti minusta näin!” Tällä tavoin hän hyvin osoitti, että huolimatta lukuisista käymistään johtamisvalmennuksista, oppi ei ollut mennyt perille ja asioita sisäistetty.”
”Itseluottamusta on mahdollista myös kehittää”
Mitä sitten itseluottamuksella tarkoitetaan? Erään määritelmän mukaan itseluottamus on sitä, että ihmisellä on uskoa siihen, että hän suoriutuu tai selviytyy hyvin siitä, mihin ryhtyy tai joutuu. Lisäksi ihmisellä on itseluottamusta käsittää omat hyvät ja huonot puolensa. Tämä tarkoittaa sitä, että hänellä on varmuus omasta arvostaan ja pätevyydestään. Itseluottamus ei kuitenkaan ole mikään ikuisesti pysyvä olotila, vaan se vaihtelee elämäntilanteiden ja –kokemusten mukaan. Sitä on mahdollista myös kehittää. Tässä yhteydessä on hyvä myös erottaa toisistaan itsetunto ja itseluottamus, jotka usein sekoitetaan keskenään, vaikka ne eivät ole aivan sama asia. Itseluottamuksella tarkoitetaan uskoa siihen, että ihminen suoriutuu tai selviytyy hyvin siitä, mihin ryhtyy, kun taas itsetunnossa on kyse omasta sisäisestä käsityksestä vahvuuksineen ja heikkouksineen. Itsetunnoltaan vahva ihminen ei piittaa, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän uskaltaa olla oma itsensä. Ihminen, jolla on vahva itsetunto, ei välitä siitä, millaisena muut häntä pitävät, vaikka hän ei olisikaan taitava erilaisissa asioissa. Itsetunnoltaan heikko ihminen sen sijaan voi pahoittaa herkästi mielensä esimerkiksi satunnaisesta ulkonäön arvostelusta.
Itseluottamusta omaavat ihmiset käyttäytyvät itsevarmasti ja tavallaan säteilevät ”karismaa”, mikä heijastuu heidän ympärilleen. Työssään, ja miksei myös muussa elämässään, he uskaltavat esittää myös epäsuosittuja ja muiden vastustamia näkökantoja sekä puolustaa myönteisiä arvoja omista eduistaan piittaamatta. Päätöksenteossa itseluottamusta omaavat ihmiset ovat päättäväisiä ja kykenevät perusteltuihin ratkaisuihin huolimatta epävarmuudesta ja paineista.
”Tiina (nimi muutettu) oli palkattu talouspäälliköksi keskisuureen metallialan perheyritykseen. Taloudellisesti yrityksellä meni huonosti, myynti ”sakkasi” ja muutamat asiakkaat maksoivat laskunsa erittäin myöhässä. Tiina havaitsi, että myynnissä suurimpana ongelmana oli myyntiorganisaatiota johtava yrityksen myyntipäällikkönä toimiva Matti (nimi muutettu), joka oli myös toimitusjohtajan veli. Matti usein myöhästeli töihin tullessaan ja palavereihin saapuessaan. Lisäksi hän oli ”laiska” tekemään myyntiponnisteluita ja sopimuksia. Matti oli myös äkkipikainen luonteeltaan ja ”kova suustaan”, mikä taas aiheutti eripuraa hänen alaistensa keskuudessa ja vei tämän vuoksi tehokkuutta toiminnalta. Tiina otti asian esille oman esimiehensä, toimitusjohtajan eli Matin veljen, kanssa. Toimitusjohtaja ottikin asian tiukasti esille veljensä kanssa ja pikku hiljaa myyntiin saatiin ”ryhtiä”. Toinen asia, johon Tiina puuttui pontevasti, oli muutaman avainasiakasyrityksen suorittama hidas laskujen maksaminen. Hän havaitsi, että kahdessa yrityksessä johtajina toimivat olivat myös toimitusjohtajan henkilökohtaisia ystäviä. Taas Tiina nosti ”kissan pöydälle” oman esimiehensä kanssa. Pikkuhiljaa myös tässä asiassa tapahtui edistystä ja laskutus alkoi toimia paremmin kuin aikaisemmin.”
Näissä Tiinan esimerkeissä tuli hyvin esille se, että omaamalla hyvän itseluottamuksen pystyi hän nostamaan esille oman esimiehensä kanssa tälle hiukan ”hankalia” asioita. Tietysti vastavuoroisesti on todettava, että myös toimitusjohtajalla täytyy olla vahva
”Itseluottamus on huippusuoritusten välttämätön edellytys”
itseluottamus, jotta hän pystyi ottamaan vastaan ja keskustelemaan itselleen hankalista asioista. On kuitenkin hyvä muistaa se, että tämän kaltainen itseluottamus on huippusuoritusten välttämätön edellytys. Ilman sitä on täysin mahdotonta käydä kiinni vaikeisiin haasteisiin. Itseluottamus antaa juuri sitä varmuutta, jonka turvin ihminen voi ”puskea” työssään eteenpäin ja puuttua selviin epäkohtiin. Ainoastaan näin saadaan tulosta aikaan.
Kuten jo aikaisemmin tuli esille terve itseluottamus on sitä, että on aidosti sinut itsensä kanssa, eikä jatkuvasti mittaa itseään hyvä–huono -asteikolla. Itseluottamuksen kääntöpuolena voidaan pitää huonoa itsetuntoa, jota myös mm. narsistit pohjimmiltaan kokevat, mutta yhtä vaarallisena on pidettävä kolikon toista puolta, ylimielisyyttä, joka johtaa ylpistymiseen ja empatian kadottamiseen.
”Pauli (nimi muutettu) on suurehkon ict-yrityksen toimitusjohtaja. Ulospäin Pauli haluaa näyttää itsestään itsevarmaa kuvaa, vaikka hän kokeekin olevansa monissa asioissa varsin epävarma itsestään. Tämän ”heikon” puolen hän kuitenkin peittää karskiudellaan ja suorapuheisuudellaan. Pauli on varsin temperamenttinen persoona, joka ei pysty hallitsemaan tunteitaan ja oli usein käytökseltään varsin arvaamaton. Hänestä liikkuu yrityksessä monia tarinoita. Tässä on yksi tarina. Yrityksellä on oma ruokala, jossa Paulikin varsin usein käy ruokailemassa. Pauli on tarkka siitä, mitä hän syö ja esimerkiksi keitot ja kalaruoat ovat häneltä pannassa. Yleensä ruokalan keittiö varaakin Paulille, jos tietää hänen tulevan syömään, kala- ja keittopäivinä ruokavaihtoehdoksi esimerkiksi makkaraa tai lihapullia. Eräänä päivänä päivän pääruokana ollessa kalan, Pauli tuli hieman yllättäen ruokalaan syömään. Keittiöhenkilökunta oli luullut hänen olevan työmatkalla, eikä ollut varannut Paulille mitään vaihtoehtoruokaa. Pauli keräsi hihnalta ruokailuvälineet ja pyysi kalan vaihtoehdoksi jotain muuta. Keittiöhenkilökunnan kertoessa, että vaihtoehtoa valitettavasti ei ole, Pauli suuttui, alkoi kiroilla ja huutaa sekä paiskasi ruokailuvälineensä voimalla lattialle. Sitten hän poistui ruokalasta ulos marmattaen vielä mennessään. Paulin käytöstavat ovatkin yrityksessä jatkuva hermostuksenaihe. Siellä eletään eräänlaisessa pelon ilmapiirissä ja varsinkin hänen suorat alaisensa eli väliportaan esimiehet ovat jatkuvassa hermopaineessa hänen takiaan. Koskaan ei etukäteen tiedä, miten Pauli reagoi heihin. Kaikki riippuu Paulin mielialoista.”
”Työntekijät arvostavat työskentelyä sellaisen esimiehen kanssa, joka suhtautuu asioihin myönteisellä asenteella”
Terveen itseluottamuksen omaavan johtajan tunnistaa monella eri tavalla. Työpaikalla ollessaan hän yleisesti ottaen on hyväntuulinen ja peruspositiivinen. Hän suhtautuu positiivisesti kykyihinsä johtaa muita sekä käsitellä päivittäisiä asioita. Uusiin, hankaliinkin haasteisiin, tällaisella johtajalla on lähinnä ”voidaan tehdä”-asenne kuin ”ei onnistu”-asenne. Työntekijät arvostavat työskentelyä sellaisen esimiehen kanssa, joka suhtautuu asioihin myönteisellä asenteella.
Hyvällä itseluottamuksella varustetulla johtajalla on hyvät henkilösuhteet ympärillään oleviin ihmisiin. Hän on sosiaalinen ja pyrkii positiivisiin ja molempia osapuolia hyödyntäviin ihmissuhteisiin. Hän tuntee olonsa hyväksi, arvostaa ja kohtelee toisia ihmisiä hyvin ja vastavuoroisesti häntä kohdellaan hyvin. Lisäksi tällainen johtaja omaa hyvän huumorintajun. Hän voi nähdä huumoria joskus jopa haasteellisissakin tilanteissa ja hänellä on kyky laittaa asiat oikeaan perspektiiviin. Hän osaa myös nauraa usein jopa itselleen.
Terve itseluottamus tekee johtajan myös motivoituneeksi ja kunnianhimoiseksi. Hän kykenee asettamaan tavoitteita ja on hyvin motivoitunut saavuttamaan niitä. Hän uskoo, että hänen tekemänsä työ on tärkeää ja sillä on merkitystä paitsi omalle organisaatiolle, niin myös jopa koko maailmalle. Tämä hyvä motivaatio ja kunnianhimo antaa hänelle myös kyvyn tunnistaa menestyksen. Paitsi että hän etsii tilanteita, jolloin voi tunnistaa ja
”Terveellä itsetunnolla varustettu johtaja kykenee sekä antamaan että vastaanottamaan palautteita”
arvostaa muiden menestystä, hän kykenee myös itse ottamaan avoimesti vastaan kohteliaisuuksia ilman väheksymättä saavutustaan. Muutenkin terveellä itsetunnolla varustettu johtaja kykenee sekä antamaan että vastaanottamaan palautteita. Hän mielellään ottaa vastaan palautteita muilta ja laittaa myös toisten antamia ideoita käytäntöön. Tämän vastaanottokyvyn vuoksi ihmisillä on helppo tulla hänen luokseen esittämään ideoita ja antamaan palautetta myös hänen toiminnastaan. Tämä edesauttaa johtajan omaa kasvua ja kehittymistä.
Terveen itseluottamuksen omaava johtaja uskaltaa ottaa myös hallittuja riskejä. Hän kykenee ennakoimaan ja laskemaan, mitkä riskit kannattaa ottaa, mutta jos hän tekee virheitä, pystyy hän myös tunnistamaan ne, myöntämään virheensä ja samalla myös oppien niistä.
Johtajalla, jolla on hyvä, terve itsetunto, on myös hyvä itsetuntemus. Hän tiedostaa omat ydinarvonsa eli mitkä asiat ovat oikein ja mitkä ovat väärin. Vaikka hän on avoin muiden antamalle palautteelle, kykenee hän kuitenkin luottavaisesti muodostamaan asioista oman mielipiteensä ja valitsemaan oman toimintatapansa. Häntä on helppo seurata, koska hänen sanansa ja tekonsa ovat johdonmukaisia ja samassa linjassa.
”Hyväksi johtajaksi ei kukaan voi tulla ellei ensin hän omaa hyvää ja tervettä itseluottamusta”
Hyväksi johtajaksi ei kukaan voi tulla ellei ensin hän omaa hyvää ja tervettä itseluottamusta. Hyvä itseluottamus on tärkeää johtajalle siksi, koska omaamalla sitä hän osoittaa ympärillään oleville ihmisille, että asiat ovat hyvin hallinnassa. Terve itseluottamus kehittää myös johtajan itsevarmuutta sekä kykyä tiedostaa vahvuutensa ja rajansa. Hyvä puoli itseluottamuksessa on se, että sitä on mahdollista kehittää. Yleisesti ottaen itseluottamusta voidaan vahvistaa siten, että ihminen alkaa saavuttaa onnistumisen kokemuksia erilaisissa tilanteissa. Vähitellen tavoitteita hilataan hieman korkeammalle päästen näin ”onnistumisen kierteeseen”. Lähtökohdista riippuen joillakin ihmisillä tämän kierteen saavuttaminen kestää kauemmin, joillakin taas vähemmän aikaa.
Johtajuus on prosessi, jonka tarkoituksena on saada aikaan positiivisia muutoksia ja toisiin ihmisiin vaikuttamalla saavuttaa kannattavia tuloksia. Tehokas ja hyvä johtaminen on erityisen tärkeää organisaatioiden ylimmässä johdossa, mutta samoin myös kaikkien muidenkin organisaatioissa toimivien esimiesten on kyettävä johtamaan tehokkaasti. Kaikki organisaatiot tarvitsevat johtajia ja esimiehiä, jotka omaavat hyvän, terveen itseluottamuksen ja kykenevät näin toimimaan hyvinä johtajina.
Esa Lehtinen
Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse esa.lehtinen@kec.fi