Olen paljon puhunut tunneilmastosta ja sen my\u00f6nteisest\u00e4 vaikutuksesta organisaation tuottavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. Lyhyesti kerrottuna tunneilmastollahan kuvataan ty\u00f6yhteis\u00f6n ilmapiirin laatua, ty\u00f6tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden yhteishenke\u00e4. Monissa tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 positiivinen tunneilmasto nostaa organisaation tuottavuutta ja tehokkuutta, kun taas tunneilmaston negatiiviset piirteet laskevat sit\u00e4. Organisaation ilmapiiri selitt\u00e4\u00e4 jopa 20 \u2013 30 % organisaatioiden taloudellisesta tuloksesta. Lis\u00e4ksi tyytyv\u00e4inen ty\u00f6ntekij\u00e4 tuottaa organisaatiolle 40 % enemm\u00e4n kuin tyytym\u00e4t\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ei luulisi olevan aivan sama, millainen tunneilmasto organisaatiossa vallitsee.<\/p>\n
Organisaatiolla voi olla vaikka kuinka upea toiminta-ajatus, hyvin kirjoitetut arvot, selke\u00e4 visio ja loistava strategia, mutta siit\u00e4 huolimatta asiat eiv\u00e4t siell\u00e4 toimi. Ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t koe em. perusasioita omikseen eiv\u00e4tk\u00e4 jaksa innostua niist\u00e4. Voidaankin sanoa, ett\u00e4 jos organisaatioiden ylevien korulauseilla ilmaistujen tavoitteiden ja todellisuuden v\u00e4lill\u00e4 on suuri kuilu, syntyy organisaation sis\u00e4ll\u00e4 \u201dtunnesaastetta\u201d, joka voi n\u00e4ky\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n keskuudessa kyynisyyten\u00e4, negatiivisena asenteena, kiukkuna tai jopa ep\u00e4toivona. T\u00e4ll\u00f6in organisaation johdon on turha kerskua toimintansa tehokkuudella!<\/p>\n
Organisaation, joka tiedostaa oman tunne\u00e4lyns\u00e4, on kyett\u00e4v\u00e4 ratkaisemaan ristiriidat organisaation todellisten ja ns. \u201dvirallisten\u201d arvojen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sen takia, ett\u00e4 selke\u00e4 ja yksiselitteinen k\u00e4sitys arvoista, ilmapiirist\u00e4 ja toiminta-ajatuksesta antaa organisaation p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille j\u00e4m\u00e4kkyytt\u00e4 ja itsevarmuutta. Selke\u00e4 ja yksiselitteinen toiminta-ajatus tyydytt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n tunnetarpeita, koska siin\u00e4 ilmaistaan ajatus yhteisest\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4, joka saa jokaisen ty\u00f6n tuntumaan arvostetulta. Samoin yhteisten arvojen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja sis\u00e4ist\u00e4minen tuo organisaation j\u00e4senille yhteenkuuluvuuden- tunnetta ja luo vankan selk\u00e4rangan yhteiselle toimintakulttuurille.<\/p>\n
Yhteisten arvojen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 organisaation itsetuntemuksena. Jokaisella organisaatiolla on, kuten yksil\u00f6ill\u00e4kin, omat vahvat ja heikot puolensa. Jotta organisaatio voisi kehitty\u00e4, tulisi sen tunnistaa ja tiedostaa n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t. T\u00e4llainen reaaliaikainen tieto on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 organisaation kehittymiselle kahdestakin syyst\u00e4. Ensimm\u00e4iseksi, organisaation tunneilmasto, toisin kuin organisaation kulttuuri, voi muuttua hyvinkin nopeasti. T\u00e4m\u00e4n tiedostaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sen vuoksi, ett\u00e4 tunneilmaston muutokset n\u00e4kyv\u00e4t nopeasti organisaation tuloksissa. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 organisaatiossa koetut tunteet vaikuttavat ratkaisevasti kaikkeen toimintaan, miss\u00e4 ihmiset ovat mukana, kuten esimerkiksi myyntiin, yhteisty\u00f6h\u00f6n osastojen kesken, asiakaspalveluun, innovatiivisuuteen ja muutosten onnistumiseen. Toiseksi, koska tunneilmaston johtaminen on nopea tapa vaikuttaa organisaation tehokkuuteen ja tuottavuuteen, tarvitsee johtamisen kehitt\u00e4minen reaaliaikaista tietoa organisaation tunneilmastosta mahdollisimman pian. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jo siksi, ett\u00e4 tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 50 \u2013 70 % organisaation ilmapiirist\u00e4 pohjautuu johdon toimintaan.<\/p>\n
Organisaatioiden toimintaa arvioidaan nyky\u00e4\u00e4n monilla erilaisilla menetelmill\u00e4, kuten esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 organisaation toiminnan arviointi- ja kehitt\u00e4misty\u00f6kalu EFQM-mallia tai toiminnanohjauksen suorituskyky\u00e4 mittavaa tasapainotettua tuloskorttia (BSC). Lis\u00e4ksi monissa organisaatioissa on viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n vallalla ajattelu, ett\u00e4 ilmapiirin arvioimiseksi riitt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n tyytyv\u00e4isyyden, viihtyvyyden, sitoutumisen ja muiden vastaavien tekij\u00f6iden tutkiminen mm. erilaisten haastattelu- ja kyselytutkimusten avulla. On kuitenkin havaittu, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 nykyisin yleisesti k\u00e4ytetyt menetelm\u00e4t voivat pahimmassa tapauksessa jopa johtaa harhaan. Sit\u00e4 paitsi, mittaavatko ne tarpeeksi organisaatioissa vallitsevaa tunneilmastoa ja tunne\u00e4ly\u00e4?<\/p>\n
Amerikkalainen tutkimuslaitos US Office of Personnel Management on analysoinut yleisimpi\u00e4 organisaatioissa k\u00e4ytettyj\u00e4 arviointimenetelmi\u00e4. Sen tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 nykyiset menetelm\u00e4t eiv\u00e4t ainakaan viel\u00e4 ota tarpeeksi hyvin huomioon kaikkia organisaation toiminnan tehokkuuteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Suurimmat puutteet liittyv\u00e4t seuraaviin tekij\u00f6ihin:<\/p>\n
Kun edell\u00e4 lueteltua listaa katsoo, on aivan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 listassa kerrottujen tunnetaitojen selvitt\u00e4minen on jokaisessa organisaatiossa eritt\u00e4in tarpeellista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi jokaisella itse\u00e4\u00e4n arvostavalla organisaation johtajalla luulisi olevan kiinnostusta asiaan. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin olevan toisenlainen, sill\u00e4 monikaan organisaatio ei tunnu, ainakaan viel\u00e4, olevan kiinnostunut organisaatiotason tunnetaidoista. Osin asia johtuu organisaation tunne\u00e4ly\u00e4 selvitt\u00e4vien arviointity\u00f6kalujen v\u00e4hyydest\u00e4 ja mittausmenetelmien haastavuudesta, mutta osin my\u00f6s organisaatioiden johtajien tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja kiinnostuksen puutteesta. Kuitenkin on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iden tunne\u00e4lytaitojen kehitt\u00e4misest\u00e4 olisi eritt\u00e4in paljon hy\u00f6ty\u00e4, tai p\u00e4invastoin niiden kehitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 olisi suurta haittaa, jokaiselle organisaatiolle.<\/p>\n
N\u00e4iden \u201dluutuneiden\u201d k\u00e4sitysten h\u00e4lvent\u00e4miseksi kerron viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n loppuun yhden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkin tunnetaitojen merkityksest\u00e4 organisaation toiminnan tehostamisessa. Er\u00e4\u00e4n suuren kansainv\u00e4lisen yrityksen yksikk\u00f6, olkoon vaikka X Oy), oli heikoilla suhteessa kilpailijoihinsa. Kilpailijat saivat hintatarjouksensa aikaan n. 20 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, kun taas X Oy:ss\u00e4 aikaa siihen kului 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. X Oy:ss\u00e4 tehtiin muutoksia, lis\u00e4ttiin valvontaa sek\u00e4 tehtiin rakenteellisia ja teknisi\u00e4 uudistuksia. Tuloksena oli se, ett\u00e4 tarjousten vaatima aika venyi 40 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 54 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen paikalle kutsuttiin ulkopuolisia alan konsultteja. Heist\u00e4 ei kuitenkaan ollut apua, sill\u00e4 tarjousten vaatima aika venyi 70 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja virheprosentti kasvoi 30:een! Viimeisen\u00e4 oljenkortenaan X Oy kutsui paikalle tunne\u00e4lyyn ja tunnejohtamiseen erikoistuneen konsulttiyrityksen, joka ryhtyi hakemaan syit\u00e4 toiminnan tehottomuuteen. Syyt havaittiin liittyv\u00e4n yrityksess\u00e4 vallitsevaan tunneilmastoon. Yrityksess\u00e4 kehitettiinkin ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita eik\u00e4 puututtu tekniikkaan eik\u00e4 rakenteisiin. Lopputuloksena oli se, ett\u00e4 v\u00e4hitellen saatiin tarjoukset l\u00e4htem\u00e4\u00e4n asiakkaille 5 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 virheprosentin pudotessa kahteen!<\/p>\n
Edell\u00e4 mainittu esimerkki kuvastaa hyvin sit\u00e4, ett\u00e4 tuottavuuteen ja tehokkuuteen liittyv\u00e4\u00e4 ongelmaa, joka liittyy pohjimmiltaan ihmisiin ja tunnetaitoihin, on turha yritt\u00e4\u00e4 ratkaista teknillisill\u00e4 tai rakenteellisilla muutoksilla. Ne eiv\u00e4t silloin tehoa. T\u00e4m\u00e4n takia organisaatioissa tuleekin tiedostaa tunnetaitojen merkitys ja kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota omaan tunneilmastoonsa. Lis\u00e4ksi reaaliaikaisen tiedon saamiseksi organisaatioiden tunnetilasta, arviointimenetelmi\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ja niiden antamia tietoja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n
Esa Lehtinen<\/p>\n
Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Olen paljon puhunut tunneilmastosta ja sen my\u00f6nteisest\u00e4 vaikutuksesta organisaation tuottavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. Lyhyesti kerrottuna tunneilmastollahan kuvataan ty\u00f6yhteis\u00f6n ilmapiirin laatua, ty\u00f6tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden yhteishenke\u00e4. Monissa tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 positiivinen tunneilmasto nostaa organisaation tuottavuutta ja tehokkuutta, kun taas tunneilmaston negatiiviset piirteet laskevat sit\u00e4. Organisaation ilmapiiri selitt\u00e4\u00e4 jopa 20 \u2013 30 % organisaatioiden taloudellisesta tuloksesta. Lis\u00e4ksi… Lue lis\u00e4\u00e4 Johtaja \u2013 arvioi oman organisaatiosi tunnetaitoja paremmin!<\/span>