Tunneosaamisen merkitys ty\u00f6paikoilla on suuri. Monissa tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 oman ty\u00f6n hallitsemattomuuden tunne, ty\u00f6n mielekkyyden kokemusten v\u00e4h\u00e4isyys, henkinen v\u00e4kivalta ja ty\u00f6paikkakiusaaminen johtuvat ty\u00f6yhteis\u00f6jen tunneongelmista, joihin ei ole osattu tai ehditty puuttua ajoissa. Tunneosaamisella ja sen ymm\u00e4rt\u00e4misell\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n vuoksi paljonkin merkityst\u00e4 uupuvien suomalaisten ty\u00f6kyvykkyyteen ja ty\u00f6ilon lis\u00e4\u00e4ntymiseen. On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ei ole kyse ainoastaan yksitt\u00e4isist\u00e4 ihmisist\u00e4 ja heid\u00e4n tunteistaan, vaan my\u00f6s yritysten ja yhteiskunnan tuottavuudesta.\u00a0 Mielenterveysongelmista johtuvat poissaolot ovat jatkuvasti lis\u00e4\u00e4ntyneet 2000-luvulla. Lis\u00e4ksi mielenterveysh\u00e4iri\u00f6t ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suurin yksitt\u00e4inen syy ennenaikaiselle el\u00e4kkeelle siirtymiselle. N\u00e4in tunneosaamisella on suuri yhteiskunnallinen tilaus.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 sitten p\u00e4\u00e4semmekin tunnejohtamiseen. Tunnejohtaminen ei, nimest\u00e4\u00e4n huolimatta, tarkoita mit\u00e4\u00e4n \u201dvetistelev\u00e4\u00e4\u201d pehmojohtamista, vaan sill\u00e4 lyhyesti sanottuna tarkoitetaan esimiehen kyky\u00e4 saada alaisten tunteet tukemaan organisaation tavoitteiden saavuttamista. Yksinkertaisimmillaan tunnejohtaminen tarkoittaa my\u00f6nteisten tunteiden vahvistamista ja kielteisten lievent\u00e4mist\u00e4. Tunneosaaminen on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 johtajille, joiden tarkoituksena on saada muut ihmiset ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n tehokkaammin ja tuottavammin. Aina ei tule ajatelluksi, ett\u00e4 esimies her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja johtaa tunteita persoonallaan ja toiminnallaan koko ajan. Johtajan kyvytt\u00f6myys toimia ihmissuhteissa haittaa kaikkien ty\u00f6n tekemist\u00e4 ja ty\u00f6n sujuvuutta. Se voi aiheuttaa viiv\u00e4styksi\u00e4, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vihantunteita ja katkeruutta, heikent\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden motivaatiota ja ty\u00f6h\u00f6n sitoutumista sek\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Johtajan tunnetaitojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu vaikuttavat siihen, kykenev\u00e4tk\u00f6 h\u00e4nen alaisensa ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n oman organisaationsa hyv\u00e4ksi parhaimmalla mahdollisella tavalla.<\/p>\n
Miten sitten tunteita voidaan johtaa? Jotta tunteita voisi johtaa tietoisesti, on tunnistettava omat tunteensa, kyett\u00e4v\u00e4 tunnistamaan muiden tunteita ja tiedostettava, miten oma k\u00e4ytt\u00e4ytyminen vaikuttaa koko ryhm\u00e4n tunneilmastoon. Tunneosaamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta tunteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen ja analysointi eiv\u00e4t kuitenkaan ole oman tai toisten mielen syv\u00e4tarkastelua, vaan tunteiden, logiikan ja j\u00e4rjen tunnistamista ja ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Yksinkertaisimmillaan tunteiden analysointi on sit\u00e4, ett\u00e4 osaa nimet\u00e4 kohtaamissaan tilanteissa vaikuttavat tunteet oikein. T\u00e4ll\u00f6in on osattava tulkita omia ja muiden sanomisia sek\u00e4 niist\u00e4 v\u00e4littyvi\u00e4 tunneviestej\u00e4. Tietoisuus omista tunteista tarkoittaa omien tunteiden ja niiden vaikutusten tunnistamista. T\u00e4ll\u00f6in ihmiset tiet\u00e4v\u00e4t mit\u00e4 tuntevat ja miksi sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t miten tunteet liittyv\u00e4t siihen mit\u00e4 he ajattelevat, sanovat ja tekev\u00e4t. Samoin he tajuavat miten tunteet vaikuttavat ty\u00f6suorituksen laatuun sek\u00e4 osaavat toimia omien arvojensa pohjalta kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n. Tietoisuus omista tunteista antaa realistisen perustan itsearvioinnille. Ihminen tunnistaa omat vahvat ja heikot puolensa, kykenee miettim\u00e4\u00e4n omia tekojaan ja ottamaan oppia kokemuksistaan, pystyy olemaan avoin rehelliselle palautteelle, uusille n\u00e4k\u00f6kulmille, jatkuvalle oppimiselle ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4miselle sek\u00e4 pystyy n\u00e4kem\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 toisinaan my\u00f6s humoristisesti. Lis\u00e4ksi omien tunteiden tunnistaminen n\u00e4kyy my\u00f6s realistisena itseluottamuksena. Se antaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja toimintaan rohkeutta, mik\u00e4 perustuu varmuuteen omista kyvyist\u00e4, arvoista ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4. Omien tunteiden tunnistamisella on yhteys omien mielijohteiden hallintaan, innokkuuteen, empatiaan sek\u00e4 sosiaalisuuteen. Kaikki em. asiat vaikuttavat my\u00f6s esimiesty\u00f6h\u00f6n. Jos johtaja ei tiedosta omia tunteitaan, tai ei ole kiinnostunut niist\u00e4, h\u00e4nen on l\u00e4hes mahdotonta lukea niit\u00e4 toisista ihmisist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 taas johtaa poukkoilevaan, jyr\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n ja toisten ihmisten tunteista piittaamattomaan johtamiseen.<\/p>\n
Toisten ihmisten tunteiden tunnistaminen johtamisessa ei tarkoita mit\u00e4\u00e4n syv\u00e4luotavaa psykologista tutkiskelua. Tunteiden tunnistamisella tarkoitetaan taitoa, jonka avulla on mahdollisuus saada lis\u00e4arvoa ja arvokasta tietoa johtamisty\u00f6h\u00f6n. Tunteet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa ty\u00f6yhteis\u00f6n ja yksil\u00f6iden tilanteista. Oikein arvioituina ja k\u00e4ytettyin\u00e4 ne auttavat saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Yksinkertaisimmillaan tunteiden analysoinnilla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen osaa nimet\u00e4 kussakin kohtaamassaan tilanteessa vaikuttavat tunteet oikein. T\u00e4ll\u00f6in on osattava lukea ja tulkita sek\u00e4 omia ett\u00e4 muiden sanomisia ja niist\u00e4 v\u00e4littyvi\u00e4 tunneviestej\u00e4. Tunteiden tunnistamisessa on omalla tarkasteluaktiivisuudella suuri merkitys. Lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 tiedostamattomat tunteet ohjaavat johtajan omaa toimintaa, suuntaavat h\u00e4nen huomiotaan sek\u00e4 vaikuttavat h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseens\u00e4 kohtaamistilanteissa alaisen kanssa.<\/p>\n
Tunteet aktivoituvat ihmisill\u00e4 yksinkertaisimmillaan erilaisista \u00e4rsykkeist\u00e4 ja tilanteista. Perusreaktioita on ainakin kuusi: Hyvinvointia uhkaava \u00e4rsyke, mik\u00e4 aiheuttaa pelon tunteen, toimintaan puuttuminen (viha), \u00e4killinen ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tapahtuma (h\u00e4mmennys), ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 \u00e4rsyke (inho), menetys (suru) sek\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4 tuntemus tai kokemus (ilo). Edell\u00e4 mainittuja perusreaktioita on mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selitt\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 my\u00f6s monissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyviss\u00e4 tilanteissa. Esimerkiksi erilaiset muutostilanteet ja organisointiuudistukset saattavat her\u00e4tt\u00e4\u00e4 pelkoa, koska ne voivat vaikuttaa omaan ty\u00f6h\u00f6n ja siit\u00e4 saatavaan palkkioon. Ihmisten ty\u00f6tapoihin ja \u2013menetelmiin sek\u00e4 ty\u00f6tahtiin puuttuminen voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 muutosvastarintaa ja katkeruutta. Ty\u00f6paikkojen menett\u00e4minen ja ty\u00f6kaverin l\u00e4hteminen voivat aiheuttaa surua ja niin edelleen. Esimiesty\u00f6 on perustaltaan muutoksen johtamista ja juuri muutostilanteissa tunteet herk\u00e4sti nousevat pintaan. Muutostilanteiden hallinta edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tunteiden johtamista. \u00a0Johtaja voi auttaa alaisiaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tunteitaan esimerkiksi puhumalla avoimesti omista tunteistaan, luomalla turvallisen ja kannustavan ty\u00f6ilmapiirin, jossa on mahdollista puhua my\u00f6s tunteista, k\u00e4sittelem\u00e4ll\u00e4 muutoksiin liittyvi\u00e4 syit\u00e4 ja pelkoja sek\u00e4 antamalla alaisille aikaa sulattaa muutostilanteet. Tunnejohtamisen merkitys korostuu muutoksessa my\u00f6s sen takia, ett\u00e4 my\u00f6nteiset tunteet helpottavat oppimista. Tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 tunnepitoinen viestint\u00e4 vaatii v\u00e4hemm\u00e4n kertausta. Lis\u00e4ksi ihminen oppii tehokkaimmin turvallisessa ja kannustavassa ilmapiiriss\u00e4.<\/p>\n
Johtaminen perustuu vuorovaikutukseen, jossa tunteet ovat aina mukana. Tunteet ohjailevat ihmisen toimintaa jatkuvasti. Tunteiden oikeanlaiseen ilmaisemiseen tarvitaan vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutusosaaminen onkin yksi johtajien t\u00e4rkeimmist\u00e4 taidoista. Vuorovaikutusosaamisessa korostuu erityisesti j\u00e4m\u00e4kkyys, empaattisuus, hyv\u00e4 ja selke\u00e4 kommunikointi, kyky vaikuttaa muihin ihmisiin, avoimuus sek\u00e4 taito rakentaa verkostoja.\u00a0 Pohjimmiltaan tunnejohtaminen tarkoittaa taitoa p\u00e4\u00e4st\u00e4 aitoon vuorovaikutukseen johdettavien kanssa. Toisten ihmisten tunteisiin voi vaikuttaa my\u00f6nteisesti vasta, kun kykenee voittamaan heid\u00e4n luottamuksensa. Aito vuorovaikutus edellytt\u00e4\u00e4 johtajalta alaisten kohtaamista yksil\u00f6in\u00e4. Lis\u00e4ksi on muistettava, ett\u00e4 erilaiset alaiset kaipaavat erilaista tunnejohtamista. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 johtajan on kyett\u00e4v\u00e4 lukemaan alaisiaan oikein. Vaikeaksi asian tekee se, ett\u00e4 suuri osa tunnejohtamisesta on sanatonta. Johtaja viestitt\u00e4\u00e4 jatkuvasti mm. eleill\u00e4\u00e4n, ilmeill\u00e4\u00e4n, sanojen painotuksillaan ja ajank\u00e4yt\u00f6ll\u00e4\u00e4n alaisilleen omista tunteistaan ja perimm\u00e4isist\u00e4 ajatuksistaan. Viestin perillemenoon vaikuttaa paljon enemm\u00e4n se, miten h\u00e4n ilmaisee asian kuin se, mit\u00e4 h\u00e4n itse asiassa sanoo. T\u00e4m\u00e4n vuoksi luottamuksen aikaansaamiseksi, johtajan on oltava ilmaisuissaan johdonmukainen.<\/p>\n
Tunnejohtamisen hyv\u00e4 puoli on siin\u00e4, ett\u00e4 jokainen johtaja voi halutessaan kehitty\u00e4 hyv\u00e4ksi tunnejohtajaksi. Asiassa ei ole mit\u00e4\u00e4n mystiikkaa. Tunnejohtaminen ei ole mik\u00e4\u00e4n tekniikkalaji, jossa tarvittaisiin psykologin koulutusta tai isoa nippua kaiken maailman tunteidenkartoituslomakkeita. Jokainen esimies p\u00e4\u00e4see etenem\u00e4\u00e4n pitk\u00e4lle tunnejohtajan \u201durallaan\u201d jo pelk\u00e4ll\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 itsetuntemuksella ja rohkeudella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omia tunteitaan my\u00f6s ty\u00f6paikalla. T\u00e4m\u00e4 ei varmaankaan ole kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n liikaa vaadittu?<\/p>\n
Esa Lehtinen<\/p>\n
Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tunneosaamisen merkitys ty\u00f6paikoilla on suuri. Monissa tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 oman ty\u00f6n hallitsemattomuuden tunne, ty\u00f6n mielekkyyden kokemusten v\u00e4h\u00e4isyys, henkinen v\u00e4kivalta ja ty\u00f6paikkakiusaaminen johtuvat ty\u00f6yhteis\u00f6jen tunneongelmista, joihin ei ole osattu tai ehditty puuttua ajoissa. Tunneosaamisella ja sen ymm\u00e4rt\u00e4misell\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n vuoksi paljonkin merkityst\u00e4 uupuvien suomalaisten ty\u00f6kyvykkyyteen ja ty\u00f6ilon lis\u00e4\u00e4ntymiseen. On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ei ole… Lue lis\u00e4\u00e4 Tunnejohtaminen lis\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 viihtymist\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6n tuottavuutta<\/span>