Suomalaisessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mitattaessa ihmisen menestymist\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 kiinnitet\u00e4\u00e4n viel\u00e4kin liian paljon huomiota ty\u00f6n tekniseen osaamiseen ja laajaan tietotasoon, vaikka p\u00e4\u00e4painon tulisi olla sosiaalisessa \u00e4lykkyydess\u00e4 eli tunne\u00e4lyss\u00e4.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 lukuisissa tutkimuksissa\u00a0 on todettu kiistattomasti tunne\u00e4lyn merkitys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menestymisess\u00e4.\u00a0 Ehk\u00e4 yksi syy t\u00e4h\u00e4n tunne\u00e4lyn \u201dv\u00e4heksymiseen\u201d liittyy mitattavuuteen, sill\u00e4 tunne\u00e4lyn mittaaminen on monimutkaisempaa ja hankalampaa kuin eksaktit menestymisen mittausmenetelm\u00e4t, kuten esimerkiksi \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n
Mit\u00e4 sitten tarkoitetaan tunne\u00e4lyll\u00e4? Tunne\u00e4ly eli sosiaalinen \u00e4lykkyys on yksi \u00e4lykkyyden osa-alueista. N\u00e4it\u00e4 muita ovat mm. matemaattinen, kielellinen ja musiikillinen \u00e4lykkyys. Tunne\u00e4lyn m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 on useita, mutta ehk\u00e4 yksi selkeimmist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmist\u00e4 on seuraava Daniel Colemanin, yhden tunne\u00e4lytutkimuksen pioneerin, esitt\u00e4m\u00e4: \u201dTunne\u00e4ly tarkoittaa kyky\u00e4 havaita tunteita sek\u00e4 itsess\u00e4 ett\u00e4 muissa, motivoitua ja hallita tehokkaasti sek\u00e4 omia tunnetiloja ett\u00e4 ihmissuhteisiin liittyvi\u00e4 tunteita.\u201d<\/em><\/p>\n Tunne\u00e4lyss\u00e4 on viisi osa-aluetta. Ensimm\u00e4inen eli omien tunteiden tiedostaminen<\/strong> on tunne\u00e4lyn avaintekij\u00f6it\u00e4.\u00a0 Kyvyll\u00e4 tarkkailla reaaliaikaisesti tunteitaan on aivan oleellista ihmisen itsens\u00e4 tiedostamisen ja itseymm\u00e4rryksen syntymiselle. T\u00e4t\u00e4 kyky\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n pystyy tekem\u00e4\u00e4n luotettavia omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Omien tunteiden tiedostaminen my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 ihmisen realistista itseluottamusta. Ilman kyky\u00e4 tiedostaa omia tunteitaan ihminen j\u00e4\u00e4, itse sit\u00e4 tiedostamatta, omien tunteittensa armoille.<\/p>\n Toisena tunne\u00e4lyn osa-alueena voidaan pit\u00e4\u00e4 omien tunteiden hallintaa<\/strong>. Kun tunnistaa omat tunteensa, pystyy my\u00f6s hallitsemaan niit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 auttaa ihmist\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n tunneper\u00e4ist\u00e4 ylireagointia ja primitiivireaktioita, jotka sumentavat h\u00e4nen arvostelukykyns\u00e4. Tunnekuohun vallassahan on mahdotonta tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rkevi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Tunteita hallitsemalla ihminen pystyy helpottamaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoaan pyrkiess\u00e4\u00e4n tavoitteisiinsa.<\/p>\n Kolmanneksi,\u00a0 valjastamalla omat tunteet itsens\u00e4<\/strong> motivointiin<\/strong> tuottaa hankalissakin tilanteissa tuloksellista ja luovaa toimintaa mill\u00e4 tahansa el\u00e4m\u00e4n alueella. Ihmisen on aina helppo tehd\u00e4 lupauksia, mutta niiden toteuttaminen vaatii sit\u00e4 selk\u00e4rankaa, motivoitumista, asian saamisessa valmiiksi. Jos n\u00e4in ei k\u00e4y, ihmisen toiminta j\u00e4\u00e4 usein lyhytaikaisten impulssien mukaan toimimiseksi eik\u00e4 johda mihink\u00e4\u00e4n kest\u00e4viin tuloksiin. Motivoituminen luo innostuneisuutta, aloitekykyisyytt\u00e4, rohkaisee ponnisteluissa sek\u00e4 kasvattaa my\u00f6s sit\u00e4 sisua.<\/p>\n Nelj\u00e4nneksi, muiden ihmisten tunteiden tunnistaminen, empatia\u201d<\/strong>, on ihmissuhdetaitojen t\u00e4rke\u00e4 peruskivi. Ymm\u00e4rrys muiden ihmisten tunteista, \u00a0kyky n\u00e4hd\u00e4 asioita my\u00f6s heid\u00e4n kannaltaan sek\u00e4 taito luoda yhteishenke\u00e4 ja toimia erilaisten ihmisten kanssa ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja. Erityisesti johtamisessa tarvitaan empatian kyky\u00e4 paljon, sill\u00e4 omaamalla sit\u00e4 hyv\u00e4 johtaja kykenee pienist\u00e4kin merkeist\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 muut ihmiset tahtovat. N\u00e4in h\u00e4n pystyy p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n ottamaan my\u00f6s muut ihmiset ja heid\u00e4n tunteensa huomioon.<\/p>\n Viidenten\u00e4 tunne\u00e4lyn osa-alueena voidaan pit\u00e4\u00e4 sosiaalisia eli ihmissuhdetaitoja<\/strong>. N\u00e4m\u00e4 merkitsev\u00e4t kyky\u00e4 muiden ihmisten tunteiden hallintaan, mik\u00e4 edesauttaa menestymist\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Ihmisell\u00e4 on t\u00e4ll\u00f6in kyky my\u00f6s luoda sosiaalisia verkostoja, h\u00e4n hallitsee erilasia sosiaalisia tilanteita ja omaa kyvyn sujuvaan vuorovaikutukseen sek\u00e4 kykenee toimimaan ryhm\u00e4- ja tiimity\u00f6ss\u00e4 erilaisten ihmisten kanssa. Johtamisessa ihmissuhdetaitojen hallinta korostuu alaisten motivoimisessa.<\/p>\n Kuten aikaisemmin osittain tuli jo esille, nuo edell\u00e4 mainitut tunne\u00e4lyn osa-alueet, jotka toimivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ty\u00f6uralla menestymisess\u00e4 p\u00e4tev\u00e4t, tai jopa korostuvat, eritt\u00e4in hyvin johtamisessa. Johtajuuteen ei opita koulun penkill\u00e4 p\u00e4ntt\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja ulkoa oppimalla, vaan siihen pit\u00e4\u00e4 kasvaa. Henkil\u00f6ll\u00e4 voi olla \u201dsopiva\u201d korkeakoulututkinto, h\u00e4n voi olla suorittanut lukemattomia johtamisvalmennuksia, suorittanut niin JETti\u00e4 kuin MBA:ta, mutta siit\u00e4 huolimatta h\u00e4n ei omaa johtajuutta. Ei, pelkk\u00e4 tieto ja tekniset taidot eiv\u00e4t tee h\u00e4nest\u00e4 johtajaa, vaan h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 omaksumaan ja sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimansa asiat sek\u00e4 laittaa ne k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n!\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 taas tarvitaan tunne\u00e4ly\u00e4, sill\u00e4 suuri osa johtamistaidosta liittyy juuri nimenomaan ihmisen kykyyn hallita tunteitaan ja tekojaan sek\u00e4 suhteitaan ty\u00f6tovereihinsa. Kukaan ei synny johtajaksi, siihen on kasvettava! Johtaja ei ansaitse alaistensa ja muiden ty\u00f6toveriensa silmiss\u00e4 auktoriteettiasemaa pelk\u00e4n hierarkkisen asemansa perusteella, vaan johtajuus pit\u00e4\u00e4 ensin ansaita tekojen pohjalta.<\/p>\n Tietenkin on hyv\u00e4 muistaa my\u00f6s se, ett\u00e4 tunne\u00e4lyyn liittyy mukaan my\u00f6s muutamia harhak\u00e4sityksi\u00e4.\u00a0 Ensimm\u00e4iseksi,\u00a0 tunne\u00e4ly ei todellakaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6paikalla ollaan aina vain mukavia toisia ihmisi\u00e4 kohtaan. Ei, se voi tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 tarpeen tullen asiat voidaan sanoa toiselle my\u00f6s suoraan, esimerkiksi silloin, jos toinen ihminen on pakko saada kohtaamaan jokin ik\u00e4v\u00e4 totuus. Toiseksi, tunne\u00e4ly ei todellakaan tarkoita tunteiden valtaan joutumista, tunteilua, vaan perusajatuksena on nimenomaan tunteiden oikea hallinta. Kolmanneksi, kaikista ennakkoarvioista huolimatta on sanottava, ett\u00e4 naiset eiv\u00e4t ole tunne\u00e4lylt\u00e4\u00e4n miehi\u00e4 parempia, tai p\u00e4invastoin. Kaikilla yksil\u00f6ill\u00e4 on omat vahvat ja heikot alueensa riippumatta ihmisen sukupuolesta. Nelj\u00e4nneksi, on viel\u00e4 muistettava, ett\u00e4 ihmisen tunne\u00e4ly ei riipu geeniperim\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 muovaudu varhaislapsuudessa. Toisin kuin \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4, tunne\u00e4ly on enimm\u00e4kseen oppimisen tulosta ja kehittyy el\u00e4m\u00e4nkokemuksen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi jokaisella ihmisell\u00e4 on mahdollisuus, itse niin tahtoessaan, kehitt\u00e4\u00e4 tietoisesti omaa tunne\u00e4ly\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Miten sitten tunne\u00e4ly\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4? Ensin tietenkin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aluksi pit\u00e4\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 ja tiedostaa oma tilanne. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen on pystytt\u00e4v\u00e4 motivoimaan itsens\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa tunne\u00e4ly\u00e4. Motivoitumisen j\u00e4lkeen pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 omaa itsetuntemustaan, esimerkiksi erilaisten testien, itsearvioinnin sek\u00e4 muiden ihmisten havaintojen pohjalta. Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4nnytty\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 selke\u00e4 sopimus itsens\u00e4 kanssa, jossa luetellaan konkreettiset tavoitteet, aikataulut sek\u00e4 selke\u00e4t mittarit tunne\u00e4lyn kehitt\u00e4mist\u00e4 varten. T\u00e4ytyy kuitenkin muistaa se, ett\u00e4 pelkk\u00e4 sopimus ei riit\u00e4, vaan sopimus pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s julkistaa muille. N\u00e4in on mahdollista muodostaa ymp\u00e4rilleen tukiverkko, jolta saa tukea ja palautetta tavoitteiden toteuttamisessa. Lopuksi, omaa kehittymist\u00e4 on jatkuvasti seurattava itsehavainnoinnin ja oppimisen kautta. T\u00e4ss\u00e4 auttaa erityisesti jatkuvan palautteen ja objektiivisen tiedon saaminen muilta.<\/p>\n Mik\u00e4 sitten on tunne\u00e4lyn tulevaisuus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4? Vaikka jokainen meist\u00e4 halutessaan pystyy kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa tunne\u00e4ly\u00e4\u00e4n, kokonaiskuva, ainakin tutkimusten mukaan, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hieman huolestuttavalta. Monissa tutkimuksissa, ensin Yhdysvalloissa ja sitten my\u00f6s meill\u00e4 Euroopassa tehdyiss\u00e4, on todettu, ett\u00e4 samalla kun lasten ja nuorten \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4 on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut yleisess\u00e4 nousussa, heid\u00e4n tunne\u00e4lyns\u00e4 on viimeisten parin vuosikymmenen aikana ollut laskussa. Useissa vanhempien ja opettajien parissa tehdyiss\u00e4 kyselytutkimuksissa on tullut esille, ett\u00e4 lapsilla on nyky\u00e4\u00e4n huomattavasti enemm\u00e4n tunne-el\u00e4m\u00e4n vaikeuksia kuin aikaisemmin. Lapset ovat entist\u00e4 yksin\u00e4isempi\u00e4 ja masentuneempia, aggressiivisempia ja kurittomampia, hermostuneempia ja alttiimpia huolille sek\u00e4 impulsiivisempia Jos n\u00e4iden tutkimusten tulokset pit\u00e4v\u00e4t paikkansa, tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tulevaisuudelle ja ty\u00f6yhteis\u00f6jen johtamiselle suuria haasteita. Mit\u00e4 tehd\u00e4, jos ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja etenkin uusien ty\u00f6h\u00f6n tulevien nuorten tunne\u00e4ly on heikkenem\u00e4ss\u00e4? T\u00e4ss\u00e4 on monille ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n asiantuntijoille, yrityksille, johtajille ja esimiehille paljon mietitt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n Esa Lehtinen<\/p>\n Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomalaisessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mitattaessa ihmisen menestymist\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 kiinnitet\u00e4\u00e4n viel\u00e4kin liian paljon huomiota ty\u00f6n tekniseen osaamiseen ja laajaan tietotasoon, vaikka p\u00e4\u00e4painon tulisi olla sosiaalisessa \u00e4lykkyydess\u00e4 eli tunne\u00e4lyss\u00e4.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 lukuisissa tutkimuksissa\u00a0 on todettu kiistattomasti tunne\u00e4lyn merkitys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menestymisess\u00e4.\u00a0 Ehk\u00e4 yksi syy t\u00e4h\u00e4n tunne\u00e4lyn \u201dv\u00e4heksymiseen\u201d liittyy mitattavuuteen, sill\u00e4 tunne\u00e4lyn mittaaminen on monimutkaisempaa ja hankalampaa kuin eksaktit… Lue lis\u00e4\u00e4 Tunne\u00e4lyn merkitys korostuu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja johtamisessa<\/span> ”Tunne\u00e4lyss\u00e4 on viisi osa-aluetta”<\/h3>\n
”Johtajuuteen ei opita koulun penkill\u00e4 p\u00e4ntt\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja ulkoa oppimalla, vaan siihen pit\u00e4\u00e4 kasvaa”<\/h3>\n
”Tunne\u00e4ly on enimm\u00e4kseen oppimisen tulosta ja kehittyy el\u00e4m\u00e4nkokemuksen my\u00f6t\u00e4”<\/h3>\n
”Tunne\u00e4ly\u00e4 on mahdollista my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4”<\/h3>\n
”Lapsilla on nyky\u00e4\u00e4n huomattavasti enemm\u00e4n tunne-el\u00e4m\u00e4n vaikeuksia kuin aikaisemmin”<\/h3>\n