{"id":761,"date":"2026-08-16T05:48:58","date_gmt":"2026-08-16T02:48:58","guid":{"rendered":"http:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=761"},"modified":"2026-08-16T10:47:27","modified_gmt":"2026-08-16T07:47:27","slug":"asiakeskeisen-viileyden-ansa-miten-suomalaisissa-tyoyhteisoissa-saadaan-aikaan-aito-ja-ihmiset-huomioonottava-keskustelukulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=761","title":{"rendered":"Asiakeskeisen viileyden ansa \u2013 Miten suomalaisissa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 saadaan aikaan aito ja ihmiset huomioonottava keskustelukulttuuri?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Tarkasteltaessa suomalaista palaverikulttuuria yleisell\u00e4 tasolla, voidaan sit\u00e4 hieman karrikoiden verrata suomalaisen melankolisen kitaran mestarin Esa Pulliaisen akustiseen kitarakeikkaan ilman turhia vahvistimia rauhalliseksi, asialliseksi, hieman melankoliseksi sek\u00e4 vahvasti luottamukseen ja osaamiseen nojaavaksi. Turhat efektit, hienoudet ja lis\u00e4mausteet on riisuttu pois. Lis\u00e4ksi jokaisella sanalla, tavulla ja hiljaisella hetkell\u00e4 on merkityst\u00e4. Suomalaisessa puhekulttuurissa sana sitoo. Rehentelev\u00e4 ja hyperbolinen eli liioitteleva kielenk\u00e4ytt\u00f6 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskusteluissa suurta ep\u00e4luottamusta. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 karrikoituna \u201dnyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4\u201d voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 jos suomalainen sanoo jonkin asian olevan ”ihan jees”, se on kansainv\u00e4lisell\u00e4 asteikolla noin 9\/10. Jos taas h\u00e4n sanoo ”ihan ok”, riitt\u00e4\u00e4 se muualla maailmassa jo juhlinnan aiheeksi.<\/p>\n

\u201dSuomalaisessa puhekulttuurissa sana sitoo\u201d<\/h3>\n

Suomalaisen keskustelukulttuurin ydin voidaan hieman karrikoiden tiivist\u00e4\u00e4 kolmeen kultaiseen s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n. 1. Puhu vain asiaa!, 2. \u00c4l\u00e4 keskeyt\u00e4! ja 3. V\u00e4lt\u00e4 turhaa \u00e4\u00e4nt\u00e4! Meill\u00e4 hiljaisuus on kommunikointia ja sill\u00e4 osoitetaan keskustelukumppanien syv\u00e4\u00e4 kunnioitusta<\/strong>. Useimmissa muissa maailman kulttuureissa muutaman sekunnin tauko lauseiden tai jopa sanojen v\u00e4liss\u00e4 aiheuttaa suoranaisen sosiaalisen h\u00e4t\u00e4tilan ja tarpeen t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen. Suomessa se tarkoittaa vain sit\u00e4, ett\u00e4 toinen osapuoli harkitsee vastaustaan ja sanojaan painokkaasti. Meill\u00e4 puhutaan usein k\u00e4sitteest\u00e4 \u201dsosiaalinen hiljaisuus\u201d. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 ei ihmiset eiv\u00e4t vaivaudu hiljaisuudesta, vaan se luo yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Voidaan jopa sanoa, ett\u00e4 jos suomalainen on hiljaa, kaikki on hyvin. Sitten kun meille aletaan selitt\u00e4\u00e4 pitki\u00e4 p\u00e4tki\u00e4 ilman mit\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 syyt\u00e4, her\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 ep\u00e4ilys, ett\u00e4 jotain on vialla tai sitten joku yritt\u00e4\u00e4 myyd\u00e4 meille jotain. Lis\u00e4ksi meill\u00e4 on usein er\u00e4\u00e4nlainen kammo small talkia kohtaan. Monet k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t small talkin jopa \u201dtyhj\u00e4n puhumiseksi\u201d, yritykseksi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puhetyhji\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi keskustelualoitus \u201dOnpas t\u00e4n\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 ilma\u201d saattaa kaatua keskustelukumppanin kylm\u00e4\u00e4n kuittaukseen ”Joo, mutta huomenna taas sataa.” Monesti turhat sanat koetaan turhana energianhukkana.<\/p>\n

Suomalainen keskustelukulttuuri perustuu pitk\u00e4lle keskustelukumppaneiden puheen kunnioitukseen<\/strong>. Tyypillisess\u00e4 suomalaisessa keskustelussa puheenvuorot vaihtuvat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kurinalaisesti. Keskeytt\u00e4minen koetaan er\u00e4\u00e4nlaiseksi loukkaukseksi muita kohtaan. Toisen p\u00e4\u00e4lle puhumista ei meill\u00e4 pidet\u00e4 merkkin\u00e4 innostumisesta, kuten esimerkiksi etel\u00e4eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa puhekulttuurissa, vaan se katsotaan r\u00f6yhkeydeksi ja jopa hy\u00f6kk\u00e4ykseksi. T\u00e4m\u00e4 keskeytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen osallistuja saa vuorollaan pit\u00e4\u00e4 ainakin 3\u20135 minuutin mittaisen alustuksen aiheesta ennen kuin seuraava ottaa kapulan vastaan. N\u00e4in viestikapula kiert\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4 ja j\u00e4rjestyksess\u00e4 osallistujien keskuudessa.<\/p>\n

Suomalainen ilmaisee suuriakin tunneskaaloja v\u00e4h\u00e4eleisesti hyvin hienovaraisilla \u00e4\u00e4nenpainoilla ja lyhyill\u00e4 \u00e4\u00e4nn\u00e4hdyksill\u00e4<\/strong>. T\u00e4st\u00e4 on muutamia hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4. Esimerkiksi ilmaisu \u201dJaa\u201d. T\u00e4ll\u00e4 sanalla ilmaistaan sit\u00e4, ett\u00e4 ”Tieto on vastaanotettu\u201d, vaikka itse asiassa sill\u00e4 tarkoitetaan, ett\u00e4 ”T\u00e4m\u00e4 muutti k\u00e4sitykseni asiasta t\u00e4ysin, mutta en todellakaan aio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4.” Suomen kielen ehk\u00e4 monik\u00e4ytt\u00f6isin ilmaisu on \u201dNo niin\u201d. T\u00e4m\u00e4n ilmaisun monik\u00e4ytt\u00f6isyys perustuu siihen, ett\u00e4 puhujan \u00e4\u00e4nenpainosta riippuen se voi tarkoittaa monia erilaisia asioita, kuten esimerkiksi ”Aloitetaan”, ”Perseelleen meni”, ”Ole hyv\u00e4”, \u201dMinun vuoroni\u201d tai ”Aika l\u00e4hte\u00e4 kotiin”. Lis\u00e4ksi suomalaisessa puhekulttuurissa aina ei tarvitse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edes sanoja, vaan pelk\u00e4t \u00e4\u00e4nn\u00e4hdyksetkin voivat ilmaista asioita. T\u00e4st\u00e4 esimerkkein\u00e4 vaikkapa \u201dSis\u00e4\u00e4nhengitys-sihahdus\u201d, mik\u00e4 tarkoittaa ”Olen t\u00e4ysin samaa mielt\u00e4 kanssasi” tai \u201dtupla-kurkku\u00e4\u00e4nne\u201d, miss\u00e4 paino on j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 \u00e4\u00e4nteell\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa \u201dEn ole samaa mielt\u00e4 kanssasi\u201d.<\/p>\n

\u201dSuomalainen ty\u00f6paikkaviestint\u00e4 perustuu pragmaattisuudelle ja keskin\u00e4iselle luottamukselle\u201d<\/h3>\n

N\u00e4m\u00e4 suomalaisen puhe- ja keskustelukulttuurin erityispiirteet n\u00e4kyv\u00e4t tietenkin my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Suomalainen ty\u00f6paikkaviestint\u00e4 perustuu pragmaattisuudelle ja keskin\u00e4iselle luottamukselle. Parhaimmillaan se s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 valtavasti aikaa ja energiaa. Suomalaisen ty\u00f6paikkakulttuurin voidaankin katsoa olevan sekoitus tehokkuutta, hiljaisuutta ja tiettyj\u00e4 ”\u00e4\u00e4neen lausumattomia pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4”, jotka h\u00e4mment\u00e4v\u00e4t usein eri kulttuureista tulleita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, ja joskus jopa meit\u00e4 itse\u00e4mmekin.<\/p>\n

Suomalaisen ty\u00f6paikkakommunikoinnin kulmakivin\u00e4 ovat ensinn\u00e4kin vahva keskin\u00e4inen luottamus ja organisaatioiden matala hierarkia<\/strong>. Toimitusjohtajaakin on tapana sinutella ja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4keskusteluissa voi haastaa kenen tahansa esitt\u00e4m\u00e4n idean. T\u00e4m\u00e4 tekee sen, ett\u00e4 Suomessa ei tarvitse ohittaa kolmea hierarkiatasoa kysy\u00e4kseen jotain vaikkapa toimitusjohtajalta. H\u00e4nelle voi rauhassa laittaa s\u00e4hk\u00f6posti- tai Teams-viestin tai vaikka menn\u00e4 juttelemaan kahvihuoneessa. N\u00e4in keskustelut voivat parhaimmillaan olla tasa-arvoisia, vaikka se suomalaista kulttuuria v\u00e4h\u00e4n tuntemalle ulkomaalaiselle voikin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 auktoriteetin puutteelta. Lis\u00e4ksi suorat yhteydet ja matala hierarkia tekev\u00e4t sen, ett\u00e4 tieto, ainakin teoriassa, liikkuu nopeasti, tiedon kulkua haittaava byrokratia on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 sek\u00e4 asiat etenev\u00e4t ilman turhanp\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 politikointia.<\/p>\n

Toisena kulmakiven\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa hiljaisuus voi olla my\u00f6s my\u00f6nteist\u00e4 viestint\u00e4\u00e4, jolla ei ilmaista kiukkua, pettymyst\u00e4 tai vihaa<\/strong>. Suomalainen ei pelk\u00e4\u00e4 hiljaisuutta. Suomessa hiljaisuus on enemm\u00e4nkin merkki siit\u00e4, ett\u00e4 asiat ovat kunnossa. Voidaan hieman leikkimielisesti sanoa, ett\u00e4 jos suomalainen kehuu jotain sanoilla ’ihan hyv\u00e4’, voidaan se muualla maailmassa rinnastaa ilotulitukseen. Kokouksessa tai palaverissa esiintyv\u00e4 hiljainen hetki ei n\u00e4in v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita kriisi\u00e4 tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, vaan se useimmiten tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ajattelevat ja prosessoivat asioita tai vastaustaan. Suomalaisilla ei ole tarvetta t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jokaista yhdess\u00e4olon sekuntia puheella. Lis\u00e4ksi hiljaisuus antaa tilaa harkituille puheenvuoroille ja ehk\u00e4isee ihmeellist\u00e4 ”puhun vain puhumisen ilosta” -ilmi\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Kolmantena suomalaisen ty\u00f6paikkaviestinn\u00e4n kulmakiven\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 asiaan suoraan menemist\u00e4 muodoista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sek\u00e4 t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4 small talkin haasteellisuus<\/strong>. Suomalaisissa ty\u00f6paikkakeskusteluissa \u201dturha\u201d small talk j\u00e4tet\u00e4\u00e4n v\u00e4liin ja meill\u00e4 on tapana menn\u00e4 suoraan asiaan ilman varttitunnin s\u00e4\u00e4puhetta. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu etenkin silloin, jos kaikilla on kiire. N\u00e4in asiat k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ilman turhaa draamaa ja ”pitchaus-esityksi\u00e4”. T\u00e4m\u00e4 on palavereissa valtava tehokkuustekij\u00e4, sill\u00e4 kokoukset pysyv\u00e4t, parhaimmillaan lyhyin\u00e4 ja napakoina ja aikaa j\u00e4\u00e4 itse ty\u00f6n tekemiselle. Meill\u00e4 ei ole tapana siis puhua palavereissa l\u00e4mpimikseen. Jos aikaa kokoukseen on varattu tunniksi ja asia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n jo 15 minuutissa, suomalainen vet\u00e4\u00e4 Teamsin kiinni ja kokee voittaneensa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n 45 minuuttia. Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tiimeiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltainen nopea toiminta voi tosin vaikuttaa kylm\u00e4lt\u00e4 tai t\u00f6yke\u00e4lt\u00e4. Asiaa voi tosin pehment\u00e4\u00e4 palaverin alussa tapahtuvalla kahvitarjoilulla, mill\u00e4 valmistellaan palaverin sujuvuutta.<\/p>\n

Nelj\u00e4s kulmakivi suomalaisessa ty\u00f6paikkakommunikoinnissa on se, ett\u00e4 sanotulla on painoarvoa ja merkityst\u00e4<\/strong>. Meid\u00e4n kulttuurissamme ei ole tapana harrastaa katteettomia lupauksia tai hienoja ylisanoja. Jos joku sanoo hoitavansa asian perjantaihin menness\u00e4, se on l\u00e4hes poikkeuksetta perjantaina valmis. Projektijohdolle suomalainen tiimi on parhaimmillaan unelma, sill\u00e4 sana pit\u00e4\u00e4, eik\u00e4 asioita tarvitse jatkuvasti mikromanageerata.<\/p>\n

\u201dSuurin osa suomalaisen puhekulttuurin heikkouksista syntyy siit\u00e4, kun sen vahvuudet vied\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksiin\u201d<\/h3>\n

Suomalaisessa ty\u00f6paikkakommunikoinnissa on kuitenkin my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolensa ja omat heikkoutensa. Suurin osa n\u00e4ist\u00e4 kulttuurin heikkouksista syntyy siit\u00e4, kun sen vahvuudet vied\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksiin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi suomalaisen puhekulttuurin ominaispiirtein\u00e4 olevat \u201dtunnehiljaisuus\u201d ja puhumattomuus nostavat esille sen, ett\u00e4 haasteena nykyaikaisessa tietoty\u00f6ss\u00e4 ei ole niink\u00e4\u00e4n se, ettemmek\u00f6 osaisi puhua asiaa. Haaste on enemm\u00e4nkin siin\u00e4, ett\u00e4 unohdamme ihmisten tarvitsevan my\u00f6s yhteytt\u00e4, innostusta ja huomioimista pelk\u00e4n datan siirt\u00e4misen lis\u00e4ksi. Seuraavaksi tuon esille tyypillisi\u00e4 kommunikointi- ja viestint\u00e4ongelmia, joita suomalaisissa ty\u00f6paikoissa viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin kohdataan.<\/p>\n

    \n
  1. Palautekulttuuri ei toimi<\/strong>. Suomalaisissa ty\u00f6paikoissa on usein viel\u00e4kin havaittavissa er\u00e4\u00e4nlainen palautetyhji\u00f6 ja kehumisen vaikeus. Monesti viel\u00e4kin ty\u00f6ntekij\u00e4t sanovat, hieman karrikoidusti, ett\u00e4 ilmeisesti ty\u00f6 on mennyt hyvin, kun pomo ei ole sanonut mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n ole merkki toimivasta palautekulttuurista. Samoin on laita my\u00f6nteisess\u00e4 palautteessa. Sanat kuten \u201dEi valittamista” n\u00e4hd\u00e4\u00e4n suomalaisittain kehuna. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on se, ett\u00e4 positiivinen palaute saattaa tuntua monesta kiusalliselta antaa tai ottaa vastaan. Seurauksena t\u00e4st\u00e4 ontosta palautekulttuurista on se, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t herk\u00e4sti kokevat itsens\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miksi. Palautetyhji\u00f6n seurauksena on se, ett\u00e4 n\u00e4in ty\u00f6paikalla tiedet\u00e4\u00e4n vain se, mik\u00e4 menee vikaan, muttei sit\u00e4, mik\u00e4 menee oikein.<\/li>\n
  2. \u201dVarjopalaverit\u201d ovat voimissaan<\/strong>. Suomessa viel\u00e4kin monet palaverit ep\u00e4onnistuvat, kun niiss\u00e4 ei keskustella, tai kuten rakkaat naapurimme ruotsalaiset sanovat \u201ddiskuteerata\u201d, oikeasti. Peruskaava t\u00e4ll\u00f6in on se, ett\u00e4 palaverin vet\u00e4j\u00e4 puhuu ja osallistujat kuuntelevat, tai ovat kuuntelevinaan. Lis\u00e4ksi jos vet\u00e4j\u00e4 kysyy palaverissa maagisen kysymyksen ”Onko kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n kysytt\u00e4v\u00e4\u00e4?”, vastaus on l\u00e4hes 100 % varmuudella hiljaisuus. Olemme kyll\u00e4 ahkeria pieniss\u00e4 piireiss\u00e4 kritisoimaan prosessia tai asiaa, mutta v\u00e4lt\u00e4mme henkil\u00f6kohtaista konfrontaatiota viimeiseen asti. Koska konfrontaatiota tai erimielisyyden ilmaisemista v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n julkisesti, johtaa se herk\u00e4sti siihen, ett\u00e4 vaikeat asiat j\u00e4tet\u00e4\u00e4n sanomatta virallisessa kokouksessa tai palaverissa. Lopputuloksena on n\u00e4enn\u00e4inen yhteinen ymm\u00e4rrys asioista. N\u00e4in \u201dkahvihuoneparlamentti\u201d saa tuulta purjeisiinsa. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 oikea kritiikki p\u00e4\u00e4tetyist\u00e4 asioista ja ideat nousevat pintaan vasta palaverin j\u00e4lkeen kahvihuoneessa tai osallistujien keskin\u00e4isiss\u00e4 yksityisviesteiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luo ”varjokulttuurin”, jossa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 vastaan soditaan j\u00e4lkik\u00e4teen.<\/li>\n
  3. Suomalaisissa ty\u00f6paikoissa on psykologisen turvallisuuden illuusio ja ”konsensusansa”<\/strong>. Esihenkil\u00f6t ja johto el\u00e4v\u00e4t luulossa, ett\u00e4 kaikki ovat samaa mielt\u00e4, kun kukaan ei sano mit\u00e4\u00e4n. Suomalaisen ny\u00f6kk\u00e4ys ei aina tarkoita asian hyv\u00e4ksymist\u00e4, vaan se saattaa tarkoittaa vain ”kuulin mit\u00e4 sanoit”, eik\u00e4 todellakaan \u201dolen innoissani t\u00e4st\u00e4”. Toisaalta haasteita aiheuttaa viel\u00e4 sekin, ett\u00e4 suomalainen saattaa olla ”samaa mielt\u00e4” eli hiljaa hyv\u00e4ksy\u00e4 asian, vaikka ei pala halusta toteuttaa sit\u00e4. Seurauksena on se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko viiv\u00e4styy tai tehtyihin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ei sitouduta, koska aitoa keskustelua eri vaihtoehdoista ei ole k\u00e4yty.<\/li>\n
  4. Kansainv\u00e4listymisen haasteet kulttuurien t\u00f6rm\u00e4tess\u00e4 toisiinsa<\/strong>. Kontrasti eri kulttuurien kesken voi toisinaan olla suuri. Ulkomaalainen kollega tai asiakas odottaa energiaa, suostuttelua ja tarinankerrontaa, kun taas suomalainen vastaa lakonisesti muutamalla sanalla tai jakaa keskustelukumppanilleen kalvoja, joissa on vain kolme ranskalaista viivaa ja pahimmat riskit. Suomalainen on kyll\u00e4 hyv\u00e4 ideoimaan ja tekem\u00e4\u00e4n innovaatioita, mutta oman innostuksensa ja ideoidensa \u201dmyynti\u00e4\u201d h\u00e4n ei oikein osaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena suomalainen asiantuntija voi vaikuttaa innottomalta, kylm\u00e4lt\u00e4 tai jopa tylylt\u00e4, vaikka kyse on usein vain vaatimattomuudesta ja halusta olla ”rehellinen ja realistinen”. Karrikoidusti voi vaikkapa kysy\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 tapahtuu, kun suomalainen insin\u00f6\u00f6ri ja amerikkalainen myyntip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 kohtaavat toisensa palaverissa? No, amerikkalainen ”myy” ideansa hyv\u00e4ll\u00e4 hinnalla, kun taas suomalainen luettelee ensimm\u00e4isen\u00e4 projektin kolme pahinta uhkakuvaa.<\/li>\n<\/ol>\n

    \u201dSuomalainen puhuu kyll\u00e4, kun raamit ovat oikeat\u201d<\/h3>\n

    \u2019Miten sitten on mahdollista muuttaa ”ny\u00f6kk\u00e4ill\u00e4\u00e4n hiljaa ja palataan omille ty\u00f6pisteille” -kulttuuri el\u00e4v\u00e4ksi, energiseksi ja aidosti sparraavaksi vuorovaikutukseksi ilman, ett\u00e4 pakotetaan ket\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n \u201djenkkil\u00e4ist\u00e4\u201d yli-innostunutta roolia? Avain ei todellakaan ole angloamerikkalaisiin johtamisoppeihin perustuvissa ylipirteiss\u00e4 tsemppiohjeissa, jotka pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4kisin sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4\u00e4n suomalaiseen ty\u00f6kulttuuriin. Pakotettu ”pirtsakkuus” ei saa aikaan tuloksia, vaan ennemminkin pit\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 rakenteiden ja turvallisuuden muuttamiseen. Suomalainen nimitt\u00e4in puhuu kyll\u00e4, kun raamit ovat oikeat. Seuraavassa tuon esille viisi konkreettista keinoa, joilla keskustelukulttuuriin suomalaisilla ty\u00f6paikoilla saa puhallettua lis\u00e4\u00e4 happea.<\/p>\n

      \n
    1. Riko ”Onko kysytt\u00e4v\u00e4\u00e4?” -kysymysfobia muuttamalla kysymyksenasettelua<\/strong>. Avoimet ja liian yleiset kysymykset aktivoivat suomalaisessa ty\u00f6paikassa vain yhden reaktion eli sen, ett\u00e4 ihmisten katseet suuntautuvat lattiaan ja palaveriin laskeutuu kiusaantunut hiljaisuus. Jos ihmisi\u00e4 halutaan aktivoida, kysymysten pit\u00e4\u00e4 olla riitt\u00e4v\u00e4n eksakteja ja turvallisia. Ei siis saa kysy\u00e4: \u201dOnko kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n mit\u00e4\u00e4n sanottavaa?”, vaan pit\u00e4\u00e4 mieluummin kysy\u00e4: ”Mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 suunnitelmassa on mielest\u00e4si suurin kompastuskivi?” tai \u201dMik\u00e4 asia t\u00e4ss\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 eniten ep\u00e4varmuutta?”<\/li>\n
    2. K\u00e4yt\u00e4 ”Buzz Group- eli Parikeskustelu ensin” -kikkaa<\/strong>. Suomalaiselle kynnys ottaa puheenvuoro 15 ihmisen edess\u00e4 on usein hyvin korkea. Tuo kynnys alenee dramaattisesti, kun ajatuksia saa ensin pallotella yhden kollegan kanssa. Ennen kuin avataan keskustelu koko ryhm\u00e4lle, palaverin vet\u00e4j\u00e4 sanoo: ”Miettik\u00e4\u00e4 viereisen kaverin kanssa 2 minuuttia yhdess\u00e4 yksi asia, joka t\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 oli parasta ja yksi asia, jota pit\u00e4\u00e4 tarkentaa.” T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kynnys sanoa jotain on matala, sill\u00e4 kukaan ei kerro en\u00e4\u00e4 vain omaa mielipidett\u00e4\u00e4n, vaan parin kanssa yhdess\u00e4 todettuja asioita.<\/li>\n
    3. Rakenna anonyymej\u00e4 siltaelementtej\u00e4 luomalla digitaalinen kynnysmatto<\/strong>. Erityisesti et\u00e4- ja hybridity\u00f6ss\u00e4 suomalainen avautuu parhaiten kirjallisesti ja anonyymisti. T\u00e4t\u00e4 totuutta vastaan ei kannata taistella, vaan sit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vipuvartena puheelle. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 digitaalisia ty\u00f6kaluja, kuten esimerkiksi Slido, Mentimeter, Flocker, Padlet tai ryhm\u00e4chat. Asian prosessointi voi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle esimerkiksi siten, ett\u00e4 vet\u00e4j\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 tiimi\u00e4 kirjoittamaan 2 minuutin ajan ajatuksia\/kysymyksi\u00e4 anonyymisti sein\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen vet\u00e4j\u00e4 poimii sein\u00e4lt\u00e4 kiinnostavimmat nostot ja sanoo vaikkapa: ”T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on loistava kysymys prosessin aikataulusta. Haluaisiko joku avata t\u00e4t\u00e4 ajatusta v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4?” N\u00e4in keskustelu usein syttyy kuin itsest\u00e4\u00e4n nimett\u00f6m\u00e4n sy\u00f6tteen pohjalta.<\/li>\n
    4. Normalisoi keskener\u00e4isyys ja ns. ”tyhm\u00e4t kysymykset”<\/strong>. Suomalaisen hiljaisuuden taustalla on usein er\u00e4\u00e4nlainen asiantuntijaylpeys: \u201dEn avaa suutani, ennen kuin minulla on sataprosenttisen valmius ja aukoton analyysi esitett\u00e4v\u00e4n\u00e4.\u201d Liiallisen t\u00e4ydellisyyteen pyrkimisen minimoimiseksi vet\u00e4j\u00e4n kannattaa itse ensin esitt\u00e4\u00e4 omia keskener\u00e4isi\u00e4 ajatuksiaan ja my\u00f6nt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4neen, kun h\u00e4n ei tied\u00e4 kaikkea. Lis\u00e4keinona vet\u00e4j\u00e4 voisi palaverin alussa antaa er\u00e4\u00e4nlaisen \u201dkulttuurisen luvan\u201d olla ep\u00e4t\u00e4ydellinen sanomalla \u00e4\u00e4neen: ”T\u00e4m\u00e4 palaveri on ideointia varten, ei p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Toivon raakileita ajatuksia, ’tyhmi\u00e4’ kysymyksi\u00e4 ja puolivalmiita ideoita. Jalostetaan niit\u00e4 sitten yhdess\u00e4.”<\/li>\n
    5. Siirr\u00e4 palaute asioista ihmisiin valmentamalla heit\u00e4 kehumiseen<\/strong>. Jotta keskustelusta saisi el\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, pit\u00e4\u00e4 sen tulla l\u00e4helle ihmist\u00e4. Suomalaisen kulttuurin ominaispiirteen\u00e4 on tunnetusti se, ett\u00e4 me puhumme mielell\u00e4\u00e4n prosesseista, mutta huomattavasti heikommin ihmisist\u00e4. Meille sellaiset sanat, kuten ”Olet mahtava tyyppi” tuntuvat kiusallisilta. T\u00e4m\u00e4n takia tiimiss\u00e4 pit\u00e4isi kannustaa ihmisi\u00e4 kehumaan ennemminkin tekoja ja prosesseja. Kulttuurista painetta helpottaakseen voisi vet\u00e4j\u00e4 ottaa tavaksi esimerkiksi aloittaa viikkopalaverit muutaman minuutin ”Viikon onnistuminen \/ kiitos kollegalle” -osioilla. N\u00e4iss\u00e4 osioissa kehuminen pit\u00e4isi olla mahdollisimman helppoa mm. siten, ett\u00e4 se m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 kiitoksen pit\u00e4\u00e4 liitty\u00e4 konkreettiseen tekoon. N\u00e4in se ei tunnu liian ”imel\u00e4lt\u00e4” tai ep\u00e4aidolta suomalaiseen makuun.<\/li>\n<\/ol>\n

      \u201dHiljaisuus on kultaa, mutta oikeassa paikassa lausuttu sana on parhaimmillaan t\u00e4ytt\u00e4 timanttia\u201d<\/h3>\n

      Kirjoituksen lopuksi on hyv\u00e4 viel\u00e4 todeta, ett\u00e4 suomalainen suoruus, luottamus ja turhan l\u00f6pin\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4minen ovat loppujen lopuksi uskomattomia valtteja, kunhan vain muistamme, ett\u00e4 ihmiset tarvitsevat my\u00f6s yhteenkuuluvuuden tunnetta ja rehellist\u00e4 palautetta. Hiljaisuus on kultaa, niin kuin meill\u00e4 sananlaskuissa usein sanotaan, mutta oikeassa paikassa lausuttu sana on parhaimmillaan t\u00e4ytt\u00e4 timanttia. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s muistuttaa, ett\u00e4 erityisesti suomalaisessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja keskustelukulttuurissa psykologisen turvallisuuden merkitys on t\u00e4ysin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Voidaan k\u00e4rjist\u00e4en sanoa, ett\u00e4 organisaation johto voi palkata huoneen t\u00e4yteen maailman viisaimpia asiantuntijoita, mutta jos ilmapiiri on pelokas tai liian kriittinen, saa t\u00e4ll\u00f6in heid\u00e4n kapasiteetistaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vain pienen murto-osan. Psykologinen turvallisuus on lopulta se ”k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4”, joka mahdollistaa kaiken muun osaamisen ulosmittaamisen. Lis\u00e4ksi v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitysten minimoimiseksi t\u00e4m\u00e4 artikkelini suomalaisesta keskustelukulttuurista ja sen el\u00e4v\u00f6itt\u00e4misest\u00e4 ei todellakaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 kaikista meist\u00e4 suomalaisista pit\u00e4isi leipoa sujuvasanaisia ruotsalaisia \u201ddiskuteeraajia\u201d tai ekstroverttej\u00e4 amerikkalaisia myyntitykkej\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 mielest\u00e4ni on se, ett\u00e4 pyrkisimme luomaan kokouksiimme ja palavereihimme sellaiset puitteet, joissa suomalaisen asiantuntijan ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4 kasvojensa menett\u00e4mist\u00e4 tai toisten ajan tuhlaamista. Kun psykologinen turvallisuus on hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa, niin hiljaisuus muuttuu aitoon vuorovaikutukseen hyvinkin nopeasti.<\/p>\n

      Esa Lehtinen<\/p>\n

      Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n

       <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Tarkasteltaessa suomalaista palaverikulttuuria yleisell\u00e4 tasolla, voidaan sit\u00e4 hieman karrikoiden verrata suomalaisen melankolisen kitaran mestarin Esa Pulliaisen akustiseen kitarakeikkaan ilman turhia vahvistimia rauhalliseksi, asialliseksi, hieman melankoliseksi sek\u00e4 vahvasti luottamukseen ja osaamiseen nojaavaksi. Turhat efektit, hienoudet ja lis\u00e4mausteet on riisuttu pois. Lis\u00e4ksi jokaisella sanalla, tavulla ja hiljaisella hetkell\u00e4 on merkityst\u00e4. Suomalaisessa puhekulttuurissa sana sitoo. Rehentelev\u00e4 ja hyperbolinen… Lue lis\u00e4\u00e4 Asiakeskeisen viileyden ansa \u2013 Miten suomalaisissa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 saadaan aikaan aito ja ihmiset huomioonottava keskustelukulttuuri?<\/span> <\/use><\/svg><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":23447,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5,22,66,1],"tags":[310,311,312,313],"yoast_head":"\nAsiakeskeisen viileyden ansa \u2013 Miten suomalaisissa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 saadaan aikaan aito ja ihmiset huomioonottava keskustelukulttuuri? - Konsultin jaarituksia<\/title>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n