El\u00e4mme kiireist\u00e4 aikaa. Ainakin n\u00e4in hoetaan. Kaikilla ihmisill\u00e4 tuntuu olevan kiire, tai ainakin kiireeseen vedotaan usein silloin, kun joku asia j\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4 tai ihminen my\u00f6h\u00e4styy sovituista tapaamisista. T\u00e4rkein asia, mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kiireisess\u00e4 ajassa on eniten k\u00e4rsinyt, on toisen ihmisen kuunteleminen. Tarkoitan siis kuuntelemista en pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuulemista. Me kyll\u00e4 kuulemme ihmisi\u00e4, mutta todellinen kuunteleminen edellytt\u00e4\u00e4 meilt\u00e4 aikaa ja toiseen ihmiseen keskittymist\u00e4. Kyky ja halu t\u00e4h\u00e4n aikaan ja keskittymiseen meilt\u00e4 tuntuu liiankin usein puuttuvan. Monissa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 tehdyiss\u00e4 kyselyiss\u00e4 ylivoimaisesti suurin osa ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 kokee, ett\u00e4 heid\u00e4n esimiehill\u00e4\u00e4n ei ole tarpeeksi aikaa kuunnella heit\u00e4 eik\u00e4 heit\u00e4 siis kiinnosta heid\u00e4n asiansa ollenkaan. P\u00e4\u00e4tin ottaa t\u00e4m\u00e4n asian esille t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessani jo senkin takia, ett\u00e4 itselleni kuunteleminen on hyvin l\u00e4heinen aihe, sill\u00e4 olen pikkuhiljaa yritt\u00e4nyt opetella sit\u00e4 aktiivisesti tekem\u00e4\u00e4n niin kotona kuin ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Kuuntelemista voidaan pit\u00e4\u00e4 prosessina, joka voidaan jakaa viiteen selv\u00e4\u00e4n vaiheeseen: vastaanottamiseen, ymm\u00e4rt\u00e4miseen, muistamiseen, arviointiin ja vastaamiseen. N\u00e4ihin kaikkiin vaiheisiin pit\u00e4\u00e4 panostaa t\u00e4ysill\u00e4, muuten kuunteleminen ei ole tarpeeksi tehokasta ja se pahimmissa tapauksissa ep\u00e4onnistuu t\u00e4ysin. Me ihmiset olemme sosiaalisia olentoja. Aidolla kuuntelemisella on meille ihmisille suuri merkitys, sill\u00e4 sen avulla me olemme yhteydess\u00e4 muihin ihmisiin sek\u00e4 kykenemme oppimaan heilt\u00e4 uusia asioita. Me tarvitsemme ihmiskontakteja, olkoon sitten kyseess\u00e4 perheenj\u00e4senet, yst\u00e4v\u00e4t tai ty\u00f6paikoilla ty\u00f6kaverit ja esihenkil\u00f6t\/alaiset. Kuuntelemalla toisia ihmisi\u00e4 me opimme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin toistemme el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tarpeita sek\u00e4 imemme toisiltamme tietoa, mik\u00e4 voi olla hyvinkin olennaista lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa maailmankuvaamme.<\/p>\n
Millainen sitten on hyv\u00e4 kuuntelija? Hyv\u00e4 kuuntelija keskittyy ihmiseen, joka on puhumassa h\u00e4nelle eik\u00e4 keskeyt\u00e4 h\u00e4nt\u00e4, vaan antaa puhujan puhua ainakin lauseensa loppuun saakka. Yleisesti ottaen hyv\u00e4 kuuntelija enemm\u00e4n kuuntelee kuin puhuu itse reagoiden samalla toiseen ihmiseen omalla kehon kielell\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kysyen tarvittaessa tarkentavia ja asiaa eteenp\u00e4in vievi\u00e4 kysymyksi\u00e4. H\u00e4n kunnioittaa keskustelukumppaniaan ja h\u00e4nen ajatuksiaan, vaikka olisikin eri mielt\u00e4 h\u00e4nen kanssaan. Itse h\u00e4n tuo oman mielipiteens\u00e4 selke\u00e4sti esille halventamatta kuitenkaan toisen ihmisen mielipiteit\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n ei mene henkil\u00f6kohtaisuuksiin. N\u00e4in vuorovaikutustilanteen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 hyv\u00e4n kuuntelijan kanssa, puhuja kokee lopputuloksesta huolimatta itsens\u00e4 ymm\u00e4rretyksi ja toisen arvostamaksi.<\/p>\n
My\u00f6s johtajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia kuuntelemaan. Tiibetin hengellinen johtaja Dalai Lama sanoi kerran mainiosti: \u201dKun puhut, toistat vain sit\u00e4, mit\u00e4 jo tied\u00e4t. Kun kuuntelet, opit jotain uutta!\u201d Mielest\u00e4ni hyv\u00e4n johtajan erottaa keskivertojohtajasta monien ns. \u201dpehmeiden\u201d johtamistaitojen, kuten esimerkiksi kuuntelemisen, hallitseminen. Monet sanovat jopa niin, ett\u00e4 kuunteleminen on t\u00e4rkein johtajalta edellytett\u00e4v\u00e4 taito, sill\u00e4 se antaa perustan monille muille hyv\u00e4\u00e4n johtamiseen liitetylle taidolle ja ominaisuudelle. Kyky ja halu kuunnella helpottaa ja parantaa johtajan kyky\u00e4 olla yhteydess\u00e4 ja samalla aallonpituudella ty\u00f6ntekij\u00f6ittens\u00e4 kanssa. Hyv\u00e4 ja toisiaan kunnioittava kommunikaatio johtajan ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 taas luo pohjan keskin\u00e4iselle luottamukselle. Kun ty\u00f6ntekij\u00e4t huomaavat, ett\u00e4 heit\u00e4 kuunnellaan ja heid\u00e4n ajatuksiaan arvostetaan, he entist\u00e4 avoimemmin jakavat omia ideoitaan sek\u00e4 tarjoavat rehellist\u00e4 palautetta. T\u00e4m\u00e4 johtaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden sitoutumiseen omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja ty\u00f6paikkaansa sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6n tuottavuutta lis\u00e4\u00e4ntyneen innovatiivisuuden, tehokkuuden ja kannattavuuden muodossa. Kuuntelemisen tietoinen omaksuminen ei kuitenkaan ole johtajalle, kuten ei muillekaan ihmisille, mik\u00e4\u00e4n yksinkertainen asia, sill\u00e4 se edellytt\u00e4\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa, huomion antamista, avoimuutta ja joustavuutta. Lis\u00e4ksi tuntuu joskus jopa silt\u00e4, ett\u00e4 nykyisen\u00e4 digitaalisena jatkuvasti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n informaatiotulvan ja lyhytj\u00e4nnitteisyyden aikana hyv\u00e4st\u00e4 kuuntelutaidosta on tulossa pikkuhiljaa yh\u00e4 harvinaisempi ilmi\u00f6. Itse asiassa johtajista, jotka todella kuuntelevat, alkaa olla kohta huutava pula!<\/p>\n
Johtaja voi ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4ntyyppist\u00e4 kuuntelemista. Aktiivisen kuuntelemisen<\/strong> tarkoituksena on t\u00e4ysin omaksua, mit\u00e4 toinen ihminen on viestitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Aktiivinen kuunteleminen edellytt\u00e4\u00e4 ennakkoluulottomuutta, puheen sek\u00e4 kehonkielen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, viestin harkitsevaa kuuntelemista, selvent\u00e4vien kysymysten esitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 keskittymist\u00e4 itse puheeseen ja my\u00f6s puheen \u201drivinv\u00e4leihin\u201d. Informatiivisessa kuuntelemisessa<\/strong> p\u00e4\u00e4tavoitteena on jonkun asian tai toiminnan oppiminen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 johtajalla on halu oppia uusien asioiden hallintaa ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4\u00e4n. Tarkoituksena on t\u00e4ll\u00f6in oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 uusi asia. Kriittisen kuuntelemisen<\/strong> tavoitteena on analysoida sanomaa ennakkoluulottomasti, rationaalisesti sek\u00e4 avoimin silmin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 johtajan on irrottauduttava omista ennakkoasenteistaan tai stereotypioistaan, jotka voisivat est\u00e4\u00e4 asian vastaanottamisen jopa kokonaan. Jokaisen johtajan tulisi kyet\u00e4 toimimaan n\u00e4in, vaikka joskus asioiden vastaanottaminen tuntuisikin hankalalta. Empaattisen kuuntelemisen<\/strong> tarkoituksena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 puhujan sanojen takana olevia tunteita. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 johtajan on oltava riitt\u00e4v\u00e4n empaattinen puhujalle ja h\u00e4nen n\u00e4kemyksilleen riippumatta siit\u00e4, onko h\u00e4n samaa mielt\u00e4 vai ei. Jos johtaja kykenee empaattiseen kuuntelemiseen, luo se ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n ilmapiirin, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat tuntea, ajatella ja ilmaista itse\u00e4\u00e4n avoimesti ilman, ett\u00e4 heid\u00e4n koko ajan pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4, mit\u00e4 heid\u00e4n esimiehens\u00e4 jostakin asiasta ajattelee.<\/p>\n Johtajia rekrytoitaessa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 kysyt\u00e4 heid\u00e4n kuuntelutaidostaan, vaikka ehk\u00e4 se voisi usein olla tosi tarpeellista. T\u00e4m\u00e4 voidaan hyvin perustella sill\u00e4, ett\u00e4 kuuntelevat johtajat ovat paljon paremmassa asemassa johtamaan nykyisi\u00e4 yh\u00e4 monimuotoisempia ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4 kuin huonommin kuuntelevat kollegansa. He kykenev\u00e4t ottamaan huomioon johtaessaan erilaisia ihmisi\u00e4 aivan eri tavalla kuin sellaiset johtajat, joilla ei ole \u201daikaa\u201d kuunnella ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n. Itse asiassa kuuntelutaito tekee johtajasta tehokkaamman johtajan monella eri tavalla. Ensimm\u00e4iseksi, kuuntelemalla johtaja osoittaa v\u00e4litt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4\u00e4n<\/strong>. V\u00e4litt\u00e4minen ei ole mik\u00e4\u00e4n pikkujuttu, sill\u00e4 on selke\u00e4 fakta, ett\u00e4 jos johtaja aidosti v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4\u00e4n, ovat he valmiina tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tehokkaammin ylitt\u00e4en usein jopa kaikki odotukset. Jokainen ty\u00f6ntekij\u00e4 haluaa sellaisen johtajan, joka aidosti v\u00e4litt\u00e4\u00e4 siit\u00e4, kuka h\u00e4n on ihmisen\u00e4 ja mik\u00e4 h\u00e4nen merkityksens\u00e4 on omalle tiimille ja koko yritykselle. T\u00e4llaiselle johtajalle ty\u00f6ntekij\u00e4 ei ole pelkk\u00e4 resurssi, vaan h\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4 sijoitus ja ihminen, jonka panos on t\u00e4rke\u00e4 koko yrityksen toiminnalle. Juuri ty\u00f6ntekij\u00e4n kuunteleminen ja kiinnostuminen h\u00e4nen ty\u00f6st\u00e4\u00e4n antaa ty\u00f6ntekij\u00e4lle tunteen siit\u00e4, ett\u00e4 johtaja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 ja arvostaa h\u00e4nt\u00e4 sek\u00e4 ihmisen\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Toiseksi, kuuntelemalla johtaja osoittaa empatiaa<\/strong>. Moni ty\u00f6 on stressaavaa ja t\u00e4ynn\u00e4 paineita. Jokainen ty\u00f6ntekij\u00e4 reagoi n\u00e4ihin arjen paineisiin ja stressitilanteisiin eri tavoin. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 johtaja on riitt\u00e4v\u00e4n empaattinen, jotta h\u00e4n kykenee ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6n h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4t voivat vaikuttaa kunkin ty\u00f6ntekij\u00e4n suoritukseen. Kuuntelemalla ty\u00f6ntekij\u00f6iden huolia ja osoittamalla n\u00e4in olevansa empaattinen, johtaja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6illeen ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 heid\u00e4n turhautumisensa. Kaikille johtajille ei ole helppoa olla osallisina tilanteissa, joissa tunteet ovat pinnassa, mutta hyv\u00e4t johtajat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t empatian merkityksen olemalla helposti l\u00e4hestytt\u00e4vi\u00e4 tilanteenn niin edellytt\u00e4ess\u00e4. Hyv\u00e4t johtajat hallitsevat j\u00e4rjen ja tunteen tasapainon.<\/p>\n Kolmanneksi, kuuntelemalla johtaja osoittaa sitoutuvansa ty\u00f6ntekij\u00f6illeen t\u00e4rkeisiin asioihin<\/strong>. Kun ty\u00f6ntekij\u00e4t jakavat omia ajatuksiaan ja ideoitaan, hyv\u00e4 johtaja kuuntelee heit\u00e4, kysyy lis\u00e4kysymyksi\u00e4 ja rohkaisee heit\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatuksiaan eteenp\u00e4in kohti konkretiaa. Johtajan sitoutuessa aktiivisesti ty\u00f6ntekij\u00f6iden ajamiin asioihin, he tiet\u00e4v\u00e4t h\u00e4nen kuuntelevan, kiinnitt\u00e4v\u00e4n huomiota ja yritt\u00e4v\u00e4n ottaa selv\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 asiat ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 eniten kiinnostavat tai huolettavat. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden sitoutumista paitsi ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 niin my\u00f6s organisaatioon.<\/p>\n Nelj\u00e4nneksi, kuuntelemalla muita ihmisi\u00e4 johtaja ei tuomitse heit\u00e4 liian h\u00e4t\u00e4isesti<\/strong>. Johtajat, jotka tuomitsevat muita, eiv\u00e4t todellakaan kuuntele heit\u00e4. Aivan liian monta kertaa tapahtuu tilanteita, joissa johtaja antaa liian rankkaa kritiikki\u00e4 niille ty\u00f6ntekij\u00f6ille, joilla on eri n\u00e4kemys asioihin kuin johtajalla itsell\u00e4\u00e4n tai jotka uskaltavat olla eri mielt\u00e4 h\u00e4nen kanssaan. Usein paljon t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 olisi ensin kuunnella toisen asia loppuun asti, kysy\u00e4 tarvittaessa kysymyksi\u00e4 asiaan liittyen ja sitten vasta sanoa oma mielipiteens\u00e4 asiasta. Tuomitsemalla taas johtaja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oman kypsym\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 ja kyvytt\u00f6myytens\u00e4 hallita erimielisyyksi\u00e4 ja omaksua uusia asioita. T\u00e4llaisilla j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isill\u00e4 ja kaavoihin kangistuneilla johtajilla ei ole sijaa niiss\u00e4 nykyaikaisissa organisaatioissa, jotka todella haluavat menesty\u00e4. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n johtajan pit\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 ottamaan vastaan uusia ideoita ja ajatuksia. H\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 kuunnella aktiivisemmin ja oppia n\u00e4in sopeutumaan muutoksiin.<\/p>\n Viidenneksi, hyv\u00e4 johtaja kuuntelee keskittyneesti eik\u00e4 keskeyt\u00e4 toisen puhetta<\/strong>. Kuinka moni on syyllistynyt siihen, ett\u00e4 on keskeytt\u00e4nyt puhujan jopa kesken lauseen tai tavun? Varmaan useimmat meist\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n syyllistynyt. Tekosyit\u00e4 keskeytt\u00e4miseen on helppo keksi\u00e4. On kiirett\u00e4, asia ei kiinnosta, oma asia tuntuu paljon t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 kuin toisen asia tai joku kiinnostavampi asia tai ihminen tulee l\u00e4hist\u00f6lle. Kuitenkin lyhyesti sanottuna keskeytt\u00e4minen on t\u00f6rke\u00e4\u00e4 ja osoittaa sen, ett\u00e4 keskeytt\u00e4j\u00e4 ei arvosta puhujaa tai h\u00e4nen asiaansa. Sen sijaan empaattinen johtaja kuuntelee eik\u00e4 keskeyt\u00e4 toisen puhetta. H\u00e4n pyrkii varaamaan puhujalle ja h\u00e4nen asialleen riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa. Kuunteleva johtaja pyrkii kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen ja tiedostaa, ett\u00e4 jokainen keskeytys v\u00e4hent\u00e4\u00e4 toisen halua kertoa asiansa, joka voi olla hyvinkin t\u00e4rke\u00e4. Kuuntelemalla johtaja osoittaa toisen ihmisen arvostamisen ja n\u00e4in tekem\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n luo luottamusta heid\u00e4n v\u00e4lilleen.<\/p>\n Kuudenneksi, kuunteleva johtaja on erityisen huomaavainen<\/strong>. H\u00e4nelle kuunteleminen luonnostaan tapahtuu sek\u00e4 verbaalisesti ett\u00e4 kehonkielen kautta. H\u00e4n my\u00f6s tunnistaa toisen ihmisen kehonkielen t\u00e4rkeyden vuorovaikutustilanteessa. Huomaavainen johtaja osaa kannustaa puhujaa kertomaan asiansa pienien my\u00f6nteisten merkkien avulla, kuten esimerkiksi ny\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai \u00e4\u00e4nn\u00e4ht\u00e4m\u00e4ll\u00e4 my\u00f6nteisesti oikeissa paikoissa. Samoin h\u00e4n my\u00f6s tarvittaessa tekee muistiinpanoja toisen puheen aikana, jotta h\u00e4n muistaisi varmasti asiat, joista on keskusteltu. N\u00e4in h\u00e4n saa puhujasta paljon enemm\u00e4n irti kuin kukaan keskivertojohtaja. Huomaavainen johtaja ei siis vain kuule toisen puhetta, vaan h\u00e4n todella keskittyy kuuntelemaan sit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kaikki johtaa my\u00f6s siihen, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t arvostavat h\u00e4nen johtajuuttaan ja kunnioittavat h\u00e4nen mielipiteit\u00e4\u00e4n. Huomaavaisuus siis vahvistaa h\u00e4nen johtajuuttaan muiden silmiss\u00e4.<\/p>\n Seitsem\u00e4nneksi, Kuunteleva johtaja kykenee rakentamaan hyvi\u00e4 ihmissuhteita<\/strong>. Kuuntelemalla, ei niink\u00e4\u00e4n puhumalla, kyet\u00e4\u00e4n luomaan vahvoja verkostoja. Kun ihmiset kohtaavat hyv\u00e4n kuuntelijan, joka keskittyneesti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota heid\u00e4n puheisiinsa, antaa se ihmisest\u00e4 eritt\u00e4in my\u00f6nteisen kuvan. T\u00e4llaista ihmist\u00e4 on helppo arvostaa ja kunnioittaa. Johtajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on luoda hyvi\u00e4 verkostoja sek\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 suhteita organisaation sidosryhmiss\u00e4. Kun h\u00e4n on hyv\u00e4 kuuntelija, h\u00e4n antaa itsest\u00e4\u00e4n muille luotettavan, varman ja muita kannustavan mielikuvan. T\u00e4m\u00e4n takia verkostojen luominen k\u00e4y h\u00e4nelle luonnostaan.<\/p>\n Kahdeksanneksi, hyv\u00e4 kuuntelutaito tekee johtajasta hyv\u00e4n neuvottelijan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n<\/strong>. Koska kuuntelevalla johtajalla ei ole ennakkomielipiteit\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4vi\u00e4 aiheita tai puhujia kohtaan, kykenee h\u00e4n keskittym\u00e4\u00e4n paljon paremmin puhujaan ja h\u00e4nen asiaansa sek\u00e4 pystyy ottamaan vastaan kaiken sen informaation, mit\u00e4 h\u00e4n tarvitsee laadukkaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekemiseen. Neuvottelutilanteissa h\u00e4n kykenee tarkkaan kuuntelemalla helpommin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n muiden osallistujien mielialat ja todelliset tavoitteet. T\u00e4m\u00e4 antaa h\u00e4nelle muita paremmat l\u00e4ht\u00f6kohdat neuvotteluiden johdattamiseksi my\u00f6nteiseen lopputulokseen.<\/p>\n Yhdeks\u00e4nneksi, hyv\u00e4 johtaja osaa kuunnella my\u00f6s itse\u00e4\u00e4n, omaa kehoaan ja mielt\u00e4\u00e4n, huolehtien n\u00e4in omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan<\/strong>. Hyvinvoiva johtaja tekee laadukkaita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja jaksaa huolehtia my\u00f6s omien ty\u00f6ntekij\u00f6ittens\u00e4 jaksamisesta ja hyvinvoinnista. H\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on oman hyvinvointinsa lis\u00e4ksi koko organisaation ja sen henkil\u00f6st\u00f6n hyvinvointi. T\u00e4llainen johtaja kuuntelee ja seuraa oman kehonsa ja mielens\u00e4 merkkej\u00e4 sek\u00e4 vaaranmerkit havaittuaan osaa rentouttaa itse\u00e4\u00e4n. Johtajan huolenpito omasta itsest\u00e4\u00e4n antaa my\u00f6s hyv\u00e4n esimerkin kaikille ty\u00f6ntekij\u00f6ille tehd\u00e4 samoin.<\/p>\n Johtajan kuuntelutaito on selv\u00e4sti viel\u00e4 aliarvostettu johtamistaito. Ainoastaan harvat tutkijat, konsultit ja itse johtajatkin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ysin kuuntelemisen merkityst\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 johtamisessa. Jotenkin paljon \u201dmediaseksikk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4\u201d on keskitty\u00e4 moniin muihin johtamistaitoihin, kuten esimerkiksi tunne\u00e4lyyn, empatiaan ja sympatiaan, vaikka n\u00e4iss\u00e4 kaikissa taidoissa my\u00f6s kuuntelemisella on t\u00e4rke\u00e4 merkitys. Voidaan jopa sanoa, ett\u00e4 ilman taitoa kuunnella ei voida puhua tunne\u00e4lyst\u00e4, empatiasta tai sympatiasta. Ehk\u00e4 syy t\u00e4h\u00e4n kuuntelutaidon v\u00e4heksymiseen on siin\u00e4 tosiasiassa, ett\u00e4 useimmat meist\u00e4 ihmisist\u00e4 kykenee kuulemaan heti synnytty\u00e4\u00e4n. N\u00e4in kuulemisesta muodostuu luonnollinen ja jokap\u00e4iv\u00e4inen asia. Se ehk\u00e4 on liiankin jokap\u00e4iv\u00e4inen asia, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in helposti unohtuu, ett\u00e4 aktiivinen kuunteleminen on aivan eri asia kuin passiivinen kuuleminen. Ihmisen kuunnellessa aktiivisesti, se edellytt\u00e4\u00e4 toisen ihmisen huomioimista ja h\u00e4nen asiaansa keskittymist\u00e4. Johtajuudessa kuuntelutaidolla on hyvin paljon merkityst\u00e4. Voi jopa hyvinkin perustellusti sanoa, ett\u00e4 kuuntelutaitoa voidaan hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n johtajan \u201dsalaisena aseena\u201d. Kuuntelemalla aktiivisesti, johtaja saa valtavasti enemm\u00e4n informaatiota ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n olevista ihmisist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 taito asettaa h\u00e4net edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n asemaan ja h\u00e4n kykenee hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuntelemisen kautta saamiaan tietoja tehdess\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja johtaessaan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n. Kun johtajan kuuntelutaidon merkityksest\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4, he sanovat kunnioittavansa johtajia, jotka todella kuuntelevat heit\u00e4, koska he itsekin tiedostavat, miten vaikeaa kuunteleminen toisinaan voi olla. N\u00e4in hyv\u00e4\u00e4 kuuntelutaitoa voidaan hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 hyv\u00e4n johtamisen perustana.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n loppuun voisin viel\u00e4 lohdutuksena sanoa niille johtajille, ja toki muillekin, jotka kokevat olevansa huonoja kuuntelijoita, ett\u00e4 peli ei ole viel\u00e4 pelattu. Kuuntelutaitoa voi nimitt\u00e4in jokainen meist\u00e4 aktiivisesti kehitt\u00e4\u00e4. Se edellytt\u00e4\u00e4 uutta asennoitumista ihmisiin, riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4, ajan ja stressin hallintaa sek\u00e4 sitkeytt\u00e4. Tied\u00e4n kyll\u00e4 itse omasta kokemuksestani, ett\u00e4 matka hyv\u00e4ksi kuuntelijaksi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina helppo turistimatka, mutta sen onnistuminen on kuitenkin mahdollista. Itse olen aidon kuuntelemisen oppimisen polulla viel\u00e4 alkumatkalla, mutta pikkuhiljaa tuloksia alkaa jo tulla esille. Sen voin jo sanoa, ett\u00e4 matka hyv\u00e4ksi kuuntelijaksi on my\u00f6s matka omaan itseens\u00e4. Se jo sin\u00e4ns\u00e4 on seikkailu. Lopetan t\u00e4m\u00e4n vuodatukseni kirjailija Dean Jacksonin aforismiin: \u201dListening is an art that requires attention over talent, spirit over ego, others overself.\u201d Arvoisa oman kuuntelutaidon kehitt\u00e4j\u00e4! Alkakoon pitk\u00e4 mutta antoisa matkasi paremmaksi kuuntelijaksi juuri t\u00e4st\u00e4! Bon voyage!<\/p>\n Esa Lehtinen<\/p>\n Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse: esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" El\u00e4mme kiireist\u00e4 aikaa. Ainakin n\u00e4in hoetaan. Kaikilla ihmisill\u00e4 tuntuu olevan kiire, tai ainakin kiireeseen vedotaan usein silloin, kun joku asia j\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4 tai ihminen my\u00f6h\u00e4styy sovituista tapaamisista. T\u00e4rkein asia, mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kiireisess\u00e4 ajassa on eniten k\u00e4rsinyt, on toisen ihmisen kuunteleminen. Tarkoitan siis kuuntelemista en pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuulemista. Me kyll\u00e4 kuulemme ihmisi\u00e4, mutta todellinen kuunteleminen edellytt\u00e4\u00e4 meilt\u00e4… Lue lis\u00e4\u00e4 Onko taito kuunnella hyv\u00e4n johtajan salainen ase?<\/span> \u201dKuuntelevat johtajat ovat paljon paremmassa asemassa johtamaan nykyisi\u00e4 yh\u00e4 monimuotoisempia ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4\u201d<\/h3>\n
\u201dKuuntelutaitoa voidaan pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n johtajan \u201dsalaisena aseena\u201d<\/h3>\n