{"id":637,"date":"2025-10-05T06:50:05","date_gmt":"2025-10-05T03:50:05","guid":{"rendered":"http:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=637"},"modified":"2025-10-05T06:50:05","modified_gmt":"2025-10-05T03:50:05","slug":"uusien-ideoiden-ja-innovaatioiden-syntyminen-on-kaikkien-organisaatioiden-toiminnan-moottori-ja-elinehto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=637","title":{"rendered":"Uusien ideoiden ja innovaatioiden syntyminen on kaikkien organisaatioiden toiminnan moottori ja elinehto"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Suomen talous matelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suossa ja tuottavuusluvut kynt\u00e4v\u00e4t syv\u00e4ll\u00e4. Tilastojen mukaan ty\u00f6n tuottavuuden kasvu Suomessa on ollut viime vuosina todella hidasta, esimerkkin\u00e4 vaikkapa vuodet 2014\u20132023, jolloin tuottavuus kasvoi keskim\u00e4\u00e4rin vain 0,4 % vuosittain. Ei siis ihmek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Suomi el\u00e4\u00e4 syv\u00e4ss\u00e4 tuottavuuskriisiss\u00e4, mik\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n pahentaa t\u00e4t\u00e4 nykyist\u00e4 taantumaa. T\u00e4m\u00e4 perustuu siihen, koska pitk\u00e4n aikav\u00e4lin talouskasvu perustuu nimenomaan tuottavuuden kasvuun. Kriisi\u00e4 syvent\u00e4\u00e4 viel\u00e4 sekin, ett\u00e4 pienen\u00e4 avonaisena taloutena Suomen talouden hyvinvointi riippuu erityisen paljon yritystemme menestymisest\u00e4 globaaleilla markkinoilla. Nykyisen\u00e4 turbulenttina aikana tempoilevine tullimaksuineen ja protektionismin nousuna eri puolilla maapalloa t\u00e4m\u00e4 aiheuttaa viel\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 syd\u00e4mensykett\u00e4 talousel\u00e4m\u00e4n toimijoille.<\/p>\n

\u201dInnovointia voidaan pit\u00e4\u00e4 talouskasvun ja hyvinvoinnin kehityksen perimm\u00e4isen\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4\u201d<\/h3>\n

Mik\u00e4 siis l\u00e4\u00e4kkeeksi t\u00e4m\u00e4nhetkiseen taloutemme kriisiin? Miten voisimme tehostaa kilpailukyky\u00e4mme ja vahvistaa vienti\u00e4 sek\u00e4 nopeuttaa Suomen talouden rakennemuutosta kohti uusien kasvualojen kehittymist\u00e4? T\u00e4sm\u00e4l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on tehokas innovointi ja siihen panostaminen. T\u00e4t\u00e4 perustelen sill\u00e4, ett\u00e4 innovointia voidaan pit\u00e4\u00e4 talouskasvun ja hyvinvoinnin kehityksen perimm\u00e4isen\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4. Innovaatiot, erityisesti teknologinen kehitys ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto, ovat ainoa tie kest\u00e4v\u00e4\u00e4n tuottavuuden nousuun ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s elintason paranemiseen. Juuri innovaatiot luovat kilpailuetua ja korkeamman lis\u00e4arvon tuotteita sek\u00e4 palveluja, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t yritysten vientimahdollisuuksia. Se tapahtuu luomalla uusia ideoita, tuotteita, palveluja ja tuotantotapoja, mitk\u00e4 v\u00e4hitellen johtavat tuottavuuden kasvuun.<\/p>\n

Innovoinnin tehostamisella on siis keskeinen ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n rooli Suomen talouden nostamisessa nykyisest\u00e4 kuopasta ja kest\u00e4v\u00e4n kasvun luomisessa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6n tuottavuutta kyet\u00e4\u00e4n nostamaan. T\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tiedostaa, ett\u00e4 ty\u00f6n tuottavuuden kasvua ei en\u00e4\u00e4 tyypillisesti synnytet\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 vaan ennemminkin tekem\u00e4ll\u00e4 asiat uudella tavalla eli fiksummin kuin ennen. T\u00e4ss\u00e4kin uudet innovaatiot nousevat arvoon arvaamattomaan.<\/p>\n

\u201dInnovoinnista on monissa organisaatioissa tullut kasvun, tehokkuuden ja arvioinnin ydintekij\u00e4\u201d<\/h3>\n

Perinteisesti keskustelua innovaatioista voi leikkimielisesti verrata vaikkapa naisen hameenhelman pituuden trendeihin sen vaihdellessa eri aikakausina. Perustelen t\u00e4t\u00e4 vertausta sill\u00e4, ett\u00e4 innovaatioista puhuminen on ollut suosittua hyvin\u00e4 taloudellisina aikoina, kun taas huonoina aikoina siit\u00e4 puhuminen on turhana koettuna usein vedetty alas vessanp\u00f6nt\u00f6st\u00e4. Tilanteen soisi kuitenkin v\u00e4hitellen muuttuvan niin, ett\u00e4 vaikeinakin taloudellisina aikoina organisaatioiden johdossa ymm\u00e4rrett\u00e4isiin tuottavuuden ja tehokkuuden nostamisen nimiss\u00e4 panostaa yh\u00e4 enemm\u00e4n organisaatioiden kykyyn innovoida. Itse asiassa n\u00e4in on jo v\u00e4hitellen tapahtumassa, sill\u00e4 innovoinnista on lukuisissa organisaatioissa tullut kasvun, tehokkuuden ja arvioinnin ydintekij\u00e4. Amerikkalaisen johtamiseen ja strategiaan keskittyneen konsulttifirman McKinseyn tutkimuksessa vuosi sitten tuli esille, ett\u00e4 yli 70 % organisaatioiden ylimm\u00e4st\u00e4 johdosta piti innovointia yhten\u00e4 kolmesta t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 kasvutekij\u00e4st\u00e4 heid\u00e4n organisaatioissaan seuraavien 3\u20135 vuoden aikana.<\/p>\n

Jotta innovatiivisuus toimisi kunnolla, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa bisnesajattelun ja innovatiivisen ajattelun erot. Perinteinen liiketoiminta-ajattelu perustuu tutkimustuloksiin, kaavioihin ja loogisiin faktoihin. Siin\u00e4 deduktiivinen ja induktiivinen p\u00e4\u00e4ttely ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ty\u00f6kaluja, kun haetaan todisteita tai ennakkotapauksia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon pohjaksi. Kun niit\u00e4 l\u00f6ytyy, p\u00e4\u00e4t\u00f6kset voidaan sen j\u00e4lkeen tehd\u00e4 nopeasti etsim\u00e4ll\u00e4 oikeat vastaukset v\u00e4\u00e4rien joukosta. Liiketoiminta-ajattelussa halutaan poistaa asioiden monitulkintaisuus sek\u00e4 ohjata tehokkaasti tulosten saavuttamista. Heikkoutena on kuitenkin se, ett\u00e4 monitulkintaisuuden poistaminen ei aina ole mahdollista. Tilanteen ollessa ep\u00e4vakaa, vaatimusten monimutkaisia tai kehityksen suunnan ep\u00e4selv\u00e4, tulosten saavuttamisen ohjaaminen on usein mahdotonta.<\/p>\n

\u201dInnovatiivista ajattelua voidaan pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 lis\u00e4n\u00e4 perinteiselle liiketoiminta-ajattelulle\u201d<\/h3>\n

Innovatiivinen ajattelu taas ei ole riippuvainen aikaisemmista kokemuksista tai todellisiin tietoihin perustuvista faktoista. Sen avulla visioidaan haluttu tulevaisuuden tila ja pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka sinne on mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4. Se on intuitiivista ja avointa monille erilaisille mahdollisuuksille. Innovatiivisessa ajattelussa ei ole tarkoituksena tunnistaa oikeita ja v\u00e4\u00e4ri\u00e4 vastauksia, vaan tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aikaisempaa parempia keinoja ja tutkia monia erilaisia vaihtoehtoja. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 monitulkintaisuus ei ole ongelma, vaan enemm\u00e4nkin etu. Se sallii pohdinnoissa mm. kysymyksen \u201dmit\u00e4 jos\u201d k\u00e4yt\u00f6n. Innovatiivista ajattelua voidaan pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 lis\u00e4n\u00e4 perinteiselle liiketoiminta-ajattelulle. Sen avulla johtaja voi tuoda uusia ideoita ongelmanratkaisutilanteisiin. Se voi tuottaa my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 innovatiivisuuden henke\u00e4 koko organisaatioon.<\/p>\n

\u201dInnovaatiot eri muodoissaan ovat luontainen keino toteuttaa organisaatioiden orgaanista kasvua\u201d<\/h3>\n

L\u00e4hes aina innovaatiot eiv\u00e4t kuitenkaan synny itsest\u00e4\u00e4n, vaan niiden syntymist\u00e4 on pystytt\u00e4v\u00e4 hallitsemaan ja johtamaan. T\u00e4ll\u00f6in puhutaan innovaatiojohtamisesta. Innovaatiojohtamista voidaan pit\u00e4\u00e4 johtamisoppina, jonka mukaan ty\u00f6ntekij\u00e4t tulee n\u00e4hd\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4, jotka oppivat, kehittyv\u00e4t ja haluavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asiantuntemustaan mahdollisimman tehokkaasti. Innovaatiot eri muodoissaan ovat luontainen keino toteuttaa organisaatioiden orgaanista kasvua. T\u00e4ll\u00f6in muutos, joustavuus ja luovuus sek\u00e4 organisaatioiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden kyky ja into tehd\u00e4 innovaatioita korostuvat. Ajoittain tapahtuvia rakennemuutoksia on t\u00e4m\u00e4n takia pidett\u00e4v\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 osana jokaisen organisaation uusiutumista ja sen normaalia toimintaa. T\u00e4ll\u00f6in onkin turha erikseen puhua mist\u00e4\u00e4n muutosjohtamisesta, Sill\u00e4 loppujen lopuksi kaikki johtaminen on muutosten johtamista. Innovaatiojohtamisen merkitys tulee esille siin\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 tarvitaan sek\u00e4 yksitt\u00e4isten innovaatioprosessien l\u00e4piviemisess\u00e4 ett\u00e4 organisaation innovaatiotoiminnan kokonaisuuden hallinnassa.<\/p>\n

\u201dJohtajien tulee olla aktiivisia muutos- ja innovointiprosesseissa\u201d<\/h3>\n

Innovaatiojohtamiseen sis\u00e4ltyy kaksi osaa. Ensimm\u00e4ist\u00e4 osaa voidaan kutsua johtamisen innovatiiviseksi otteeksi.\u00a0 T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan uusien n\u00e4k\u00f6kulmien ja keinojen tuomista sek\u00e4 johtamiseen ett\u00e4 ty\u00f6n tekemiseen yleens\u00e4kin. Ihmisten on mietitt\u00e4v\u00e4 aivan uudella tavalla omaa rooliaan ja haasteita, joita he tulevat kohtaamaan sek\u00e4 yksil\u00f6- ett\u00e4 organisaatiotasolla. Erityisesti johtajien tulee olla aktiivisia muutos- ja innovointiprosesseissa, sill\u00e4 heid\u00e4n on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 keinoja murtaa perinteisi\u00e4 ja luutuneita toimintatapoja ongelmanratkaisutilanteissa. Lis\u00e4ksi heid\u00e4n on kyett\u00e4v\u00e4 toimimaan riitt\u00e4v\u00e4n rohkeasti, nopeasti ja ketter\u00e4sti tilanteissa, joissa informaatio on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 tai tulevaa on vaikea ennustaa.<\/p>\n

Toinen innovaatiojohtamisen osa-alue on innovaatioiden johtaminen. Johtajien on kyett\u00e4v\u00e4 luomaan omaan organisaatioonsa kulttuuri, jossa vallitsee proaktiivinen ja innovatiivinen ajattelutapa ratkaista ongelmia sek\u00e4 halu kehitt\u00e4\u00e4 uusia tuotteita ja palveluja. T\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa, ett\u00e4 nyt puhutaan kokonaisen kulttuurin kehitt\u00e4misest\u00e4 eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 tuotetaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muutamia yksitt\u00e4isi\u00e4 innovaatioita. Johtajien on autettava ja ohjattava muita ajattelemaan ja ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n haasteellisissa tilanteissa uudella tavalla. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on innovointikyvyn yll\u00e4pit\u00e4minen sellaisissa tilanteissa, joissa resurssit on venytetty \u00e4\u00e4rimmilleen tai halutaan s\u00e4ily\u00e4 mukana kilpailutilanteissa markkinoilla.<\/p>\n

Edell\u00e4 kerrottu tuntuu ehk\u00e4 yksinkertaiselta toteuttaa, mutta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 usein todistaa aivan toista. Innovatiivisen ajattelun soveltaminen omiin johtamisk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin on viel\u00e4 suhteellisen helppoa, mutta innovatiivisen kulttuurin kehitt\u00e4minen ja juurruttaminen koko organisaatioon vaatii paljon ponnisteluja. Jo edell\u00e4 mainitussa McKinseyn tutkimuksessa tuli esille, ett\u00e4 noin 65 % yritysjohtajista ep\u00e4ilee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessissa kykyj\u00e4\u00e4n kannustaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti innovaatioihin. Tutkimuksessa tuli my\u00f6s esille, ett\u00e4 monet johtajat pit\u00e4v\u00e4t jopa innovaatiomy\u00f6nteisen organisaation kehitt\u00e4mist\u00e4 paljon turhauttavammaksi kuin he etuk\u00e4teen olivat kuvitelleetkaan. Yksi syy ehk\u00e4 t\u00e4h\u00e4n turhautumiseen on siin\u00e4, ett\u00e4 ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n patenttiratkaisuja innovaatioiden luomiseksi. Organisaation rakenteiden ja prosessien kehitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t viel\u00e4 riit\u00e4. P\u00e4invastoin yritysjohtajat l\u00e4hes yksimielisesti (94 %) kokevat, ett\u00e4 organisaatioiden henkil\u00f6st\u00f6 ja yrityskulttuuri ovat t\u00e4rkeimm\u00e4t tekij\u00e4t innovaatioiden luomisessa.<\/p>\n

\u201dInnovaatioiden kehitt\u00e4minen pit\u00e4\u00e4 virallisesti sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 kiinte\u00e4sti organisaation strategiaan\u201d<\/h3>\n

Hyv\u00e4 innovaatiojohtaja on yhdistelm\u00e4 strategista ajattelijaa, ihmisten johtajaa ja riskinottajaa. H\u00e4nt\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 siltarakentajana vision, ihmisten ja prosessien v\u00e4lill\u00e4. Innovaatiojohtajan roolina on inspiroida luovuutta samalla, kun h\u00e4n varmistaa, ett\u00e4 ideat muuttuvat todelliseksi lis\u00e4arvoksi organisaatiolle. H\u00e4n ei ole ainoastaan vision\u00e4\u00e4ri, joka keksii uusia ideoita, vaan my\u00f6s se henkil\u00f6, joka luo olosuhteet ja kulttuurin, jossa innovaatiot voivat kukoistaa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikka innovaatiomy\u00f6nteisen kulttuurin kehitt\u00e4misess\u00e4 ei olekaan mit\u00e4\u00e4n varmoja patenttiratkaisuja, on kuitenkin olemassa tiettyj\u00e4 asioita, jotka edesauttavat innovaatioiden kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4. Seuraavaksi tuon esille kahdeksan t\u00e4llaista keinoa.<\/p>\n

    \n
  1. Innovaatioiden kehitt\u00e4minen pit\u00e4\u00e4 virallisesti ja kiinte\u00e4sti sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 organisaation strategiaan<\/strong>. T\u00e4ll\u00e4 tavoin innovaatioiden luomiseen ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rohkaista, vaan sit\u00e4 kyet\u00e4\u00e4n organisaation kasvupyrkimysten ydinelementtin\u00e4 my\u00f6s johtamaan, j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja mittaamaan. Jotta strategia ei olisi liian ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 jo \u201dvalmiiksi pureskeltua\u201d ja kirjallista, organisaation johdon tulisi auttaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n tuota strategiaa. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 johdon tulisi osallistaa, selkeit\u00e4 rajoja tietenkin asettamalla, ihmiset tekem\u00e4\u00e4n itse strategiat omille yksik\u00f6illeen. N\u00e4in henkil\u00f6st\u00f6 saadaan sitoutumaan strategiaan. Esimerkkin\u00e4 voidaan mainita, ett\u00e4 konsernitasosta voitaisiin rakentaa er\u00e4\u00e4nlainen \u201drahoitusyhti\u00f6\u201d, joka mahdollistaa yksik\u00f6iden mahdollisimman itsen\u00e4isen toiminnan lis\u00e4arvon tuottajina.<\/li>\n
  2. Organisaatioon on luotava yrityskulttuuri, joka rohkaisee innovaatioihin<\/strong>. Johtajien on aktiivisesti poistettava, tai ainakin minimoitava, innovatiivisuutta est\u00e4vi\u00e4 byrokraattisia esteit\u00e4 ja muutoksia tukahduttavaa muutosvastarintaa. Lis\u00e4ksi johdon on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 joustavuutta sek\u00e4 v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 organisaation sis\u00e4isi\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4, tuhoavaa kilpailua ja repiv\u00e4\u00e4 uusien ideoiden arvostelua, jotka pahimmillaan est\u00e4v\u00e4t innovaatioiden syntymisen. T\u00e4ll\u00e4 tavoin organisaatioon kyet\u00e4\u00e4n luomaan dynaamiset olosuhteet ilman, ett\u00e4 toteutettaisiin toimintaa sekoittavia muutosohjelmia ja organisaatiouudistuksia. Lis\u00e4ksi muihinkin innovaatioiden esteiden poistamiseen, kuten esimerkiksi riskien ja ep\u00e4onnistumisen v\u00e4lttelyyn, pys\u00e4htyneisyyden kulttuurin yll\u00e4pit\u00e4miseen sek\u00e4 uusia ideoita tuhoavien prosessien olemassaoloon, tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.<\/li>\n
  3. Organisaation johdon on luotava k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6st\u00f6n keskin\u00e4iseen luottamukseen perustuvaa innovaatiokulttuuria<\/strong>. T\u00e4llainen kulttuuri tukee kriittist\u00e4 osaamista ja osaajien luovuutta. Organisaatioon pit\u00e4\u00e4 rakentaa palkitsemisj\u00e4rjestelm\u00e4, miss\u00e4 sen j\u00e4seni\u00e4 palkitaan hyv\u00e4st\u00e4 asiakasosaamisesta, ideoinnista, toisten innostamisesta, tavoitteiden saavuttamisesta sek\u00e4 vastuun kantamisesta. T\u00e4llaisessa kulttuurissa ty\u00f6ntekij\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 heid\u00e4n ideoitaan arvostetaan ja ett\u00e4 heid\u00e4n on turvallista esitt\u00e4\u00e4 uusia ajatuksia ilman pelkoa v\u00e4h\u00e4ttelyst\u00e4 ja pilkkaamisesta. Lis\u00e4ksi ep\u00e4onnistumisia ei tuomita, vaan niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n enemminkin oppimistilanteina. Itse asiassa t\u00e4m\u00e4nkaltaisen kulttuurin toteutuminen voi olla huomattavasti tehokkaampaa kuin uusista ideoista maksettavien rahapalkkioiden hy\u00f6dyt.<\/li>\n
  4. Johtajan pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 innovaatioita syntyy ainoastaan silloin, kun ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa niin rahoitusta, materiaalia, ty\u00f6kaluja kuin my\u00f6s tietoa. Lis\u00e4ksi resursseihin voidaan laskea my\u00f6s ty\u00f6aika. Kaiken lis\u00e4ksi ty\u00f6ntekij\u00f6ille asetettujen tuotantotavoitteiden pit\u00e4\u00e4 olla realistisia ilman ylivoimaisia aikataulupaineita.<\/li>\n
  5. Innovaatioiden syntyminen edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 kokee ty\u00f6ns\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n haasteelliseksi<\/strong>. T\u00e4ll\u00f6in tavoitteet on asetettu riitt\u00e4v\u00e4n korkealle, mutta ei kuitenkaan niin korkealle, ett\u00e4 niit\u00e4 olisi mahdotonta saavuttaa. Toinen innovatiivisuutta ty\u00f6ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4 asia on se, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on ty\u00f6ns\u00e4 suorittamisessa mahdollisimman vapaat k\u00e4det. H\u00e4n voi etuk\u00e4teen sovituissa rajoissa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 h\u00e4n tekee, ja miten h\u00e4n sen tekee, ilman esimiesten jatkuvaa pikkutarkkaa valvontaa. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 \u201dmikromanageeraus\u201d tappaa kyvyn ja halun innovoida.<\/li>\n
  6. Organisaatioiden toiminnan pit\u00e4\u00e4 perustua avoimuuteen ja tehokkaaseen viestint\u00e4\u00e4n<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 innovatiivisissa organisaatioissa ty\u00f6ntekij\u00e4t kommunikoivat hyvin, ovat avoimia toistensa ideoille sek\u00e4 tukevat toisiaan. T\u00e4llaisen kulttuurin aikaansaamiseksi tulee johtajien helpottaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden yhteisty\u00f6t\u00e4 sellaisilla prosesseilla ja tilaratkaisuilla, jotka tukevat ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4 vuorovaikutusta sek\u00e4 ideoiden ja ajatusten vaihtoa.<\/li>\n
  7. Innovatiivisen johtajan pit\u00e4\u00e4 johtaa asiakaspalautteiden tehokasta hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4<\/strong>. N\u00e4in h\u00e4n kykenee rakentamaan ja johtamaan sellaista toimintatapaa, jonka avulla asiakaspalautteista ja \u2013tiedoista jalostetaan innovaatioita. Samalla h\u00e4n my\u00f6s houkuttelee sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t ett\u00e4 asiakkaat osallistumaan mukaan innovointiin<\/li>\n
  8. Organisaatiossa on pyritt\u00e4v\u00e4 hankkimaan osaamista ja oppeja my\u00f6s oman organisaation ulkopuolelta<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siksi, ett\u00e4 oman organisaation kaikkivoipaisuuteen vajoamista on varottava. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 omia toimintatapoja pit\u00e4\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 kyseenalaistaa, etsi\u00e4 ideoita oman laatikon ulkopuolelta sek\u00e4 rakentaa kumppanuuksia paitsi organisaation sis\u00e4ll\u00e4 niin my\u00f6s sen ulkopuolella.<\/li>\n<\/ol>\n

    \u201dUusien ideoiden ja innovaatioiden syntyminen on kaikkien organisaatioiden toiminnan moottori ja elinehto\u201d<\/h3>\n

    Lopuksi on hyv\u00e4 viel\u00e4\u00a0muistuttaa, ett\u00e4 uusien ideoiden ja innovaatioiden syntyminen on kaikkien organisaatioiden toiminnan moottori ja elinehto. Ilman uudistumista ja kehittymist\u00e4 organisaation toiminta polkee paikoillaan johtaen pahimmillaan sen kuihtumiseen ja jopa kuolemiseen. Perinteet ja traditiot ovat kyll\u00e4 hyvi\u00e4 asioita, koska ne antavat toiminnalle historiaa ja syvyytt\u00e4, mutta niist\u00e4 ei saa muodostua organisaation toiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4 jarruttavia \u201driippakivi\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4n est\u00e4\u00e4kseen jokaisen organisaation pit\u00e4\u00e4kin panostaa innovaatiomy\u00f6nteisen yrityskulttuurin luomiseen sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 toimintaansa, tuotteitaan ja palveluitaan hallitusti ja proaktiivisesti. T\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 innovaatiojohtamisella on t\u00e4rke\u00e4 paikkansa.<\/p>\n

    Esa Lehtinen<\/p>\n

    Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n

     <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Suomen talous matelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suossa ja tuottavuusluvut kynt\u00e4v\u00e4t syv\u00e4ll\u00e4. Tilastojen mukaan ty\u00f6n tuottavuuden kasvu Suomessa on ollut viime vuosina todella hidasta, esimerkkin\u00e4 vaikkapa vuodet 2014\u20132023, jolloin tuottavuus kasvoi keskim\u00e4\u00e4rin vain 0,4 % vuosittain. Ei siis ihmek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Suomi el\u00e4\u00e4 syv\u00e4ss\u00e4 tuottavuuskriisiss\u00e4, mik\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n pahentaa t\u00e4t\u00e4 nykyist\u00e4 taantumaa. T\u00e4m\u00e4 perustuu siihen, koska pitk\u00e4n aikav\u00e4lin… Lue lis\u00e4\u00e4 Uusien ideoiden ja innovaatioiden syntyminen on kaikkien organisaatioiden toiminnan moottori ja elinehto<\/span> <\/use><\/svg><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":23447,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[268,271,270,269],"yoast_head":"\nUusien ideoiden ja innovaatioiden syntyminen on kaikkien organisaatioiden toiminnan moottori ja elinehto - Konsultin jaarituksia<\/title>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n