{"id":629,"date":"2025-09-20T08:24:42","date_gmt":"2025-09-20T05:24:42","guid":{"rendered":"http:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=629"},"modified":"2025-09-22T13:35:39","modified_gmt":"2025-09-22T10:35:39","slug":"suomen-talous-sakkaa-onko-heikko-johtaminen-osasyy-tuottavuuskriisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=629","title":{"rendered":"Suomen talous sakkaa \u2013 onko heikko johtaminen osasyy tuottavuuskriisiin?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Kaikkihan me olemme lukeneet mediasta Suomen heikosta taloudesta ja tuottavuuden olemattomista kasvuluvuista mitattaessa sit\u00e4 1990-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Itse olen toiminut pitk\u00e4\u00e4n johtamisen konsulttina ja yritysvalmentajana niin Suomessa kuin muuallakin ja olen n\u00e4in l\u00e4helt\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kehityksen vuosien aikana. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissani pyrin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiaa omien havaintojeni ja tietojeni pohjalta sek\u00e4 pohtimaan my\u00f6s johtajuuden osuutta t\u00e4ss\u00e4 kriisiss\u00e4. Tied\u00e4n, ett\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ni on haastava, mutta pyrin tekem\u00e4\u00e4n parhaani.<\/p>\n

Kerrataan ensin pohjustuksena pikakelauksella Suomen taloushistoriaa. Kuvitelkaa t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 mieless\u00e4nne legendaa suosta, kuokasta ja Jussista. T\u00e4m\u00e4n useimpien suomalaisten tietoisuuteen iskostetun mielikuvan suomalaisesta sisusta kirjailija V\u00e4in\u00f6 Linna loi kohtauksessa kirjassaan \u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla\u201d. T\u00e4m\u00e4n sisun avulla suot muuttuivat kovalla ty\u00f6ll\u00e4 viljaviksi pelloiksi ja tuottaviksi metsiksi. Sisua tarvittiin my\u00f6s silloin, kun Suomi Neuvostoliitolle h\u00e4vityn jatkosodan j\u00e4lkeen v\u00e4hitellen etenkin 1960- ja 1970-luvuilla muutettiin v\u00e4hitellen k\u00f6yh\u00e4st\u00e4 maatalousyhteiskunnasta vauraaksi teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi. Suomen talouden nopea kehitystahti jatkui pienist\u00e4 t\u00f6yssyist\u00e4 huolimatta aina 1990-luvun alun lamaan asti. 1990-luvun alun lama oli yksi pahimmista itsen\u00e4isen Suomen talouden kokemista kriiseist\u00e4 bruttokansantuotteen laskiessa t\u00e4ll\u00f6in jyrk\u00e4sti. Talouden elpyminen kuitenkin tapahtui 1990-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen varsin nopeasti, vaikka suomalaiset yritt\u00e4j\u00e4t, yritykset ja pankit ottivatkin laman aikana rajusti siipeens\u00e4. Ehk\u00e4 jussimaisella sisulla ja vahvalla innovointikyvyll\u00e4 oli t\u00e4ss\u00e4 nopeassa elpymisess\u00e4 oma merkityksens\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi siin\u00e4, ett\u00e4 toipuminen lamasta oli hyvin voimakasta. T\u00e4rkeimpin\u00e4 kasvun vetureina toimi etenkin Nokia-vetoinen tieto- ja viestint\u00e4tekniikkateollisuus. ICT-alan nopeaa kasvua voidaankin pit\u00e4\u00e4 avainasemassa talouden rakennemuutoksessa ja tuottavuuden vahvassa nousussa. Jotain merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on kuitenkin tapahtunut 2000-luvun edetess\u00e4. Suomen talouskasvu hidastui merkitt\u00e4v\u00e4sti jo 1990-luvun lopulta l\u00e4htien kehityksen vahvistuessa selv\u00e4sti 2000-luvun alun j\u00e4lkeen. Vaikka talouskasvu viel\u00e4 nousi ripe\u00e4sti 2000-luvun alkupuolella, niin vuoden 2008 globaalin finanssikriisin my\u00f6t\u00e4 kasvu pys\u00e4htyi l\u00e4hes kokonaan. T\u00e4ll\u00f6in Suomen BKT supistui enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 monissa muissa EU-maissa tapahtui. Lis\u00e4ksi toipuminen kriisist\u00e4 on ollut tuskallisen hidasta, sill\u00e4 finanssikriisin j\u00e4lkeinen kasvu on ollut selv\u00e4sti hitaampaa kuin esimerkiksi muissa vertailukelpoisissa pieniss\u00e4 EU-maissa. Etenkin ero Pohjoismaisiin naapureihimme on jatkuvasti kasvanut. T\u00e4m\u00e4 Suomen talouskasvun hitaus, tai jopa l\u00e4hes t\u00e4ydellinen sakkaaminen, onkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yksi suurimmista haasteista Suomessa.<\/p>\n

\u201dMihin suomalainen sisu ja innovatiivisuus on oikein h\u00e4vinnyt?\u201d<\/h3>\n

Mit\u00e4 siis on tapahtunut? Mihin suomalainen sisu ja innovatiivisuus on oikein h\u00e4vinnyt? Osasyin\u00e4 t\u00e4h\u00e4n Suomen talouskasvun hidastumiseen voidaan listata v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen ja siit\u00e4 aiheutuva aktiivi-ik\u00e4isen ty\u00f6voiman v\u00e4heneminen. Samankaltainen kehitys n\u00e4kyy my\u00f6s muissa l\u00e4nsimaissa niiden talouksien kasvun hidastumisessa. Toinen osasyy liittyy Suomessa t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 eritt\u00e4in rankkana l\u00e4pik\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n rakennemuutokseen. Meill\u00e4, toisin kuin esimerkiksi Ruotsilla, talouden ydin on hyvin kapea-alaista ja on keskittynyt vain muutamaan keskeiseen teollisuudenalaan. Perinteisen savupiipputeollisuuden, kuten mets\u00e4- ja metalliteollisuuden kasvun hiipuminen sek\u00e4 \u201dNokian ihmeen\u201d romahtaminen ovatkin j\u00e4tt\u00e4neet talouteen ammottavan aukon, jota ei ole kyetty paikkaamaan.<\/p>\n

\u201dTy\u00f6n tuottavuuden kasvu on Suomessa pys\u00e4htynyt\u201d<\/h3>\n

Vaikka v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja rakennemuutoksen hitautta voidaan pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rkein\u00e4 osasyin\u00e4 Suomen talouskasvun hidastumiseen, keskeisimp\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 voidaan kuitenkin pit\u00e4\u00e4 tuottavuuden heikkoa kasvua<\/strong>. Huolestuttavaa t\u00e4ss\u00e4 erityisesti on se, ett\u00e4 ty\u00f6n tuottavuuden kasvu on pys\u00e4htynyt. T\u00e4m\u00e4 ei voi olla vaikuttamatta suoraan elintasoon. Se on kyll\u00e4 totta, ett\u00e4 tuottavuuden kasvu on hidastunut yleisestikin l\u00e4nsimaissa, mutta Suomessa tuottavuuden kehitys on j\u00e4\u00e4nyt selv\u00e4sti j\u00e4lkeen monista meille t\u00e4rkeist\u00e4 verrokkimaista, kuten esimerkiksi Ruotsista ja Saksasta.<\/p>\n

Aikaisemmin mainitun rakennemuutoksen merkitys huonoon tuottavuuteen n\u00e4kyy erityisesti siten, ett\u00e4 elektroniikkateollisuusbuumin p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Suomessa, sen tilalle ei ole kyetty saamaan yht\u00e4 suuria, nopeasti kasvavia ja tuottavia toimialoja. Palvelualojen osuus taloudesta on toki vuosien aikana kasvanut, mutta niiden tuottavuuskasvu on perinteisesti ollut hitaampaa kuin teollisuuden. N\u00e4in niist\u00e4 ei ole ollut korvaamaan elektroniikkateollisuuden hiipumisen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4 aukkoa. Lis\u00e4ksi investoinnit uuteen teknologiaan, kuten esimerkiksi tieto- ja viestint\u00e4tekniikkaan, ovat reippaasti j\u00e4\u00e4neet j\u00e4lkeen kilpailijamaista. Useita datakeskuksia on toki Suomeen saatu, mutta niist\u00e4 ei ole tilanteen korvaajiksi. Ennemminkin ne tuhlaavat s\u00e4hk\u00f6varantoamme. Samoin yritysten ja yliopistojen panostukset T&K-toimintaan eiv\u00e4t ole tarpeeksi riitt\u00e4v\u00e4sti heijastuneet laajempaan tuottavuuden kasvuun.<\/p>\n

Suurena tulppana tuottavuuden kasvulle voidaan pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6voiman saatavuutta ja osaamista<\/strong>. Osittain t\u00e4m\u00e4 liittyy v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymiseen ja siit\u00e4 aiheutuvaan ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4n supistumiseen Suomessa, mutta lis\u00e4ksi my\u00f6s osaavan ty\u00f6voiman saatavuus on noussut esiin ongelmana. T\u00e4ss\u00e4 en tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kotimaisia osaajia, vaan my\u00f6s ulkomaisten huippuosaajien kiinnostus Suomeen on v\u00e4hentynyt. Mukana t\u00e4ss\u00e4 sopassa on my\u00f6s ns. \u201dkohtaanto-ongelma\u201d. Samaan aikaan ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 on paljon, mutta ty\u00f6nantajien vaatimukset ja ty\u00f6tt\u00f6mien osaaminen eiv\u00e4t kohtaa toisiaan. Lis\u00e4ksi ongelmana on viel\u00e4 se, ett\u00e4 suomalaisten nuorten koulutustason nousu on hidastunut verrattuna verrokkimaihin, mill\u00e4 voi olla eritt\u00e4in suuri vaikutus tulevaan tuottavuuskehitykseen. T\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 ei mitenk\u00e4\u00e4n helpota valtion ja kuntien rahoituksen v\u00e4hentyminen niin perus- jatko- kuin lis\u00e4koulutukselta. Pisa-tutkimusten tulosten jatkuva heikentyminen vuosi vuodelta toimikoon t\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 koulutuksen laadun heikentymisest\u00e4.<\/p>\n

Kolmantena osasyyn\u00e4 heikkoon tuottavuuteen voidaan pit\u00e4\u00e4 digitalisaation ja teknologian hy\u00f6dynt\u00e4misen hitautta<\/strong> Suomessa. T\u00e4m\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 outoa, sill\u00e4 vaikka Suomi on ollut digitalisaation edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 maailmassa monilla mittareilla mitattuina, teknologian tehokkaaseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti panostettu. Esimerkiksi naapurimaamme Viro on ohittanut meid\u00e4t digitalisaation hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4. Yksinkertaisesti sanottuna Suomessa ei uusia teknologioita ole otettu riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti tai tehokkaasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. N\u00e4in yritykset eiv\u00e4t ole pystyneet kovinkaan tehokkaasti uudistamaan toimintaprosessejaan niiden avulla. Erityisesti teko\u00e4lyn ja datan hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 suomalaisissa organisaatioissa on viel\u00e4 paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Nelj\u00e4nten\u00e4 tuottavuuden kasvun esteen\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 suomalaista byrokratiaa ja joka asiaan ulottuvaa s\u00e4\u00e4ntely\u00e4<\/strong>. Suomessa kyll\u00e4 paljon puhutaan yritystoimintaan liittyv\u00e4n byrokratian ja monimutkaisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kasvua ja innovointia hidastavista vaikutuksista, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n teot niiden poistamiseksi ovat j\u00e4\u00e4neet v\u00e4h\u00e4isiksi. T\u00e4m\u00e4 \u201dbyrokratiah\u00e4kkyr\u00e4n\u201d vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toiminnassa niiden ajan tuhlautuessa runsaisiin paperinmakuisiin hallinnollisiin teht\u00e4viin ydinliiketoiminnan kehitt\u00e4misen sijaan.<\/p>\n

”Johtamisen laadulla on suora yhteys Suomen talouden heikkoon tuottavuuden kasvuun\u201d<\/span><\/h3>\n

Nyt seuraavaksi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin sitten johtamiseen. T\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 johtamisen laadulla on suora yhteys Suomen talouden heikkoon tuottavuuden kasvuun. Meill\u00e4 kyll\u00e4 puhutaan paljon johtamisesta ja sen merkityksest\u00e4 organisaatioiden menestykseen, mutta usein puheet ovat j\u00e4\u00e4neet pelkiksi puheiksi. T\u00e4st\u00e4 kuvaavana esimerkkin\u00e4 on vaikka se, ett\u00e4 monissa organisaatioissa kyll\u00e4 kehutaan oman organisaation johtamiskoulutusohjelmia sek\u00e4 omien johtajien ja esihenkil\u00f6iden johtamisen laadukkuutta, mutta samaan aikaan kysytt\u00e4ess\u00e4 n\u00e4iden organisaation ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 heid\u00e4n johtajiensa johtamisen tasosta, saadaan usein aivan p\u00e4invastaisia vastauksia. N\u00e4iss\u00e4 vastauksissa tulee esille, ett\u00e4 heid\u00e4n organisaationsa HR-osastojen markkinoimat hyv\u00e4t esihenkil\u00f6t eiv\u00e4t aina olekaan niin hyvi\u00e4, vaan aivan p\u00e4invastoin, parantamista johtamisen laadussa olisi viel\u00e4 paljon. Johtamisen laadun merkitys olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa kaikissa organisaatioissa, sill\u00e4 pahimmillaan huono johtaminen voi johtaa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4n tehottomuuteen, innovaatioiden puuttumiseen ja heikkoon ty\u00f6hyvinvointiin. N\u00e4m\u00e4 ovat tekij\u00f6it\u00e4, jotka kaikki erikseen ja erityisesti yhdess\u00e4 hidastavat tuottavuutta ja sen kasvua.<\/p>\n

Positiivisena asiana voidaan sanoa, ett\u00e4 suomalaisen johtamisen vahvuuksina on erityisesti maanl\u00e4heisyys, asiantuntijuus ja organisaatioiden matala hierarkia. Suomalaisilla johtajilla on usein vahva substanssiosaaminen ja heill\u00e4 on hyv\u00e4 ymm\u00e4rrys siit\u00e4, miten prosessit k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimivat. Samoin meill\u00e4 on tyypillist\u00e4 matalat hierarkiat, mik\u00e4 n\u00e4kyy siten, ett\u00e4 Suomessa on suhteellisen pieni valtaet\u00e4isyys organisaatioiden johdon ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tekee johtajista helposti l\u00e4hestytt\u00e4vi\u00e4. Lis\u00e4ksi vahvuudeksi voidaan laskea viel\u00e4 sekin, ett\u00e4 suomalainen johtaja on usein suorapuheinen ja tekee sen, mit\u00e4 on luvannut. Luottamus alaisiin on vahvaa, ja ty\u00f6ntekij\u00f6ille annetaan tilaa ja vastuuta suorittaa ty\u00f6ns\u00e4 ilman turha ”mikromanageeraamista”. Parhaimmillaan avoimuuteen ja luottamukseen perustuva kulttuuri mahdollistaa suoran ja rehellisen keskustelun sek\u00e4 nopean p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessin.<\/p>\n

Mitalilla on kuitenkin my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolensa, sill\u00e4 vaikka suomalaisella johtamisella on vahvuuksia, on johtajillamme my\u00f6s paljon sellaisia heikkouksia, joiden korjaamiseen pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti panostaa, jotta suomalainen johtaminen pysyisi kehityksen mukana organisaatioiden muuttuvissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n jatkuvissa muutoksissa. Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 johtamisen kehitysalueista liittyy vuorovaikutukseen ja tunne\u00e4lyyn<\/strong>. T\u00e4ss\u00e4 meill\u00e4 on viel\u00e4 paljon tekemist\u00e4. Monilta suomalaisilta johtajilta puuttuu viel\u00e4 kyky luoda syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 dialogia organisaation sis\u00e4ll\u00e4 oman henkil\u00f6st\u00f6ns\u00e4 kanssa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy hyvin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosesseissa. Moni ty\u00f6ntekij\u00e4 kokee yh\u00e4, ettei p\u00e4\u00e4se riitt\u00e4v\u00e4sti vaikuttamaan t\u00e4h\u00e4n prosessiin. Perinteisesti suomalaisissa organisaatioissa p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n edelleen ”ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas” -periaatteella ilman avointa keskustelua. Samoin tehtyj\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei aina osata perustella. Kysytt\u00e4ess\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 omien johtajiensa kehityskohteita, listan k\u00e4rkeen usein nousevat edell\u00e4 kerrotun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessiin liitettyjen vuorovaikutusongelmien lis\u00e4ksi my\u00f6s puutteet johtajien tunnetaidoissa sek\u00e4 kyvyss\u00e4 innostaa ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Toinen suuri kehityskohde liittyy suomalaisen johtajan rohkeuteen ja kykyyn uudistua<\/strong>. Vahva asiantuntemus ja prosessikeskeisyys voi joskus est\u00e4\u00e4 uuden ajattelun ja vanhoista toimintatavoista luopumisen. Moni johtaja kokee oman ammattitaitonsa olevan niin vahvan, ett\u00e4 he eiv\u00e4t helposti kuuntele muiden mielipiteit\u00e4, jotka poikkeavat heid\u00e4n omista mielipiteist\u00e4\u00e4n tai k\u00e4sityksist\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isyys jatkuessaan v\u00e4hitellen est\u00e4\u00e4 kaiken uudistumiskyvyn ja -halun organisaatiossa. Johtajien pit\u00e4isikin olla rohkeampia, asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita ja uskaltaa toimia v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s oman tutun \u201dboxin\u201d ulkopuolelta. Lis\u00e4ksi johtajien tulisi erityisesti kehitt\u00e4\u00e4 omaa kyky\u00e4\u00e4n ja haluaan kuunnella muita ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Kolmantena kehityskohteena suomalaisessa johtajuudessa on johtajuuden johtaminen<\/strong>. Johtamista pidet\u00e4\u00e4n usein itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4, eik\u00e4 sen kehitt\u00e4miselle ole asetettu selkeit\u00e4 mittareita tai tavoitteita. T\u00e4m\u00e4 tekee johtamisesta ja johtajana kehittymisest\u00e4 hyvinkin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n est\u00e4miseksi johtamisty\u00f6t\u00e4 tulisi kehitt\u00e4\u00e4 systemaattisesti ja johtajalle tulisi antaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 palautetta. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 johtajilta itselt\u00e4\u00e4n kyky\u00e4 ottaa vastaan t\u00e4t\u00e4 palautetta. Lis\u00e4ksi erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on muistaa, ett\u00e4 my\u00f6s johtajien omasta hyvinvoinnista huolehtimisen tulisi olla jokaisen johtajan t\u00e4rke\u00e4 kehityskohde.<\/p>\n

Nelj\u00e4nneksi, suomalaisten organisaatioiden johtamisessa ei viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti ole pohdittu monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta<\/strong>. Yh\u00e4 enemm\u00e4n organisaatioissa on ihmisi\u00e4, jotka ovat taustaltaan, kulttuuriltaan ja kokemuksiltaan erilaisia. Erilaisuus ei saa olla haitta, vaan se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 positiivisena ja loppujen lopuksi my\u00f6s oikealla tavalla tuottavuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 asiana. T\u00e4ss\u00e4 otan esimerkkin\u00e4 monen entisen \u201dexpatin\u201d eli ulkomailta kotimaahansa palanneen suomalaisen kokemukset. Monet heist\u00e4 kertovat karun totuuden siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n ulkomailla asuessaan ja ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n saamiaan kokemuksia ja koulutuksia ei riitt\u00e4v\u00e4sti arvosteta suomalaisissa organisaatioissa. Johtamisessa pit\u00e4\u00e4kin nyky\u00e4\u00e4n yh\u00e4 paremmin korostua monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen sek\u00e4 niiden oikea johtaminen. Organisaatiokulttuurin on tuettava moninaisuutta ja huolehdittava kaikkien ty\u00f6ntekij\u00f6iden tasapuolisesta kohtelusta sek\u00e4 paremmin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n osaamistaan.<\/p>\n

\u201dHuono ja tehoton johtaminen n\u00e4kyy monin tavoin Suomessa est\u00e4en n\u00e4in tehokkaasti tuottavuuden kasvun\u201d<\/h3>\n

Huono ja tehoton johtaminen n\u00e4kyy monin tavoin Suomessa est\u00e4en n\u00e4in tehokkaasti tuottavuuden kasvun. Seuraavassa tuon esille joitakin tuottavuuden kasvua est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

    \n
  1. Strateginen tehottomuus<\/strong>. Tehoton johtaminen ilmenee usein organisaatioissa ep\u00e4selvin\u00e4 strategioina ja huonosti m\u00e4\u00e4riteltyin\u00e4 tavoitteina. Jos organisaation ylin johto ei kykene tai uskalla luomaan riitt\u00e4v\u00e4n haastavaa ja selke\u00e4\u00e4 visiota tai priorisoimaan organisaation toiminnan kannalta juuri niit\u00e4 oikeita asioita, resurssit hajautuvat kuin varpusparvi ja niit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n tehottomasti. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t tied\u00e4, mihin heid\u00e4n pit\u00e4isi keskitty\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. T\u00e4llainen sekava tilanne johtaa helposti j\u00e4hme\u00e4\u00e4n organisaatiorakenteeseen sek\u00e4 hitaaseen ja junnaavaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, mik\u00e4 etenkin liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 est\u00e4\u00e4 yrityksi\u00e4 reagoimasta riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti muuttuviin markkinatilanteisiin. Etenkin nykyp\u00e4iv\u00e4n nopeasti kehittyv\u00e4ss\u00e4 globaalissa taloudessa t\u00e4m\u00e4 ei voi johtaa mihink\u00e4\u00e4n positiiviseen lopputulokseen.<\/li>\n
  2. Kasvua lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 Innovaatioita ei synny riitt\u00e4v\u00e4sti<\/strong>. Johtajuudella on avainrooli inspiroivan ja innovatiivisen kulttuurin luomisessa. Jos organisaation johto ei tue uusia ajatuksia ja kokeiluja, salli ep\u00e4onnistumisia tai kannusta uusien ideoiden esilletuomiseen, organisaation kyky tehd\u00e4 innovaatioita heikkenee merkitt\u00e4v\u00e4sti. Suomessa on perinteisesti kyll\u00e4 panostettu paljon tutkimus- ja kehitysty\u00f6h\u00f6n, mutta t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n tuloksia ei aina onnistuta kaupallistamaan tehokkaasti. Lis\u00e4ksi liian monet uudet ideat ja startupit kaupataan ulkomaisille yrityksille jo alkuvaiheessa niin, ett\u00e4 niiden hy\u00f6ty menetet\u00e4\u00e4n muualle. Pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 johtamisen rooli on keskeinen innovaatioiden syntymisess\u00e4. Johtajan tulee varmistaa, ett\u00e4 hyv\u00e4t ideat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t eteenp\u00e4in ja ett\u00e4 niille annetaan tarvittavat resurssit niiden edelleen kehitt\u00e4miseksi. Innovaatioiden puute on hyvinkin ratkaisevassa roolissa tuottavuuden kasvun hiipumisessa, koska se est\u00e4\u00e4 yrityksi\u00e4 luomasta lis\u00e4arvoa toiminnalleen ja kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 tehokkaampia toimintatapoja.<\/li>\n
  3. Ty\u00f6hyvinvoinnin, sitoutumisen ja motivaation heikkeneminen<\/strong>. Huono johtaminen ilmenee usein my\u00f6s heikkona ja puutteellisena viestint\u00e4n\u00e4, ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja tiimien ep\u00e4reiluna kohteluna sek\u00e4 huonona henkil\u00f6st\u00f6johtamisena. Itsenikin usein toistama v\u00e4ite \u201dsuomalainen johtaja on hyv\u00e4 asiajohtaja, mutta ihmisten johtamisessa on viel\u00e4 paljon puutteita\u201d pit\u00e4\u00e4 viimeisten johtajuustutkimustenkin mukaan viel\u00e4 hyvin paikkansa. Heikkolaatuinen ihmisjohtaminen heikent\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden motivaatiota ja sitoutumista niin ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 kuin my\u00f6s ty\u00f6paikkaansa, mitk\u00e4 puolestaan laskevat ty\u00f6tehoa sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sairauspoissaoloja ja vaihtuvuutta. Kaikkien johtajien pit\u00e4isi tiedostaa, ett\u00e4 motivoitunut, sitoutunut ja hyvinvoiva henkil\u00f6st\u00f6 on kaiken tuottavuuden perusta. Kun ty\u00f6ntekij\u00e4t kokevat olevansa ty\u00f6paikassaan arvostettuja ja heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 on merkityksellist\u00e4, ovat he valmiimpia panostamaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja sen kehitt\u00e4miseen panostaen n\u00e4in my\u00f6s oman osaamisensa kehitt\u00e4miseen. Huono johtaminen herk\u00e4sti murtaa t\u00e4m\u00e4n positiivisen kierteen ja johtaa passiiviseen alisuorittamiseen, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4t tekev\u00e4t vain minimivaatimukset, jos sit\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/li>\n
  4. Suomalaisen johtamisen \u201dAkilleen kantap\u00e4\u00e4t\u201d<\/strong>. Valmentaessani paljon my\u00f6s eri kulttuureista olevia johtajia, olen havainnut muutaman suomalaisessa johtajuudessa olevan heikkouksen, jotka ovat hyvin kulttuurisidonnaista. Suomalainen johtamiskulttuuri perinteisesti korostaa asiantuntijuutta ja tasa-arvoisuutta, jotka ovat tietenkin hyvi\u00e4 asioita. N\u00e4ill\u00e4 vahvuuksilla on kuitenkin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolensa, sill\u00e4 ne voivat joskus johtaa p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan liialliseen hajautumiseen ja vastuiden ep\u00e4selvyyteen. Meill\u00e4 puhutaan nyky\u00e4\u00e4n paljon itsejohtoisuudesta, mutta pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 sekin edellytt\u00e4\u00e4 selke\u00e4\u00e4 johtajuutta ja yhdess\u00e4 sovittuja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Toiseksi, \u201dkonsensusjohtaminen\u201d on hyv\u00e4 ja tavoiteltu asia, mutta siin\u00e4kin on omat rajansa. Liiallinen konsensushakuisuus voi hidastaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja pahimmillaan est\u00e4\u00e4 kaikki tarvittavat rakenteelliset muutokset. Ero suomalaisen \u201dkonsensusjohtamisen\u201d ja ruotsalaisen \u201ddiskuteeraamisen\u201d v\u00e4lill\u00e4 on siin\u00e4, ett\u00e4 ruotsalaisessa johtamiskulttuurissa nopeitakin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kyet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n diskuteeraamisesta huolimatta, tai jopa juuri sen vuoksi. Heill\u00e4 diskuteeraamista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tehokkaasti p\u00e4\u00e4t\u00f6sten valmisteluissa ja jo tehtyjen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten l\u00e4piviemisess\u00e4. Opittavaa meill\u00e4 siis on naapurimaastamme. Kolmantena suomalaisen johtamisen heikkoutena voidaan pit\u00e4\u00e4 etenkin pieniss\u00e4 ja keskisuurissa yrityksiss\u00e4 piilev\u00e4\u00e4 johtamisosaamisen puutetta. Pk-yrityksiss\u00e4 johto on usein yritt\u00e4j\u00e4vetoista, joilla ei usein ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 johtamisosaamista. Yrityksen kasvaessa ongelma tulee siin\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iden yritt\u00e4j\u00e4johtajien tulisi jakaa johtajuuttaan yh\u00e4 enemm\u00e4n eri alojen osaajille, joka ei aina ole kovinkaan helppoa heille henkisesti. Lis\u00e4ksi vaikka he olisivatkin havainneet t\u00e4m\u00e4n johtajuusongelman olemassaolon, niin pk-yrityksill\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja ammattijohtajien palkkaamiseen tai hyvinkin tarpeellisiin johtamisvalmennuksiin.<\/li>\n<\/ol>\n

    \u201dTuottavuuden parantaminen vaatii monia radikaalejakin toimenpiteit\u00e4\u201d<\/h3>\n

    Lopuksi voin viel\u00e4 todeta, ett\u00e4 vaikka suomalaisella yritystoiminnalla on monia vahvuuksia, niin noihin edell\u00e4 kertomiini kehityskohteisiin pit\u00e4\u00e4 mahdollisimman pian puuttua, jotta Suomen talouden tuottavuus saataisiin nousemaan. T\u00e4ss\u00e4 ehk\u00e4 tarvittaisiin viel\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n sit\u00e4 kuuluisaa suomalaista sisua. Mielest\u00e4ni nimitt\u00e4in tuottavuuden parantaminen vaatii monia radikaalejakin toimenpiteit\u00e4, kuten investointeja T&K-toimintaan, turhan byrokratian kevent\u00e4mist\u00e4 ja vahvaa panostusta osaamisen kehitt\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s valtakunnallisella politiikalla edistet\u00e4\u00e4n mm. innovaatioiden syntymist\u00e4, rahoituskanavien kehitt\u00e4mist\u00e4, digitalisaation ja teko\u00e4lyn entist\u00e4 parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4, kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kasvuun siirtymist\u00e4 sek\u00e4 rohkaistaan yrityksi\u00e4 panostamaan uusiin, tuottavuutta kasvattaviin ratkaisuihin. Lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on muistaa my\u00f6s se jo aikaisemmin esille tuomani tosiasia, ett\u00e4 entist\u00e4 parempi johtaminen voisi hyvinkin merkitt\u00e4v\u00e4sti parantaa Suomen talouden tuottavuutta. T\u00e4m\u00e4n toteutuminen edellytt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 suurempaa panostamista johtamiskoulutukseen etenkin pk-yrityksiss\u00e4, innovaatiomy\u00f6nteisen kulttuurin rakentamiseen suomalaisissa organisaatioissa sek\u00e4 lis\u00e4panostuksiin ty\u00f6hyvinvoinnin tukemisessa.<\/p>\n

    Esa Lehtinen<\/p>\n

    Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n

     <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Kaikkihan me olemme lukeneet mediasta Suomen heikosta taloudesta ja tuottavuuden olemattomista kasvuluvuista mitattaessa sit\u00e4 1990-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Itse olen toiminut pitk\u00e4\u00e4n johtamisen konsulttina ja yritysvalmentajana niin Suomessa kuin muuallakin ja olen n\u00e4in l\u00e4helt\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kehityksen vuosien aikana. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissani pyrin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiaa omien havaintojeni ja tietojeni pohjalta sek\u00e4 pohtimaan my\u00f6s johtajuuden osuutta t\u00e4ss\u00e4 kriisiss\u00e4.… Lue lis\u00e4\u00e4 Suomen talous sakkaa \u2013 onko heikko johtaminen osasyy tuottavuuskriisiin?<\/span> <\/use><\/svg><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":23447,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[3,2,6,5,1],"tags":[129,53,266,265,267],"yoast_head":"\nSuomen talous sakkaa \u2013 onko heikko johtaminen osasyy tuottavuuskriisiin? - Konsultin jaarituksia<\/title>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n