![\"\"](\"http:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/files\/2025\/04\/Pelko2.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Pelolla johtaminen on varmaan kaikille meille erilaisissa organisaatioissa ty\u00f6t\u00e4 tekeville varsin tuttu asia, varsinkin kun sit\u00e4 viel\u00e4 esiintyy monissa organisaatioissa ja muissa yhteis\u00f6iss\u00e4 runsaasti. Sit\u00e4 paitsi voidaan jopa sanoa, ett\u00e4 pelolla johtaminen on nykymaailmassa er\u00e4\u00e4nlainen \u201dpop-ilmi\u00f6\u201d, koska nykyisten kolmen supervallan johtajat Trump, Putin ja Xi sek\u00e4 heid\u00e4n h\u00e4nnystelij\u00e4ns\u00e4, kuten esimerkiksi Unkarin Orban ja Pohjois-Korean Kim Jong Un, t\u00e4t\u00e4 johtamismenetelm\u00e4\u00e4 \u201dansiokkaasti\u201d hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t omissa valtioissaan. Sen sijaan pelon johtaminen on varmaankin monelle viel\u00e4 monelle varsin uusi k\u00e4site. T\u00e4m\u00e4n kirjoitukseni tarkoituksena onkin selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 pelon johtaminen oikein tarkoittaa ja miten johtaja voi sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 miten siit\u00e4 h\u00e4nen on mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon.<\/p>\n
Mit\u00e4 siis tarkoittaa pelon johtaminen? Otetaan ensin esille sana pelko. Pelko sin\u00e4ns\u00e4 on ihmiselle aivan normaali tunne, jota me kaikki joskus el\u00e4m\u00e4mme aikana joudumme kokemaan. Pelko on vaikeasti mitattavissa olevaa ja usein my\u00f6s ep\u00e4loogista ennakointia tulevasta haastavasta tapahtumasta, jonka haastavuus tosin usein voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaiselta eri ihmisille. Pelko voi olla tosiasia, kuten terve tietoisuus toiminnan huonosta seurauksesta. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 voisi olla vaikkapa seisominen liian l\u00e4hell\u00e4 kallion reunaa. Pelko voi olla my\u00f6s fiktiivinen omiin kuvitelmiin perustuva tarina, joka pid\u00e4ttelee ihmist\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 jotain asiaa. T\u00e4m\u00e4 voisi olla esimerkiksi ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen pomonsa kytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4, h\u00e4nen tekemisi\u00e4\u00e4n tai tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misi\u00e4\u00e4n, vaikka todellisuudessa pomo ei niin tekisik\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi pelon tunne on usein hyvin subjektiivista ja olosuhteisiin liittyv\u00e4\u00e4. Esimerkiksi sama pelko voi olla liev\u00e4\u00e4 tai pelottavaa riippuen siit\u00e4, kuinka paljon ruokaa ihminen on sy\u00f6nyt tai kuinka paljon unta h\u00e4n on viime aikoina saanut. Pelko sin\u00e4ns\u00e4 ei kuitenkaan ole mik\u00e4\u00e4n outo ja ihmeellinen asia, jos sen osaa kohdata oikein. Loppujen lopuksi Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt oli aikoinaan hyvinkin oikeassa sanoessaan: \u201dAinoa asia, jota meid\u00e4n on pel\u00e4tt\u00e4v\u00e4, on itse pelko”. T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki muut asiat on mahdollista voittaa, mutta jos pelk\u00e4\u00e4mme pel\u00e4t\u00e4, silloin voimme olla pahoissa vaikeuksissa. Pelon voittaminen vaatii meilt\u00e4 aina rohkeutta. Etel\u00e4-Afrikan entinen presidentti ja rotusorron vastustaja Nelson Mandela sanoi hyvin: ”Rohkeus ei tarkoita sit\u00e4, ettemme pelk\u00e4\u00e4, vaan se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 otamme voiton siit\u00e4”. Mandela my\u00f6s siis korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 on aivan normaalia, ett\u00e4 joskus me koemme pelkoa. H\u00e4nen mukaansa me emme kykene voittamaan sit\u00e4, ennen kuin pystymme tunnistamaan ja tunnustamaan pelkomme.<\/p>\n
Siirryt\u00e4\u00e4n nyt seuraavaksi pelon johtamiseen. Syy siihen, miksi emme johtamisen maailmassa paljoakaan puhu johtajan kohtaamista peloista ja pelon johtamisesta on siin\u00e4, ett\u00e4 johtajat pit\u00e4v\u00e4t pelkoa er\u00e4\u00e4nlaisena tabuna ja luonteen heikkoutena, josta ei haluta puhua. T\u00e4m\u00e4n vuoksi emme halua keskustella siit\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. Kuitenkin on havaittu, ett\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja omalla urallaan menestyneet johtajat tuntevat omat pelkonsa hyvin ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t pelon kokemisesta ja sen voittamisesta paremmin kuin muut. Tied\u00e4n, ett\u00e4 varmaankin teille monille t\u00e4m\u00e4 ajatus ainakin aluksi saattaa kuulostaa hieman oudolta, mutta mit\u00e4 enemm\u00e4n asiaan tutustuu, sit\u00e4 enemm\u00e4n havaitsemme sen pit\u00e4v\u00e4n paikkansa.<\/p>\n
Johtamisen ytimen\u00e4 on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessi ja siin\u00e4 onnistuminen. T\u00e4m\u00e4 prosessi vaatii johtajalta t\u00e4ydellist\u00e4 sitoutumista, omiin vaistoihin ja intuitioon luottamista sek\u00e4 vahvaa uskoa oman tiimin osaamiseen. T\u00e4m\u00e4 kaikki tarkoittaa vastuunottamista niin onnistumisissa, mutta my\u00f6s ep\u00e4onnistumisissa. Vastuu kuitenkin tuo usein mukanaan pelkoa. Tyypillisimpi\u00e4 johtajan kokemia pelkoja ovat pelko ep\u00e4onnistumisesta, joutuminen naurunalaiseksi, alisuoriutuminen, kollegojen masinoiman poliittisen pelin kohteeksi joutuminen, mahdollisuuksien menett\u00e4minen, haavoittavuuden n\u00e4ytt\u00e4minen sek\u00e4 ty\u00f6paikan menett\u00e4minen. Joissakin vaikeissa olosuhteissa, kuten sotatilanteissa johtajan pelkona voi olla jopa se, ett\u00e4 joku, h\u00e4n itse tai h\u00e4nen johdettavansa, voi loukkaantua tai kuolla h\u00e4nen p\u00e4\u00e4t\u00f6stens\u00e4 takia. T\u00e4m\u00e4 pelko on tyypillist\u00e4 juuri sotilasjohtajien kohdalla. Yleisesti ottaen edell\u00e4 mainitut pelot ovat juuri niit\u00e4 asioita, jota kaikki johtajat kohtaavat johtajauransa aikana.<\/p>\n
Tuo viimeinen pelko eli pelko joko oman itsens\u00e4 tai omien johdettaviensa loukkaantumisesta tai jopa kuolemasta tulee hyvin esille keskusteltaessa sellaisten sotilasjohtajien kanssa, jotka itse ovat kokeneet todellisia taistelutilanteita sodassa.<\/p>\n
\u201dDanilo on nuori kolmikymppinen ukrainalainen upseeri, joka on ennen vakavaa haavoittumistaan toiminut It\u00e4-Ukrainan Donetskissa tiedustelukomppanian johtajana. Danilo kertoi, ett\u00e4 pelko on aina l\u00e4sn\u00e4 rintaman etulinjassa etenkin jatkuvien droonihy\u00f6kk\u00e4ysten ja tykist\u00f6keskitysten takia. H\u00e4n korosti sit\u00e4, ett\u00e4 pelon kanssa on totuttava el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja pelosta huolimatta pyritt\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n mahdollisimman hyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Jos pelolle antaa periksi, se merkitsee h\u00e4nen mukaansa sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in johtaja tekee huonoja ja harkitsemattomia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 sek\u00e4 samalla saa my\u00f6s alaisensa pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n. Danilon mukaan suurin pelko ainakin h\u00e4nen kohdallaan liittyi juuri vastuuseen ja sen kantamiseen. H\u00e4n koki vastuun niin, ett\u00e4 h\u00e4n oli vastuussa omien alaistensa onnistumisesta ja ep\u00e4onnistumisesta sek\u00e4 jopa siit\u00e4, ett\u00e4 pysyv\u00e4tk\u00f6 he teht\u00e4v\u00e4\u00e4 suorittaessaan ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. hengiss\u00e4. Danilo sanoikin, ett\u00e4 h\u00e4n ei niink\u00e4\u00e4n pel\u00e4nnyt omaa haavoittumistaan tai kuolemaansa, vaan enemm\u00e4nkin pelk\u00e4si alaistensa kohtalon puolesta. Jokainen haavoittunut ja kuollut aseveli oli suuri henkil\u00f6kohtainen menetys my\u00f6s h\u00e4nelle itselleen. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 h\u00e4n oli oppinut tuntemaan alaisensa vuosien aikana hyvin ihmisin\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n takia koki heid\u00e4t l\u00e4hes omaksi perheekseen. Danilon mukaan aseveljeys on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 sotilaille. H\u00e4n sanoi hyvin t\u00e4rke\u00e4ksi, ett\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 oli ihmisi\u00e4, joihin pystyi luottamaan t\u00e4ydellisesti. Danilo korosti jatkuvasti johtajan esimerkin merkityst\u00e4 rintamalla, my\u00f6s pelkojen kohtaamisessa ja niiden hallinnassa.\u201d<\/em><\/p>\n Kuten jo edell\u00e4\u2019 Danilon kertomasta tuli esille, niin johtajat eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n tapauksessa ole immuuneja peloille. Olipa kyseess\u00e4 sitten esimerkiksi tuntemattoman pelosta, kritiikin pelosta tai ep\u00e4onnistumisen pelosta, my\u00f6s johtajat joutuvat kamppailemaan t\u00e4m\u00e4n voimakkaan tunteen kanssa. Joskus pelot voivat olla niin suuria, ett\u00e4 ne est\u00e4v\u00e4t heit\u00e4 saavuttamasta t\u00e4ytt\u00e4 potentiaaliaan ja johtamasta tehokkaasti. Mielenkiintoista johtajuuden peloissa on se, ett\u00e4 hyv\u00e4t johtajat eiv\u00e4t pyri v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n kohtaamiaan pelkoja. P\u00e4invastoin, he sen sijaan hyv\u00e4ksyv\u00e4t ne ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t niit\u00e4 enemm\u00e4nkin muistutuksena siit\u00e4 kovasta ty\u00f6st\u00e4, mit\u00e4 heilt\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n ennen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 vastuuta. Voidaan hyvin sanoa, ett\u00e4 n\u00e4ille johtajille mik\u00e4\u00e4n heid\u00e4n tekem\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ole p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessin loppu, vaan he pit\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u00e4n ensi sijassa kaiken aikaisemmin niiden eteen tekem\u00e4ns\u00e4 kovan ty\u00f6n huipentumina, jotka toimivat hyvin\u00e4 ev\u00e4stein\u00e4 ja opetuksina tulevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4. Lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 tunnustamalla avoimesti omat pelkonsa ja k\u00e4sittelem\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 jatkuvasti, johtajat voivat kasvattaa tiimeiss\u00e4\u00e4n ja organisaatioissaan sitkeyden, rohkeuden ja kasvun kulttuuria.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 jokaisella johtajalla on olemassa keinoja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 edell\u00e4 mainittuja johtajuuden pelkoja ja jopa sel\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne. T\u00e4m\u00e4 pelkojen syihin puuttuminen ja niiden voittaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 johtajan oman tiimin ja organisaation hyvinvoinnin sek\u00e4 my\u00f6s oman henkisen ja fyysisen terveytens\u00e4 takia. Tuon seuraavaksi esille muutamia vinkkej\u00e4, jotka voivat ehk\u00e4 olla apuna n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa.<\/p>\n 1. Johtajan pit\u00e4\u00e4 oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n syy tai syyt pelkoon<\/strong>. Ensimm\u00e4inen askel pelon voittamiseksi on tunnistaa n\u00e4m\u00e4 pelot ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niiden aiheuttajat. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, ett\u00e4 yleisimm\u00e4t johtajuuden pelot johtuvat usein johtajan kokemasta luottamuksen puutteesta tai erilaisista h\u00e4nell\u00e4 olevista pakkomielteist\u00e4, jotka liittyv\u00e4t mahdollisen ep\u00e4onnistumisen seurauksiin. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 nousee esille usein \u201dhuijarisyndrooma\u201d, jota jopa 82 % johtajista kokee tai on kokenut jossain vaiheessa uraansa. Huijarisyndrooman vaikutuksesta ihminen ei kykene sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n omia saavutuksiaan kaikista saamistaan todisteista huolimatta. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 ihminen on vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on huijari ja ett\u00e4 h\u00e4nen saavutuksensa ovat ainoastaan hyv\u00e4n onnen ja ajoituksen takia tai ett\u00e4 h\u00e4n on vain harhauttanut muut luulemaan itse\u00e4\u00e4n todellista kyvykk\u00e4\u00e4mm\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4n syndrooman est\u00e4miseksi johtajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa omien pelkojensa pohtimiseen ja niiden todellisen alkuper\u00e4n analysoimiseen. On hyv\u00e4 pohtia, ett\u00e4 perustuvatko n\u00e4m\u00e4 h\u00e4nen kokemansa pelot tiettyihin menneisyyden kokemuksiin vai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omiin negatiivisiin kuvitelmiin? T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 vasta johtajan ymm\u00e4rt\u00e4ess\u00e4 omien pelkojensa perimm\u00e4iset syyt, voi h\u00e4n alkaa haastaa niit\u00e4 sek\u00e4 muotoilla omaa ajatteluaan uudelleen.<\/p>\n 2. Johtajan pit\u00e4\u00e4 rakentaa omaa itsetuntemustaan ja itseluottamustaan<\/strong>. Itsetuntemus ja itseluottamus ovat avainasemassa pelkojen voittamisessa ja entist\u00e4 paremman johtajuuden saavuttamisessa. T\u00e4m\u00e4n takia johtajan pit\u00e4\u00e4kin kehitt\u00e4\u00e4 jatkuvasti omaa tietoisuuttaan sek\u00e4 rakentaa itseluottamustaan keskittym\u00e4ll\u00e4 tiedostamaan omia vahvuuksiaan sek\u00e4 tuoda esille aikaisempia onnistumisiaan. N\u00e4in h\u00e4n kykenee eliminoimaan omia pelkojaan, jotka liittyv\u00e4t kuvitelmiin omasta ep\u00e4p\u00e4tevyydest\u00e4, peloista vaikuttaa typer\u00e4lt\u00e4 tai tunteista olla alisuoriutuja. Tietenkin h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 tiedostaa my\u00f6s se, ett\u00e4 johtajan ty\u00f6ss\u00e4 tulee varmasti koettua my\u00f6s takaiskuja. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kuitenkin muistaa, ett\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 h\u00e4n n\u00e4kee ep\u00e4onnistumiset henkil\u00f6kohtaisina tappioina, kohtelee h\u00e4n niit\u00e4 enemm\u00e4nkin oppimistilanteina sek\u00e4 ponnahduslautana menestykseen. Johtaja voi my\u00f6s kannustaa tiimins\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 omaksumaan samanlaisen ajattelutavan arvostamalla ja palkitsemalla heit\u00e4 heid\u00e4n ponnisteluistaan ja edistymisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n 3. Aktiivinen toiminta on avain pelkojen voittamiseen<\/strong>. Pahinta, mit\u00e4 johtaja voi tehd\u00e4 pelon kohdatessaan, on pys\u00e4hty\u00e4, passivoitua ja lamaantua. N\u00e4in h\u00e4n tulee kykenem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Pelot eiv\u00e4t saa tehd\u00e4 johtajaa ylivarovaiseksi ja passiiviseksi sek\u00e4 est\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 toimimasta. Pahimmillaan n\u00e4in h\u00e4n lamaannuttaa tiimin tai jopa koko organisaation toiminnan. H\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 jatkuvasti muistuttaa itselleen, ett\u00e4 pelko ei ole olemassa niink\u00e4\u00e4n nykyhetkess\u00e4, vaan se liittyy joko menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Aktiivinen toiminta sen sijaan liittyy juuri nykyhetkeen ja sen hallintaan. Jos johtaja antaa peloille luvan katalysoida omaa toimintaansa johtajana, huomaa h\u00e4n sek\u00e4 siirtyv\u00e4ns\u00e4 eteenp\u00e4in ett\u00e4 hyv\u00e4ksyv\u00e4ns\u00e4 pelot enemm\u00e4nkin positiivisina asioina sen sijaan, ett\u00e4 h\u00e4n alkaisi v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n kohtaamiaan haastavia ja vaikeita tilanteita. Loppujen lopuksi h\u00e4nen itse asiassa pit\u00e4isi olla jopa kiitollinen siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen kokemansa pelot saavat h\u00e4net tekem\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n haastavia asioita. T\u00e4ss\u00e4 hy\u00f6tyn\u00e4 on ainakin se, ett\u00e4 n\u00e4in el\u00e4m\u00e4 ja johtajuus eiv\u00e4t tule turhan tyls\u00e4ksi ja yksitoikkoiseksi.<\/p>\n 4. Johtajan on v\u00e4lill\u00e4 otettava harkittuja riskej\u00e4<\/strong>. Pelon kokeminen on erityisen yleist\u00e4 silloin, kun johtaja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 ep\u00e4varmuuden edess\u00e4 tai kun h\u00e4n astuu pois omalta mukavuusalueeltaan. Jokainen johtaja kuitenkin kohtaa omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n johtajana tilanteita, jotka voivat vaatia h\u00e4nelt\u00e4 eriasteisten riskien ottamista. T\u00e4llaisissa tilanteissa h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 riskianalyysissaan arvioida n\u00e4iden riskien suuruutta sek\u00e4 harkita, kannattaako nuo riskit ottaa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 h\u00e4n keskustelee mahdollisimman avoimesti tiimins\u00e4 j\u00e4senten kanssa tekemiens\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten syist\u00e4 ja perusteista. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 avoimuutta ja luottamuksen tunnetta tiimiss\u00e4. Sit\u00e4 paitsi h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 tiedostaa, ett\u00e4 riskien ottaminen kuuluu oleellisena osana johtajuuteen. Hallittujen riskien ottaminen osoittaa johtajan rohkeuden sek\u00e4 innostaa my\u00f6s muita h\u00e4nen tiimins\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 toimimaan samoin. N\u00e4in johtajalla on hyv\u00e4 mahdollisuus rakentaa omaan tiimiins\u00e4 ja organisaatioonsa entist\u00e4 positiivisempi, innovatiivisempi ja hyvinvoivempi kulttuuri.<\/p>\n 5. Johtajan viestinn\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla mahdollisimman avointa ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4<\/strong>. Avoin ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 viestint\u00e4 auttaa parhaimmillaan lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n pelkoja ja rakentamaan luottamusta tiimiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia johtajan on kannustettava tiimiss\u00e4\u00e4n ja organisaatiossaan avointa vuoropuhelua, jossa sek\u00e4 h\u00e4n itse ett\u00e4 h\u00e4nen tiimins\u00e4 j\u00e4senet voivat avoimesti ilmaista omia huoliaan ja mielipiteit\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on hyv\u00e4, jos johtaja tuo aktiivisesti esille omia ja tiimin j\u00e4senten pelkoja sek\u00e4 kuuntelee heid\u00e4n omia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n. N\u00e4in jokainen tiimin j\u00e4sen kokee itsens\u00e4 ymm\u00e4rretyksi ja saa kokea arvostuksen tunnetta. Lis\u00e4ksi avoin ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 viestint\u00e4 lis\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, vahvistaa ryhm\u00e4n j\u00e4senten v\u00e4lisi\u00e4 siteit\u00e4 sek\u00e4 kannustaa heit\u00e4 panostamaan tiimity\u00f6h\u00f6n. Se auttaa my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4sti hillitsem\u00e4\u00e4n erilaisten toimintaa h\u00e4iritsevien kuppikuntien muodostumista, joka on liiankin yleinen ilmi\u00f6 monilla ty\u00f6paikoilla.<\/p>\n 6. Johtajan on muistettava huolehtia my\u00f6s omasta henkisest\u00e4 ja fyysisest\u00e4 hyvinvoinnistaan<\/strong>. Johtajan ty\u00f6h\u00f6n liittyy oleellisena osana vastuu, joka usein voi olla hyvinkin suuri. Asia, joka j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle pyritt\u00e4ess\u00e4 saavuttamaan mahdollisimman hyvi\u00e4 tuloksia ja t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n johtajalle asetettuja odotuksia, on johtajan oma hyvinvointi ja siihen panostaminen. T\u00e4m\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 asia, sill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa, ett\u00e4 johtajan kohtaamilla peloilla on henkisi\u00e4, emotionaalisia ja fyysisi\u00e4 seurauksia. Jokaisen johtajan pit\u00e4\u00e4kin kiinnitt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti huomiota omaan jaksamiseensa sek\u00e4 henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa. Pelkojen voittamisessa t\u00e4m\u00e4 voi olla jopa ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4 asia. Omaa hyvinvointiaan johtaja voi edist\u00e4\u00e4 esimerkiksi kuntoilemalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, harrastamalla jotain itselle mielenkiintoista asiaa aktiivisesti, tapaamalla yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n, lomailemalla perheens\u00e4 kanssa tai sitten vain rentoutumalla hyv\u00e4 kirjan, kokkaamisen tai elokuvan parissa. N\u00e4m\u00e4 kaikki aktiviteetit tuovat mukanaan rentoa oloa ja iloa sek\u00e4 auttavat johtajaa tulemaan entist\u00e4 vahvemmaksi ja sitke\u00e4mm\u00e4ksi ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Johtajan el\u00e4m\u00e4n ollessa tasapainossa, on h\u00e4n paremmin valmistautunut kohtaamaan johtajuuden haasteet varustettuna positiivisella asenteella ja selke\u00e4ll\u00e4 mielell\u00e4.<\/p>\n Miksi pelosta pit\u00e4\u00e4 sitten yh\u00e4 enemm\u00e4n puhua my\u00f6s johtajuuden yhteydess\u00e4? T\u00e4rkein syy t\u00e4h\u00e4n on se, ett\u00e4 pelko on universaali inhimillinen tunne, jonka kanssa me kaikki ihmiset, enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n, el\u00e4m\u00e4mme aikana kamppailemme. Omien pelkojen voittaminen vaatii oikeaa asennetta ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 rohkeutta, niin johtajilta kuin muiltakin ihmisilt\u00e4. Joskus pelon voittaminen johtajana voi olla vaikeaa oppia ja pahimmillaan voi k\u00e4yd\u00e4 jopa niin, ett\u00e4 pelko lamauttaa meid\u00e4t toimimasta oikein. Toisaalta se voi olla my\u00f6s meid\u00e4n sis\u00e4inen h\u00e4lytysmerkkimme, jonka tavoitteena on aktivoida meit\u00e4 niin, ett\u00e4 otamme haasteen vastaan ja ryhdymme toimiin. Jotta n\u00e4in tapahtuisi, jokaisen johtajan on jatkuvasti kehitett\u00e4v\u00e4 pelon lukutaitoa itsess\u00e4\u00e4n ja pohdittava suhtautumistaan \u200b\u200bsiihen voidakseen hallita sit\u00e4 mahdollisimman tehokkaasti. N\u00e4in toimimalla johtaja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 parhaiten sek\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ett\u00e4 tiimi\u00e4\u00e4n. Hyv\u00e4 on kuitenkin muistaa, ett\u00e4 aina ei tietenk\u00e4\u00e4n tarvitse uskoa kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 pelko kertoo. T\u00e4ll\u00f6inkin pelko pit\u00e4\u00e4 tunnistaa ja tunnustaa sen olemassaolo, vaikka ei ostaisikaan niit\u00e4 tarinoita, joita se sill\u00e4 hetkell\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 tyrkytt\u00e4\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 on pelon nostaessa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja pyrkiess\u00e4 kaappaamaan vallan pysy\u00e4 rauhallisena. Tietenkin t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rauhallisena pysyminen on helppo sanoa, mutta toisinaan sen toteuttaminen vaatii ylivertaista voimaa ja vahvaa tahtoa. T\u00e4m\u00e4 aiheutuu siit\u00e4, ett\u00e4 pelko tuo mukanaan intensiivisen energiapulssin, joka pahimmillaan voi saada ihmisen tuntemaan olonsa vapisevaksi, pahoinvoivaksi tai jopa musertavaksi.\u00a0 Loppujen lopuksi on kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 pelko on itse asiassa hyv\u00e4 asia. Sen merkitys on siin\u00e4, ett\u00e4 usein se kertoo meille, mit\u00e4 meid\u00e4n on tiedett\u00e4v\u00e4, vaikka emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 haluaisikaan kuulla sit\u00e4. Lis\u00e4bonuksena voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 joskus se taas tekee el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme ja johtajuudestamme j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n matkan. N\u00e4in pelko voi olla aseemme tai ainakin hyv\u00e4 sytytin pyrkiess\u00e4mme saavuttamaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme tai johtajuudessamme jotain suurta.<\/p>\n Esa Lehtinen<\/p>\n Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pelolla johtaminen on varmaan kaikille meille erilaisissa organisaatioissa ty\u00f6t\u00e4 tekeville varsin tuttu asia, varsinkin kun sit\u00e4 viel\u00e4 esiintyy monissa organisaatioissa ja muissa yhteis\u00f6iss\u00e4 runsaasti. Sit\u00e4 paitsi voidaan jopa sanoa, ett\u00e4 pelolla johtaminen on nykymaailmassa er\u00e4\u00e4nlainen \u201dpop-ilmi\u00f6\u201d, koska nykyisten kolmen supervallan johtajat Trump, Putin ja Xi sek\u00e4 heid\u00e4n h\u00e4nnystelij\u00e4ns\u00e4, kuten esimerkiksi Unkarin Orban ja Pohjois-Korean Kim… Lue lis\u00e4\u00e4 Pelko ja pelon johtaminen \u2013 johtajuuden turhaan vaiettu tabu?<\/span> \u201dHyv\u00e4t johtajat eiv\u00e4t pyri v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n kohtaamiaan pelkoja\u201d<\/h3>\n
\u201dPelkojen syihin puuttuminen ja niiden voittaminen on t\u00e4rke\u00e4 asia\u201d<\/h3>\n
\u201dPelon voittaminen vaatii oikeaa asennetta ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 rohkeutta\u201d<\/h3>\n