![\"\"](\"http:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/files\/2024\/10\/Strategia-225x300.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Johtajat voidaan jakaa raa\u2019asti kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: strategisesti ajatteleviin johtajiin sek\u00e4 suunnitelmia noudattaviin rutiinijohtajiin. Suurin ero on siin\u00e4, ett\u00e4 suunnitelmia noudattavat johtajat enimm\u00e4kseen valvovat tiimiens\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, kun taas strategisesti ajattelevat johtajat mahdollistavat ja ohjaavat ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n kohti yhteist\u00e4 tavoitetta. Strategisilla johtajilla on kyky visioida strategia. Lis\u00e4ksi hyv\u00e4 strategia on enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 suunnitelma. Sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena ketter\u00e4n\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yssuunnitelmana, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuustekij\u00f6iden ennakointia eli se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mukanaan ennakolta tehtyj\u00e4 valmisteluja niihin mahdollisiin esteisiin, joita organisaatio saattaa kohdata.<\/p>\n
Strategista ajattelua ei siis miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 saa sekoittaa operatiiviseen tai taktiseen ajatteluun. Nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 strategian ja taktiikan erosta voidaan pit\u00e4\u00e4 toteamusta \u201dStrategia sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suunnitelman, kuinka sota voitetaan, kun taas taktiikka antaa keinot taistelun voittamiseksi.\u00a0 T\u00e4t\u00e4 vahvistaa englantilaisen kirjailijan ja humoristin Frank Muir:n leikkimielinen, mutta samalla my\u00f6s havainnollinen, m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 strategian ja taktiikan suhteesta. H\u00e4nen mukaansa \u201dStrategiaa on ostaa pullo hyv\u00e4\u00e4 viini\u00e4, kun viet naisen ulos p\u00e4iv\u00e4lliselle. Taktiikkaa on taas saada h\u00e4net juomaan sit\u00e4.” No, t\u00e4ll\u00e4 hieman jopa seksistisell\u00e4 lausahduksella on kaikesta huolimatta hyvin paljon per\u00e4\u00e4, sill\u00e4 strategisessa johtamisessa on hallittava sek\u00e4 strategista ajattelua ett\u00e4 taktikointia. Strateginen johtajuus tarkoittaa kyky\u00e4 ennakoida, ajatella ja suunnitella tulevaisuutta luoden n\u00e4in organisaatiolle tavoite. Samaan aikaan ohjataan operatiivisia ja organisatorisia toimia saumattomasti kohti kyseist\u00e4 tavoitetta. Toisin sanoen strategisen johtamisen tavoitteena on luoda selke\u00e4 visio organisaatiolle, pyrki\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset, luoda strategioita, jotka auttavat organisaation menestymisess\u00e4 sek\u00e4 koordinoida niin johtajan omat kuin my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n voimavarat kohti yhteist\u00e4 tavoitetta. Strategisen johtamisen tavoitteena on vaikuttaa johtajan ymp\u00e4rill\u00e4 oleviin henkil\u00f6ihin niin, ett\u00e4 he kykenev\u00e4t omaksumaan yhteisen n\u00e4kemyksen oman organisaationsa menestyksest\u00e4. Tehokas strateginen johtaja kykenee ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n luottavaisesti monimutkaisissa ja toisinaan jopa sekavissa tilanteissa l\u00e4hestyen n\u00e4it\u00e4 tilanteita luovuudella ja selke\u00e4ll\u00e4 visiolla keskittyen pitk\u00e4n ajan menestykseen. N\u00e4in h\u00e4n tarjoaa organisaatiolleen selke\u00e4n suunnan ja henkisen selk\u00e4nojan ty\u00f6skennell\u00e4 yhdess\u00e4 kohti kaikille yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kaiken lis\u00e4ksi strategiseen johtajuuteen kuuluu tietysti my\u00f6s kaikkien tehtyjen suunnitelmien toteuttaminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin.<\/p>\n
Strategisessa johtamisessa on olemassa nelj\u00e4 erilaista tyyppi\u00e4, joita on mahdollista soveltaa erilaisissa tilanteissa ja erilasissa organisaatioissa. N\u00e4m\u00e4 tyypit ovat: transaktionaalinen johtaminen (TA-johtaminen), transformatiivinen johtaminen, vision\u00e4\u00e4rinen johtaminen ja yhteis\u00f6llinen johtaminen. Transaktionaalista ja transformatiivista johtamista voidaan pit\u00e4\u00e4 strategisen johtamisen kahtena p\u00e4\u00e4tyyppin\u00e4. Samalla ne ovat my\u00f6s saman kolikon kaksi eri puolta. Transaktionaalinen johtaminen<\/strong> on valvovaa ja toisinaan my\u00f6s ns. pakottavaa johtamista. TA-johtamisen perusta on johtajan ja h\u00e4nen ty\u00f6ntekij\u00f6ittens\u00e4 v\u00e4lisen vuorovaikutuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja laadussa. TA-johtaja asettaa alaiselle tavoitteet ja kertoo millaisia ty\u00f6skentelytavoilla ja aikatauluilla tavoitteet ovat saavutettavissa. H\u00e4n varmistaa, ett\u00e4 jokainen ty\u00f6ntekij\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oman roolinsa sek\u00e4 omat teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n mittaa jatkuvasti ty\u00f6ntekij\u00f6iden suorituskyky\u00e4 sek\u00e4 motivoi heit\u00e4 tarvittaessa parantamaan sitoutumistaan. Johtamisen p\u00e4\u00e4painotus on tulosten saavuttamisessa. TA-johtaja on yleens\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kiinnostunut ty\u00f6ntekij\u00f6ittens\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesta kehityksest\u00e4 keskittyen enemm\u00e4n etuk\u00e4teen m\u00e4\u00e4riteltyjen tulosten saavuttamiseen. Enimm\u00e4kseen TA-johtaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 johtamisessaan \u201dkeppi ja porkkana -periaatetta\u201d tavoitteiden saavuttamiseen. Lis\u00e4ksi h\u00e4n varmistaa sen, ett\u00e4 kaikki ty\u00f6ntekij\u00e4t noudattavat tiukasti h\u00e4nen ohjeitaan. TA-johtaminen on melko sanelutyyppinen johtamistyyli, miss\u00e4 yleens\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n voimakasta ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 (johtaja) alas (ty\u00f6ntekij\u00e4) suuntautuvaa pakottavaa ja ohjaavaa viestint\u00e4\u00e4. Alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in suuntautuva viestint\u00e4 sen sijaan on huomattavasti v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 sek\u00e4 usein my\u00f6s varsin mukautuvaa. Yleisesti ottaen TA-johtamisessa l\u00e4hinn\u00e4 reagoidaan ongelmiin tai haasteisiin sen sijaan, ett\u00e4 siin\u00e4 etsitt\u00e4isiin ennakoivasti mahdollisia ongelmia.<\/p>\n Edell\u00e4 mainitun kolikon toisena puolena voidaan pit\u00e4\u00e4 transformatiivista johtamista<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 johtamistapa soveltuu hyvin moniin nykyaikaisiin organisaatioihin ja se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n inspiroivana muutosjohtamisena, jonka perustana on esimerkill\u00e4 johtaminen. Omalla esimerkill\u00e4\u00e4n johtava muutosjohtaja inspiroi ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja saamaan aikaan parempia tuloksia. H\u00e4net n\u00e4hd\u00e4\u00e4nkin usein hyv\u00e4n\u00e4 roolimallina muille. Transformatiivisen johtamisen tavoitteena on luoda positiivinen ja kannustava ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 ja viihtyis\u00e4 ty\u00f6ilmapiiri, miss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 rohkaistaan \u200b\u200bkasvamaan ja kehittym\u00e4\u00e4n sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella tasolla ett\u00e4 ammatillisesti. Transformatiivisessa johtamisessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n valmentavaa ja mentorointiin pohjautuvaa tyyli\u00e4. Transformatiivinen johtaja kannustaa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n oma-aloitteisuuteen sek\u00e4 rohkaisee heit\u00e4 uusien ideoiden esilletuomiseen. N\u00e4in johtaja antaa ty\u00f6ntekij\u00f6illeen mahdollisuuden ottaa vastuuta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 tavoitetta h\u00e4n tukee rakentavalla palautteella ja jatkuvalla valmennuksella. N\u00e4in ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat kehitt\u00e4\u00e4 uusia taitoja ja ottaa vastaan \u200b\u200bhaastavampia teht\u00e4vi\u00e4, mik\u00e4 puolestaan voi johtaa aikaisempaa innovatiivisempaan ty\u00f6kulttuuriin. Transformatiivinen johtaminen perustuu tehokkaaseen monisuuntaiseen viestint\u00e4\u00e4n, koska ilman sit\u00e4 johtaja ei kykene viestim\u00e4\u00e4n visiotaan riitt\u00e4v\u00e4n hyvin.<\/p>\n Vision\u00e4\u00e4rinen johtaja<\/strong> keskittyy tavoitteiden ja tahtotilan saavuttamiseen. H\u00e4n kertoo ty\u00f6ntekij\u00f6illeen, mik\u00e4 on haluttu lopputulos, mutta samalla h\u00e4n antaa ty\u00f6ntekij\u00f6illeen vapauden johtaa omaa ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n tavoitteiden saavuttamiseksi. Vision\u00e4\u00e4rijohtaja panostaa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n jatkuvaan keskusteluun tulevaisuudesta sek\u00e4 asioiden eteenp\u00e4in viemiseen pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tulevaisuuskuva mieless\u00e4. H\u00e4n luo tulevaisuudesta ty\u00f6ntekij\u00f6illeen mahdollisimman houkuttelevan kuvan ja nostattaa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n positiivista henke\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n n\u00e4kee tulevaisuuden enemm\u00e4nkin mahdollisuutena eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n uhkana. Kuten transformatiivisessa johtamisessa, vision\u00e4\u00e4risess\u00e4 tai, kuten sit\u00e4 usein my\u00f6s kutsutaan, karismaattisessa johtamisessa luotetaan siihen, ett\u00e4 johtaja luo haastavan ja innostavan vision. Johtamisen tavoitteena on saada ty\u00f6ntekij\u00e4t inspiroitumaan t\u00e4st\u00e4 visiosta. Vision\u00e4\u00e4risen johtajuuden kolme askelmaa ovat tavoitteiden m\u00e4\u00e4rittely, strategisten suunnitelmien tekeminen sek\u00e4 muiden motivoiminen toimintaan. Strategia on siis yksi vision\u00e4\u00e4risen johtajuuden rakennuspalikoista. T\u00e4rke\u00e4 osa t\u00e4t\u00e4 strategiaa on yhteisty\u00f6n ja oppimisen edist\u00e4minen tiimiss\u00e4. Vision\u00e4\u00e4risen johtamisen haasteena on kuitenkin usein liian suuri halu ottaa suuria riskej\u00e4.<\/p>\n Nelj\u00e4s ja viimeinen strategisen johtamisen tyyppi on yhteis\u00f6llinen eli osallistava johtaminen<\/strong>. Yhteis\u00f6llist\u00e4 johtajaa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heti tunnista ”pomoksi”. H\u00e4n pyrkii luomaan psykologista turvallisuutta ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n kannustamalla ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n osallistumaan. Lis\u00e4ksi h\u00e4n vaalii jatkuvasti yhteis\u00f6llisen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4. Yhteis\u00f6llisess\u00e4 johtamisessa johtamisen arvot ovat l\u00e4pin\u00e4kyvyys, uteliaisuus ja systeemisyys. L\u00e4pin\u00e4kyvyys tarkoittaa, ett\u00e4 johtaja jakaa mielipiteittens\u00e4, toimintansa ja kysymystens\u00e4 taustalla olevat ajatukset ja pyrkimykset. Uteliaisuus edellytt\u00e4\u00e4 johtajalta aitoa kiinnostusta siihen, miten muut ihmiset n\u00e4kev\u00e4t asian ja tilanteen, kun he ovat h\u00e4nen kanssaan eri mielt\u00e4. Systeemisyyden perustana on taas se, ett\u00e4 koko ajan pidet\u00e4\u00e4n huolta kokonaisuudesta eik\u00e4 vaan kunkin ihmisen omasta osuudesta. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa samanaikaista yksil\u00f6iden, ryhm\u00e4n ja laajemman organisaation intressien huomioon ottamista. Yhteis\u00f6llisen johtamisen pohjana on l\u00e4hiesihenkil\u00f6n ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4linen tiivis ja keskin\u00e4iseen luottamukseen perustuva yhteisty\u00f6. Se pohjautuu mm. esihenkil\u00f6n ymm\u00e4rrykseen ty\u00f6ntekij\u00f6iden arjesta, ty\u00f6ntekij\u00f6iden mahdollisuuteen osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon l\u00e4pin\u00e4kyvyyteen sek\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen johdonmukaisuuteen. Yhteis\u00f6llisen johtamisen pohjana ei siis ole hierarkia, vaan ennemminkin kaikkien organisaation j\u00e4senten yhteinen ponnistelu ja toimintojen v\u00e4linen tiivis yhteisty\u00f6 yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisty\u00f6llinen johtajuus sopii hyvin sellaisiin organisaatioihin, joissa korostetaan organisaatioiden eri sidosryhmien v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Strategisilta johtajilta edellytet\u00e4\u00e4n monia erilaisia taitoja ja kykyj\u00e4. Seuraavassa otan esille niist\u00e4 mielest\u00e4ni kaksitoista t\u00e4rkeint\u00e4, mitk\u00e4 listallani eiv\u00e4t ole miss\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n Hyv\u00e4t viestint\u00e4taidot<\/strong>. Hyv\u00e4k\u00e4\u00e4n visio ei riit\u00e4 ajamaan muutosta tehokkaasti l\u00e4pi organisaation, ellei johtaja pysty viestim\u00e4\u00e4n sit\u00e4 tarpeeksi tehokkaasti ja selke\u00e4sti tiimilleen. Johtajan kyky ilmaista selke\u00e4sti, riitt\u00e4v\u00e4n tarkasti ja lis\u00e4ksi my\u00f6s innostavasti, mit\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4, edesauttaa tiimin j\u00e4senten sitoutumista yhteiseen strategiaan. N\u00e4in kyet\u00e4\u00e4n yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n tiimin j\u00e4senten yksil\u00f6lliset ponnistelut onnistuneeseen strategian toteuttamiseen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 johtaja on my\u00f6s aina tarvittaessa tiimins\u00e4 saavutettavissa vastatakseen heid\u00e4n kysymyksiins\u00e4 tai kuullakseen mahdollisia huolenaiheita ja uusia ideoita.<\/p>\n Kyky aktiiviseen kuuntelemiseen<\/strong>. Tehokkaasta viestinn\u00e4st\u00e4 suuri osa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kyvyn kuunnella aktiivisesti muita keskusteluun osallistuvia ihmisi\u00e4. Aktiivisen kuuntelemisen avulla johtaja kykenee ottamaan vastaan tiimin j\u00e4senten mielipiteit\u00e4, huolia ja ajatuksia asioiden etenemisest\u00e4 sek\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n tarvittaessa korjausliikkeit\u00e4. N\u00e4in h\u00e4n antaa vahvan tunteen ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 arvostavasta ty\u00f6kulttuurista sek\u00e4 hyvin toimivasta yhteisty\u00f6st\u00e4. Aktiivinen kuuntelu ei kuitenkaan koskaan ole mik\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Monet ihmiset luulevat olevansa hyvi\u00e4 kuuntelemaan, vaikka useimmissa tapauksissa heid\u00e4n loppujen lopuksi huomataan vain odottavan vastausta keskustelukumppaniltaan. Aktiivinen kuuntelu edellytt\u00e4\u00e4 ennen kaikkea kyky\u00e4 ja halua keskitty\u00e4 puhujaan ja h\u00e4nen asiaansa. T\u00e4m\u00e4n tarkoituksena on puhujan sanoman punnitseminen mahdollisimman tarkoin ennen kuin siihen vastataan.<\/p>\n Kyky tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/strong>. Johtajan yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 taidoista on kyky tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. P\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 kuulu hyv\u00e4\u00e4n strategiseen johtajuuteen. Aina p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekeminen ei ole helppoa, mutta siit\u00e4 huolimatta se on teht\u00e4v\u00e4. Kaikissa tekemiss\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 johtajalla on my\u00f6s vastuu p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 vastuu h\u00e4nen on my\u00f6s pystytt\u00e4v\u00e4 kantamaan. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 my\u00f6s itseohjautuvissa organisaatioissa lopullinen vastuu toiminnasta aina on ylimm\u00e4ll\u00e4 johdolla. Johtajan pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vallan ja vastuun tasapainon saavuttaminen ei aina ole se helpoin teht\u00e4v\u00e4. Lis\u00e4ksi strategisten johtajien on oltava p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosesseissaan nopeita ja tarkkoja. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 heid\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 on tehty mahdollisimman kokonaisvaltaisesti iso kuva mieless\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6sten on my\u00f6s perustuttava strategiaan.<\/p>\n Yhteisty\u00f6kyky<\/strong>. Johtajan kyky yhteisty\u00f6h\u00f6n tiimins\u00e4 kanssa ilmenee parhaiten avoimuutena ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon l\u00e4pin\u00e4kyvyyten\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ovat my\u00f6s juuri niit\u00e4 asioita, joita tiimin j\u00e4senet arvostavat johtajassaan. Kun keskin\u00e4inen luottamus johtajan ja tiimin v\u00e4lill\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4n vahva, viestint\u00e4 organisaatiossa on suoraa ja avointa. T\u00e4ll\u00f6in tiimin j\u00e4senet saavat tunteen siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n ideoitaan ja mielipiteit\u00e4\u00e4n arvostetaan. N\u00e4in organisaation menestymisest\u00e4 tulee kaikkien yhteinen asia.<\/p>\n Rehellisyys<\/strong>. Johtajan rehellisyyden on todettu edist\u00e4v\u00e4n eniten toimivaa yhteisty\u00f6t\u00e4 ja menestyst\u00e4 tiimiss\u00e4 ja koko organisaatiossa. Johtajan rehellisyydell\u00e4 on suuri vaikutus siihen, ett\u00e4 h\u00e4nen johdettavansa itsekin h\u00e4nen esimerkki\u00e4\u00e4n seuraten pysyv\u00e4t rehellisin\u00e4 sek\u00e4 hyv\u00e4ksyv\u00e4t kokemansa onnistumiset ja ep\u00e4onnistumiset osana suurten asioiden luomisprosessia. Johtajan rehellisyys lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s h\u00e4nen tiimins\u00e4 uskottavuutta tiimin ulkopuolisten tahojen silmiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 helpottaa yhteisty\u00f6t\u00e4, l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 koko organisaatiossa heijastuen jopa organisaatiosta ulosp\u00e4in esimerkiksi asiakkaiden suuntaan.<\/p>\n Omistautuminen asiaan<\/strong>. \u00a0Jos johtaja on innostunut asiastaan ja ilmaisee t\u00e4m\u00e4n my\u00f6s avoimesti, innostaa ja rohkaisee se tiimin j\u00e4seni\u00e4 sitoutumaan sek\u00e4 ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6paikkaansa. Strategiselta johtajalta edellytett\u00e4vien ominaisuuksien joukossa omistautumisen merkitys on erityisesti siin\u00e4, ett\u00e4 se motivoi johtajaa strategian l\u00e4piviemisess\u00e4 sek\u00e4 saa h\u00e4net n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkki\u00e4 tiimilleen siit\u00e4, miten h\u00e4n haluaa n\u00e4hd\u00e4 tiimin j\u00e4senten toimivan, jotta asiat etenisiv\u00e4t. Omistautuminen ilmenee my\u00f6s johtajan halussa olla osa tiimi\u00e4, ty\u00f6skennell\u00e4 yhdess\u00e4 tiimin j\u00e4senten kanssa sek\u00e4 sitoutua yht\u00e4 lujasti saman yhteisen tavoitteen eteen.<\/p>\n Kyky ja halu empatiaan<\/strong>. Strategia ja sen l\u00e4pivieminen ei ole \u201dyhden miehen show\u201d. T\u00e4m\u00e4n takia muiden n\u00e4kemysten huomioonottaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n realististen ratkaisujen aikaansaamiseksi sek\u00e4 luottamuksen rakentamiseksi tiimiin. Empaattinen johtaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tunteiden merkityksen ihmisten toiminnassa sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Kun empatian voimaa osataan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oikein strategian johtamisessa, voi se olla loistava katalysaattori luovien, tehokkaiden strategioiden menestyksekk\u00e4\u00e4lle aikaansaamiselle sek\u00e4 niiden toteuttamiselle. Hyv\u00e4 strategia, mik\u00e4 on hyvin toteutettu, voi taas johtaa entist\u00e4 parempaan myyntiin, keskin\u00e4isen kunnioituksen lis\u00e4\u00e4ntymiseen sek\u00e4 aikaisempaa suurempaan tuottavuuteen.<\/p>\n Oikeanlainen n\u00f6yryys<\/strong>. Hyv\u00e4 johtaja on n\u00f6yr\u00e4, mutta ei n\u00f6yristelev\u00e4. \u00a0Vaikka t\u00e4m\u00e4 ehk\u00e4 ensikuulemalta voi tuntua ristiriitaiselta, niin n\u00f6yr\u00e4 johtaja, joka tunnistaa ja tunnustaa virheens\u00e4, antaa tunnustusta sinne, minne tunnustus kuuluu sek\u00e4 omaa riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 rohkeutta pyyt\u00e4\u00e4 tarvittaessa my\u00f6s itse anteeksi, ansaitsee tiimins\u00e4 ja kollegoidensa arvostuksen ja kunnioituksen. N\u00f6yr\u00e4 johtaja tiedostaa olevansa inhimillinen ihminen kaikkine siihen liittyvine puutteineen. H\u00e4n kykenee my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarvittaessa, ett\u00e4 h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole huoneen \u00e4lykk\u00e4in henkil\u00f6, mutta vaikka h\u00e4n sit\u00e4 olisikin, h\u00e4nen egonsa pysyy hyvin hallinnassa. N\u00e4in yhteisty\u00f6 tilanteista ja olosuhteista riippumatta kyet\u00e4\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4 muiden ihmisten kanssa. T\u00e4llainen hyv\u00e4 yhteisty\u00f6kulttuuri edesauttaa usein jopa uraauurtavien innovaatioiden ja yhteisty\u00f6suhteiden syntymisen. Loppuen lopuksi voidaan t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 sanoa jopa niin, ett\u00e4 loppujen lopuksi n\u00f6yryys on se asia, mik\u00e4 tuo esille johtajan vahvuuden.<\/p>\n Muutoshalukkuus ja kyky innovaatioihin<\/strong>. Johtajan on jatkuvasti kyett\u00e4v\u00e4 haastamaan omia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n kysym\u00e4ll\u00e4: \u201dMit\u00e4 jos?\u201d T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen on jatkuvasti tarkasteltava organisaation toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja siell\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 monista eri n\u00e4k\u00f6kulmista. T\u00e4m\u00e4 auttaa edist\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 tiimiss\u00e4 ett\u00e4 koko organisaatiossa luovuutta, mik\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys toimintaa kehitt\u00e4ville innovaatioille. Tietenkin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 johtaja kykenee s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n odotuksensa mahdollisimman realistisina, mutta h\u00e4nen kykyns\u00e4 motivoida tiimi\u00e4\u00e4n sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja ajattelemaan ennakkoluulottoman luovasti, antaa tiimin j\u00e4senille mahdollisuuden yhdist\u00e4\u00e4 monia erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 parhaiden ideoiden aikaansaamiseksi.<\/p>\n Optimistinen asenne<\/strong>. Johtajan asenteella on suuri merkitys. Johtajan on oltava ihmisen\u00e4 realistinen, mutta samalla my\u00f6s perusoptimistinen. T\u00e4m\u00e4 on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siksi, ett\u00e4 n\u00e4in h\u00e4n voi varmistaa pystyv\u00e4ns\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n positiivisen asenteen riippumatta siit\u00e4, meniv\u00e4tk\u00f6 asiat suunnitellusti tai tapahtuiko mahdollisesti ep\u00e4onnistuminen. Johtajan optimistinen asenne, mik\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n ei saa olla j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isen ylti\u00f6optimistinen, kannustaa tiimi\u00e4 jatkamaan yritt\u00e4mist\u00e4 aikaisempaa paremmalla menestyksell\u00e4, kunnes haluttu tavoite on mahdollista saavuttaa.<\/p>\n Hienotunteisuus<\/strong>. Taito tasapainotella rehellisyyden ja tahdikkuuden kanssa on kokemuksen kautta opittu taito, jota hyv\u00e4 johtaja osaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4kseen ilmapiirin mahdollisimman kunnioittavana ja yhteisty\u00f6kykyisen\u00e4 kaikkien tiimin j\u00e4senten sek\u00e4 muiden osastojen ja sidosryhmien v\u00e4lill\u00e4. Vaikka erilaiset n\u00e4kemykset, positiiviset konfliktit ja luovuuden l\u00e4iskymiset johtavat yleens\u00e4 parhaisiin innovaatioihin, matkan varrella tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s haastavampia erimielisyyksi\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in johtajan hienotunteisuuden ja diplomatiakykyjen yhdistyminen h\u00e4nen neuvottelutaitoihinsa ja empatiaan antavat yleens\u00e4 parhaan mahdollisen ratkaisun yhteisty\u00f6n haasteisiin. N\u00e4in h\u00e4nen on mahdollista l\u00e4hesty\u00e4 erilaisia \u200b\u200bkonflikteja rauhallisesti ja puolueettomasti, saaden parhaimmillaan aikaan sen, ett\u00e4 jokainen konfliktiin osallistunut voi el\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kanssa riippumatta siit\u00e4, mik\u00e4 h\u00e4nen oma mielipiteens\u00e4 alun perin oli.<\/p>\n Uteliaisuus<\/strong>. Viimeisimp\u00e4n\u00e4, mutta ei kuitenkaan v\u00e4h\u00e4isimp\u00e4n\u00e4 taitona, listallani on uteliaisuus. Usein koetaan, ett\u00e4 uteliaisuudesta on enemm\u00e4n haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4, mutta strategiselle johtajalle uteliaisuus on enemm\u00e4nkin hyve, sill\u00e4 pysy\u00e4kseen muutosten edess\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n ennakoivana ja tarpeeksi nopeasti reagoivana h\u00e4nen on oltava riitt\u00e4v\u00e4n utelias sek\u00e4 osattava kysy\u00e4 oikeita kysymyksi\u00e4, oikeilta ihmisilt\u00e4, oikealla tavalla ja sopivissa tilanteissa. Menesty\u00e4kseen ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n strategisen johtajan on jatkuvasti etsitt\u00e4v\u00e4 uusia ideoita, n\u00e4k\u00f6kulmia ja innovaatioita sek\u00e4 rohkaistava my\u00f6s tiimins\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n samoin.<\/p>\n Kun organisaation johto hallitsee strategisen johtamisen taidon, voi se muuttaa tavallisen keskinkertaisesti toimivan organisaation mit\u00e4 tehokkaimmaksi ja yhteen hiilen puhaltavaksi \u201dsupertiimiksi\u201d. T\u00e4m\u00e4 taas mahdollistaa huomattavasti aikaisempaa parempien tulosten aikaansaamisen nostaen n\u00e4in organisaation toiminnan tehokkuutta ja lis\u00e4ten jopa huomattavastikin sen tuottavuutta. Strategista johtajuutta voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena \u201dsuperjohtajuutena\u201d. Strategisen ajattelun hallitseva johtaja vaikuttaa positiivisesti ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n oleviin ihmisiin niin, ett\u00e4 he omaksuvat kollektiivisen n\u00e4kemyksen oman organisaationsa menestyksest\u00e4 ja siihen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. T\u00e4llainen johtaja kykenee ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n luottavaisesti my\u00f6s nykyajan monimutkaisissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 haastavissa tilanteissa l\u00e4hestyen n\u00e4it\u00e4 tilanteita luovuudella, selke\u00e4ll\u00e4 visiolla sek\u00e4 keskittym\u00e4ll\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin menestykseen. N\u00e4in h\u00e4n tarjoaa omalle organisaatiolleen selke\u00e4n suunnan ja edellytykset yhteisty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 kohti yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saa parhaimmillaan organisaation suureen kukoistukseen.<\/p>\n Esa Lehtinen<\/p>\n Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Johtajat voidaan jakaa raa\u2019asti kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: strategisesti ajatteleviin johtajiin sek\u00e4 suunnitelmia noudattaviin rutiinijohtajiin. Suurin ero on siin\u00e4, ett\u00e4 suunnitelmia noudattavat johtajat enimm\u00e4kseen valvovat tiimiens\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, kun taas strategisesti ajattelevat johtajat mahdollistavat ja ohjaavat ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n kohti yhteist\u00e4 tavoitetta. Strategisilla johtajilla on kyky visioida strategia. Lis\u00e4ksi hyv\u00e4 strategia on enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 suunnitelma. Sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4… Lue lis\u00e4\u00e4 Strateginen johtaminen on johtamisen kuningaslaji<\/span> \u201dJohtajan yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 taidoista on kyky tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u201d<\/h3>\n
\u201dHyv\u00e4 johtaja on n\u00f6yr\u00e4, mutta ei n\u00f6yristelev\u00e4\u201d<\/h3>\n
\u201dJohtajan asenteella on merkityst\u00e4\u201d<\/h3>\n
”Strategista johtajuutta voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena \u201dsuperjohtajuutena\u201d<\/h3>\n