{"id":511,"date":"2024-09-29T08:08:49","date_gmt":"2024-09-29T05:08:49","guid":{"rendered":"http:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=511"},"modified":"2024-09-29T08:08:49","modified_gmt":"2024-09-29T05:08:49","slug":"strategisen-ajattelun-merkitys-korostuu-tehokkaassa-johtamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=511","title":{"rendered":"Strategisen ajattelun merkitys korostuu tehokkaassa johtamisessa"},"content":{"rendered":"
\u201dStrategia ilman taktiikkaa on hitain tie voittoon. Taktiikka ilman strategiaa on melua ennen tappiota.\u201d N\u00e4in viisaasti sanoi kiinalainen kenraali ja filosofi Sunzi jo 3000 vuotta sitten teoksessaan \u201dSodank\u00e4ynnin taito\u201d. Strategisen ajattelun hallitseminen on aina ollut t\u00e4rke\u00e4 taito kaikille johtajille, mutta sen merkitys korostuu etenkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, sill\u00e4 l\u00e4hes jokainen organisaatio kohtaa, ja itse asiassa moni on kohdannut jo, ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 haasteita toiminnassaan teknologisen kehityksen, toimitusketjuhaasteiden, taloudellisen ep\u00e4varmuuden lis\u00e4\u00e4ntymisen sek\u00e4 kasvavan kansainv\u00e4lisen yhteiskunnallisen ep\u00e4vakauden vuoksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi johtajilta vaaditaan yh\u00e4 enemm\u00e4n strategista ajattelua saadakseen organisaationsa turvallisesti navigoitua erilaisten karikkojen ohi.<\/p>\n
\u201dTaitavilla strategisilla ajattelijoilla on taito tehd\u00e4 muita parempia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 monissa erilaisissa olosuhteissa\u201d<\/h3>\n
Tietysti on hyv\u00e4 ensin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 strateginen ajattelu tarkoittaa. Lyhyesti sanottuna sill\u00e4 tarkoitetaan johtajan kyky\u00e4 arvioida kohtaamiaan ongelmia ja mahdollisuuksia sek\u00e4 tehd\u00e4 n\u00e4iden arvioiden pohjalta hyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka tukevat h\u00e4nen asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Itse asiassa strateginen ajattelu on keskeinen osa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, kuten viestint\u00e4taitoja, johtamistaitoja ja toimintasuunnitelmien laatimista. Pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 vaikka jokainen ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tavalla tai toisella jonkinlaista strategista ajattelua p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, kaikki eiv\u00e4t kykene optimoimaan ajatteluprosessiaan riitt\u00e4v\u00e4n hyvin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 monien ihmisten tekem\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t ole yht\u00e4 optimaalisia kuin toisten vastaavissa tilanteissa olevien ihmisten. Lis\u00e4ksi se selitt\u00e4\u00e4, miksi monissa tilanteissa navigointi voi olla toisinaan hankalaa sek\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s muussa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Sen sijaan taitavilla strategisilla ajattelijoilla on taito tehd\u00e4 muita parempia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 hyvin haastavissakin olosuhteissa, koska he kykenev\u00e4t ajattelemaan tietoisesti asioita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessissa monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4ksi heill\u00e4 on vahva sopeutumiskyky moniin erilaisiin tilanteisiin. Heill\u00e4 on selke\u00e4 n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 moniin ongelmiin ei ole yht\u00e4 ainoaa ratkaisua. Samalla he kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 on olemassa joukko s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita noudattamalla ja joita hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 he voivat tehd\u00e4 hyvinkin tarkkoja arvioita ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastauksia, jotka eiv\u00e4t ehk\u00e4 ensi silm\u00e4yksell\u00e4 ole selke\u00e4sti n\u00e4kyvill\u00e4.<\/p>\n
\u201dStrateginen ajattelu on ajatusprosessi, joka arvioi p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 edellytt\u00e4v\u00e4n tilanteen ja kokoaa palaset yhteen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa varten\u201d<\/h3>\n
T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on hyv\u00e4 viel\u00e4 hieman pohtia, miten strateginen ajattelu eroaa strategisesta suunnittelusta. Monilla ihmisill\u00e4 on nimitt\u00e4in harhainen kuva siit\u00e4, ett\u00e4 strategisen ajattelun taidot ja strateginen suunnittelu ovat yksi ja sama asia. N\u00e4in ei kuitenkaan ole! Strategista ajattelua voidaan pit\u00e4\u00e4 menetelm\u00e4n\u00e4. Se on ajatusprosessi, joka arvioi p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 edellytt\u00e4v\u00e4n tilanteen ja kokoaa palaset n\u00e4ist\u00e4 arvioista yhteen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa varten. Strategisen ajattelun avulla ongelmaa on mahdollista k\u00e4sitell\u00e4 mahdollisimman monipuolisesti sek\u00e4 arvioida sit\u00e4 kokonaiskuvaan peilaten. N\u00e4in optimaalisin ratkaisu on mahdollista saada aikaan. Sen sijaan strateginen suunnittelu tai strateginen suunnitelma on strategisen ajattelun tulos tai sen lopputuote. Suunnitelman avulla on mahdollista tehd\u00e4 arvioita ja suunnitella tarvittavia toimintatapoja. Ajattelun ja suunnittelun suhdetta voi ajatella leikkimielisesti vaikkapa n\u00e4in: koska strateginen ajattelu on menetelm\u00e4, jossa luova hulluus p\u00e4\u00e4see parhaimmillaan valloilleen, voidaan strategista suunnittelua pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena luovan hulluuden konkreettisena tuotoksena!<\/p>\n
Useissa tutkimuksissa on tullut esille, ett\u00e4 havainnot, prosessit, ihmiset ja projisointi ovat nelj\u00e4 keskeist\u00e4 elementti\u00e4, jotka varmistavat strategisen johtajuuden onnistumisen. Seuraavaksi aion hieman avata n\u00e4it\u00e4 elementtej\u00e4 strategisen johtajuuden kannalta.<\/p>\n
1. Havainnot<\/strong>. Usein me oletamme liiankin helposti, ett\u00e4 kaikki muut n\u00e4kev\u00e4t asiat ja ilmi\u00f6t samalla tavalla kuin me itse ne n\u00e4emme. Kaikki on tietenkin kunnossa, jos n\u00e4in tapahtuu, mutta jos n\u00e4in ei k\u00e4y, meid\u00e4n on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 jokin keino p\u00e4\u00e4st\u00e4 yhteisymm\u00e4rrykseen. T\u00e4m\u00e4 yhteisymm\u00e4rrys ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi aina olla samaa mielt\u00e4 toistemme kanssa asioista, vaan kyse on enemm\u00e4nkin siit\u00e4, ett\u00e4 opimme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n muiden n\u00e4kemyksi\u00e4 ja niiden perusteita. Erityisesti johtajilta vaaditaan riitt\u00e4v\u00e4n vahvaa kurinalaisuutta ja harkintakyky\u00e4 tarkastella asioita monista eri n\u00e4k\u00f6kulmista ennen kuin h\u00e4n tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siit\u00e4, miten pit\u00e4\u00e4 edet\u00e4. Havainnoilla siis viitataan siihen prosessiin, jolla yksil\u00f6t tulkitsevat ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n tulevaa aistitietoa. Johtamisessa muiden k\u00e4sitysten, ideoiden ja mielipiteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tehokkaan viestinn\u00e4n, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja suhteiden rakentamisen kannalta. Ne johtajat, jotka ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, miten tiimin j\u00e4senet kokevat heid\u00e4n toimintansa ja sanansa, voivat mukauttaa omaa l\u00e4hestymistapaansa entist\u00e4 paremmaksi varmistaen n\u00e4in, ett\u00e4 heid\u00e4n tarkoitusper\u00e4ns\u00e4 ja ajatuksensa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n oikein.<\/p>\n
\u201dProsessiorientoituneet johtajat ovat taitavia luomaan ja hallitsemaan mahdollisimman tehokkaasti ty\u00f6n etenemist\u00e4, j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja prosesseja\u201d<\/h3>\n
2. Prosessit<\/strong>. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset prosessien l\u00e4piviemisest\u00e4 eli siit\u00e4, miten otamme ihmisi\u00e4 mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6sten toteuttamiseen, voivat monesta ehk\u00e4 tuntua yksinkertaisilta tai jopa v\u00e4h\u00e4merkityksellisilt\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ne eiv\u00e4t kuitenkaan ole. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 voisi olla vaikkapa se, ett\u00e4 johtaja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 jonkin ison projektin p\u00e4\u00e4t\u00f6stilaisuuden projektiryhm\u00e4lle ty\u00f6ajan j\u00e4lkeen juhlistamalla onnistunutta projektia ravintolassa juomassa muutaman drinkin yrityksen laskuun. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n ehk\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n asiaa ajattelematta uhkaa sulkea pois tilaisuudesta esimerkiksi raittiit ty\u00f6ntekij\u00e4t, vanhemmat, jotka joutuvat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n heti ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen hakemaan lapsensa p\u00e4iv\u00e4hoidosta sek\u00e4 ihmiset, jotka tekev\u00e4t iltaty\u00f6t\u00e4 tai joilla on iltaisin harrastuksia. Tosiasia on se, ett\u00e4 jokainen prosessip\u00e4\u00e4t\u00f6s aina suosii tiettyj\u00e4 ihmisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia johtajan on pohdittava, kuka p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 hy\u00f6tyy ja kuka taas ei \u2013 ja onko mahdollisesti olemassa viel\u00e4kin parempia vaihtoehtoja. Prosessiorientoituneet johtajat ovat taitavia luomaan ja hallitsemaan mahdollisimman tehokkaasti ty\u00f6n etenemist\u00e4, j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja prosesseja. He ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, kuinka toimintoja on mahdollista virtaviivaistaa ja suunnata, miten resursseja kohdistetaan riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti sek\u00e4 suorituskyky\u00e4 kyet\u00e4\u00e4n optimoimaan. N\u00e4m\u00e4 johtajat keskittyv\u00e4t prosessin tehokkuuden parantamiseen ja varmistamaan sen, ett\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t suoritetaan mahdollisimman hyvin ja organisoidusti.<\/p>\n
3.Ihmiset<\/strong>. Ihmisten kanssa toimiminen on tunteiden tiedostamista sek\u00e4 niiden ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja hallintaa. Me olemme tunneihmisi\u00e4 24\/7. Tunteet vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti meid\u00e4n arviointeihimme, k\u00e4ytt\u00e4ytymiseemme sek\u00e4 siihen, miten muut ihmiset ajattelevat meid\u00e4n kanssamme ty\u00f6skentelemisest\u00e4. Kaikki johtajat eiv\u00e4t kuitenkaan viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti ymm\u00e4rr\u00e4 tunteita puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 huomioisivat niiden merkityksen, sill\u00e4 johtajuutta pidet\u00e4\u00e4n yleisesti edelleenkin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kognitiivisena eli \u00e4lyllisen\u00e4 prosessina. Sen sijaan ihmisl\u00e4ht\u00f6inen johtaminen keskittyy tiiviiden suhteiden ja yhteyksien rakentamiseen tiimin j\u00e4senten kanssa. Ihmisl\u00e4ht\u00f6iset johtajat kykenev\u00e4t osoittamaan empatiaa, harjoittavat aktiivista kuuntelemista, arvostavat ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n sek\u00e4 aidosti huolehtivat tiimins\u00e4 j\u00e4senten hyvinvoinnista ja ammatillisesta kasvusta. N\u00e4in toimimalla he osoittavat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 sen, ett\u00e4 mit\u00e4 motivoituneempi ja sitoutuneempi tiimi on, sit\u00e4 paremmin kyet\u00e4\u00e4n tavoitteet saavuttamaan.<\/p>\n
4.Projisointi<\/strong>. Projisoinnin kautta me ihmiset kerromme muille itsest\u00e4mme er\u00e4\u00e4nlaisen tarinan siit\u00e4, mit\u00e4 me olemme ja mit\u00e4 me tavoittelemme. Johtajat kertovat my\u00f6s tarinan siit\u00e4, keit\u00e4 ja mink\u00e4laisina pit\u00e4v\u00e4t he itsens\u00e4 olevan johtajina heijastamalla muille omaa visiotaan ja n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mit\u00e4 he pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4rkeimpin\u00e4 asioina johtajuudessa. Johtajuudessa projisointi tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 sen avulla johtaja siirt\u00e4\u00e4 tiedostamattomasti omia ominaisuuksiaan ja tunteitaan toisille. Johtajan esimerkill\u00e4 on suuri voima. T\u00e4ll\u00e4 voi olla suuriakin vaikutuksia tiimin sis\u00e4iseen dynamiikkaan, viestint\u00e4\u00e4n ja tehokkuuteen. Ne johtajat, jotka ovat tietoisia projisoinnista ja sen vaikutuksista, kykenev\u00e4t varmistamaan sen, ett\u00e4 heid\u00e4n toimintansa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 perustuvat todelliseen kuvaan ja hyv\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrykseen heid\u00e4n tiimins\u00e4 j\u00e4senten yksil\u00f6llisist\u00e4 ominaispiirteist\u00e4 ja mielipiteist\u00e4.<\/p>\n
\u201dStrateginen ajattelu ei ole synnynn\u00e4ist\u00e4, vaan se on taito, mik\u00e4 voidaan oppia\u201d<\/h3>\n
Strateginen ajattelu ei ole synnynn\u00e4ist\u00e4, vaan se on taito, mit\u00e4 jokaisen johtajan on mahdollista opetella ja harjoitella niin erilaisissa valmennuksissa kuin erityisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n johtajana. Seuraavassa tuon esille muutamia sopivia keinoja siihen. Yksi keino on kysy\u00e4 tiimins\u00e4 j\u00e4senilt\u00e4 strategisia kysymyksi\u00e4<\/strong>. Itse asiassa uteliaisuus on suuren strategisen ajattelijan yksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 avaintekij\u00f6it\u00e4. Strategia on ehk\u00e4 yksi harvoista asioista, jossa liiasta uteliaisuudesta ei ole haittaa. Johtaja voi siis rauhassa kehitt\u00e4\u00e4 strategisen ajattelun taitojaan esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kysymyksi\u00e4, jotka her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t innovatiivisia ratkaisuja ja yleens\u00e4kin asioita eteenp\u00e4in viev\u00e4\u00e4 ajattelua ihmisiss\u00e4. Toisena keinona voidaan pit\u00e4\u00e4 jatkuvaa havainnointia ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 reflektointia<\/strong>. N\u00e4in johtaja kykenee analysoimaan nykyist\u00e4 tilannettaan j\u00e4lkik\u00e4teen sit\u00e4 tarkastellen ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaansa kriittisi\u00e4 kehitt\u00e4miskohteita. Kolmanneksi, johtajan on t\u00e4rke\u00e4 oppia priorisoimaan<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 ehk\u00e4 voi olla yksi strategiaprosessin haastavimmista osista, mutta hyvin usein sen oppiminen on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 onnistumisen kannalta. Nelj\u00e4nneksi, Johtajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n ep\u00e4onnistuminen<\/strong>. Kukaan ei aina voi onnistua. T\u00e4m\u00e4n takia ep\u00e4onnistuminen joissakin asioissa on liiketoiminnassakin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Se voi tuntua masentavalta ja aiheuttaa jopa luovuttamistunteita, mutta niiden ei saa antaa liikaa vaikuttaa toimintaan. Luovuttamisen sijasta ep\u00e4onnistuminen pit\u00e4\u00e4 kuitenkin hyv\u00e4ksy\u00e4 ja yritt\u00e4\u00e4 ottaa oppia siit\u00e4. Loppujen lopuksi juuri ep\u00e4onnistuminen tekee johtajasta vahvan johtajan. Viidenten\u00e4 keinona kehitt\u00e4\u00e4 strategista ajattelua on se, ett\u00e4 strategiaprosessissa johtajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 usein harkita my\u00f6s ajatuksia ja ideoita, jotka eiv\u00e4t vastaa omia ajatuksia<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siksi, ett\u00e4 kaikki organisaatiot rakentuvat erilaisista ihmisist\u00e4, joilla on erilaisia taitoja ja kykyj\u00e4. Strategisen johtajan pit\u00e4\u00e4 aina muistaa pyyt\u00e4\u00e4 tiimin j\u00e4seni\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omat n\u00e4kemyksens\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n asiaan. T\u00e4m\u00e4 siksi, koska paitsi ett\u00e4 erilaiset mielipiteet johtavat usein parempaan ratkaisuun, luovat ne my\u00f6s yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja osallisuutta.<\/p>\n
\u201dKyvyst\u00e4 strategiseen ajatteluun on johtajalle monia hy\u00f6tyj\u00e4\u201d<\/h3>\n
Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 johtajalle on strategisesta ajattelutavasta? Hy\u00f6tyj\u00e4 on monia. Ensimm\u00e4iseksi, se opettaa johtajaa katsomaan eteenp\u00e4in<\/strong> ja suunnittelemaan n\u00e4in organisaation toiminnan tulevaisuuden kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 toimenpiteit\u00e4. Etenkin nykyisess\u00e4 nopeasti muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tulevaisuuden mahdollisimman realistinen ennakointi ja siihen mahdollisimman aikainen reagointi on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 johtajalta edellytt\u00e4vist\u00e4 taidoista.<\/p>\n
Toiseksi, strategisen ajattelun avulla kyet\u00e4\u00e4n organisaation k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien resurssien maksimaalinen hy\u00f6dynt\u00e4minen<\/strong>. Kaikkien organisaatioiden menestyminen riippuu suurelta osin siit\u00e4, kuinka resursseja hallitaan. T\u00e4rkeimpin\u00e4 resursseina t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 taloudellista potentiaalia, k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaa aikaa sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja laadukasta henkil\u00f6st\u00f6\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 strateginen ajattelu opettaa johtajalle taidon priorisoida resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 kyvyn jakaa niit\u00e4 viisaasti, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja jopa ylitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kolmanneksi, strategisen ajattelun omaksuminen antaa johtajalle kyvyn l\u00f6yt\u00e4\u00e4 organisaation toimintaa edist\u00e4vi\u00e4 mahdollisuuksia<\/strong>. Erityisesti liike-el\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in dynaaminen ja monimuotoinen, mik\u00e4 on helppo n\u00e4hd\u00e4 etenkin nykyisen\u00e4 digitaalisena, teko\u00e4ly\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n\u00e4 aikakautena. Johtajalle t\u00e4m\u00e4 asettaa usein suuria haasteita pysy\u00e4 teknologisen kehityksen per\u00e4ss\u00e4. Strateginen ajattelutapa mahdollistaa kuitenkin ongelmien nopean arvioinnin, uusien trendien ja potentiaalisten mahdollisuuksien tunnistamisen sek\u00e4 organisaation menestymisen kannalta j\u00e4rkevien asioiden selvitt\u00e4misen.<\/p>\n
Nelj\u00e4nten\u00e4 strategisen ajattelun omaksumisen hy\u00f6tyn\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 organisaation kyky\u00e4 selviyty\u00e4 haastavissa markkinatilanteissa<\/strong>. Vaikka liiketoiminnan haasteet ovat aina olleet t\u00e4rke\u00e4 osa yrityksen johtamista, niin nykyisess\u00e4 hektisess\u00e4 yhteiskunnallisten, taloudellisten ja teknologisten muutosten maailmassa sek\u00e4 em. tekij\u00f6iden luomissa arvaamattomissa markkinaolosuhteissa haasteet voivat joskus olla l\u00e4hes ylivoimaisia. Kyky strategiseen ajatteluun antaa johtajalle kriittiset taidot selviyty\u00e4 mit\u00e4 kovimmista turbulensseista, toimia erilaisissa tilanteissa ketter\u00e4sti parantaen n\u00e4in johtamansa organisaation selviytymiskyky\u00e4.<\/p>\n
Viidenneksi, strateginen ajattelu mahdollistaa organisaation toiminnan tehostamisen<\/strong>. Kun johtaja omaksuu strategisen johtamistavan, h\u00e4n voi kehitt\u00e4\u00e4 organisaatiolleen selke\u00e4t tavoitteet ja prioriteetit sek\u00e4 kommunikoida ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa niist\u00e4 tehokkaasti. N\u00e4in jokainen ty\u00f6ntekij\u00e4 organisaatiossa saa t\u00e4ydellisen kuvan siit\u00e4, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kohti he kulloinkin ty\u00f6skentelev\u00e4t, mitk\u00e4 tekij\u00e4t parantavat toiminnan tehokkuutta sek\u00e4 mitk\u00e4 asiat edist\u00e4v\u00e4t eteenp\u00e4in katsovan kulttuurin syntymist\u00e4.<\/p>\n
Kuudentena strategisen ajattelun hy\u00f6tyn\u00e4 on, ett\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 kannattavuutta<\/strong>. Strateginen ajattelutapa antaa johtajalle paremmat mahdollisuudet tehd\u00e4 hyvi\u00e4 valintoja ja parantaa organisaationsa taloudellista kannattavuutta. Strateginen ajattelutapa auttaa organisaation johtoa tunnistamaan organisaation kohtaamia mahdollisuuksia ja riskej\u00e4. Sen avulla johtaja voi my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen suunnittelua, hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monia erilaisia mahdollisuuksia sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riskej\u00e4 ja niiden vaikutuksia.<\/p>\n
\u201dStrategisen ajattelun merkitys korostuu johtamisessa yh\u00e4 enemm\u00e4n\u201d<\/h3>\n
Lopuksi on viel\u00e4 hyv\u00e4 korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 kuten jo kirjoitukseni alussa kerroin, el\u00e4mme t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 aikakautta, jossa kehityst\u00e4 tapahtuu nopeammin kuin ehk\u00e4 nyt viel\u00e4 tajuammekaan. Voisi jopa sanoa, ett\u00e4 visioimamme tulevaisuus tulee pian, ellemme jo el\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tulevaisuutta! T\u00e4m\u00e4n takia t\u00e4ss\u00e4 jatkuvasti muuttuvassa, myrskyis\u00e4ss\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 jokaisen johtajan on oltava valmis ajattelemaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, tietoisesti ja harkitusti. H\u00e4nen on tarkkaan pohdittava, mihin suuntaan h\u00e4n haluaa oman organisaationsa menev\u00e4n. Lis\u00e4ksi kyet\u00e4kseen toimia menestyksekk\u00e4\u00e4sti, h\u00e4nen on jopa toisinaan pystytt\u00e4v\u00e4 ajattelemaan, pystyyk\u00f6 h\u00e4n muokkaamaan tulevaisuutta. Strategisen ajattelun merkitys on siin\u00e4, ett\u00e4 johtajuudessa se tarkoittaa hyv\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 ja taitoa ennakoida tulevaa, valmistautua sen kohtaamiseen riitt\u00e4v\u00e4n voimakkaana ja kurinalaisena sek\u00e4 saada oma organisaatio n\u00e4in menestym\u00e4\u00e4n jatkuvasti kiihtyv\u00e4ss\u00e4 kilpailussa mahdollisimman hyvin.<\/p>\n
Esa Lehtinen<\/p>\n
Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/files\/2024\/09\/IMG-20240822-WA0003-225x300.jpg\")
\u201dStrategia ilman taktiikkaa on hitain tie voittoon. Taktiikka ilman strategiaa on melua ennen tappiota.\u201d N\u00e4in viisaasti sanoi kiinalainen kenraali ja filosofi Sunzi jo 3000 vuotta sitten teoksessaan \u201dSodank\u00e4ynnin taito\u201d. Strategisen ajattelun hallitseminen on aina ollut t\u00e4rke\u00e4 taito kaikille johtajille, mutta sen merkitys korostuu etenkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, sill\u00e4 l\u00e4hes jokainen organisaatio kohtaa, ja itse asiassa moni on kohdannut jo, ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 haasteita toiminnassaan teknologisen kehityksen, toimitusketjuhaasteiden, taloudellisen ep\u00e4varmuuden lis\u00e4\u00e4ntymisen sek\u00e4 kasvavan kansainv\u00e4lisen yhteiskunnallisen ep\u00e4vakauden vuoksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi johtajilta vaaditaan yh\u00e4 enemm\u00e4n strategista ajattelua saadakseen organisaationsa turvallisesti navigoitua erilaisten karikkojen ohi.<\/p>\n