Viimeisten vuosikymmenien aikana on tehty lukuisia listauksia siit\u00e4, mitk\u00e4 asiat tekev\u00e4t johtajasta hyv\u00e4n johtajan. Itsekin olen t\u00e4llaisiin listauksiin \u201dsyyllistynyt\u201d. Olen kuitenkin pikkuhiljaa tajunnut, ett\u00e4 n\u00e4iden listojen tekeminen on aivan turhaa puuhaa, sill\u00e4 on olemassa monia erilaisia johtamistyylej\u00e4 ja taitoja, jotka tekev\u00e4t johtajasta hyv\u00e4n johtajan. N\u00e4m\u00e4 taidot ja tyylit ovat usein tilanne- ja asiakohtaisia, joten yht\u00e4 t\u00e4ydellist\u00e4 listaa on aivan mahdotonta rakentaa. Viime aikoina monissa tutkimuksissa ja selvityksiss\u00e4 on kuitenkin noussut esille empatian merkitys yhten\u00e4 t\u00e4rkeimmist\u00e4 johtamistaidoista. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 osoituksena on se, ett\u00e4 Maailman Talousfoorumi WEF nosti raportissaan 2020 empatian yhdeksi yrityksen t\u00e4rkeimmist\u00e4 menestystekij\u00f6ist\u00e4. WEF:n mukaan empaattinen yritys peittoaa kasvussa ja tuottavuudessa tavallisen yrityksen mennen tullen. T\u00e4t\u00e4 samaa vahvistaa esimerkiksi t\u00e4n\u00e4 vuonna julkaistun norjalaisen BI Norwegian Business School:n selvitys. Siin\u00e4 todetaan, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t sitoutuvat omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 paremmin ja tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tehokkaammin silloin, kun heid\u00e4n esihenkil\u00f6ns\u00e4 johtavat empaattisesti ja my\u00f6t\u00e4tuntoisesti kyeten my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n ja osoittamalla ymm\u00e4rryst\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6illeen. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 halu kuunnella sek\u00e4 kyky olla l\u00e4sn\u00e4 nousevat korkealle.<\/p>\n
Empaattisia johtajia siis tarvitaan yh\u00e4 enemm\u00e4n, mutta se ei viel\u00e4 riit\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 empaattiseksi johtajaksi tullakseen, johtajan pit\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 olemaan empaattinen ja my\u00f6t\u00e4tuntoinen my\u00f6s itselleen. T\u00e4m\u00e4 asia tuntuu usein viel\u00e4 unohtuvan puhuttaessa empatiasta. Suomen kieless\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00f6in sanaa \u201ditsemy\u00f6t\u00e4tunto\u201d, joka sanana on ehk\u00e4 viel\u00e4 hieman k\u00f6kk\u00f6, vaikka asia itsess\u00e4\u00e4n onkin t\u00e4rke\u00e4. Mit\u00e4 sitten itsemy\u00f6t\u00e4tunnolla oikein tarkoitetaan? Yksinkertaisesti sanottuna itsemy\u00f6t\u00e4tunto tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 me tarkastelemme ja arvioimme itse\u00e4mme samoin kuin itse toimimme tarkastellessamme omaa yst\u00e4v\u00e4\u00e4mme tai kollegaamme. T\u00e4rkeint\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tunnossa on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kohtelemme itse\u00e4mme niin kuin kohtelemme l\u00e4hell\u00e4mme olevia ihmisi\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa l\u00e4mminhenkist\u00e4, rohkaisevaa ja yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 suhtautumista omaan itseemme. Periaatteessa t\u00e4m\u00e4 varmaankin kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se on usein yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin vaikeaa. Itsemy\u00f6t\u00e4tuntoa tutkineen Kristin Neffin mukaan itsemy\u00f6t\u00e4tunnon kolme ydinelementti\u00e4 ovat yst\u00e4v\u00e4llisyys omaa itse\u00e4\u00e4n kohtaan, ihmisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokeminen sek\u00e4 tietoisen l\u00e4sn\u00e4olon taito. Itsemy\u00f6t\u00e4tunnon kokemisella on meille ihmisille paljon hy\u00f6ty\u00e4. Sen avulla me kykenemme hillitsem\u00e4\u00e4n omia liioiteltuja reaktioitamme sek\u00e4 tarkastelemaan omia ajatuksiamme eri n\u00e4k\u00f6kulmista my\u00f6s silloin, kun meid\u00e4n tekisi mieli toimia impulsiivisesti, \u00e4kkipikaisesti tai omien arvomme vastaisesti. T\u00e4ytyy kuitenkin muistuttaa, ett\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tuntoon liitet\u00e4\u00e4n usein monia v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4, kuten esimerkiksi ajatus itsemme n\u00e4kemisest\u00e4 vaaleanpunaisten linssien l\u00e4pi. Itsemy\u00f6t\u00e4tunto ei kuitenkaan ole heikkoutta sallia itsellemme asioita ilman mit\u00e4\u00e4n itsekuria, vaan ajatuksena on se, ett\u00e4 kohtaamme todellisuuden sellaisena kuin se itse kullekin n\u00e4ytt\u00e4ytyy. Itsemy\u00f6t\u00e4tuntoa voidaan pit\u00e4\u00e4 resilienssin perustana. Sen avulla me kykenemme kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n rohkeutta kohdata el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 kovaakin todellisuutta.<\/p>\n
Meille kaikille kyvyst\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tuntoon on paljon my\u00f6nteisi\u00e4 puolia, mutta johtajuudessa sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 johtajuuden perusasioista. Itsemy\u00f6t\u00e4tunnon merkitys johtajuudessa korostuu etenkin kovina aikoina, kun johtaja joutuu tekem\u00e4\u00e4n monia vaikeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Sen avulla johtaja kykenee haasteita kohdatessaan tarkastelemaan omaa toimintaansa ei ylikriittisesti tai raa\u2019an murskaavasti vaan ennemminkin rakentavalla ja my\u00f6nteisyytt\u00e4 korostavalla asenteella. N\u00e4in h\u00e4n kykenee rakentamaan valmiuksiaan navigoida maailmassa, joka on t\u00e4ynn\u00e4 haasteita ja ennalta arvaamattomia tilanteita.<\/p>\n
Seuraavassa ajattelin tuoda esille viisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 tapaa, joiden avulla jokainen johtaja voi rakentaa itselleen itsemy\u00f6t\u00e4tuntoisempaa ajattelumallia ja samalla toimia esimerkkin\u00e4 muille, kuten esimerkiksi kollegoilleen ja ty\u00f6ntekij\u00f6illeen. Ensimm\u00e4iseksi otan esille jo aikaisemmin mainitsemani perusasian, josta on hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle, eli kohtele itse\u00e4si samoin kuin kohtelisit omia yst\u00e4vi\u00e4si<\/strong>. Me kaikki teemme joskus virheit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on yksinkertainen totuus. Virheet\u00f6nt\u00e4 ihmist\u00e4 ei ole, eik\u00e4 koskaan tule olemaankaan maailmassa! T\u00e4m\u00e4n asian tunnustettuamme, t\u00e4rkeint\u00e4 ei ole niink\u00e4\u00e4n virheet, joita teemme, vaan miten me suhtaudumme tekemiimme virheisiin. Kun me teemme jonkun virheen, kannattaa meid\u00e4n t\u00e4ll\u00f6in vet\u00e4\u00e4 muutama kerta syv\u00e4\u00e4n henke\u00e4 ja kysy\u00e4 itselt\u00e4mme: \u201dMit\u00e4 min\u00e4 sanoisin yst\u00e4v\u00e4lleni, kumppanilleni tai lapselleni, jos he tuntisivat sen tunteen, mit\u00e4 min\u00e4 tunnen nyt?\u201d T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ehk\u00e4 koemme olomme hiukan lohdullisemmaksi. T\u00e4m\u00e4 perustuu siihen, ett\u00e4 meill\u00e4 ihmisill\u00e4 on taipumista olla itsellemme paljon ankarampia kuin muille ihmisille. Liiallinen itsekriittisyys ei ole mik\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta omien toimien tarkastelemiselle ja analysoinnille.<\/p>\n Toiseksi, hyv\u00e4ksy ett\u00e4 ep\u00e4onnistuminen kuuluu osana el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja se on oleellinen osa oppimisprosessia<\/strong>. Virheiden tekeminen ja ep\u00e4onnistumiset ovat hyvi\u00e4 opettajia. Ilman tekemi\u00e4mme virheit\u00e4 emme oikeastaan opi mit\u00e4\u00e4n. Meille kaikille on kuitenkin tuttua, ett\u00e4 yrit\u00e4mme kohentaa huonoa oloamme kritisoimalla itse\u00e4mme tai yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaikin keinoin ulkoistaa vastuumme muualle. Mutta jos sallisimme itsemme hetken pys\u00e4hty\u00e4 pohtimaan ep\u00e4onnistumistamme ja pyrkisimme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa tuskaamme ilman ett\u00e4 tuomitsisimme itsemme tai etenkin mahdolliset syytt\u00f6m\u00e4t osapuolet, voisi t\u00e4m\u00e4 asennoituminen opettaa meid\u00e4t \u201dnousemaan lattiasta\u201d paljon nopeammin. Ep\u00e4onnistumisen hetkell\u00e4 meid\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 havainnoimaan omia reaktioitamme tilanteeseen, tunnustamaan kokemamme tunteet, tunnistamaan niiden voiman sek\u00e4 siirty\u00e4 eteenp\u00e4in. Pettymykset usein ovat loistavia l\u00e4hteit\u00e4 menestymiselle. Sit\u00e4 paitsi n\u00e4in toimimalla my\u00f6s virheiden korjaaminen sek\u00e4 niiden uudelleentekeminen hoituu nopeammin ja vaivattomammin.<\/p>\n Kolmanneksi, haasta oma sis\u00e4inen kritiikkisi<\/strong>. Liian moni meist\u00e4 luulee, ett\u00e4 itsekriittisyys on hy\u00f6dyllinen asia. Tiettyyn rajaan saakka asia voikin olla n\u00e4in, mutta t\u00e4m\u00e4n rajan yli on liiankin helppo menn\u00e4. Perustelemme itsekriittisyytt\u00e4mme sill\u00e4, ett\u00e4 se motivoi meit\u00e4 parempiin suorituksiin, est\u00e4\u00e4 liiallisen omahyv\u00e4isyyden tunteen nousun sek\u00e4 pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4t jatkuvasti varpaillamme. Tosiasiassa se voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 motivaatioamme ja tekee meid\u00e4t liian aroiksi l\u00e4htem\u00e4\u00e4n pois mukavuusalueeltamme. Liiallinen itsekriittisyys pit\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 meid\u00e4t ulkona harmeista ja pettymyksist\u00e4, mutta toisaalta se tekee meist\u00e4 ylivarovaisia ja kaikkia j\u00e4rkevi\u00e4kin riskej\u00e4 kaihtavia ihmisi\u00e4. N\u00e4in ollen on hyv\u00e4 mietti\u00e4, ett\u00e4 tarjoaako sis\u00e4inen kritiikkimme rakentavia neuvoja vai est\u00e4\u00e4k\u00f6 se meit\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 parhaamme?<\/p>\n Nelj\u00e4nneksi, hallitse tunteitasi, mutta \u00e4l\u00e4 yrit\u00e4 tukahduttaa niit\u00e4<\/strong>. Meid\u00e4n ei kannata h\u00e4vet\u00e4 omia tunteitamme, koska niiss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n h\u00e4pe\u00e4mist\u00e4. Me emme kykene valitsemaan sit\u00e4, mit\u00e4 me tunnemme. Tunteet parhaimmillaan pit\u00e4v\u00e4t meid\u00e4t ulkona harmeista, mutta joskus ne r\u00e4iskyv\u00e4t liiankin paljon ja kest\u00e4v\u00e4t liian pitk\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n takia meid\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa omat tunteemme ja hyv\u00e4ksy\u00e4, ett\u00e4 on aivan normaalia kokea niin kuin silloin koemme. T\u00e4m\u00e4n tunnustaminen saa meid\u00e4t usein tuntemaan olomme paremmaksi. Sen sijaan jos me olemme vihaisia itsellemme, syyllist\u00e4mme itse\u00e4mme, tuomitsemme itsemme tai pid\u00e4mme itse\u00e4mme luusereina, olemme kyvytt\u00f6mi\u00e4 rohkaisemaan itse\u00e4mme ja oppimaan mit\u00e4\u00e4n uutta ja j\u00e4rkev\u00e4\u00e4.<\/p>\n Viidenneksi, opettele antamaan anteeksi itselles<\/strong>i. Kun asiat menev\u00e4t huonoon suuntaan, itsemy\u00f6t\u00e4tuntoiset ihmiset kykenev\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n heikkoutensa ja virheens\u00e4 asioina, joita on mahdollista korjata. N\u00e4in he ovat valmiita my\u00f6s korjaamaan niit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia meid\u00e4n on paljon t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 huomaamaan saavuttamiamme pieni\u00e4kin positiivisia muutoksia ja edistysaskeleita kuin l\u00e4ksytt\u00e4\u00e4 itse\u00e4mme tekemist\u00e4mme virheist\u00e4 tai itsest\u00e4mme havaitsemistamme heikkouksista. Meid\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4 olla itsellemme armollisia ja kyet\u00e4 antamaan anteeksi.<\/p>\n Monissa tutkimuksissa on tuotu esille, ett\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tunnosta on huomattavia hy\u00f6tyj\u00e4 paitsi meille kaikille niin johtajille erityisesti. Tutkimusten mukaan itsemy\u00f6t\u00e4tunnon hy\u00f6dyt liittyv\u00e4t useisiin t\u00e4rkeisiin johtajuustaitoihin kuten esimerkiksi<\/p>\n Johtajana toimiminen on haastavaa ty\u00f6t\u00e4. Haasteellisina aikoina se muuttuu usein viel\u00e4 haastavammaksi johtajan joutuessa tekem\u00e4\u00e4n monia vaikeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, joiden vaikutukset usein ulottuvat lukuisiin muihinkin ihmisiin ja heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Kohdatessaan n\u00e4it\u00e4 haasteellisia tilanteita johtajan olisi toisinaan liiankin helppoa lamaantua hiipiv\u00e4n pelon ja kasvavan ep\u00e4ilyn omiin kykyihin noustessa h\u00e4nen mieleens\u00e4. Jotta johtaja p\u00e4\u00e4sisi eroon n\u00e4ist\u00e4 toimintaa lamaannuttavista ja ep\u00e4varmuutta lis\u00e4\u00e4vist\u00e4 tunteista, tarvitsee h\u00e4n henkist\u00e4 selkeytt\u00e4, emotionaalista tasapainoa, mielenlujuutta sek\u00e4 selke\u00e4\u00e4 visiota. T\u00e4ss\u00e4 suurena apuna voidaan pit\u00e4\u00e4 kirjoituksessani k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4ni ja usein niin v\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rretty\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tuntoa. Itsemy\u00f6t\u00e4tuntoa harjoittamalla ja sit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 johtajalla on mahdollista lis\u00e4t\u00e4 voimiaan ja kykyj\u00e4\u00e4n toimia tehokkaana ja toimintakykyisen\u00e4 johtajana my\u00f6s haastavissa tilanteissa. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, itsemy\u00f6t\u00e4tuntoa kokeva johtaja johtaa my\u00f6s omaa ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4\u00e4n empaattisesti ja my\u00f6t\u00e4tuntoisesti, mik\u00e4 taas lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6hyvinvointia, viihtyvyytt\u00e4 ja sitoutumista ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. N\u00e4in ty\u00f6n tehokkuus ja tuottavuus lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Lopulta siis koko organisaatio menestyy.<\/p>\n Esa Lehtinen<\/p>\n Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse: esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viimeisten vuosikymmenien aikana on tehty lukuisia listauksia siit\u00e4, mitk\u00e4 asiat tekev\u00e4t johtajasta hyv\u00e4n johtajan. Itsekin olen t\u00e4llaisiin listauksiin \u201dsyyllistynyt\u201d. Olen kuitenkin pikkuhiljaa tajunnut, ett\u00e4 n\u00e4iden listojen tekeminen on aivan turhaa puuhaa, sill\u00e4 on olemassa monia erilaisia johtamistyylej\u00e4 ja taitoja, jotka tekev\u00e4t johtajasta hyv\u00e4n johtajan. N\u00e4m\u00e4 taidot ja tyylit ovat usein tilanne- ja asiakohtaisia, joten yht\u00e4… Lue lis\u00e4\u00e4 Itsemy\u00f6t\u00e4tunto tuo lis\u00e4arvoa johtamiseen<\/span> \u201dItsemy\u00f6t\u00e4tunnosta on huomattavia hy\u00f6tyj\u00e4 paitsi meille kaikille niin johtajille erityisesti\u201d<\/h3>\n
\n
\u201dItsemy\u00f6t\u00e4tuntoa kokeva johtaja johtaa my\u00f6s omaa ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4\u00e4n empaattisesti ja my\u00f6t\u00e4tuntoisesti\u201d<\/h3>\n