Aloittaessani konsultin ja yritysvalmentajan uraa 1990-luvun lopulla, elimme ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ysin eri maailmanaikaa kuin nyky\u00e4\u00e4n. Jos silloin vahingossakin johtaja- ja tiimivalmennuksissa uskalsi hiukan pidemp\u00e4\u00e4n ja innostuneemmin puhumaan tunteista ja niiden merkityksest\u00e4 johtamisessa ja tiimij\u00e4senten yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4, vastauksena oli usein syv\u00e4 hiljaisuus tai l\u00e4hes raivoisat vastalauseet \u201dmit\u00e4 se m\u00e4rk\u00e4korva konsultti oikein sekoilee\u201d -asenteella. Tilanne alkoi pikkuhiljaa onneksi muuttumaan parempaan suuntaan 2000-luvun vaihteen tienoilla erityisesti Daniel Golemanin vuonna 1995 julkaistun \u201dEmotional Intelligence\u201d-kirjan oppien valuessa v\u00e4hitellen Suomeenkin johtajien ja HR-ihmisten tietoisuuteen. Sin\u00e4ns\u00e4 Golemanin kirjat eiv\u00e4t tuoneet paljoakaan uutta tietoa tunteista ja sen merkityksest\u00e4 ihmisten v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa, mutta h\u00e4nen kirjoissaan ne opit on koottu hyvin perustellusti tunne\u00e4ly-k\u00e4sitteen avulla yhteen pakettiin. Golemanin tunne\u00e4lykirjojen julkaisemisen j\u00e4lkeen h\u00e4nen tutkimuksiinsa oli aina hyv\u00e4 vedota, kun halusi todistaa oman asiansa.<\/p>\n
No, nyky\u00e4\u00e4n olemme tunneasioista puhuttaessa menneet jo aimo askel eteenp\u00e4in n\u00e4ist\u00e4 kivikautisista ajoista. Nyt tunne\u00e4lyst\u00e4 ja yhdest\u00e4 sen kulmakivest\u00e4 eli empatiasta puhutaan l\u00e4hes joka seminaarissa, koulutuksessa ja valmennuksessa lukuisteneri alojen asiantuntijoiden suulla. Etenkin sana \u201dempatia\u201d tuntuu olevan l\u00e4hes jokaisen asiantuntijan, tutkijan, poliittisen aktivistin ja johtajan huulilla. Sin\u00e4ns\u00e4 asiassa ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, koska empatia on t\u00e4rke\u00e4 asia, mutta joskus olen pohtinut, ett\u00e4 olemmeko empatiavimmassamme joskus vaarassa menn\u00e4 toiseen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyteen eli empatiak\u00f6yhyydest\u00e4 empatiatsunamiin? eli puhumme empatiasta ja korostamme sen t\u00e4rkeytt\u00e4, mutta emme osaa tai halua puhua siihen liittyvist\u00e4 vaaroista. T\u00e4m\u00e4 asia on joskus konkretisoitunut omissa johtamisluennoissani osallistujien kysyess\u00e4 varsin haastavia kysymyksi\u00e4, kuten esimerkiksi \u201dVoiko liiallisesta empatiasta olla haittaa ihmiselle?\u201d tai \u201dVoiko yliempaattisuus tehd\u00e4 johtajasta ylireagoivan?\u201d N\u00e4ihin kysymyksiin ei aina ole helppo antaa helppoja ja yksinkertaisia vastauksia. Lis\u00e4ksi lukuisia ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4 kolunneena, ja yleens\u00e4kin lukemattomia ihmisi\u00e4 muutenkin kohdanneena, olen itsekin tehnyt empiirisi\u00e4 havaintoja siit\u00e4, ett\u00e4 yliempaattisuutta todellakin on olemassa varsin suuressa m\u00e4\u00e4rin. T\u00e4m\u00e4n kirjoitukseni onkin pyrki\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n edes jonkinlaisia vastauksia n\u00e4ihin kiperiin yliempaattisuutta koskeviin kysymyksiin sek\u00e4 hakea tukea omiin empiirisiin havaintoihini.<\/p>\n
Ennen kuin pyrin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastauksia puheisiin liiallisen empatian vaaroista, on hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle aivan perusasioista, eli mit\u00e4 itse asiassa on empatia? \u00a0Lyhyesti sanottuna empatia on kyky asettua toisen ihmisen saappaisiin tavoitteena ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tunteitaan ja n\u00e4k\u00f6kulmiaan sek\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ohjaamaan omaa toimintaamme. T\u00e4t\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 ei saa sekoittaa kiltteyteen tai s\u00e4\u00e4lin tunteeseen. Lis\u00e4ksi sit\u00e4 ei pid\u00e4 sotkea ns. Kultaiseen s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n \u201dkohtele toistaa ihmist\u00e4 siten, kuten haluat h\u00e4nen kohtelevan sinua\u201d. Ei, t\u00e4t\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n empatia tarkoita! Kultaisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6n parempaan muotoon v\u00e4\u00e4nsi aikoinaan oivaltavasti George Bernard Shaw sanomalla \u201d\u00c4l\u00e4 kohtele toisia niin kuin haluat heid\u00e4n kohtelevan sinua, sill\u00e4 heill\u00e4 voi olla erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 asiasta\u201d. Empatian tarkoituksena on juuri pyrki\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitykset ovat.<\/p>\n
Yksi syy t\u00e4m\u00e4nhetkiseen p\u00f6hin\u00e4\u00e4n empatian ymp\u00e4rill\u00e4 liittyy k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteiss\u00e4 2000-luvun alkupuolella tapahtuneeseen suureen muutokseen k\u00e4sityksest\u00e4 siit\u00e4, miten me ymm\u00e4rr\u00e4mme ihmisluontoa. Vanha k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 olemme pohjimmiltaan itsekeskeisi\u00e4 olentoja, on uusien todisteiden perusteella sys\u00e4tty sivuun todistamalla, ett\u00e4 ihminen on my\u00f6s \u201dhomo empathicus\u201d, jolle on olennaista my\u00f6s empatia, sosiaalinen yhteisty\u00f6 ja keskin\u00e4inen apu. Neurotieteilij\u00e4t ovat tunnistaneet aivoistamme kymmenosaisen \u201dempatiakeh\u00e4n\u201d, jonka vahingoittuminen voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 meid\u00e4n kyky\u00e4mme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 muut ihmiset tuntevat. Evoluutiobiologit ovat todistaneet meid\u00e4n ihmisten olevan sosiaalisia olentoja, joilla on luonnollista huolehtia toinen toisistamme kuten meid\u00e4n k\u00e4delliset serkkummekin tekev\u00e4t. Lis\u00e4ksi psykologien selvitysten perusteella ihmisen empatiaviritysasteen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti meid\u00e4n sosiaalisten suhteittemme syvyys, etenkin emotionaalisen kiintymyksemme laatu, lapsuutemme t\u00e4rkeimpiin ihmisiin kahden ensimm\u00e4isen elinvuotemme aikana.<\/p>\n
N\u00e4in siis empatia on luonnollinen osa ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n todistettuamme voimme siis palata kirjoituksen ytimeen eli mit\u00e4 tarkoitetaan liiallisella empatialla ja voiko siit\u00e4 olla haittaa ihmiselle? Yleisesti ottaen voidaan todeta, ett\u00e4 liiallisen empatian taustalla voi olla ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 psykologisia ongelmia, mutta asian ei kuitenkaan aina tarvitse olla n\u00e4in rankka. Puhuessaan liiallisesta empatiasta asiantuntijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 paljon termej\u00e4 \u201dhyperempatia\u201d tai \u201dmyrkyllinen empatia\u201d. \u00a0Hyperempatialla tarkoitetaan lyhyesti ja yksinkertaisesti tilanteita ja hetki\u00e4, jolloin ihmisen empatia menee liian pitk\u00e4lle. Se menee jopa niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 voidaan hyvin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 sen olevan kaikkea muuta kuin empatiaa. Myrkyllisest\u00e4 empatiasta voidaan taas puhua silloin, kun ihminen ylireagoi jonkun toisen ihmisen tuntemuksiin niin paljon, ett\u00e4 se alkaa haitata h\u00e4nen omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4n hallintaansa. T\u00e4t\u00e4 voin selvent\u00e4\u00e4 pienell\u00e4 esimerkill\u00e4. On aivan normaalia empatiaa, ett\u00e4 me olemme huolissamme yst\u00e4v\u00e4st\u00e4mme, jos tied\u00e4mme, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n jatkuvaa stressi\u00e4. Mutta jos t\u00e4m\u00e4 huolestuneisuus johtaa siihen, ett\u00e4 emme en\u00e4\u00e4 itse pysty keskittym\u00e4\u00e4n oman ty\u00f6mme hoitamiseen, voimme t\u00e4ll\u00f6in puhua myrkyllisest\u00e4 empatiasta.<\/p>\n
Liiallinen empatia-dilemman riski tulee esille jo empatian m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. Psykologien mukaan ihmisell\u00e4 on nelj\u00e4nlaista empatiaa: somaattista, kognitiivista, henkist\u00e4 ja affektiivista empatiaa. Somaattinen empatia tarkoittaa kyky\u00e4 tulkita oman kehon tuntemuksia ja fyysisi\u00e4 viestej\u00e4. N\u00e4in ihminen tiedostaa itsens\u00e4. Kognitiivisella empatialla tarkoitetaan kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia j\u00e4rkeilyn avulla. Kognitiivinen empatia antaa ihmiselle kyvyn tulkita toisen tunteita esimerkiksi eleit\u00e4 ja ilmeit\u00e4 tarkkailemalla. H\u00e4n osaa my\u00f6s k\u00e4sitell\u00e4 toisten tunteita ja ajatuksia objektiivisesti ja erilaisista n\u00e4k\u00f6kulmista. Henkinen empatia on kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailmaa eri tasoilla. Henkinen empatia antaa ihmiselle kyvyn olla kosketuksissa eri tietoisuuden tasoihin. Sitten on viel\u00e4 affektiivinen empatia. Vaikka muillakin empatian osa-alueilla on oma vaikutuksensa yliempaattisuuteen, niin affektiivinen empatia on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa n\u00e4ist\u00e4 empatian lajeista kaikkein haastavin. Affektiivinen empatia mahdollistaa kyvyn tuntea toisen ihmisen tunteet ja vastata niihin. Jos ihminen kokee vahvasti affektiivista empatiaa, muiden tunteet tarttuvat h\u00e4neen herk\u00e4sti, kuin k\u00e4rp\u00e4nen k\u00e4rp\u00e4spaperiin. T\u00e4ll\u00f6in ihmisell\u00e4 voi olla v\u00e4lill\u00e4 vaikeaa erottaa muiden tunteita h\u00e4nen omista tunteistaan. T\u00e4ss\u00e4 usein astuu kuvaan mukaan hyperempatia tai myrkyllinen empatia.<\/p>\n
On olemassa monia tekij\u00f6it\u00e4, jotka voivat altistaa ihmisen liialliseen empatiaan. Seuraavassa tuon esille n\u00e4ist\u00e4 muutamia psykologien esille tuomia asioita. Yhten\u00e4 t\u00e4llaisena tekij\u00e4n\u00e4 voisin mainita heikot henkil\u00f6kohtaiset rajat<\/strong>. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 on t\u00e4ll\u00f6in vaikeuksia erottaa omia vastuualueitaan suhteessa toisen ihmisen vastuisiin. T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 h\u00e4n ajautuu jatkuvasti tekem\u00e4\u00e4n asioita toisen ihmisen puolesta osaamatta sanoa sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sanaa \u201dei\u201d. T\u00e4t\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena \u201dkiltin ihmisen syndroomana\u201d. Pahimmillaan t\u00e4m\u00e4 voi johtaa siihen, ett\u00e4 ihminen jopa yritt\u00e4\u00e4 tuntea kaikki muiden ihmisten tunteet heid\u00e4n puolestaan. N\u00e4in h\u00e4n pyrkii toimimaan er\u00e4\u00e4nlaisena \u201dpuskurina\u201d ja suojamuurina muuta maailmaa kohtaan.<\/p>\n Toisena liiallista empatiaa aiheuttavana tekij\u00e4n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 l\u00e4heisriippuvuutta<\/strong>. L\u00e4heisriippuvuudessa valta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 onko itse turvassa ja hyv\u00e4ksytty on annettu toiselle ihmiselle. N\u00e4in toinen ihminen oikeuttaa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, toinen ihminen taas alistuu henkisesti, ja jopa fyysisesti. L\u00e4heisriippuvainen ihminen pyrkii mahdollisimman hyvin miellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 alistajaansa. Liiallinen empatia voi olla yksi keino, mill\u00e4 h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 ansaita toisen ihmisen huomion ja \u201drakkauden\u201d.<\/p>\n Kolmas syy liialliseen empatiaan voi perustua ns. ahdistuneeseen kiintymissuhteeseen toista ihmist\u00e4 kohtaan<\/strong>. J\u00e4ljet t\u00e4h\u00e4n johtavat usein ihmisen lapsuuteen. T\u00e4llaista ahdistusta kokeva ihminen ei ole saanut lapsena l\u00e4hivanhemmiltaan riitt\u00e4v\u00e4sti huomiota eik\u00e4 kokea rakkaudentunnetta. Vanhempi on ehk\u00e4 toisinaan ollut lapsen tarpeita varten, mutta toisinaan lapsi on taas joutunut kokemaan vahvaa torjuntaa tai emotionaalista hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 oman vanhempansa taholta. T\u00e4ll\u00f6in lapsi on joutunut kantamaan sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n liian suuria asioita ja tunteita yksin. Selvit\u00e4kseen n\u00e4ist\u00e4 haastavista tunteista h\u00e4nen on tarvinnut kehitt\u00e4\u00e4 suojakseen erilaisia selviytymisstrategioita. N\u00e4m\u00e4 asiat usein j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s j\u00e4lkens\u00e4 my\u00f6s aikuisen ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja yksi vaikutus voi juuri olla tunneherkkyys ja siit\u00e4 aiheutuva yliempaattisuus. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 pyrkiess\u00e4\u00e4n rakastamaan toista ihmist\u00e4, tekee t\u00e4m\u00e4 pyrkimys ihmisen levottomaksi ja ep\u00e4varmaksi. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n pyrkii \u201dostamaan\u201d toisen ihmisen rakkauden olemalla h\u00e4nt\u00e4 kohtaan liiallisen empaattinen.<\/p>\n Nelj\u00e4nten\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 liiallisessa empatiassa voi olla ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 h\u00e4iri\u00f6 ilmenee siten, ett\u00e4 ihminen ahdistuu tietyiss\u00e4 tilanteissa tai kohdatessaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 asioita. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4nen toimintaansa alkaa sanella joko pako-, hy\u00f6kk\u00e4ys- tai pelkomoodi. T\u00e4st\u00e4 tilasta voi seurata my\u00f6s fyysisi\u00e4 oireita, kuten esimerkiksi hikoilua ja syd\u00e4men sykkeen nopeutumista. Ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6 voi n\u00e4ky\u00e4 varsin yll\u00e4tt\u00e4vin\u00e4kin reaktioina sosiaalisissa tilanteissa, joita t\u00e4t\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 ihminen kohtaa niin ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kuin muissakin el\u00e4m\u00e4n vaiheissa. V\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen joutumasta t\u00e4llaiseen ahdistuksen tilaan, yksi keino v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 on empaattisuuden ylikorostuminen ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ja toiminnassa.<\/p>\n Viidenten\u00e4, ja ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 liiallisen empaattisuuden aiheuttajana muita ihmisi\u00e4 kohtaan, voi olla se, ett\u00e4 vaikka ihminen pyrkii olemaan empaattinen muita ihmisi\u00e4 kohtaan, h\u00e4n ei kykene olemaan empaattinen ja armollinen itse\u00e4\u00e4n kohtaa<\/strong>n. T\u00e4m\u00e4 usein liittyy l\u00e4heisriippuvuuteen. L\u00e4heisriippuvaisella ihmisell\u00e4 on heikko itseluottamus ja omanarvontunne. Korvatakseen t\u00e4m\u00e4n tunteen ja yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n tuntea itsens\u00e4 arvostetuksi muiden ihmisten silmiss\u00e4, h\u00e4n toimii liioitellun empaattisesti toisia ihmisi\u00e4 kohtaan.<\/p>\n Kuudentena tekij\u00e4n\u00e4, joka voi ilmet\u00e4 liiallisena empatiana, voidaan pit\u00e4\u00e4 uhriutumista ja jonkun lapsuudentrauman heijastamista<\/strong>. Uhriutuminen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen juuttuu johonkin asiaan, tapahtumaan tai olosuhteisiin siten, ett\u00e4 siit\u00e4 tulee er\u00e4\u00e4nlainen el\u00e4m\u00e4nasenne h\u00e4nelle. Uhriutunut ihminen ei pysty ottamaan itse vastuuta omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, vaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 syyn vaikeuksiinsa aina ulkopuolelta. Jotkut jopa rakastavat uhrin rooliansa. He nauttivat kivun tunteesta. T\u00e4m\u00e4n takia sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena masokismina. Kaiken huipuksi jotkut eiv\u00e4t edes halua edes luopua uhrin roolistaan. Sen taakse on helppoa piiloutua. He usein ajattelevat: \u201dKoska olen n\u00e4in surkea, minulla on lupa voida huonosti, \u201dmuiden pit\u00e4\u00e4 hoivata minua\u201d, \u201dminun ei tarvitse olla kuten muut\u201d. Yliempaattisuus n\u00e4kyy t\u00e4llaisessa ihmisess\u00e4 siten, ett\u00e4 h\u00e4n on aina valmis ottamaan syyt niskoilleen ja toimimaan yleisen\u00e4 \u00a0sylkykuppina ja syntipukkina.<\/p>\n Viel\u00e4 seitsem\u00e4nten\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 liialliseen empatiaan voidaan pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4vakaata persoonallisuush\u00e4iri\u00f6t\u00e4<\/strong>. Sen keskeisi\u00e4 oireita ovat ep\u00e4vakaa tunne-el\u00e4m\u00e4, vaikeus s\u00e4\u00e4dell\u00e4 omaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 sek\u00e4 erilaisten ongelmien kokeminen vuorovaikutussuhteissa muiden ihmisten kanssa. Ep\u00e4vakauden tarkkoja syit\u00e4 ei tiedet\u00e4, mutta uskotaan, ett\u00e4 h\u00e4iri\u00f6n syntyyn vaikuttavat useat tekij\u00e4t, kuten esimerkiksi vaikeat ja traumaattiset lapsuudenkokemukset. Yliempaattisuus perustuu usein siihen, ett\u00e4 t\u00e4llaista h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 potevat ihmiset ovat emotionaalisesti yliherkki\u00e4. He reagoivat usein yliherk\u00e4sti n\u00e4kemiins\u00e4, lukemiinsa ja kokemiinsa asioihin, ja voivat toimia hyvinkin radikaalisti, toisinaan jopa aggressiivisesti.<\/p>\n Mist\u00e4 me voimme sitten tiet\u00e4\u00e4 olevamme hyperempatian tai myrkyllisen empatian vallassa? Oireita t\u00e4st\u00e4 voi olla monenlaisia. Seuraavassa listaan niist\u00e4 tyypillisimpi\u00e4.<\/p>\n Edell\u00e4 mainittujen oireiden luulisi her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n jo meid\u00e4t paatuneimmatkin yliempaattisuudesta k\u00e4rsiv\u00e4t tai ainakin meid\u00e4n l\u00e4hipiirimme. Miten liiallista empatiaa on sitten mahdollista hallita? Ensimm\u00e4iseksi, meid\u00e4n on opittava erottelemaan toisten ihmisten ongelmat omista ongelmistamme<\/strong>. N\u00e4iden rajojen l\u00f6yt\u00e4minen voi olla terveellinen tapa tarjota tukea muille ihmisille samalla, kun huolehdimme omasta mielenterveydest\u00e4mme ja jaksamisestamme. Lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n ihmisen ei tarvitse kantaa toisten ihmisten taakkoja.<\/p>\n Toiseksi meid\u00e4n tulisi est\u00e4\u00e4 toisten ihmisten tunteiden kaapata omat tunteemme ja kehomme<\/strong>. Kyky kokea empatiaa on luonnollinen asia, mutta empatian kokeminen ei saa fyysisesti stressata ket\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4. Kun haluamme est\u00e4\u00e4 toisten ihmisten tunteiden vaikuttamasta liikaa itseemme, meid\u00e4n on huomioitava mit\u00e4 tunteita n\u00e4m\u00e4 ihmiset meiss\u00e4 nostavat. Sen j\u00e4lkeen meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 keskitytty\u00e4 rentouttamaan itsemme. Sitten kun kehomme alkaa rentoutua, voimme yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 turhista ja energiaamme tuhlaavista tunteista eroon. Lopulta mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin tilanne rauhoittuu ja kykenemme rentoutumaan. T\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 on se, ett\u00e4 me jatkuvasti tarkkailemme omia reaktioitamme ja tunteitamme sek\u00e4 n\u00e4in tehty\u00e4mme p\u00e4\u00e4t\u00e4mme p\u00e4\u00e4st\u00e4 niist\u00e4 eroon.<\/p>\n Kolmanneksi meid\u00e4n on hyv\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 kaikki ihmissuhteemme toimivat vastavuoroisuusperiaatteella<\/strong>. Kuten tied\u00e4mme, monissa tapauksissa tietyt ihmiset ottavat meihin yhteytt\u00e4 vain silloin, kun he haluavat tukea meilt\u00e4 omiin ongelmiinsa. Toisaalta he v\u00e4lttelev\u00e4t parhaansa mukaan meit\u00e4 silloin, kun me haluaisimme kertoa omista tuntemuksistamme. T\u00e4m\u00e4n kaltainen ihmissuhde ei ole pitk\u00e4n p\u00e4\u00e4lle toimiva, sill\u00e4 se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vain toista osapuolta. T\u00e4llaisen ihmissuhteen kanssa meill\u00e4 on kaksi vaihtoehtoa. Me joko voimme yritt\u00e4\u00e4 korjata suhdettamme keskustelemalla asiasta osapuolten kesken tai jos keskusteluista ei ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, meille ei j\u00e4\u00e4 muuta vaihtoehtoa kuin p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon t\u00e4st\u00e4 ep\u00e4terveest\u00e4 ihmissuhteesta eroon. Meid\u00e4n kaikkien on muistettava, ett\u00e4 terveell\u00e4 pohjalla toimiva suhde toimii \u201danna ja ota\u201d-periaatteella. Terveess\u00e4 ihmissuhteessa molemmat osapuolet antavat tarvittaessa tukea toisilleen ja n\u00e4in vastavuoroisuusperiaate toimii hyvin.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n kirjoitukseni loppuun on hyv\u00e4 viel\u00e4 sanoa, ett\u00e4 empatia on meille ihmisille todella hyv\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4 asia. Me olemme sosiaalisia olentoja, jotka kaipaavat toisia ihmisi\u00e4 ja sosiaalisia kontakteja heid\u00e4n kanssaan. Empatian avulla me olemme yhteydess\u00e4 muihin ihmisiin ja kehit\u00e4mme sen avulla terveit\u00e4 ihmissuhteita. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 meid\u00e4n henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnillemme. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 empatiallakin on rajansa, joita ei saa ylitt\u00e4\u00e4. Parhaimmillaan riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 empatiaa pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4t tervein\u00e4 ja saa ihmissuhteemme kukoistamaan, mutta yliannos empatiaa voi pahimmillaan sairastuttaa meid\u00e4t ja jopa l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6mme. T\u00e4m\u00e4n takia meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 annamme ja vastaanotamme empatiaa juuri sen verran, mik\u00e4 on meille hyv\u00e4ksi. Ei siis yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n Esa Lehtinen<\/p>\n Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse: esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Aloittaessani konsultin ja yritysvalmentajan uraa 1990-luvun lopulla, elimme ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ysin eri maailmanaikaa kuin nyky\u00e4\u00e4n. Jos silloin vahingossakin johtaja- ja tiimivalmennuksissa uskalsi hiukan pidemp\u00e4\u00e4n ja innostuneemmin puhumaan tunteista ja niiden merkityksest\u00e4 johtamisessa ja tiimij\u00e4senten yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4, vastauksena oli usein syv\u00e4 hiljaisuus tai l\u00e4hes raivoisat vastalauseet \u201dmit\u00e4 se m\u00e4rk\u00e4korva konsultti oikein sekoilee\u201d -asenteella. Tilanne alkoi pikkuhiljaa onneksi… Lue lis\u00e4\u00e4 Miksi yliannos empatiaa voi olla pahasta?<\/span> \n
\u201dEmpatiallakin on rajansa, joita ei saa ylitt\u00e4\u00e4\u201d<\/h3>\n