{"id":370,"date":"2024-01-14T10:52:17","date_gmt":"2024-01-14T08:52:17","guid":{"rendered":"http:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=370"},"modified":"2024-01-14T10:52:17","modified_gmt":"2024-01-14T08:52:17","slug":"johtamisen-karikot-osa-2-ahneus-ahne-ihminen-elaa-aina-puutteessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=370","title":{"rendered":"Johtamisen karikot, osa 2: Ahneus \u201dAhne ihminen el\u00e4\u00e4 aina puutteessa\u201d"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 kirjoitussarjassa pyrin tuomaan esille niit\u00e4 johtajuuden karikoita, joita johtajat voivat kohdata omassa johtajuudessaan. Ensimm\u00e4isen\u00e4 karikkona oli ylpeys. T\u00e4ll\u00e4 kertaa aiheenani on ahneus. <\/em><\/p>\n

Ahneus sanana pohjautuu latinankieliseen sanaan \u201dcupiditatem\u201d, mik\u00e4 tarkoittaa \u201dintohimoista halua, himoa, kunnianhimoa\u201d. Yksinkertaisesti ahneudella tarkoitetaan ihmisen kiihke\u00e4\u00e4 halua saada itselleen omaisuutta. T\u00e4m\u00e4 himoittu omaisuus voi olla joko aineellista, kuten esimerkiksi varallisuutta, tavaroita ja omaisuutta, tai aineetonta, esimerkiksi tilaa, valtaa, vaikutusvaltaa ja miksei my\u00f6s rakkautta. Se mik\u00e4 erottaa ahneuden normaalista halusta omistaa jotakin, liittyy siihen, ett\u00e4 ahneuden vallassa oleva ihminen himoitsee omaisuutta enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 h\u00e4n tarvitsee normaaliin el\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4n takia ahneus voi johtaa ihmisen toimimaan moraalisesti v\u00e4\u00e4rin tai jopa rikollisesti. Ei siis ihmek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 katolisen kirkon opeissa ahneus luetellaankin seitsem\u00e4n kuolemansynnin joukkoon kuuluvaksi synniksi. Ahneutta voidaankin pit\u00e4\u00e4 vastakohtana hyveille kuten anteliaisuus, yhteisvastuu, itsehillint\u00e4 ja toisen ihmisen huomioonottaminen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kuitenkin on erottaa ns. normaali tarve pit\u00e4\u00e4 hallussa ja kartuttaa omaisuutta ja negatiivinen ahneus toisistaan. Ahneuden tekee negatiiviseksi se, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in ahneus muuttuu tyydytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi himoksi hankkia omaisuutta itselleen ilman mit\u00e4\u00e4n suhteellisuuden tajua tai kunnioitusta toisia ihmisi\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

\u201dAhneudellakin on rajansa\u201d<\/h3>\n

Etenkin monien amerikkalaisten tutkijoiden mielest\u00e4 ahneutta ei voi pit\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n syntin\u00e4. Heid\u00e4n mukaansa ahneus on er\u00e4\u00e4nlainen kapitalistisen kehityksen moottori, sill\u00e4 ilman ahneutta ihmiset oppisivat tyytym\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4\u00e4n ja olemaan tyytyv\u00e4isi\u00e4 nykytilaansa. T\u00e4ll\u00f6in pelkona olisi se, ett\u00e4 talouden rattaat pys\u00e4htyisiv\u00e4t ja yhteiskunnan vajoaisivat stagnaatioon. Ehk\u00e4 n\u00e4in voi ollakin, mutta t\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 muistaa kuitenkin se, ett\u00e4 ahneudellakin on rajansa. T\u00e4st\u00e4 on historiasta lukuisia esimerkkej\u00e4.<\/p>\n

\u201dVuonna 1850 perustettu Lehman Brothers Holdings Inc. oli merkitt\u00e4v\u00e4 yhdysvaltalainen rahoitusalan yritys, joka tunnettiin parhaiten maailmanlaajuisesta investointipankkitoiminnastaan. Vanha ja vakavarainen Lehman Brothers ajautui vakaviin vaikeuksiin vuonna 2007 puhjenneen subprime-kriisin vuoksi. Subprime-kriisi oli Yhdysvalloissa vuosina 2007\u20132009 koettu asuntomarkkinoiden lainakriisi. Se johti samalla rahoitussektorin tuhoisaan finanssikriisiin, mik\u00e4 loppuvuodesta 2008 sy\u00f6ksi maailmantalouden globaaliin taantumaan. Kriisin perimm\u00e4isen\u00e4 syyn\u00e4 oli asuntoluottojen holtiton my\u00f6nt\u00e4minen riskiasiakkaille, joiden lainanhoitomahdollisuudet olivat heikot. Pankit antoivat auliisti t\u00e4llaisia lainoja, koska riski jaettiin useille tahoille johdannaismarkkinoiden avulla. Asuntojen hinnat yli kaksinkertaistuivat Yhdysvalloissa 1998\u20132005. Kun asuntojen hintakupla lopulta puhkesi ja hinnat laskivat, pankit k\u00e4rsiv\u00e4t suojaustoimistaan huolimatta suuria luottotappioita. Kriisin johdosta monet pankit ja rahastot joutuivat selvitystilaan tai konkurssiin. Yksin suurimmista \u201druumiista\u201d oli juuri Lehman Brothers. \u00a0Aikaisemmin niin vakavaraisen pankin oman ilmoituksen mukaan sill\u00e4 oli konkurssin hetkell\u00e4 velkaa yhteens\u00e4 768 miljardia dollaria. Lehman Brothersin kaatumisen katsotaan olleen se hetki, jolloin Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden subprime-lainakriisi kasvoi globaaliksi pankkikriisiksi. \u00a0<\/em><\/p>\n

Syit\u00e4 Lehman Brothersin kaatumiseen ja globaaliin pankkikriisiin oli monia. Suurimpina syin\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 sijoittajien ja pankkien ahneutta, pankinjohtajien ylimielisyytt\u00e4, ylimitoitettua ja suhteetonta riskinottoa sek\u00e4 finanssimarkkinoilla vallitsevaa ahneuden ja vallanhimon kulttuuria. Lis\u00e4ksi pankkien toimintaa ei valvottu riitt\u00e4v\u00e4sti eik\u00e4 rahoitusmarkkinoiden ylikuumenemiseen puututtu tarpeeksi tehokkaasti viranomaisten toimesta. Vuonna 2008 alkanutta globaalia pankkikriisi\u00e4 voidaankin kutsua \u201dahneuden kulttuurin kulminoitumiseksi\u201d<\/em><\/p>\n

\u201dJohtajien liiallinen ahneus on aiheuttanut ja aiheuttaa yh\u00e4 suurta vahinkoa\u201d<\/h3>\n

Johtajien liiallinen ahneus on aiheuttanut ja aiheuttaa yh\u00e4 suurta vahinkoa. Ahneita johtajia on ollut niin liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin my\u00f6s politiikassa. Viime aikojen ahneimpien poliittisten johtajien k\u00e4rjess\u00e4 ovat olleet Zairen entinen presidentti (1965 – 1997) Mobutu Sese Seko, joka kavalsi 32 vuoden presidenttikautenaan 4 \u2013 5 miljardia USD, Filippiinien presidentti (1965 \u2013 1986) Ferdinand Marcos 5 \u2013 10 miljardia USD sek\u00e4 k\u00e4rjess\u00e4 Indonesian presidentti (1967 \u2013 1998) Muhammed Suharto, jonka arvellaan kavaltaneen vallassa ollessaan jopa 15 \u2013 35 miljardia USD. Kukaan edell\u00e4 mainituista herroista ei kuitenkaan ved\u00e4 vertoa liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimineelle amerikkalaiselle pyramidihuijarille Bernie Madoffille, jonka arvellaan saaneen jopa 50 miljardia USD huijaamiltaan hyv\u00e4uskoisilta (ahneilta) sijoittajilta. Ahneus on ollutkin monien johtajien helmasynti vuosituhansien ajan. Alussa monet heist\u00e4 ehk\u00e4 ovat toimineet hyv\u00e4\u00e4 tarkoittaen, mutta jossain vaiheessa ahneus on ottanut heid\u00e4n hyvist\u00e4 aikeistaan ylivallan. Sopiva tilaisuus on tehnyt heist\u00e4 sitten varkaan.<\/p>\n

Mist\u00e4 varoitusmerkeist\u00e4 voi tunnistaa ahneen johtajan? Usein ensimm\u00e4isen\u00e4 merkkin\u00e4 johtajan ahneudesta voidaan pit\u00e4\u00e4 itsekeskeisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen lis\u00e4\u00e4ntymisen<\/strong>. Yleisesti ottaen itsekeskeiset ihmiset ovat juuri niit\u00e4 \u201dmin\u00e4-, min\u00e4-ihmisi\u00e4\u201d, jotka eiv\u00e4t ota huomioon muiden ihmisten tunteita ja tarpeita. Itsekeskeiset johtajat erist\u00e4v\u00e4t itsens\u00e4 usein muista olemalla korostetun itseriittoisia ollen haluttomia mm. delegoimaan teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n muille. T\u00e4llaisille johtajille mikromanageeraus on tyypillist\u00e4 toimintaa. Koska he omasta mielest\u00e4\u00e4n ovat ylivertaisia l\u00e4hes kaikissa asioissa, ovat he t\u00e4ysin vakuuttuneita siit\u00e4, ett\u00e4 ainoastaan he itse kykenev\u00e4t suorittamaan teht\u00e4v\u00e4t oikein T\u00e4m\u00e4n takia heid\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6t itse.<\/p>\n

\u201dKateutta ja ahneutta voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisina kaksosina syntien maailmassa\u201d<\/h3>\n

Toisena merkkin\u00e4 johtajan ahneudesta voidaan pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n kateuden ilmenemist\u00e4<\/strong>. Kateutta ja ahneutta voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisina kaksosina syntien maailmassa. Kun ahneella johtajalla on suuri himo hankkia itselleen yh\u00e4 enemm\u00e4n valtaa ja varallisuutta, kateellinen menee viel\u00e4 yhden askeleen pidemm\u00e4lle kadehtimalla muiden ihmisten omaisuutta aikomuksenaan hankkia se keinoja kaihtamalla itselleen. Kateellisen johtajan kateus on moniulotteista. H\u00e4n kadehtii paitsi muiden omistuksia niin my\u00f6s muiden ihmisten menestymist\u00e4 ja suosiota. T\u00e4m\u00e4 saa h\u00e4net jatkuvasti ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n kollegojensa tarkoitusperi\u00e4 sek\u00e4 pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n yritt\u00e4v\u00e4n viev\u00e4n h\u00e4nen paikkansa. T\u00e4m\u00e4n est\u00e4\u00e4kseen h\u00e4n pyrkii kaivamaan maata kilpailijoittensa alta levitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heist\u00e4 vahingollisia juoruja sek\u00e4 pyrkim\u00e4ll\u00e4 haittaamaan heid\u00e4n uraetenemist\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi kateus saa heid\u00e4t erist\u00e4ytym\u00e4\u00e4n muista sek\u00e4 pimitt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 tarvittavia tietoja. Kateellinen johtaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tiedon olevan valtaa. Tietoa ahnehtimalla sek\u00e4 pimitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n kokee olevansa t\u00e4rke\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

Kolmanneksi, ahneet johtajat ovat empatiak\u00f6yhi\u00e4<\/strong>. V\u00e4litt\u00e4minen ja toisten ihmisten tunteiden huomioiminen ei kuulu ahneiden johtajien tunnevalikoimaan. T\u00e4m\u00e4n takia he eiv\u00e4t koe mink\u00e4\u00e4nlaisia omantunnontuskia aiheuttaessaan tuskaa ja haittaa muille ihmisille. Empatiak\u00f6yh\u00e4t johtajat toimivat muiden ihmisten kanssa yht\u00e4 tuhoisasti kuin vauhkoontunut elefanttilauma posliinikaupassa. Heilt\u00e4 puuttuu kyky mukauttaa omaa l\u00e4hestymistapaansa muiden ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, koska he n\u00e4kev\u00e4t vain oman puolensa asiasta. \u00a0T\u00e4llaisten johtajien kyvytt\u00f6myys empatiaan, aidon kiinnostuksen puuttumiseen toisten ihmisten ideoista ja tunteista sek\u00e4 heid\u00e4n haluttomuutensa ottaa mit\u00e4\u00e4n vastuuta omasta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4\u00e4n ja teoistaan tekee yhdess\u00e4 olemisen heid\u00e4n kanssaan hyvin vaikeaksi.<\/p>\n

Nelj\u00e4nten\u00e4 ahneen johtajan tunnusmerkkin\u00e4 on se, ett\u00e4 he eiv\u00e4t koskaan tyydy siihen, mit\u00e4 heill\u00e4 jo on<\/strong>. Mik\u00e4\u00e4n heille ei ole tarpeeksi. Heid\u00e4n saamansa palkka on aina liian pieni, bonukset ovat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ja omaisuutta on liian v\u00e4h\u00e4n. Ahneet ihmiset n\u00e4kev\u00e4t maailman er\u00e4\u00e4nlaisena nollasummapelin\u00e4. He eiv\u00e4t ajattele \u201dpeli\u00e4\u201d niin, ett\u00e4 jokainen voisi saada hy\u00f6ty\u00e4 tuloksen noustessa suuremmaksi, vaan he kokevat tuloksen vakiona haluten kahmaista siit\u00e4 suurimman palan itselleen. Ahneus saa heid\u00e4t uskomaan, ett\u00e4 he todella ansaitsevat saada enemm\u00e4n, vaikka se sitten tapahtuisi jonkun toisen ihmisen kustannuksella.<\/p>\n

Marcus Licinius Crassuksen el\u00e4m\u00e4 ja kuolema on klassinen oppitunti ahneudesta ja sen aiheuttamasta rangaistuksesta. Crassus oli eritt\u00e4in varakas roomalainen liikemies ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla eaa., H\u00e4n oli my\u00f6s yksi kolmesta Rooman valtiota hallitsevista johtajista<\/em> yhdess\u00e4 Pompeiuksen ja Julius Caesarin kanssa, jotka muodostivat ensimm\u00e4isen triumviraatin. \u00a0Crassus toimi Syyrian konsulina kasvattaen siell\u00e4 omaisuuttaan lis\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan h\u00e4nelle riitt\u00e4nyt. Crassus ehdotti vuonna 53 eaa. muille triumviraatin j\u00e4senille sotaretke\u00e4, jonka komentajana h\u00e4n itse toimisi, nykyisen Turkin alueella sijainnutta Parthiaa vastaan. Roomalaisilla ei ollut mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 syyt\u00e4 hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 parthialaisia \u200b\u200bvastaan, sill\u00e4 he eiv\u00e4t olleet provosoineet mill\u00e4\u00e4n lailla roomalaisia \u200b\u200bsiihen. P\u00e4\u00e4syy Crassuksen sodanlietsontaan olikin l\u00e4hinn\u00e4 se, ett\u00e4 h\u00e4n kiinnostunut Parthian rikkauksien ry\u00f6st\u00e4misest\u00e4. Huolimatta Rooman senaatin vastustuksesta Crassus p\u00e4\u00e4tti aloittaa sotaretkens\u00e4.<\/em><\/p>\n

Crassuksen sotaretki ep\u00e4onnistui t\u00e4ydellisesti h\u00e4nen ylimielisyytens\u00e4, kokemattomuutensa sotajoukon johtajana sek\u00e4 liiallisen ahneutensa vuoksi. Carrhaen taistelussa suurin osa h\u00e4nen armeijastaan tuhottiin, h\u00e4n menetti oman poikansa sek\u00e4 lopulta my\u00f6s oman henkens\u00e4 parthialaisten kynsiss\u00e4. Crassuksen ruumiin kohtelusta h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle monia myyttej\u00e4. Er\u00e4\u00e4n myytin mukaan parthialaiset kaatoivat sulaa kultaa h\u00e4nen ruumiistaan irrotetun p\u00e4\u00e4n suuhun ilkkumalla n\u00e4in h\u00e4nen ahneuttaan. Toisen myytin mukaan Crassuksen ruumis l\u00e4hetettiin Parthian kuningas Hyrodesille. Hyrodes lahjoitti Craasuksen p\u00e4\u00e4n poikansa h\u00e4\u00e4juhliin, miss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4 k\u00e4ytettiin rekvisiittana kreikkalaisen kirjailijan Euripidesin ”Bakkhantit” -n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4. Crassuksen tarinan opetus on siin\u00e4, kuinka ahneus tuhoaa johtajuuden.\u201d<\/em><\/p>\n

Viidenneksi, ahneet johtajat ovat taitavia manipuloimaan muita ihmisi\u00e4<\/strong>. He ovat erityisen n\u00e4pp\u00e4ri\u00e4 ottamaan kaiken kunnian itselleen muiden ihmisten tekemist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4. Ulosp\u00e4in he voivat olla eritt\u00e4in vieh\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, mutta kaiken takana on heid\u00e4n agendansa pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 juuri ne ihmiset, jotka sel\u00e4t mutkalla ja kielet ruskeina yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n egoaan. Manipuloivat johtajat pyrkiv\u00e4t saavuttamaan oman organisaationsa tavoitteet hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ittens\u00e4 heikkoja kohtia. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden tarpeet ja toiveet ovat pelkki\u00e4 pelinappuloita, joita ahneet johtajat hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t organisaation tavoitteiden saavuttamisessa. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t itse hy\u00f6dy mit\u00e4\u00e4n, vaan he kokevat johtajan riist\u00e4v\u00e4n h\u00e4rskisti heit\u00e4 omien etujensa ajamiseksi.<\/p>\n

Kuudenneksi, ahneus tekee johtajista lyhytn\u00e4k\u00f6isesti, impulsiivisesti toimivia ja \u201dputkiaivoilla\u201d ajattelevia johtajia, jotka ovat uhkarohkeita ja jotka eiv\u00e4t ota vastaan varoituksia ja hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavia neuvoja<\/strong>. He keskittyv\u00e4t tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 tarpeitaan ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t muut yksin vastaamaan heid\u00e4n tekemiens\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten seurauksista. Toimiessaan yritysjohtajina ahneet johtajat ovat kiinnostuneempia omista bonuksistaan ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 kuin tekem\u00e4\u00e4n j\u00e4rkevi\u00e4 investointeja tulevaisuuteen. Lis\u00e4ksi he itsekk\u00e4\u00e4sti mieluimmin haalivat kaikki edut ja palkkiot itselleen yrityksen hyv\u00e4st\u00e4 tuloksesta kuin jakavat ne ty\u00f6ntekij\u00f6ittens\u00e4 kanssa.<\/p>\n

Seitsem\u00e4nten\u00e4 merkkin\u00e4 ahneesta johtajasta on se, ett\u00e4 kiihke\u00e4ss\u00e4 aineellisten tarpeittensa tyydytt\u00e4misess\u00e4 he eiv\u00e4t tiedosta mit\u00e4\u00e4n rajoja<\/strong>. Ahneille johtajille ei ole mit\u00e4\u00e4n pidikkeit\u00e4 tai rajoja. He ovat valmiita jopa tekem\u00e4\u00e4n laittomuuksia sek\u00e4 rikkomaan kaikkia moraalis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tyydytt\u00e4\u00e4kseen tarpeensa. He pyrkiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki mahdolliset porsaanrei\u00e4t p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4kseen lait ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka est\u00e4v\u00e4t heit\u00e4 saavuttamasta tavoitteitaan. J\u00e4lkeenp\u00e4in he sitten selitt\u00e4v\u00e4t tekonsa oikeutetuiksi yritt\u00e4en saada n\u00e4in muut hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n heid\u00e4n toimintaansa.<\/p>\n

\u201dOnneksi ahneudesta voi kuitenkin my\u00f6s parantua\u201d<\/h3>\n

Ahneita johtajia on aina ollut ihmiskunnan historiassa ja heit\u00e4 tulee aina olemaan my\u00f6s jatkossakin. Joku voisi t\u00e4ss\u00e4 sanoa, ett\u00e4 \u201dtilaisuus tekee ihmisest\u00e4 varkaan\u201d. Onneksi ahneudesta voi kuitenkin my\u00f6s parantua. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n onnistu kaikilta, mutta osalla ihmisi\u00e4 on ainakin toiveita pelastua ahneuden syndroomasta. Kehityskelpoisten johtajien parantumisprosessi alkaa siit\u00e4, kun he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t tehneens\u00e4 typeri\u00e4 ja lyhytn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja tekoja ahneuksissaan. Usein pahat takaiskut, kuten esimerkiksi oman tai l\u00e4heisen paha sairastuminen, pahat ihmissuhdeongelmat tai taloudelliset menetykset, ajavat heid\u00e4t kohtaamaan ahneusriippuvuutensa. Jotta kyett\u00e4isiin motivoimaan ahneudessa rypevi\u00e4 johtajia tekem\u00e4\u00e4n parannus, heid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 uskaltaa l\u00e4hte\u00e4 pitk\u00e4lle matkalle omaan itseens\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4en ehk\u00e4 apuna alan asiantuntijoita, kuten valmentajia ja terapeutteja, l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen perimm\u00e4iset syyt omaan ahneuteensa. Usein syyt l\u00f6ytyv\u00e4t heid\u00e4n lapsuudestaan ja lapsuuden pettymyksist\u00e4, joita he eiv\u00e4t ole aikaisemmin kyenneet k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 n\u00e4iden syiden l\u00f6ytyminen saa heid\u00e4t miettim\u00e4\u00e4n selke\u00e4mmin omaa tilaansa. Lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 he kykenev\u00e4t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n paljon t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 asioita kuin mammonan ja vallan ahnehtimisen. T\u00e4llaisia asioita voisivat olla esimerkiksi aito rakkaus, hyv\u00e4t ja kiinte\u00e4t yst\u00e4vyyssuhteet, ehdoton itsens\u00e4 tunteminen ja hyv\u00e4ksyminen sek\u00e4 kyky luoda luottamuksellisia ja molempia osapuolia hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 ihmissuhteita ymp\u00e4rill\u00e4 oleviin ihmisiin. Liiallisen ahneuden ei siis tarvitse olla koko el\u00e4m\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 riippuvuustila.<\/p>\n

Esa Lehtinen<\/p>\n

Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse: esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 kirjoitussarjassa pyrin tuomaan esille niit\u00e4 johtajuuden karikoita, joita johtajat voivat kohdata omassa johtajuudessaan. Ensimm\u00e4isen\u00e4 karikkona oli ylpeys. T\u00e4ll\u00e4 kertaa aiheenani on ahneus. Ahneus sanana pohjautuu latinankieliseen sanaan \u201dcupiditatem\u201d, mik\u00e4 tarkoittaa \u201dintohimoista halua, himoa, kunnianhimoa\u201d. Yksinkertaisesti ahneudella tarkoitetaan ihmisen kiihke\u00e4\u00e4 halua saada itselleen omaisuutta. T\u00e4m\u00e4 himoittu omaisuus voi olla joko aineellista, kuten esimerkiksi varallisuutta, tavaroita… Lue lis\u00e4\u00e4 Johtamisen karikot, osa 2: Ahneus \u201dAhne ihminen el\u00e4\u00e4 aina puutteessa\u201d<\/span> <\/use><\/svg><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":23447,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[3,2,1],"tags":[78,129,183],"yoast_head":"\nJohtamisen karikot, osa 2: Ahneus \u201dAhne ihminen el\u00e4\u00e4 aina puutteessa\u201d - Konsultin jaarituksia<\/title>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n