Tunnetaidot ja tunnejohtaminen ovat nyt vihdoinkin nousemassa arvostetuiksi johtamistaidoiksi. Erityisesti tunne\u00e4lyn osa-alueista empatian ja sympatian merkitys on noussut korkeammalle kuin aikaisemmin. T\u00e4m\u00e4 kehitys on upeaa, mutta viel\u00e4kin liian monet organisaatiot keskittyv\u00e4t tavoitteiden saavuttamiseen hampaat irvess\u00e4 rutistamalla ty\u00f6ntekij\u00f6iden selk\u00e4nahasta viimeisetkin mehut irti. Kun pyrit\u00e4\u00e4n puuttumaan ilmiselv\u00e4\u00e4n empatiak\u00f6yhyyteen lukuisissa nykyp\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6paikoissa, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa, ett\u00e4 organisaation kulttuurin tavoin se ei johdu vain yhdest\u00e4 tekij\u00e4st\u00e4, vaan monista toisiinsa liittyvist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleista ja arvotekij\u00f6ist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 paljastavat usein eritt\u00e4in selv\u00e4sti, miten organisaation johtajat kokevat empatian ja sympatian arvon organisaation toiminnassa.<\/p>\n
Empatiasta ja sympatiasta kyll\u00e4 puhutaan jo nyky\u00e4\u00e4n paljon, mutta n\u00e4kyv\u00e4tk\u00f6 niiden vaikutukset johtamisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4? Ennen kuin pureudutaan t\u00e4h\u00e4n, on hyv\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 empatialla ja sympatialla oikein tarkoitetaan. Sek\u00e4 empatialla ett\u00e4 sympatialla on juurensa kreikan kielen sanassa \u201dpathos\u201d. T\u00e4m\u00e4 viittaa \u201dk\u00e4rsimyksen\u201d tai \u201dtunteen\u201d kokemiseen. Etuliite \u201dsym\u201d on per\u00e4isin kreikan kielen sanasta \u201dsyn\u201d, mik\u00e4 tarkoittaa \u201dkanssa\u201d ja \u201dl\u00e4hell\u00e4\u201d.\u00a0 Etuliite \u201dem\u201d on taas alkuaan kreikan kielen \u201den\u201d, mik\u00e4 taas tarkoittaa \u201dsis\u00e4ll\u00e4\u201d ja \u201dsis\u00e4ss\u00e4\u201d. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan empatia eli my\u00f6t\u00e4el\u00e4minen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen on tietoinen paitsi omista niin my\u00f6s muiden ihmisten tunteista. N\u00e4in h\u00e4n pyrkii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n heit\u00e4 ja heid\u00e4n tunteitaan. Empatia on syv\u00e4ll\u00e4 meiss\u00e4 itsess\u00e4mme toimiessamme sosiaalisina ihmisin\u00e4 muiden ihmisten joukossa. Empatia her\u00e4tt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 halun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 muita ihmisi\u00e4. Itse asiassa empatia on niin perustavanlaatuista, ett\u00e4 vaikka sit\u00e4 on mahdollista kaikkien ihmisten kehitt\u00e4\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n, on se pitk\u00e4lle vaistoihin rakennettua. Sympatia eli my\u00f6t\u00e4tunto taas tarkoittaa kyky\u00e4 tuntea tunteita yhdess\u00e4 toisen ihmisen kanssa. Sympatiaa kokeva henkil\u00f6 siis kokee toisen henkil\u00f6n mielihyv\u00e4n omana mielihyv\u00e4n\u00e4\u00e4n, my\u00f6t\u00e4ilona, tai toisaalta kokee toisen ihmisen tuskan ja mielipahan my\u00f6s omana mielipahana ja tuskana. Kokemalla sympatiaa voimme tulla joustavammiksi ihmisiksi ja vaikuttaa my\u00f6nteisesti sek\u00e4 oman itsemme ett\u00e4 muiden ihmisten hyvinvointiin.<\/p>\n
Pohjimmiltaan sympatia ja empatia ovat erilaisia, vaikka ne ovatkin l\u00e4heisesti yhteydess\u00e4 toisiinsa. Kun tarkastellaan empatian ja sympatian etymologiaa, on helppo havaita, ett\u00e4 suurin ero empatian ja sympatian v\u00e4lill\u00e4 on siin\u00e4, ett\u00e4 toisin kuin empatian kokemisen ollessa syv\u00e4ll\u00e4 ihmisen sis\u00e4ll\u00e4, kokemalla my\u00f6t\u00e4tuntoa ihminen luo emotionaalisen et\u00e4isyyden toiseen ihmiseen ja kohtaamaansa tilanteeseen. Lyhyesti sanottuna siis empatialla kuvataan tuntemista toisen ihmisen kanssa, kun taas sympatialla tarkoitetaan tuntemista toista ihmist\u00e4 kohtaan. Sympatialla on kuitenkin my\u00f6s oma \u201dpime\u00e4 puolensa\u201d. Positiivisessa mieless\u00e4 sympatia voi olla hyvinkin l\u00e4hell\u00e4 empatiaa, mutta sympatian menness\u00e4 \u201d\u00f6veriksi\u201d, se on hyvinkin kaukana empatiasta. Pahimmillaan sympatia voi johtaa siihen, ett\u00e4 ihminen kokee s\u00e4\u00e4li\u00e4 toista ihmist\u00e4 kohtaan nostaen n\u00e4in itsens\u00e4 toisen yl\u00e4puolelle, paremmaksi ihmiseksi. Er\u00e4s kollegani kertoi kerran hauskasti, miten empatia ja t\u00e4m\u00e4 \u00f6veriksi mennyt sympatia voidaan helposti erottaa toisistaan. H\u00e4nen mukaansa se tapahtuu n\u00e4in: \u201djos ihminen putoaa kaivoon, niin se, joka kokee h\u00e4nt\u00e4 kohtaan empatiaa, yritt\u00e4\u00e4 auttaa tuon ihmisen yl\u00f6s kaivosta. Se sijaan se, joka kokee kaivoon pudonnutta ihmist\u00e4 kohtaan sympatiaa, hypp\u00e4\u00e4 itse sinne per\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p>\n
Jotta asia ei olisi kuitenkaan liian yksinkertaista, on t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 tuotava esille kolmas k\u00e4site, my\u00f6t\u00e4tunto. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 useimpien m\u00e4\u00e4ritelmien mukaan sympatia ja my\u00f6t\u00e4tunto ovat synonyymej\u00e4, mutta englannin kieless\u00e4 my\u00f6t\u00e4tunnosta puhuttaessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 \u201dcompassion\u201d, mik\u00e4 kirjaimellisesti tarkoittaa \u201dk\u00e4rsit\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4\u201d. Tunnetutkijat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t my\u00f6t\u00e4tunnon niin, ett\u00e4 se tarkoittaa tunnetta, joka nousee, kun ihminen kohtaa k\u00e4rsiv\u00e4n ihmisen. T\u00e4m\u00e4n tunteen kokeminen motivoi h\u00e4nt\u00e4 helpottamaan toisen oloa. Itse koen t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4tunnon m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n varsin selke\u00e4ksi ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessani keskitynkin puhumaan enemm\u00e4n my\u00f6t\u00e4tunnosta.<\/p>\n
Empatian osoittaminen toiselle ihmiselle ei aina ole helppoa, sill\u00e4 tietoisuuden ja ymm\u00e4rryksen oppiminen vie oman aikansa ja vaatii runsasta vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4. Johtajan ei aina ole helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 oikeasti ajattelee tai tuntee kohtaamissaan tilanteissa. Kehitt\u00e4\u00e4kseen omaa \u201dlukutaitoaan\u201d, johtajan on ensin parannettava omia empatiataitojaan. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 ehk\u00e4 ei ole aina helppoa, mutta siit\u00e4 on kuitenkin hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 tarkasteltaessa johtajuutta sek\u00e4 empaattisella johtamisella ett\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoisella johtamisella on havaittu olevan suuria my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia ty\u00f6ntekij\u00f6iden kokemaan onnellisuuteen, ty\u00f6ss\u00e4 viihtymiseen sek\u00e4 ty\u00f6hyvinvointiin. Nykyisess\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n ep\u00e4varmuuden maailmassa hyv\u00e4ll\u00e4 johtamisella on paljon merkityst\u00e4, sill\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t kohtaavat omassa p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n monitulkintaisuutta. Lis\u00e4ksi heill\u00e4 on yh\u00e4 enemm\u00e4n paineita pysy\u00e4 jatkuvan muutoksen tahdissa niin ty\u00f6ss\u00e4 kuin henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4nkin. T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 johtaja osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 empaattista ett\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoista johtamisotetta mahdollisimman tehokkaasti.<\/p>\n
Empaattisen johtamisen l\u00e4ht\u00f6kohtana on ihminen ja inhimillisyys. Empaattinen johtaja haluaa rakentaa ja kehitt\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 ja toimivia ihmissuhteita omaan ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4. Ensiksi h\u00e4nen on kehitett\u00e4v\u00e4 omia empatiataitojaan ja oppia tuntemaan paremmin johtamansa ihmiset. N\u00e4in h\u00e4n oppii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jokaisella ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 ja asiakkaalla voi olla omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n paljon sellaisia huolia ja stressi\u00e4 aiheuttavia asioita, jotka voivat aiheuttaa h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 my\u00f6s keskittymisess\u00e4 ty\u00f6ntekoon. Sen j\u00e4lkeen, kun on l\u00f6ydetty syyt huonoon suoritukseen, voidaan ty\u00f6n tekemiseen liittyvi\u00e4 ongelmia ja tehottomuutta my\u00f6s ratkaista helpommin. Empatiaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 johtajan on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia oivalluksia siihen, miten parhaimmalla mahdollisella tavalla asiakkaita voidaan palvella sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 johtaa. Empaattinen johtaja kykenee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n johtamisessaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ns. hyv\u00e4n tarkoituksen periaatteen ja \u201dvirheiden tekeminen on sallittua\u201d -kulttuurin perimm\u00e4isen merkityksen sek\u00e4 keskittym\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja toiminnan sujuvuuden havainnointiin. N\u00e4in ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tuottamattomien ja tehokkuutta sek\u00e4 ihmisten yhteisty\u00f6t\u00e4 haittaavien erimielisyyksien ja konfliktien syntyminen sek\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4dynamiikkaa. Empaattinen johtaminen my\u00f6s luo ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n lis\u00e4\u00e4 turvallisuudentunnetta, mik\u00e4 taas edesauttaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden halua ottaa hallittuja riskej\u00e4 ja n\u00e4in luoda innovaatioita.<\/p>\n
Yksi johtajan ty\u00f6n p\u00e4\u00e4vastuista on m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 omaan organisaatioonsa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin visio sek\u00e4 yhdess\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa rakentaa lyhyen aikav\u00e4lin tavoitteet suunnitelmien toteuttamiseksi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Keskinkertaisen johtajan erottaa huippujohtajasta se, ett\u00e4 huippujohtaja ei keskity ainoastaan tavoitteiden saavuttamiseen. H\u00e4nelle v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kyet\u00e4 luomaan jotain merkityksellist\u00e4, mik\u00e4 taas lis\u00e4\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6ss\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden tunnetta. T\u00e4m\u00e4n tavoitteen saavuttamiseksi johtajan on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, mitk\u00e4 sis\u00e4iset voimat ajavat ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 huippusuorituksiin. N\u00e4m\u00e4 voimat h\u00e4nen on valjastettava tukemaan organisaation tavoitteiden toteutumista. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 johtaja kertoo avoimesti omista ideoistaan \u200b\u200bja ajatuksistaan kollegoilleen ja henkil\u00f6st\u00f6lleen kysyen ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4\u00e4n vastavuoroisesti heid\u00e4n ajatuksiaan. N\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 enemm\u00e4n aikaa ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 tarpeiden tunnistamiseen johtaja voi viritt\u00e4\u00e4 organisaatioonsa yhteisty\u00f6t\u00e4 ja tehokkuutta korostavan ilmapiirin. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4nen on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 se kaikkein tehokkain l\u00e4hestymistapa, joka saa ty\u00f6ntekij\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n parhaansa, jotta voidaan saavuttaa organisaatiossa yhteisesti asetetut tavoitteet.<\/p>\n
My\u00f6t\u00e4tuntoinen johtaminen on viime aikoina noussut yh\u00e4 suurempaan merkitykseen organisaatioissa. Amerikkalaisen Harvard Business Review:n kyselytutkimuksessa yli tuhannesta kyselyyn vastanneesta johtajasta 91 % vastasi my\u00f6t\u00e4tunnon olevan hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 johtajuudessa. Lis\u00e4ksi 80 % heist\u00e4 haluaisi kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoaan, mutta eiv\u00e4t tied\u00e4 miten. T\u00e4m\u00e4n takia voidaankin sanoa, ett\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoa ei riitt\u00e4v\u00e4sti viel\u00e4 ole tuotu esille johtamisvalmennuksissa. My\u00f6t\u00e4tuntoisella johtamisotteella on kuitenkin tarvetta, sill\u00e4 organisaatiot tarvitsevat kyvykk\u00e4it\u00e4 ja voimaantuneita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka kykenev\u00e4t yhdess\u00e4 ratkaisemaan ongelmia ja haasteita sek\u00e4 tunnistamaan uusia mahdollisuuksia. Johtaja voi kyll\u00e4 kokea empatiaa seuratessaan ty\u00f6ntekij\u00f6ittens\u00e4 kamppailua haasteissaan, mutta lopulta on kuitenkin t\u00e4rkeint\u00e4 ne tulokset, jotka on kyetty saavuttamaan. My\u00f6t\u00e4tuntoinen johtaja kykenee selke\u00e4sti n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t kulloinkin ovat tekem\u00e4ss\u00e4 ja miss\u00e4 heill\u00e4 on ongelmia. N\u00e4in johtaja pystyy yhdess\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sopivia keinoja, miten he p\u00e4\u00e4sev\u00e4t voittamaan n\u00e4m\u00e4 hankaluudet. My\u00f6t\u00e4tuntoinen johtamistapa kuuluukin oleellisena osana palvelevaan johtajuuteen. Palveleva johtaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 tarvitsevat menesty\u00e4kseen ja lis\u00e4ksi h\u00e4nell\u00e4 on halua auttaa heit\u00e4 menestym\u00e4\u00e4n. Sek\u00e4 my\u00f6t\u00e4tunto ett\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tunto auttavat johtajaa luomaan ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n, miss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kasvu voi tapahtua. Tutkimusten mukaan my\u00f6t\u00e4tunto ei tee ainoastaan ihmist\u00e4 itse\u00e4\u00e4n onnellisemmaksi, vaan se auttaa luomaan ymp\u00e4rist\u00f6n, mik\u00e4 vaikuttaa my\u00f6s muiden ihmisten mielialaan my\u00f6nteisesti. My\u00f6t\u00e4tunto on siis hyv\u00e4ll\u00e4 tavalla tarttuvaa.<\/p>\n
My\u00f6t\u00e4tuntoisen johtajuuden merkityksen lis\u00e4\u00e4ntyminen liittyy pitk\u00e4lle mindfulness:n suosion kasvuun. Perinteisess\u00e4 johtamisajattelussa my\u00f6t\u00e4tunto ja johtajuus korreloivat harvoin positiivisesti, mutta aika on v\u00e4hitellen tullut kyps\u00e4ksi my\u00f6t\u00e4tunnon arvon nousulle johtajuudessa. Koska globaalin kilpailun lis\u00e4\u00e4ntyminen ja kiihtyminen sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt ep\u00e4varmuus ty\u00f6ss\u00e4 ovat saaneet organisaatiot ulkoistamaan, madaltamaan ja leikkaamaan toimintojaan, usein hyvinkin rankasti ja syd\u00e4mett\u00f6m\u00e4sti, ihmiset ovat yh\u00e4 enemm\u00e4n pyrkineet etsim\u00e4\u00e4n ty\u00f6lleen syvemp\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4 sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisemp\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 sen v\u00e4lill\u00e4 mit\u00e4 he tekev\u00e4t ja miten se palvelee suurempaa hy\u00f6ty\u00e4. My\u00f6t\u00e4tunto ty\u00f6paikalla voi vaihdella kahdenkeskisest\u00e4 toiminnasta kollektiiviseen ja organisoituun toimintaan. Kahdenkeskist\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoa ty\u00f6paikalla tapahtuu esimerkiksi silloin, kun yksil\u00f6 havaitsee kollegallaan olevan ongelman, tuntee h\u00e4nt\u00e4 kohtaan empatiaa sek\u00e4 ryhtyy auttamaan h\u00e4nt\u00e4. T\u00e4m\u00e4nkaltainen my\u00f6t\u00e4tunto riippuu l\u00e4hinn\u00e4 henkil\u00f6n omasta aloitteellisuudesta tarjota apua ja tukea eik\u00e4 se edellyt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 toimintamallia koko organisaation taholta. My\u00f6t\u00e4tunto ty\u00f6ss\u00e4 voi tapahtua my\u00f6s kollektiivisesti. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 ryhm\u00e4 kollegoita yhdess\u00e4 osoittavat my\u00f6t\u00e4tuntoaan haasteissa painiville kollegoilleen osallistumalla heid\u00e4n auttamiseensa. T\u00e4m\u00e4nkaltaista toimintaa edesauttaa se, jos koko organisaation taholla vallitsee yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja my\u00f6t\u00e4tuntoa tukeva johtaminen ja ilmapiiri.<\/p>\n
My\u00f6t\u00e4tuntoisessa johtamisessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on monia erilaisia elementtej\u00e4. Yksi t\u00e4rke\u00e4 elementti on se, ett\u00e4 johtaja seuraa herk\u00e4ll\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyvinvointia ty\u00f6paikalla sek\u00e4 puuttuu mahdollisimman nopeasti hyvinvointia haittaaviin tekij\u00f6ihin. Toisena elementtin\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 johtaja ei tuomitse eik\u00e4 v\u00e4heksy kenenk\u00e4\u00e4n ihmisen kokemuksia tai ongelmia. H\u00e4n tunnistaa yksitt\u00e4isen ihmisen kokemuksen olevan osa suurempaa inhimillist\u00e4 kokemusta. N\u00e4in se ei ole mik\u00e4\u00e4n erillinen tapahtuma, joka tapahtuu vain t\u00e4lle henkil\u00f6lle. T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisen\u00e4 toisen ihmisen tilanteen ja siihen liittyv\u00e4n tuskan. Kolmantena elementtin\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoisessa johtamisessa voidaan viel\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 johtajalla on vahva henkil\u00f6kohtaisten k\u00e4rsimysten sietokyky. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on kyky kantaa ja siet\u00e4\u00e4 tilanteita sek\u00e4 asioita, joissa nousee esille vaikeita tunteita. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 n\u00e4in h\u00e4n kykenee s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintakykyns\u00e4 my\u00f6s niiss\u00e4 tilanteissa, jolloin h\u00e4n havaitsee muiden ihmisten olevan vaikeuksissa. H\u00e4n ei t\u00e4ll\u00f6in per\u00e4\u00e4nny tilanteesta, vaan ottaa siit\u00e4 vastuun pyrkim\u00e4ll\u00e4 auttamaan toisia.<\/p>\n
Empatialla ja my\u00f6t\u00e4tunnolla on itse asiassa samat tavoitteet. Molemmat auttavat paremmin samaistumaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen ihmisen kokemuksia. Molempien taitojen hy\u00f6dynt\u00e4misell\u00e4 on paljon hy\u00f6ty\u00e4 niin yksil\u00f6ille kuin my\u00f6s yrityksille. Mutta kuten on jo tullut esille, empatian ja my\u00f6t\u00e4tunnon v\u00e4lill\u00e4 on tietty ero my\u00f6s johtamisessa. Tarkasteltaessa johtajuutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ero. Johtajan pit\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 tietoisesti tilanteesta riippuen valitsemaan, mik\u00e4 on oikea l\u00e4hestymistapa. Se monessakin mieless\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen, miten johtaja kykenee oikein tunnistamaan ty\u00f6yhteis\u00f6n ilmapiirin laadun, ihmisten tunnetilat sek\u00e4 kykenee est\u00e4m\u00e4\u00e4n jopa ihmisten sairastumisen ty\u00f6ss\u00e4 uupumiseen.<\/p>\n
Viel\u00e4 lopuksi voisin sanoa pari viisautta niin my\u00f6t\u00e4tunnosta kuin empatiasta. Viimeisimm\u00e4t tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoinen johtajuus on yhteydess\u00e4 paitsi hyv\u00e4\u00e4n niin my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4\u00e4n johtajuuteen. T\u00e4ss\u00e4 voisi sanoa amerikkalaisen johtamisen asiantuntija Fred Kofmanin sanoin: \u201dViisaus ilman my\u00f6t\u00e4tuntoa on julmuutta ja my\u00f6t\u00e4tunto ilman viisautta on typeryytt\u00e4!\u201d Empaattisesta l\u00e4hestymistavasta minulle tulee mieleeni jostain kuulemani vanha zulu-heimon tervehdys \u201dSawubona\u201d eli \u201dme n\u00e4emme sinut\u201d. T\u00e4m\u00e4 tervehdys voidaan tulkita niin, ett\u00e4 se on heid\u00e4n tapansa kertoa, ett\u00e4 se, miten he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4, heijastaa heid\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n paitsi heid\u00e4n omista kokemuksistaan, niin my\u00f6s heid\u00e4n perheens\u00e4 ja yhteis\u00f6ns\u00e4 kautta heille v\u00e4litetyist\u00e4 tarinoista ja ideoista. Samoin johtajien pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 tunteemme v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t k\u00e4sityst\u00e4mme siit\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4emme ymp\u00e4rill\u00e4mme tapahtuvan. T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tunteet ovat, jotta voimme vastata niihin ja hallita niit\u00e4 oikein. Kun johtaja oppii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n empatian ja sympatian merkityksen johtajuudessa, kykenee sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n saamansa opit sek\u00e4 viem\u00e4\u00e4n ne k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, saa h\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6ns\u00e4 kukoistamaan.<\/p>\n
Esa Lehtinen<\/p>\n
Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse: esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tunnetaidot ja tunnejohtaminen ovat nyt vihdoinkin nousemassa arvostetuiksi johtamistaidoiksi. Erityisesti tunne\u00e4lyn osa-alueista empatian ja sympatian merkitys on noussut korkeammalle kuin aikaisemmin. T\u00e4m\u00e4 kehitys on upeaa, mutta viel\u00e4kin liian monet organisaatiot keskittyv\u00e4t tavoitteiden saavuttamiseen hampaat irvess\u00e4 rutistamalla ty\u00f6ntekij\u00f6iden selk\u00e4nahasta viimeisetkin mehut irti. Kun pyrit\u00e4\u00e4n puuttumaan ilmiselv\u00e4\u00e4n empatiak\u00f6yhyyteen lukuisissa nykyp\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6paikoissa, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa, ett\u00e4 organisaation kulttuurin… Lue lis\u00e4\u00e4 Sopiva yhdistelm\u00e4 empatiaa ja my\u00f6t\u00e4tuntoa tekee johtajasta entist\u00e4 paremman johtajan<\/span>