Keskustelin jokin aika sitten er\u00e4\u00e4n suuren yrityksen johtajan kanssa. Keskustelumme aikana h\u00e4n huokaisi syv\u00e4\u00e4n ja sanoi: \u201dTied\u00e4tk\u00f6, maailma olisi paljon parempi paikka el\u00e4\u00e4, jos sek\u00e4 poliittiset ett\u00e4 yritysjohtajat omaisivat enemm\u00e4n empatiaa!\u201d T\u00e4ss\u00e4 asiassa olen h\u00e4nen kanssaan samaa mielt\u00e4. Olen usein blogeissani kirjoittanut tunne\u00e4lyn ja empatian t\u00e4rkeydest\u00e4 johtamisessa. Aiheella on mielest\u00e4ni niin paljon merkityst\u00e4, ett\u00e4 olen p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 esill\u00e4 kirjoituksissani jatkossakin.\u00a0 Ennen kuin mene nyt kirjoituksessani pidemm\u00e4lle, kertaan viel\u00e4 lyhyesti, mit\u00e4 empatialla tarkoitetaan. Empatia on osa tunne\u00e4ly\u00e4 ja sill\u00e4 lyhyesti tarkoitetaan kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asioita toisen ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Empatiaa kokeva ihminen kykenee siis asettamaan itsens\u00e4 toisen henkil\u00f6n asemaan. T\u00e4m\u00e4 on tietenkin meille kaikille t\u00e4rke\u00e4 taito, mutta erityisesti johtajan ty\u00f6ss\u00e4 se korostuu.\u00a0 Monien tutkimusten, kuten esimerkiksi amerikkalaisen johtamiseen keskittyv\u00e4n tutkimusyritys Development Dimensions International:n (DDI) tutkimusten mukaan empatiaa voidaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 yksitt\u00e4isen\u00e4 johtamistaitona, mit\u00e4 tarvitaan organisaatioiden menestymiseen. DDI:n tutkimuksen mukaan johtajan kyky todella kuunnella toista ihmist\u00e4 ja vastata h\u00e4nelle ottamalla h\u00e4net yksil\u00f6llisesti huomioon on ylivoimaisesti t\u00e4rkein vuorovaikutustaito. My\u00f6s useiden muiden tutkimusten tulokset tukevat DDI:n havaintoja. Niiden mukaan empatiaa voidaan pit\u00e4\u00e4 universaalisesti eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ihmisten ja tiimien sitoutumista ja yhteisty\u00f6t\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4. Monissa omaa toimintaansa kehitt\u00e4viss\u00e4 organisaatioissa onkin havaittu empatian suuri merkitys niiden toiminnalle. T\u00e4st\u00e4 johtuen ne ovatkin panostaneet sek\u00e4 ylimm\u00e4n johdon ett\u00e4 keski- ja l\u00e4hiesimiesten empatiavalmennuksiin.<\/p>\n
Min\u00e4 olen omassa ty\u00f6ss\u00e4ni vuosien aikana usein monesti kritisoinut johtamistaitojen jakamista keinotekoisesti \u201dkoviin\u201d ja \u201dpehmeisiin\u201d taitoihin. Yleisesti ottaen kovia, erityisesti organisaation talouteen ja rahaan liittyvi\u00e4, taitoja on perinteisesti pidetty t\u00e4rke\u00e4mpin\u00e4 kuin ihmisiin ja ihmisten johtamiseen liittyvi\u00e4 pehmeit\u00e4 taitoja. T\u00e4m\u00e4 t\u00e4ysin turhanp\u00e4iv\u00e4inen jako on todella typer\u00e4, sill\u00e4 ajatuksena siin\u00e4 tuntuu olevan se, ett\u00e4 ainoastaan kovat johtamistaidot vaikuttavat ty\u00f6n tehokkuuteen ja toiminnan tuottavuuteen, vaikka ihmisten johtamisen taidoilla on t\u00e4ss\u00e4 asiassa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 suuri merkitys. Molempiin ryhmiin kuuluvia taitoja siis tarvitaan, jotta organisaatio menestyisi. Sit\u00e4 paitsi t\u00e4ss\u00e4 keinotekoisessa jaossa tuntuu omituiselta, ett\u00e4 tunnetaidot ja empatia lasketaan kuuluvaksi juuri n\u00e4ihin pehmeisiin taitoihin. T\u00e4t\u00e4 tulkintaa vastaan todistaa jo se, ett\u00e4 maailman voimakkaimman ja muskeleitaan usein pullistelevan armeijan eli Yhdysvaltain armeijan, kentt\u00e4ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6n johtajien kehitt\u00e4misohjelmassa usein toistetaan t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 asiana se tosiasia, ett\u00e4 empatia on oleellinen osa ammattitaitoista johtajuutta. T\u00e4t\u00e4 samaa periaatetta korostetaan my\u00f6s useimpien muiden NATO-maiden armeijoiden johtamiskoulutuksissa. \u00a0Antaako t\u00e4m\u00e4 kuvan empatiasta pelkk\u00e4n\u00e4 johtamisen \u201dpehmotaitona\u201d vai tuoko se empatialle arvonylennyksen?<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessani pyrin kertomaan faktoja siit\u00e4, miksi empatia on t\u00e4rke\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n johtamiseen oleellisena osana kuuluva taito. Seuraavassa listaan muutamia asioita. Ensimm\u00e4iseksi, jos empatia on ymm\u00e4rretty oikein sekoittamatta sit\u00e4 sympatiaan, niin asiat ovat kunnossa. Sympatia sukeltaa l\u00e4hinn\u00e4 my\u00f6t\u00e4tunnon, \u00e4\u00e4ritapauksissa jopa s\u00e4\u00e4lin, puolelle, kun taas oikein ymm\u00e4rretty empatia merkitsee enemm\u00e4nkin kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisen ihmisen tarpeita. Johtajuudessa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 johtaja on tietoinen toisten ihmisten tunteista ja h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten ne vaikuttavat heid\u00e4n k\u00e4sityksiins\u00e4<\/strong>. Se ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyy hyv\u00e4ksy\u00e4 heid\u00e4n kantansa asioihin, vaan l\u00e4hinn\u00e4 sen merkitys on siin\u00e4, ett\u00e4 johtaja kykenee arvostamaan toisen mielipidett\u00e4 ja niit\u00e4 ajatuksia, mit\u00e4 toinen ihminen l\u00e4pik\u00e4y mieless\u00e4\u00e4n sill\u00e4 hetkell\u00e4.<\/p>\n Toiseksi, siin\u00e4 on suuri ero, ett\u00e4 johtaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 muut ihmiset h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n tarvitsevat verrattuna siihen, ett\u00e4 h\u00e4n itse m\u00e4\u00e4rittelisi ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4isi muiden tarpeet. T\u00e4m\u00e4 ero n\u00e4kyy niin, ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja tarjoamalla heille, mit\u00e4 he tarvitsevat tehd\u00e4kseen ty\u00f6t\u00e4\u00e4n mahdollisimman tehokkaasti, h\u00e4n pyrkii luomaan keskin\u00e4ist\u00e4 luottamussuhdetta ty\u00f6ntekij\u00f6ihins\u00e4 vahvistamalla n\u00e4in tekem\u00e4ll\u00e4 toimivaa yhteisty\u00f6suhdettaan heid\u00e4n kanssaan<\/strong>. Samalla my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4liset luottamus- ja yhteisty\u00f6suhteet kehittyv\u00e4t, mik\u00e4 johtaa taas parempaan ty\u00f6viihtyvyyteen ja ty\u00f6n tehokkuuteen.<\/p>\n Kolmantena ja yhten\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 asiana, empaattinen johtaja on hyv\u00e4 kuuntelija<\/strong>. H\u00e4n kuuntelee, mit\u00e4 ihmiset puhuvat h\u00e4nelle keskittyen t\u00e4ysin henkil\u00f6\u00f6n h\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n antamatta h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6iden, kuten ymp\u00e4rill\u00e4 p\u00e4risevien puhelimien tai kirkkaiden tietokoneruutujen, vaikuttaa tilanteeseen. H\u00e4n pyrkii kuuntelemaan enemm\u00e4n kuin puhumaan, koska h\u00e4n haluaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaiken saamansa tiedon oikealla tavalla. N\u00e4in empaattinen johtaja antaa muille tunteen siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on l\u00e4sn\u00e4 ja todella v\u00e4litt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n mielipiteist\u00e4\u00e4n ja asioistaan.<\/p>\n Nelj\u00e4nneksi, monet v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t meid\u00e4n ihmisten olevan luonnostaan itsekeskeisi\u00e4 ja pyrimme n\u00e4in hankkimaan vain itsellemme etuja, usein jopa muiden kustannuksella. Toisinaan n\u00e4in voi ollakin, mutta monet tutkimukset osoittavat t\u00e4m\u00e4n uskomuksen kuitenkin suurelta osin v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Perusolemukseltamme me ihmiset olemme sosiaalisia ja inhimillisi\u00e4 olentoja ja meill\u00e4 on synnynn\u00e4inen halu pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 toisiin ihmisiin. Toisin sanoen, meill\u00e4 on tarve kuulua osana erilaisiin ihmisyhteis\u00f6ihin ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin niit\u00e4, joiden kanssa olemme tekemisiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia empatia ei ole synnynn\u00e4inen kyky, joka on aina vakio, vaan empatiaa voidaan pit\u00e4\u00e4 taitona, jota on mahdollista jatkuvasti kehitt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia empaattinen johtajakin pyrkii jatkuvasti tuntemaan paremmin omia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n ja heid\u00e4n tarpeitaan. N\u00e4in toimiakseen h\u00e4n kehitt\u00e4\u00e4 jatkuvasti omaa tunneosaamistaan ja erityisesti empatiataitoaan<\/strong>.<\/p>\n Viidenneksi, empaattinen esimies kehitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n omia empatiataitojaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s oman ty\u00f6yhteis\u00f6ns\u00e4 ilmapiiriin ja sen laatuun<\/strong>. H\u00e4nen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 muistaa se, ett\u00e4 aivan kuten me ihmiset koemme esimerkiksi v\u00e4rit ja niiden heijastamat tunteet eri tavoin, jokaisella ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senell\u00e4 on my\u00f6s omiin kokemuksiin perustuva henkil\u00f6kohtainen n\u00e4kemyksens\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n ilmapiirist\u00e4 ja omasta paikastaan siin\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia johtajan pit\u00e4\u00e4kin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 yksil\u00f6lliset tuntemukset oikein, jotta h\u00e4n niit\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti huomioiden kykenee kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6n ilmapiiri\u00e4 oikeaan suuntaan sek\u00e4 samalla johtamaan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n varmoin ottein. Hyv\u00e4n\u00e4 kuuntelijana ja keskustelijana h\u00e4n pyrkii olemaan mahdollisimman hyvin henkisesti, tarvittaessa my\u00f6s fyysisesti, l\u00e4sn\u00e4 ty\u00f6ntelij\u00f6ittens\u00e4 kanssa. Tietenkin hyv\u00e4 ty\u00f6paikan ilmapiiri on monien toisiinsa vaikuttavien tekij\u00f6iden summa, mutta empaattinen johtaja havaitsee parhaan mahdollisen yhdistelm\u00e4n ja pyrkii omalla esimerkill\u00e4\u00e4n ja omilla toimillaan rakentamaan sit\u00e4.<\/p>\n Kuudenneksi, empaattisella ihmisell\u00e4 on kyky keskittyneesti kuunnella toisia ihmisi\u00e4 antamatta h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6iden pilata n\u00e4it\u00e4 arvokkaita hetki\u00e4. H\u00e4n tehostaa t\u00e4t\u00e4 kyky\u00e4 paitsi kuuntelemalla toisen sanoja keskittyneesti, niin my\u00f6s kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota keskustelukumppaninsa kehon kieleen. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 viestij\u00e4n\u00e4 h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sanaton viestint\u00e4 on itse asiassa t\u00e4rkein ja paljastavin osa meid\u00e4n kommunikointiamme. Jos kehon kieli ja sanat ovat kesken\u00e4\u00e4n eri paria, ihmiset aina enemm\u00e4n uskovat kehon kielen merkkej\u00e4 kuin pelkki\u00e4 sanoja. T\u00e4m\u00e4n tosiasian ymm\u00e4rt\u00e4en empaattinen johtaja pyrkii lukemaan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n laaja-alaisesti k\u00e4ytt\u00e4en heid\u00e4n kanssaan toimiessaan monia aisteja samanaikaisesti<\/strong>. H\u00e4n paitsi kuuntelee heid\u00e4n sanojaan, kuuntelee tarkasti heid\u00e4n \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n, katsoo heid\u00e4n kehon kielen merkkej\u00e4\u00e4n sek\u00e4 samalla aistii heid\u00e4n tuntemuksiaan. N\u00e4in h\u00e4n kykenee saamaan laajan n\u00e4kemyksen sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden sanomasta ett\u00e4 heid\u00e4n tunnetiloistaan. T\u00e4m\u00e4 taito opettaa h\u00e4nt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n heit\u00e4 paremmin yksil\u00f6in\u00e4 ja ihmisin\u00e4.<\/p>\n Seitsem\u00e4nneksi, empatia on vasta viime vuosien aikana noussut k\u00e4rkisijoille puhuttaessa hyv\u00e4n johtamisen elementeist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 nousu k\u00e4rkeen ei ole tapahtunut syytt\u00e4, sill\u00e4 empaattinen johtaja kykenee toimimaan monissa ty\u00f6paikan haasteellisissa tilanteissa tehokkaasti ja rakentavasti<\/strong>. H\u00e4n esimerkiksi pyrkii luomaan ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4 ilmapiirin, miss\u00e4 \u201dvirheiden tekeminen on sallittua\u201d. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 kun joku tekee ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n virheen, h\u00e4nt\u00e4 ei syyllistet\u00e4 virheen tekemisest\u00e4, vaan t\u00e4ll\u00f6in t\u00e4rkeimm\u00e4ksi asiaksi nousee virheen korjaaminen ja tulevien vastaavien virheiden est\u00e4minen. T\u00e4m\u00e4 toimintamalli rohkaisee siihen, ett\u00e4 jokainen ty\u00f6ntekij\u00e4 kertoo virheest\u00e4\u00e4n mahdollisimman pian sen tapahduttua. Samoin empatiaa omaava johtaja oppi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n paremmin esimerkiksi silloin, kun joku ty\u00f6ntekij\u00e4 tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti alle omien kykyjens\u00e4 ja potentiaalinsa. T\u00e4ll\u00f6in johtaja pyrkii mahdollisimman pian selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n syyt ty\u00f6ntekij\u00e4n alisuoriutumiseen sek\u00e4 auttamaan ongelmien poistamisessa. Lis\u00e4ksi empaattinen johtaja kykenee tehokkaasti ja rakentavasti selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, tai jopa ennakolta ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n, ty\u00f6paikan ihmissuhdeongelmia.<\/p>\n Kahdeksanneksi, tunteiden n\u00e4ytt\u00e4minen ja niist\u00e4 puhuminen on viel\u00e4kin monissa ty\u00f6paikoissa suuri tabu. Voidaan jopa ajatella, ett\u00e4 ihmisten odotetaan j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tunteensa \u201dnarikkaan\u201d tullessaan ty\u00f6paikalle ja toimivan siell\u00e4 koko ajan rationaalisesti ja pelkk\u00e4\u00e4 j\u00e4rke\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en. T\u00e4m\u00e4n osoituksena monet johtajat viel\u00e4kin valitettavan usein toistavat hokemaa: \u201dP\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n j\u00e4rjell\u00e4! Tunteet eiv\u00e4t niihin vaikuta!\u201d \u00a0T\u00e4llaisissa organisaatioissa ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n v\u00e4lineit\u00e4 tai resursseja, joiden tarkoituksena on keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 saavuttaa tavoitteensa ja tuottaa lis\u00e4arvoa organisaation johdolle ja omistajille. \u00a0Ihminen ei kuitenkaan ole kone, vaan meill\u00e4 on tunteet olemassa 24\/7! Sen sijaan nykyaikaisesti johdetuissa organisaatioissa empaattinen johtaja uskaltaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tunteensa, tosin samalla ne tietenkin my\u00f6s halliten. N\u00e4in h\u00e4n toimii esimerkkin\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6illeen osoittaen, ett\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6paikalla ihminen voi olla oma itsens\u00e4 ihmisen\u00e4<\/strong>. Ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 t\u00e4llaisissa organisaatioissa kohdellaan yksil\u00f6in\u00e4 eik\u00e4 kasvottomana massana. Empaattisesti johdetuissa organisaatioissa henkil\u00f6st\u00f6 ei ole pelkk\u00e4 resurssi, vaan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n organisaation t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 voimavarana ja hyv\u00e4n\u00e4 sijoituksena, joiden viihtyvyyteen ja kehitt\u00e4miseen kannattaa panostaa. N\u00e4in empaattinen johtaja luo ymp\u00e4rilleen ihmisi\u00e4 arvostavan ja heid\u00e4n osaamistaan kunnioittavan ilmapiirin.<\/p>\n Yhdeks\u00e4nneksi, yksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 ylimm\u00e4n johdon teht\u00e4vi\u00e4 on organisaation vision luominen. T\u00e4rkeint\u00e4 on luoda sellainen visio, joka innostaa ja haastaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 mahdollisimman hyvin vision saavuttamiseksi. Kun t\u00e4llainen selke\u00e4 ja haasteellinen visio on luotu, lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen tavoitteiden ja strategian tarkoituksena on ohjata henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikea reitti ja kulkutapa kohteeseen. Keskinkertaisten ja hyvien johtajien ero on siin\u00e4, ett\u00e4 keskinkertaiset johtajat keskittyv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tavoitteiden toteutumiseen, kun taas hyv\u00e4t johtajat pyrkiv\u00e4t luomaan tavoitteiden toteuttamisesta henkil\u00f6st\u00f6lle kollektiivisen tunteen asian merkityksellisyydest\u00e4. Empaattisten johtajien etu on siin\u00e4, ett\u00e4 he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ne voimat, mitk\u00e4 motivoivat heid\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n parhaansa<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 johtajat kykenev\u00e4t itse kertomaan avoimesti omista ajatuksistaan ja ideoistaan sek\u00e4 pystyv\u00e4t ottamaan vastaan my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden ajatuksia. T\u00e4m\u00e4n vuoksi empaattiset johtajat ottavat ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rakentamaan strategiaa ja luomaan tavoitteita. Oppimalla siis tuntemaan omien ty\u00f6ntekij\u00f6ittens\u00e4 tarpeet ja heit\u00e4 osallistamalla, johtajat kykenev\u00e4t viritt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 oikealle aallonpituudelle yhteiselle matkalle kohti organisaation tavoitteiden toteuttamista.<\/p>\n Kymmenenneksi, empaattinen johtaja kykenee luomaan ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n, miss\u00e4 vallitsee avoin viestint\u00e4 sek\u00e4 miss\u00e4 palautteen antaminen ja vastaanottaminen on jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ja normaalia<\/strong>. T\u00e4llaisessa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 keskustelukulttuuri on avointa ja suoraa. Ihmiset uskaltavat olla tarvittaessa my\u00f6s eri mielt\u00e4 toistensa kanssa ilman, ett\u00e4 kukaan ottaa sen vastaan henkil\u00f6kohtaisena loukkauksena. He uskaltavat jopa toisinaan olla eri mielt\u00e4 my\u00f6s esimiehens\u00e4 kanssa. T\u00e4llainen avoin keskustelukulttuuri vie asioita eteenp\u00e4in vahvistaen samalla my\u00f6s ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4 luottamusta. Empaattinen esimies toimii hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4llaisen avoimen ja vuorovaikutteisen ty\u00f6kulttuurin luomisessa.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 koronapandemian jyll\u00e4tess\u00e4 globaalisesti el\u00e4mme ihmiskunnan historiassa varsin erikoista aikakautta, mink\u00e4 onnistunut l\u00e4pik\u00e4yminen vaatii meilt\u00e4 ihmisilt\u00e4 suuria henkil\u00f6kohtaisia uhrauksia. Tarkoitan t\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 koronakriisin tukahduttamisen onnistumisen yksi t\u00e4rkein edellytys on sosiaalisen et\u00e4isyyden yll\u00e4pit\u00e4minen muihin ihmisiin. T\u00e4m\u00e4 vaatimus edellytt\u00e4\u00e4 meilt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 poikkeustilanteessa lajillemme hyvin ep\u00e4tyypillisen k\u00e4ytt\u00e4ytymismallin noudattamista. Nyt kuitenkin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 sosiaalisesta et\u00e4isyydest\u00e4 huolehtiminen ei kuitenkaan tarkoita emotionaalisen et\u00e4isyyden pit\u00e4mist\u00e4 toisiimme, vaan aivan p\u00e4invastoin. Koronakriisin aikana ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 kaikki, mutta etenkin et\u00e4- ja hybridity\u00f6ss\u00e4 olevat ty\u00f6ntekij\u00e4t, kaipaavat empaattista ja l\u00e4sn\u00e4 olevaa johtajaa, joka syv\u00e4llisesti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kaikkea ihmiset joutuvat nyt kriisiaikana k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Johtajilta siis edellytet\u00e4\u00e4n paljon. Oikeiden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekeminen on haastavaa hyvin\u00e4kin aikoina, mutta viel\u00e4 haastavampaa johtaminen on keskell\u00e4 t\u00e4llaista globaalia pandemiaa. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa korostuu erityisesti johtajan empatiataitojen merkitys. Jos nimitt\u00e4in johtaja ei kykene omaksumaan empaattisen johtamisen periaatteita mahdollisimman hyvin, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 h\u00e4n kuvaannollisesti pian itsens\u00e4 kapteenina uppoavassa laivassa, mik\u00e4 on t\u00e4ynn\u00e4 paniikissa olevia sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti eri suuntiin rynt\u00e4ilevi\u00e4 ja toimintakyvytt\u00f6mi\u00e4 miehist\u00f6n j\u00e4seni\u00e4. Omaamalla tunnejohtamisen taidot ja kyvyn empatiaan kykenee h\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n paniikin syntymisen ja muodostamaan miehist\u00f6st\u00e4 hyvin organisoidun ja yhteen hiileen puhaltavan joukon, joka kykenee suoriutumaan haastavista teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n menestyksekk\u00e4\u00e4sti.<\/p>\n Esa Lehtinen<\/p>\n Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Keskustelin jokin aika sitten er\u00e4\u00e4n suuren yrityksen johtajan kanssa. Keskustelumme aikana h\u00e4n huokaisi syv\u00e4\u00e4n ja sanoi: \u201dTied\u00e4tk\u00f6, maailma olisi paljon parempi paikka el\u00e4\u00e4, jos sek\u00e4 poliittiset ett\u00e4 yritysjohtajat omaisivat enemm\u00e4n empatiaa!\u201d T\u00e4ss\u00e4 asiassa olen h\u00e4nen kanssaan samaa mielt\u00e4. Olen usein blogeissani kirjoittanut tunne\u00e4lyn ja empatian t\u00e4rkeydest\u00e4 johtamisessa. Aiheella on mielest\u00e4ni niin paljon merkityst\u00e4, ett\u00e4 olen… Lue lis\u00e4\u00e4 Miksi empaattiselle johtajalle on yh\u00e4 enemm\u00e4n tarvetta?<\/span> \u201dEmpaattinen johtaja pyrkii jatkuvasti tuntemaan paremmin ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n ja heid\u00e4n tarpeitaan\u201d<\/h3>\n
\u201dEmpaattisesti johdetuissa organisaatioissa henkil\u00f6st\u00f6 ei ole pelkk\u00e4 resurssi, vaan organisaation t\u00e4rkein voimavara ja hyv\u00e4 sijoitus\u201d<\/h3>\n
\u201dSosiaalisesta et\u00e4isyydest\u00e4 huolehtiminen ei kuitenkaan tarkoita emotionaalisen et\u00e4isyyden pit\u00e4mist\u00e4 toisiimme\u201d<\/h3>\n