Ihmiskunnan historian aikana niin moni ihminen on janonnut valtaa ja saatuaan sit\u00e4 niin monen ihmisen el\u00e4m\u00e4n valta on turmellut. Sokea vallanhimo on johtanut lukemattomiin sotiin, kriiseihin ja henkil\u00f6kohtaisiin tragedioihin. Valta ja siihen kuuluva vallank\u00e4ytt\u00f6 ei todellakaan siis aina ole ollut helppoa ja hedelm\u00e4llist\u00e4 etenk\u00e4\u00e4n vallank\u00e4yt\u00f6n kohteille, mutta usein ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n itse valtaa k\u00e4ytt\u00e4ville. Mit\u00e4 valta oikein tarkoittaa? Yleisesti ottaen vallalla tarkoitetaan jonkun tai jonkin oikeutta tai mahdollisuutta hallita jotakin toista ihmist\u00e4 tai ihmisryhm\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ten tai p\u00e4\u00e4tt\u00e4en jostakin. Klassisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan valtaa voidaan pit\u00e4\u00e4 yhteiskunnallisena ja hallinnollisena suhteena, jossa toinen ihminen saa toisen k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n tahtonsa mukaan. Toisin sanoen vallan anatomia voidaan pienimmill\u00e4\u00e4n etsi\u00e4 kahden ihmisen v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta. Brittil\u00e4inen Nobel-kirjailija Elias Canetti havainnollisti teoksessaan \u201dJoukko ja valta\u201d vallan (saksaksi Macht) ja v\u00e4kivallan (saksaksi Gewalt) eroa toteamalla, ett\u00e4 valtaa luonnehtivia m\u00e4\u00e4reit\u00e4 ovat tila, toivonpilkahdus, valvonta ja tuhohalu. H\u00e4nen mukaansa v\u00e4kivalta eli v\u00e4lit\u00f6n fyysinen hallinta on aina vallan taustalla piilossa.<\/p>\n
Suomalaiset politiikan tutkijat Heikki Paloheimo ja Matti Wiberg puhuvat tutkimuksissaan nelj\u00e4st\u00e4 vallan ilmenemismuodosta. Ensimm\u00e4ist\u00e4 voidaan kutsua vastustuksen murtamiseksi. Murtamisen tarkoituksena on saada toinen henkil\u00f6 toimimaan halutulla tavalla, vaikka h\u00e4n vastustaisi asiaa. Toisena vallan ilmenemismuotona heid\u00e4n mukaansa on toimintavaihtoehtojen rajoittaminen, mink\u00e4 tarkoituksena on joko v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tai parantaa vallan alla olevien ihmisten valintoja. T\u00e4ll\u00e4 tavalla heid\u00e4t saadaan toimimaan halutulla tavalla. Kolmantena muotona voidaan pit\u00e4\u00e4 tietoista ja tavoitteellista ihmisten asenteiden ja arvojen muuttamista. T\u00e4m\u00e4n tavoitteena on pyrki\u00e4 vaikuttamaan \u201dalamaisten\u201d mieltymyksiin sek\u00e4 muuttamaan heid\u00e4n asenteitaan tekoa tai vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 kohtaan. Lis\u00e4ksi viel\u00e4 nelj\u00e4nten\u00e4 vallan ilmenemismuotona Paloheimo ja Wiberg tuovat esiin k\u00e4sitteen sis\u00e4istetyst\u00e4 vallasta. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kun vallan alla olevat ihmiset hyv\u00e4ksyv\u00e4t ja sis\u00e4ist\u00e4v\u00e4t vallan sek\u00e4 siihen liitett\u00e4v\u00e4n vallank\u00e4yt\u00f6n, muuttuu se oikeudeksi ja tottelemisvelvollisuudeksi. T\u00e4ll\u00f6in ihmiset ajattelevat, ett\u00e4 heid\u00e4n velvollisuutenaan on totella. N\u00e4in vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 saa oikeutuksen valtaansa.<\/p>\n
Valtaan liittyy mukaan olennaisena osana vallank\u00e4ytt\u00f6. Vallank\u00e4ytt\u00f6 voi olla joko suoraa, ep\u00e4suoraa, aktuaalista tai potentiaalista. Suoran vallank\u00e4yt\u00f6n ajatuksena on se, ett\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaansa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti vallank\u00e4yt\u00f6n kohteeseen, esimerkiksi upseeri voi antaa komentamilleen sotilaille hy\u00f6kk\u00e4ysk\u00e4skyn. Ep\u00e4suora vallank\u00e4ytt\u00f6 on taas sit\u00e4, ett\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 lupaa vallank\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 kohteelle jonkin palkinnon, lahjan tai edun, mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 toteuttaa vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n k\u00e4skyn. Aktuaalista vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 avoimena ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00f6n\u00e4. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 on vaikkapa se, kun opettaja \u201dnarauttaa\u201d s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkovan oppilaan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle tunnin j\u00e4lki-istuntoa. Potentiaalisen vallank\u00e4yt\u00f6n perusajatuksena on se, ett\u00e4 vallank\u00e4yt\u00f6n kohde ottaa k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4\u00e4n ja toimissaan jo etuk\u00e4teen huomioon yhteiskunnan tai yhteis\u00f6n tosiasialliset valtasuhteet. T\u00e4ll\u00f6in esimerkiksi ty\u00f6ntekij\u00e4 ei uskalla olla, ainakaan julkisesti, erimielt\u00e4 esimiehens\u00e4 kanssa, koska pelk\u00e4\u00e4 autorit\u00e4\u00e4risen esimiehens\u00e4 antavan h\u00e4nelle jatkossa \u201dhanttihommia\u201d tai hankalia lis\u00e4t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kohdassa on hyv\u00e4 siirty\u00e4 johtajuuteen ja vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mit\u00e4 merkityst\u00e4 johtajuudella on valtaan? Johtajuuden voima on siin\u00e4, kuinka paljon johtajalla on vaikutusta seuraajiinsa ja alaisiinsa. Jos johtajuudella on ihmisille\u00a0 jotain merkityst\u00e4, se antaa johtajille valtaa ja taivuttaa muut ihmiset tukemaan johtajiensa toimia sek\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n niin kuin johtajat sanovat. Vaikutusvalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 johtajuudelle, sill\u00e4 ilman sit\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n johtajia. Vaikutusvalta on my\u00f6s vallan ja auktoriteetin p\u00e4\u00e4elementti.<\/p>\n
Vaikka usein valtaan liitet\u00e4\u00e4n mukaan johtajan auktoriteetti, tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan aina toteudu. Valtaan kuuluu vaikutusvaltaa, mit\u00e4 johtajalla on muiden ihmisten yll\u00e4. Se viittaa kykyyn saavuttaa johtajan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siin\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muita ihmisi\u00e4 avulla. Pelkk\u00e4 valta ei kuitenkaan tuo mukanaan auktoriteettia, vaan auktoriteetin sijaan johtajan valta voi perustua pakkovaltaan tai jopa v\u00e4kivaltaan. Auktoriteetilla (latinaksi auctoritas, vaikutusvalta) sen sijaan tarkoitetaan tietojensa, asemansa tai persoonansa takia kunnioitettua, arvostettua ja k\u00e4skyvaltaista henkil\u00f6\u00e4 tai t\u00e4llaiselle henkil\u00f6lle kuuluvaa asemaa. T\u00e4m\u00e4n takia auktoriteetin voidaankin sanoa viittaavan oikeuteen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaan kuuluvaa vaikutusvaltaa.<\/p>\n
Samoin my\u00f6s johtajuutta ja vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei voida pit\u00e4\u00e4 samaa tarkoittavina asioina. Vallank\u00e4ytt\u00f6 edustaa tietty\u00e4 potentiaalia, mik\u00e4 mahdollistaa sen, ett\u00e4 johtaja voi pakottaa muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaan. Italialainen 1500-luvulla el\u00e4nyt filosofi ja valtiomies Niccolo Machiavelli kysyi kirjassaan \u201dRuhtinas\u201d hyv\u00e4n kysymyksen \u201donko johtajan parempi olla pel\u00e4tty vai rakastettu seuraajiensa parissa?\u201d Machiavellin vastaus t\u00e4h\u00e4n omaan kysymykseens\u00e4 oli \u201dpel\u00e4tty\u201d. T\u00e4t\u00e4 vaihtoehtoa ovatkin useimmat hirmuhallitsijat ja diktaattorit, kuten esimerkiksi Hitler, Stalin ja nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Kim Jong-un sek\u00e4 Aljaksandr Lukasenka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttaneet. Hirmuhallitsijan johtajuudessa ei todellakaan siis ole kyse rakastettuna olemisesta vaan johtajan pysyminen vallassa perustuu pelkoon. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 ne johtajat, jotka ottavat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pakkoon ja pelkoon perustuvan vallank\u00e4yt\u00f6n, eiv\u00e4t yleens\u00e4 ole kovinkaan pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4 johtajia. Pakkoon ja hirmuvaltaan perustuva johtaminen tuottaa sen verran paljon \u201dsiviiliuhreja\u201d ja sivullisia k\u00e4rsij\u00f6it\u00e4, ett\u00e4 ne kaatavat varsin nopeasti, tosin my\u00f6s tuskallisesti, vahvemmankin organisaation ja hallinnon.<\/p>\n
Mielest\u00e4ni sek\u00e4 Machiavelli ett\u00e4 hirmuhallitsijat ja diktaattorit ovat olleet v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 rakentaessaan valtansa perustukset pelon ja pakon ymp\u00e4rille. Ne eiv\u00e4t riit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n organisaatioita pitk\u00e4\u00e4n voimakkaina ja niiden johtajia vallassa. T\u00e4llaisia organisaatioita voidaan l\u00e4hinn\u00e4 pit\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltakoneistoon nojautuvina \u201dpaperitiikerein\u00e4\u201d ja niiden johtajia savijaloilla seisovina j\u00e4ttil\u00e4isin\u00e4, jotka kaatuvat alamaisten johtajaan kohdistuvan vihan ylitt\u00e4ess\u00e4 pelon. Sen sijaan t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 organisaatioita koossa pit\u00e4v\u00e4n\u00e4 voimana voidaan pit\u00e4\u00e4 johtajan sek\u00e4 h\u00e4nen seuraajiensa tai ty\u00f6ntekij\u00f6ittens\u00e4 keskin\u00e4ist\u00e4 luottamusta. Ilman luottamusta ei mik\u00e4\u00e4n organisaatio tai muukaan yhteis\u00f6 saavuta potentiaaliaan, koska niiden seuraajat tai ty\u00f6paikoilla ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t saavuta, eiv\u00e4tk\u00e4 edes halua saavuttaa, suurinta mahdollista tehokkuuttaan. \u00a0Halutessaan toimia luottamusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla menestyksekk\u00e4\u00e4n johtajan pit\u00e4\u00e4 olla mahdollisimman l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossaan, avoin viestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n sek\u00e4 toimia puheittensa mukaisesti. H\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 siis omalla toiminnallaan ja esimerkill\u00e4\u00e4n luoda luottamukseen perustuvaa ilmapiiri\u00e4. Luottamus ei siis ole asia, jota voidaan luoda mahtik\u00e4skyll\u00e4 ja pakolla, vaan se syntyy ihmisiss\u00e4 vain yhteisten luottamusta her\u00e4tt\u00e4vien kokemusten kautta. Keskin\u00e4isen luottamuksen syntyminen luo johtajalle henkil\u00f6kohtaista valtaa. T\u00e4st\u00e4 voidaan katsoa matkan seuraajien tai ty\u00f6ntekij\u00f6iden mukaan saamiseen johtajan vision taakse alkavan.<\/p>\n
Kun johtaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaa, voidaan valta jakaa kahteen tyyppiin eli asemavaltaan ja henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4n valtaan. Asemavalta perustuu henkil\u00f6n asemaan organisaation hierarkiassa. Asemavallassa vallan ja vastuun m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa henkil\u00f6n aseman noustessa korkeammalle organisaation hierarkiassa. Esimerkiksi organisaation ylimm\u00e4ll\u00e4 johtajalla on valtaa luoda visioita, asettaa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 sek\u00e4 panna k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n toimenpiteit\u00e4, mutta samalla h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s otettava suuri vastuu n\u00e4iden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten onnistumisesta. Asemavaltaa ja my\u00f6s siihen sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 vastuuta pit\u00e4\u00e4 osata delegoida, mutta vaikka johtaja jakaisi kaiken vallan pois itselt\u00e4\u00e4n muille ihmisille, niin kaikkea vastuuta h\u00e4n ei voi jakaa. Esimerkiksi vaikka nyky\u00e4\u00e4n paljon puhutaan itseohjautuvuudesta ja yhteis\u00f6ohjautuvuudesta, joissa valtaa ja vastuuta jaetaan yksil\u00f6ille ja tiimeille, ei se vie organisaatioiden ylimm\u00e4lt\u00e4 johdolta pois lopullista vastuuta toiminnasta. He eiv\u00e4t voi ulkoistaa kaikkea vastuutaan muille ja ongelmien sattuessa syytt\u00e4\u00e4 virheen tehneit\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 ja tiimej\u00e4, vaan heid\u00e4n on kannettava vastuu t\u00e4ll\u00f6inkin.<\/p>\n
Henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 valta n\u00e4kyy siin\u00e4 kuinka paljon ja kuinka kokonaisvaltaisesti johtajan alaiset jakavat h\u00e4nen visionsa. T\u00e4m\u00e4ntyyppinen valta vaihtelee suurestikin eri ihmisten v\u00e4lill\u00e4 riippuen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, johtajan persoonasta sek\u00e4 h\u00e4nen taidoistaan. Se voi perustua esimerkiksi johtajan karismaan, osaamiseen, tiedonhallintaan, moraaliin, verkostojen laajuuteen tai miksei jopa pelkoon ja johtajan jakamiin palkkioihin. T\u00e4m\u00e4 lojaliteetti johtajaan synnytt\u00e4\u00e4 seuraajuutta, mink\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 johtajan persoonaan liittyv\u00e4\u00e4 valtaa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on muistaa se, ett\u00e4 johtajan henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 valta ei ole mik\u00e4\u00e4n staattinen olotila, joka s\u00e4ilyy ikuisesti samalla tasolla. Seuraajat voivat nimitt\u00e4in ottaa helposti johtajan henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n vallan pois, jos he kokevat johtajan pett\u00e4neen sen luottamuksen, mink\u00e4 h\u00e4n oli aikaisemmin ansainnut heid\u00e4n silmiss\u00e4\u00e4n. Jos viel\u00e4 lyhyesti haluaa erottaa asemavallan ja henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n vallan toisistaan, niin asemavalta annetaan ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in heijastaen sit\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuinka paljon johtaja kykenee palkitsemaan ja rankaisemaan seuraajiaan tai ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n. Sen sijaan henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 valta tulee alhaaltap\u00e4in perustuen johtajan ja h\u00e4nen alaistensa keskin\u00e4isen luottamuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Vastuun merkitys ja sen oikeinymm\u00e4rt\u00e4minen johtajan vallank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on suuri. Johtajahan on vastuussa paitsi omista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4\u00e4n, my\u00f6s lopulta my\u00f6s seuraajiensa tai ty\u00f6ntekij\u00f6ittens\u00e4 tekemist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Seuraavassa yrit\u00e4n hieman perustella asiaa. Englanninkielinen sana termille \u201dvastuu\u201d on \u201dresponsibility\u201d, mink\u00e4 alkuper\u00e4 on latinankielisess\u00e4 sanassa \u201drespondere\u201d, mik\u00e4 taas tarkoittaa \u201dto respond,\u201d (vastata). Vastuun voidaan siis ajatella merkitsev\u00e4n vastaamista johonkin tilanteeseen, mik\u00e4 sitten taas johtaa tilivelvollisuuteen liittyen t\u00e4m\u00e4n tilanteen onnistumiseen tai ep\u00e4onnistumiseen. Vaikka vastuunottaminen ensisijaisesti merkitsee siis tilivelvollisuutta omista teoista, siihen voidaan sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s k\u00e4sitteet luotettavuus ja velvollisuus. Vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuuluva k\u00e4skytt\u00e4minen eroaa vastuunantamisessa siin\u00e4, ett\u00e4 vastuunantamisessa vihjataan vastuun seurauksilla. T\u00e4m\u00e4 ero n\u00e4kyy esimerkiksi n\u00e4iss\u00e4 kahdessa lauseessa: \u201dTuo raporttisi p\u00f6yd\u00e4lleni viimeist\u00e4\u00e4n klo 16 perjantaina!\u201d tai \u201dMin\u00e4 tied\u00e4n kykysi ja uskon sinun saavan raportin valmiiksi viimeist\u00e4\u00e4n perjantaihin klo 16 menness\u00e4.\u201d On varsin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 raporttien laatuerot voivat olla suuria, sill\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 lauseessa heijastuu lauseen sanojan selke\u00e4 luottamuspula raportin laatijaa kohtaan. Toisessa lauseessa taas tulee esille sanojan luottamus raportin tekij\u00e4n kykyihin. Tilivelvollisuuden lis\u00e4ksi vastuuseen kuuluu mukaan my\u00f6s ominaisuus, mit\u00e4 voidaan kutsua vastuun siirtym\u00e4ksi. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 jos esimerkiksi johtaja luottaa jonkun henkil\u00f6n kykyyn saada teht\u00e4v\u00e4 valmiiksi ja h\u00e4n ei jostain syyst\u00e4 suoriudu t\u00e4st\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, johtaja joutuu kantamaan ainakin osavastuuta siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli luottanut t\u00e4h\u00e4n henkil\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei voi siirt\u00e4\u00e4 koko vastuuta teht\u00e4v\u00e4n ep\u00e4onnistumisesta teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yritt\u00e4neelle. Vastuunantaminen ja sen vastaanottaminen sek\u00e4 vastuun delegoiminen edellytt\u00e4v\u00e4t yhteisymm\u00e4rrykseen ja luottamukseen perustuvaa suhdetta. Erityisesti nykyaikaisessa johtamisessa kyky vallan ja vastuun delegoimiseen onkin t\u00e4rke\u00e4 asia, sill\u00e4 se osoittaa paitsi johtajan luottamusta alaisiinsa, niin samalla se my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 tiimien ja yksil\u00f6iden motivaatiota ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n sek\u00e4 sitoutumista omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja organisaatioonsa. N\u00e4m\u00e4 taas lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tehokkuutta ja tuottavuutta.<\/p>\n
Parhaimmassa tapauksessa valta siis joko jalostaa haltijansa tai sitten huonoimmassa tapauksessa se turmelee k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ns\u00e4. Molempia esimerkkej\u00e4 on sek\u00e4 poliittinen historia ett\u00e4 taloushistoria t\u00e4ynn\u00e4. Liian monet johtajat viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin keskittyv\u00e4t enemm\u00e4n omaan valtaansa ja vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 kuin pohtivat omaa vastuutaan johtajana. T\u00e4m\u00e4n takia hyv\u00e4t valtaa jalostavat johtajat voidaankin erottaa huonoista vallanhimosta k\u00e4rsivist\u00e4 johtajista siten, ett\u00e4 hyv\u00e4t johtajat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 valtaan sis\u00e4ltyy my\u00f6s siihen liittyv\u00e4\u00e4 vastuuta. He ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s sen, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n heill\u00e4 on valtaa, sit\u00e4 enemm\u00e4n heill\u00e4 on my\u00f6s vastuuta. Yksinkertaisesti sanottuna vallank\u00e4ytt\u00f6 on vastuullisuutta. Lis\u00e4ksi vallan ja vastuun on oltava tasapainossa, olkoon sitten kyse valtion johtamisesta, yritysjohtamisesta tai lastenkasvatuksesta. Samat pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t toimivat kaikilla vallank\u00e4yt\u00f6n tasoilla. T\u00e4m\u00e4n vuoksi johtaminen sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4 vallan ja vastuun k\u00e4ytt\u00e4minen ei aina ole helppoa. Hyv\u00e4 puoli asiassa on kuitenkin siin\u00e4, ett\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00f6 on taitolaji, jota jokaisen johtajan on mahdollista kehitt\u00e4\u00e4. Se vaatii vain oikeaa asennetta, oikeanlaista n\u00f6yryytt\u00e4 sek\u00e4 halua kasvaa niin ihmisen\u00e4 kuin johtajana.<\/p>\n
Esa Lehtinen<\/p>\n
Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ihmiskunnan historian aikana niin moni ihminen on janonnut valtaa ja saatuaan sit\u00e4 niin monen ihmisen el\u00e4m\u00e4n valta on turmellut. Sokea vallanhimo on johtanut lukemattomiin sotiin, kriiseihin ja henkil\u00f6kohtaisiin tragedioihin. Valta ja siihen kuuluva vallank\u00e4ytt\u00f6 ei todellakaan siis aina ole ollut helppoa ja hedelm\u00e4llist\u00e4 etenk\u00e4\u00e4n vallank\u00e4yt\u00f6n kohteille, mutta usein ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n itse valtaa k\u00e4ytt\u00e4ville. Mit\u00e4 valta… Lue lis\u00e4\u00e4 Valta ja vallank\u00e4yt\u00f6n dilemmat \u2013 turmeleeko valta johtajan vai antaako oikein ymm\u00e4rretty vastuu siihen pelastuksen?<\/span>