\u201dMaailma el\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jatkuvassa ja kiihtyv\u00e4ss\u00e4 muutoksessa\u201d on varmaan kaikille meille tuttu ja usein toistettu hokema, josta on aivan kuin vahingossa muodostunut my\u00f6s v\u00e4hitellen er\u00e4\u00e4nlainen klisee. T\u00e4m\u00e4n kliseen avulla sitten perustellaan l\u00e4hes kaikkien yhteiskunnassa ja organisaatioissa teht\u00e4vien uusien kehitysprojektien ja -hankkeiden merkitys ja olemassaolo. Pahimmillaan t\u00e4m\u00e4 on johtanut monissa tapauksissa my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaiseen \u201dkehitys\u00e4hkyyn\u201d, miss\u00e4 projektit seuraavat toistaan ennen kuin aikaisemmatkaan projektit on saatu viety\u00e4 kunnialla. No, t\u00e4st\u00e4 ristiriidasta huolimatta, on kuitenkin tosiasia, ett\u00e4 muutoksista ja yhteiskunnan murroksista puhuminen on aivan relevanttia. Ihmiskunta on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ehk\u00e4 historiamme suurimman muutosmyllerryksen kourissa, mik\u00e4 vaikuttaa yhteiskuntiimme sek\u00e4 jokaiseen ihmisen el\u00e4m\u00e4n osa-alueeseen merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 johtuen ei siis ole ihmek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 \u201dmuutostrendit\u201d vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja johtamiseen. Itse olen p\u00e4\u00e4ssyt ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja johtamisen asiantuntijana seuraamaan ty\u00f6ni puolesta t\u00e4t\u00e4 muutosprosessia useassa eri maassa ja kulttuurissa. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessani kerron hieman omia havaintojani ja mietteit\u00e4ni ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevista muutoksista sek\u00e4 n\u00e4iden muutosten syist\u00e4 ja seurauksista.<\/p>\n
Uusi teknologia<\/strong>. Nelj\u00e4s teollinen vallankumous etenee koko ajan eli digitalisaation, robotiikan ja keino\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4minen yleistyv\u00e4t, halusimme sit\u00e4 tai emme. Itse asiassa t\u00e4ss\u00e4 voisimme hyvin kysy\u00e4, ett\u00e4 miksi emme t\u00e4t\u00e4 haluaisi? Digitalisaation eteneminen helpottaa meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4mme monin tavoin tuomalla monet palvelut luoksemme k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4mme niiden hankkimisessa mobiililaitteitamme tai tietokoneitamme. Tietenkin digitalisaatiossa on my\u00f6s omat haasteensa liittyen erityisesti asiakask\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoshaasteisiin, tietoturvaan ja yksityisyyteen, mutta jos nuo asiat ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja hoidetaan kunnolla, edut ovat haittoja huomattavasti suuremmat.<\/p>\n Uuden teknologian vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Robotisaation ja keino\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4misen pel\u00e4t\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n ty\u00f6paikkoja sek\u00e4 teollisuudessa ett\u00e4 palveluissa. T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4itteess\u00e4 on paljon per\u00e4\u00e4, sill\u00e4 robotit ja keino\u00e4ly tulevat yh\u00e4 enemm\u00e4n korvaamaan ty\u00f6paikkoja erityisesti yksitoikkoisessa liukuhihna- ja rutiinity\u00f6ss\u00e4 niin teollisuudessa kuin palveluissa. Mutta v\u00e4hent\u00e4\u00e4k\u00f6 se ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4? Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Itse satuin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n jokin aikaa sitten er\u00e4\u00e4n Helsingin Sanomien l\u00f6\u00f6pin kaukaiselta 1970-luvulta. Siin\u00e4 oli kerrostalon sein\u00e4n korkuinen otsikko, miss\u00e4 luki kirkuvin kirjaimin: \u201dAutomatisaatio sy\u00f6 ty\u00f6paikkoja!\u201d N\u00e4in j\u00e4lkiviisaana on helppo sanoa, ett\u00e4 silloinen pelko oli turhaa, sill\u00e4 automatisaation yleistyess\u00e4 ty\u00f6paikat eiv\u00e4t v\u00e4hentyneet, vaan automatisaatiokehitys loi aivan uusia ty\u00f6paikkoja! Itse asiassa ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi sek\u00e4 teollisuudessa ett\u00e4 palveluelinkeinoissa. N\u00e4in voi ajatella tapahtuvan nyt t\u00e4ss\u00e4kin muutosprosessissa. Tietysti tulevaisuus on aina ep\u00e4varma eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n varmaa voi sanoa. Esimerkiksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 teko\u00e4ly on viel\u00e4 pelkk\u00e4 algoritmi, mutta mit\u00e4 tapahtuu silloin, kun teko\u00e4ly omaa tunteita ja voi ajatella pitk\u00e4lle ihmisenlailla? No, t\u00e4m\u00e4 on tietenkin viel\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 olettamista. L\u00e4hitulevaisuuden ehk\u00e4 suurin haaste ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 digitalisaation lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 on sen vaikutus ty\u00f6tapoihin ja -kulttuureihin sek\u00e4 johtamiseen. Lis\u00e4ksi t\u00e4yden hy\u00f6dyn saaminen digitalisaatiokehityksest\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 suurempaa avoimuutta sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyvien tietom\u00e4\u00e4rien hallintaa.<\/p>\n Jatkuva muutos ja siin\u00e4 mukana pysyminen<\/strong>. Kuten jo kirjoitukseni alussa sanoin, el\u00e4mme t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jatkuvan ja jopa koko ajan kiihtyv\u00e4n muutoksen aikakautta. Jatkuvassa muutoksessa el\u00e4minen on ihmiselle varsin stressaavaa ja haastavaa, sill\u00e4 perusihminen kaipaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 pysyvyyden tuomaa turvallisuutta. Ei siis ihmek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 moni ihminen nostalgisesti haikailee viime vuosisadan viimeisten vuosikymmenien \u201dpys\u00e4htyneisyyden\u201d ja vakaan kehityksen aikoja. T\u00e4h\u00e4n historian aikakauteen ei kuitenkaan en\u00e4\u00e4 ole paluuta, vaan nyt meid\u00e4n on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 n\u00e4m\u00e4 nostalgiset haikailut taaksemme ja siirrytt\u00e4v\u00e4 ajatuksissamme ja teoissamme \u201djoko tai\u201d -aikakaudesta \u201dsek\u00e4 ett\u00e4\u201d -aikakauteen.<\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 jatkuva muutos n\u00e4kyy lukuisissa organisaatioissa toinen toistaan seuraavina organisaatiomuutoksina sek\u00e4 lukuisina kehitysprojekteina ja -hankkeina. Jatkuva muutos ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti stressaa n\u00e4iden organisaatioiden henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n, varsinkin silloin, kun n\u00e4ist\u00e4 monista projekteista ja hankkeista ei valmista tunnu tulevan koskaan. Ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ei ole annettu riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa sopeutua edelliseen hankkeeseen, kun jo seuraava alkaa. Vaarana on lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 jatkuva muutos ajaa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 yh\u00e4 suurempaan muutosvastarintaan tai pahimmissa tapauksissa jopa etenev\u00e4n muutoksen sabotoimiseen. T\u00e4m\u00e4n takia n\u00e4iden muutosten onnistuminen edellytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 muutosjohtajuutta, muutoksen hallintaa, avoimuutta sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n mahdollisimman varhaista osallistamista.\u00a0 Lis\u00e4ksi laadukkaan muutosjohtajuuden tarvetta voidaan hyvin korostaa nykymenoon sopivalla sloganilla eli \u201djoka ei pysy muutoksessa mukana, tai ole jopa sen eturintamassa, menett\u00e4\u00e4 n\u00e4in mahdollisuutensa kiihtyv\u00e4ss\u00e4 kilpailussa\u201d. Itse asiassa nykyisess\u00e4 kehitystahdissa on en\u00e4\u00e4 turhaa puhua erikseen mist\u00e4\u00e4n muutosjohtamisesta, sill\u00e4 loppujen lopuksi kaikki johtaminen on, enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n, muutosjohtamista!<\/p>\n Milleniaalit eli Y- ja Z-sukupolvet<\/strong>. Milleniaalit eli 1980-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen syntyneet sukupolvet ovat edellisiin sukupolviin verrattuna \u201dpuhdasverisi\u00e4\u201d netti- ja somesukupolvia. Heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 internet ja sen sovellutukset ovat jo vauvasta saakka kuuluneet aivan normaaleina ja jokap\u00e4iv\u00e4isin\u00e4 asioina. He hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t netti\u00e4 niin tiedonv\u00e4lityksess\u00e4, sosiaalisissa suhteissa, viihdel\u00e4htein\u00e4, peleiss\u00e4 sek\u00e4 ostoksien teossa. Tosin on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 milleniaaleja ehk\u00e4 liiankin usein k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4, vaikka selv\u00e4sti on merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 heit\u00e4 pit\u00e4isi tarkastella erillisin\u00e4 ryhmin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 milleniaaleissa on niin hyvin p\u00e4rj\u00e4\u00e4vi\u00e4 nuoria kuin my\u00f6s suuri joukko yhteiskunnan ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle uhkaavasti putoavia nuoria, jotka tarvitsisivat yh\u00e4 enemm\u00e4n ulkopuolista tukea. T\u00e4h\u00e4n yh\u00e4 kasvavaan polarisaatioon tulisikin tiukalla otteella puuttua.<\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevilla milleniaaleilla on monia varsin yht\u00e4l\u00e4isi\u00e4 piirteit\u00e4. He ovat hyvin koulutettuja asiantuntijoita, joilla on terve itseluottamus sek\u00e4 omat arvot kunnossa. He eiv\u00e4t kunnioita auktoriteetteja auktoriteetin vuoksi, vaan esimiehen on ansaittava oma auktoriteettinsa asiantuntijuutensa ja osaamisensa avulla. Milleniaalit eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sitoudu ty\u00f6paikkaansa, vaan enemm\u00e4nkin ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. Milleniaalien sitoutuminen ty\u00f6paikkaansa, edellytt\u00e4\u00e4 organisaation arvoilta, kulttuurilta ja johtamiselta avoimuutta, luottamusta, l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 sek\u00e4 innostamista. Heille kuitenkin ty\u00f6 ei ole ainoa el\u00e4m\u00e4n mittari, vaan heille el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on muitakin t\u00e4rkeit\u00e4 asioita, kuten perhe, yst\u00e4v\u00e4t ja vapaa-aika.<\/p>\n Moninaisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen<\/strong>. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 vastarinnasta huolimatta globaalisuus ja monikulttuurisuus lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t yhteiskunnissa. Samoin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t my\u00f6s yhteisvastuullisuuden vaatimukset maailmasta, kuten esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6asioissa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. N\u00e4iss\u00e4 asioissa juuri nuoret ovat eturintamassa. \u00a0Moninaisuus n\u00e4kyy my\u00f6s ihmisen erilaisuuden hyv\u00e4ksymisess\u00e4, vaikka erilaiset kova\u00e4\u00e4niset \u201dmilitanttiryhm\u00e4t\u201d toisin koettavat v\u00e4itt\u00e4\u00e4kin. Yhteiskuntien voima n\u00e4kyy siin\u00e4, miten he kykenev\u00e4t assimiloimaan erilaisia ihmisi\u00e4, heid\u00e4n rodustaan, uskonnostaan, sukupuolestaan, kulttuuristaan tai ihonv\u00e4rist\u00e4\u00e4n riippumatta, toimimaan yhteen hiileen puhaltaen. Liiallinen samankaltaisuus ja samanlaisuus n\u00e4ivett\u00e4v\u00e4t, kun taas sopiva erilaisuus tuo lis\u00e4\u00e4 innovatiivisuutta, uusia ajatuksia ja ratkaisuja sek\u00e4 uutta energiaa. N\u00e4in erilaisuuden hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 yhteiskunnat eiv\u00e4t n\u00e4ivety paikalleen.<\/span><\/p>\n Samoin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 erilaisuus tuo parhaimmillaan uutta voimaa ja tehokkuutta ty\u00f6yhteis\u00f6ihin. Parhaimmat ty\u00f6yhteis\u00f6t ovat sellaisia, miss\u00e4 eri-ik\u00e4iset, eri sukupuolta olevat ja eri taustaa omaavat ihmiset havaitsevat yhteisty\u00f6n voiman. N\u00e4iss\u00e4 organisaatioissa yksinkertainen laskun 1 + 1 tulos ei en\u00e4\u00e4 olekaan vain kaksi, vaan se on huomattavasti enemm\u00e4n. Organisaatioissa, joiden kulttuuri tukee erilaisuutta, johtamisen periaatteina on yhdenvertaisuus, tasapuolisuus sek\u00e4 ihmisen huomioiminen sek\u00e4 yksil\u00f6n\u00e4 ett\u00e4 osana kokonaisuutta.<\/p>\n Uudet ty\u00f6- ja johtamismenetelm\u00e4t<\/strong>. Ty\u00f6n koko kuva on 2000-luvulla muuttanut muotoaan merkitt\u00e4v\u00e4sti. Perinteisiss\u00e4 organisaatioissa ty\u00f6 on tehty kiinteiss\u00e4 toimipisteiss\u00e4 kiinte\u00e4n\u00e4 ty\u00f6aikana ja t\u00e4h\u00e4n ei paljoa ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 edes h\u00e4nen esimiehell\u00e4k\u00e4\u00e4n, ole ollut paljoakaan mahdollisuuksia vaikuttaa. 2000-luvulla ty\u00f6nkuva on kuitenkin monipuolistunut. T\u00e4m\u00e4 taas on vaikuttanut siihen, ett\u00e4 ty\u00f6muodot ja ty\u00f6menetelm\u00e4t ovat kehittyneet ja monipuolistuneet. Nykyaikaisessa, ja viel\u00e4 enemm\u00e4n tulevaisuuden, ty\u00f6paikassa kokonaisty\u00f6aikaa tekevien ty\u00f6ntekij\u00f6iden lis\u00e4ksi ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelee my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka toimivat erilaisissa projekteissa ja hankkeissa, ovat sijaisina, tekev\u00e4t osa-aikaty\u00f6t\u00e4 tai ty\u00f6skentelev\u00e4t vuokraty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4. Samoin johtamismenetelm\u00e4t ovat kehittyneet paljon perinteisest\u00e4 autorit\u00e4\u00e4risest\u00e4 ja hierarkkiseen asemaan vetoavasta johtamisesta huomattavasti monipuolisempiin muotoihin. Digitalisaatio on merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla edesauttanut uusien ty\u00f6muotojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. T\u00e4m\u00e4n takia monet organisaatiot ovat siirtyneetkin mm. itseohjautuvuuteen, hajautettuun ty\u00f6h\u00f6n, virtuaalitiimeihin sek\u00e4 \u201dheimo- ja parvity\u00f6skentelyyn\u201d. T\u00e4m\u00e4 tietenkin on edellytt\u00e4nyt johtamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. Perinteisen autorit\u00e4\u00e4risen johtamisen tilalle ovat tulleet mm. tunnejohtaminen, et\u00e4johtaminen, tietojohtaminen, palveleva johtaminen. Lean-johtaminen sek\u00e4 verkostojohtaminen. N\u00e4in sek\u00e4 ty\u00f6- ett\u00e4 johtamismenetelm\u00e4t ovat kehittyneet eteenp\u00e4in. Tulevaisuudessa t\u00e4m\u00e4 kehitys tulee jatkumaan edelleen.<\/p>\n Osaavan ty\u00f6voiman saaminen<\/strong>. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 meill\u00e4 Suomessakin on ty\u00f6markkinoilla mielenkiintoinen tilanne. Nousukaudesta huolimatta ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 on yh\u00e4 paljon ja samaan aikaan yritykset valittavat ty\u00f6voimapulasta. Yrityksiss\u00e4 tuskaillaan jatkuvasti sill\u00e4, ett\u00e4 vaikka vapaita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 on runsaasti, niin sopivia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ei kuitenkaan kyet\u00e4 rekrytoimaan. Erityisesti monista erityisosaajista on huutava pula, kuten esimerkiksi koodareista, l\u00e4\u00e4k\u00e4reist\u00e4 ja jopa hoitajista. Samaan aikaan on pula my\u00f6s ns. \u201dgeneralisteista\u201d. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 voidaankin puhua paljon ns. kohtaanto-ongelmasta, eli siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden tarpeet eiv\u00e4t rekrytoinnissa kohtaa. T\u00e4ll\u00f6in on ty\u00f6markkinoille syntynyt merkillinen tilanne; jossa on yht\u00e4 aikaan pula sek\u00e4 ty\u00f6paikoista ett\u00e4 samalla my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4. Nelj\u00e4nnen teollisen vallankumouksen edetess\u00e4 voi hyvin ennustaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ongelma jatkuu viel\u00e4 ainakin l\u00e4hitulevaisuudessa. Joskus olen jopa harmitellut sit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4v\u00e4tk\u00f6 meid\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4mme sek\u00e4 etenkin ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t viel\u00e4 viime vuosisadan tunnelmissa, koska keskittyv\u00e4t v\u00e4ittelem\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n ns. vanhaan ajatteluun perustuvista \u201dlillukanvarsista\u201d ja omista reviireist\u00e4\u00e4n kuin yritt\u00e4isiv\u00e4t ratkaista t\u00e4t\u00e4 kohtaanto-ongelmaa.<\/p>\n Osaamistarpeiden muuttuminen<\/strong>. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n murroksessa ty\u00f6 muuttuu koko ajan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on jo nyt aivan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 julkiset ett\u00e4 yksityiset koulutusorganisaatiot ovat jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, mutta erityisesti tulevaisuudessa, lujilla pysy\u00e4kseen ajan tasalla osaamistarpeiden ennustamisessa ja niiden muutoksessa. Luin jostain, ett\u00e4 on arvioitu suurimman osan nykyisist\u00e4 peruskoululaisista valmistuvan tulevaisuudessa ammatteihin, joita ei edes viel\u00e4 ole olemassakaan. Lis\u00e4ksi varmaankin jo l\u00e4hes kaikille on tullut selv\u00e4ksi, ett\u00e4 en\u00e4\u00e4 ani harvoin ihminen kouluttautuu el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana vain yhteen ammattiin. Ammatteja voi olla useita, jopa useilta eri aloilta. N\u00e4in jokainen ihminen joutuu huolehtimaan ty\u00f6markkinakelpoisuudestaan panostamalla itsens\u00e4 jatkuvaan kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 kouluttautumiseen. Elinik\u00e4isest\u00e4 kouluttautumisesta on tullut siis normitila. Samoin organisaatioiden on jatkuvasti sijoitettava omaan henkil\u00f6st\u00f6\u00f6ns\u00e4 panostamalla heid\u00e4n uudelleenkoulutuksiinsa sek\u00e4 t\u00e4ydennyskoulutuksiin. T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 organisaatioille itselleen siksi, ett\u00e4 luomalla henkil\u00f6st\u00f6lleen jatkuvia kehitt\u00e4mismahdollisuuksia, pystyv\u00e4t ne paremmin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n osaavat ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 tyytyv\u00e4isin\u00e4 ja sitoutumaan my\u00f6s omaan ty\u00f6paikkaansa.<\/p>\n Uudet organisointimuodot<\/strong>. Organisaatiot ovat my\u00f6s suuren muutoksen kourissa. Niiss\u00e4, pois lukien ehk\u00e4 armeijaorganisaatiot, perinteiset organisointimuodot monimutkaisine vertikaalisine hierarkioineen ovat v\u00e4hitellen h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Nykyaikaisissa organisaatioissa yh\u00e4 enemm\u00e4n on siirrytty ekosysteemiajatteluun. Perinteisten organisointimallien tilalle on tulossa erilaisia ja eriasteisia horisontaalisia organisointimuotoja. Monissa nykyp\u00e4iv\u00e4n organisaatioissa on jo rakennettu tai ainakin kokeiltu erilaisia uusia organisointimalleja. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan mm. Lean-organisaatiota, hajautettuja ja itseohjautuvia organisaatioita sek\u00e4 projekti-, verkosto- ja et\u00e4organisaatioita. N\u00e4iss\u00e4 monissa uusissa organisointimuodoissa my\u00f6s digitalisaatiolla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli tehokkaan viestinn\u00e4n ja kommunikaation mahdollistajana. N\u00e4in uusi teknologia tukee organisaatioiden kehitt\u00e4mist\u00e4 ja johtamista tehokkaasti.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 edell\u00e4 oli siis omia pohdintojani ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n murroksesta ja ty\u00f6n muutoksesta. Vaikka en pid\u00e4 itse\u00e4ni min\u00e4\u00e4n erityisen\u00e4 oraakkelina ja \u201dennustajaeukkona\u201d, uskon monien n\u00e4iden asioiden toteutuvan jo l\u00e4hitulevaisuudessa. Itse asiassa osa on toteutunut jo nyt. Sik\u00e4li on varsin omituista, ja jopa edesvastuutonta, ett\u00e4 monet organisaatiot pit\u00e4v\u00e4t tiiviisti kiinni omista perinteisiin tukeutuvista asenteistaan ja vanhoista ajattelumuodoistaan yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4n uudistaa toimintaansa. T\u00e4m\u00e4 on edesvastuutonta siksi, ett\u00e4 n\u00e4in he kuvainnollisesti j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t organisaationsa keskell\u00e4 uudistuksen myrsky\u00e4 ilman pelastusliivej\u00e4 ja -veneit\u00e4. N\u00e4in moni j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isesti vanhoista asenteistaan kiinni pit\u00e4v\u00e4 organisaatio ja niiden vanhoillinen johto voi kokea Titanicin kohtalon t\u00e4m\u00e4n t\u00f6rm\u00e4tess\u00e4 j\u00e4\u00e4vuoreen. Minun mielest\u00e4ni tulevaisuus on kohdattava avoimesti ja otettava vastaan se oppi ja tiet\u00e4mys, joka vie meit\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4 ett\u00e4 organisaatio- ja koko yhteiskunnan tasolla eteenp\u00e4in. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 uudistuu joka tapauksessa, mutta mielest\u00e4ni on parempi olla kehityksess\u00e4 aktiivisesti mukana, jotta kykenemme hallitsemaan t\u00e4t\u00e4 muutosta. N\u00e4in tekem\u00e4ll\u00e4 me saamme parhaimman itse\u00e4mme, organisaatioitamme sek\u00e4 koko yhteiskuntaa hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja aikaan.<\/p>\n Esa Lehtinen<\/p>\n Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u201dMaailma el\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jatkuvassa ja kiihtyv\u00e4ss\u00e4 muutoksessa\u201d on varmaan kaikille meille tuttu ja usein toistettu hokema, josta on aivan kuin vahingossa muodostunut my\u00f6s v\u00e4hitellen er\u00e4\u00e4nlainen klisee. T\u00e4m\u00e4n kliseen avulla sitten perustellaan l\u00e4hes kaikkien yhteiskunnassa ja organisaatioissa teht\u00e4vien uusien kehitysprojektien ja -hankkeiden merkitys ja olemassaolo. Pahimmillaan t\u00e4m\u00e4 on johtanut monissa tapauksissa my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaiseen \u201dkehitys\u00e4hkyyn\u201d, miss\u00e4… Lue lis\u00e4\u00e4 Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4mme muuttuu vauhdilla \u2013 oletko valmis?<\/span> \u201dEl\u00e4mme t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jatkuvan ja jopa kiihtyv\u00e4n muutoksen aikakautta\u201d<\/h3>\n
\u201dMilleniaalit eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n sitoudu ty\u00f6paikkaansa, vaan enemm\u00e4nkin ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4\u201d<\/h3>\n
\u201dTy\u00f6markkinoilla on yht\u00e4 aikaan pula sek\u00e4 ty\u00f6paikoista ett\u00e4 samalla my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4\u201d<\/h3>\n
\u201dJokainen ihminen joutuu huolehtimaan ty\u00f6markkinakelpoisuudestaan panostamalla itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 jatkuvaan kouluttautumiseen\u201d<\/h3>\n
\u201dOn parempi olla kehityksess\u00e4 aktiivisesti mukana, jotta kykenemme hallitsemaan t\u00e4t\u00e4 muutosta\u201d<\/h3>\n