{"id":299,"date":"2024-01-13T15:54:30","date_gmt":"2024-01-13T13:54:30","guid":{"rendered":"http:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=299"},"modified":"2024-01-13T15:54:30","modified_gmt":"2024-01-13T13:54:30","slug":"mita-on-ekosysteemiajattelu-ja-soveltuuko-se-myos-tyoyhteisoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=299","title":{"rendered":"Mit\u00e4 on ekosysteemiajattelu ja soveltuuko se my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6ihin?"},"content":{"rendered":"<p>Vaikka ekosysteemi-k\u00e4sitett\u00e4 on alun perin k\u00e4ytetty luonnontieteiden alueella, on sit\u00e4 jo parinkymmenen vuoden ajan sovellettu yh\u00e4 enemm\u00e4n liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 organisaatioiden toimintaan. Itse asiassa t\u00e4m\u00e4 kehitys on varsin luonnollista, sill\u00e4 ekosysteemill\u00e4h\u00e4n viitataan luonnontieteiss\u00e4 eri organismien muodostamaan yhteis\u00f6\u00f6n ja toimintaan osana toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 jos mik\u00e4 soveltuu hyvin my\u00f6s puhuttaessa ihmisen toiminnasta mm. liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 erilaisissa yhteis\u00f6iss\u00e4. Itse asiassa, jos tarkkaan lueskelee taloushistoriaa, t\u00f6rm\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 ekonomistit ovat keskustelleet biologisen evoluution ja taloudellisen kehityksen v\u00e4lisist\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4 jo yli vuosisadan ajan. Tosin varsinaisen liiketoiminnan ekosysteemi \u2013termin k\u00e4ytt\u00e4misen johtamisen tutkimuksessa aloitti vuonna 1996 amerikkalainen tutkija James F. Moore julkaisemassaan teoksessa \u201d The Death of Competition: Leadership and strategy in the age of business ecosystem\u201d. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ekosysteemi\u2013k\u00e4sitteen k\u00e4ytt\u00f6 yleistyi johtamisessa. T\u00e4ll\u00f6in syntyiv\u00e4t my\u00f6s mm. systeemiajattelun ja evoluutiotaloustieteen tieteenalat.<\/p>\n<h3>\u201dJokainen ekosysteemin toimija vaikuttaa omalla toiminnallaan kaikkiin muihin ekosysteemin osiin vaikuttaen lopulta my\u00f6s itseens\u00e4\u201d<\/h3>\n<p>Se miksi ekosysteemi\u2013k\u00e4sitett\u00e4 on alettu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisten muodostamissa yhteis\u00f6iss\u00e4, perustuu muutamaan luonnon ekosysteemien ja ihmisten muodostamien ekosysteemien samankaltaisuuteen. Ensinn\u00e4kin, sek\u00e4 ihmisten ett\u00e4 luonnon ekosysteemeiss\u00e4 kyse on kompleksisuudesta ja systeemisyydest\u00e4 eli ekosysteemien kehitys on monimutkainen ilmi\u00f6, johon vaikuttavat monet eri tekij\u00e4t, joita on usein vaikea kontrolloida. Toiseksi, sek\u00e4 luonnon ett\u00e4 ihmisen ekosysteemien toimijoilla on vahva keskin\u00e4inen riippuvuus. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen ekosysteemin toimija vaikuttaa omalla toiminnallaan kaikkiin muihin ekosysteemin osiin ja t\u00e4m\u00e4 vaikutus lopulta ulottuu my\u00f6s toimijaan itseens\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ekosysteemin menestyminen on kaikille sen toimijoille yhteinen etu. Kolmanneksi, niin luonnon kuin ihmisen muodostamille ekosysteemeille tyypillist\u00e4 on ekosysteemien selke\u00e4 elinkaari sek\u00e4 kyky sopeutua muutoksiin. Ekosysteemit syntyv\u00e4t, kasvavat, kehittyv\u00e4t sek\u00e4 lopulta joko kuolevat tai uusiutuvat. Itse asiassa kyky sopeutua toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin on jokaisen ekosysteeminen elinehto.<\/p>\n<p>Luonnon ekosysteemeill\u00e4 ja ihmisen muodostamilla ekosysteemeill\u00e4 on olemassa my\u00f6s eroja, jotka on otettava huomioon verrattaessa luonnon ja ihmisen ekosysteemeit\u00e4 toisiinsa. Luonnon ekosysteemit eiv\u00e4t toimi niink\u00e4\u00e4n tietoisesti ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4hakuisesti, kun taas ihmisten muodostamissa ekosysteemeiss\u00e4, kuten juuri organisaatioissa, on luotu selke\u00e4t p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja tavoitteet, jotka pyrit\u00e4\u00e4n toteuttamaan suunnitellusti. N\u00e4iden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien ja tavoitteiden toteuttamisessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmisten omien tarpeiden tyydytt\u00e4minen. Toiseksi, luonnon ekosysteemeiss\u00e4 lajit eiv\u00e4t, ehk\u00e4 ainoastaan mikrobeja lukuun ottamatta, risteydy kesken\u00e4\u00e4n, kun taas ihmiset kykenev\u00e4t tuottamaan uusia asioita ja innovaatioita yhdistelem\u00e4ll\u00e4 erilaisia fyysisi\u00e4 esineit\u00e4 ja rakennelmia, ihmisten tietoja ja taitoja sek\u00e4 ideoita toisiinsa saadakseen aikaan kumulatiivisia tuloksia.<\/p>\n<p>Ihmisten muodostamat ekosysteemit ovat jopa tulleet ylivertaisiksi luonnon ekosysteemeihin verrattuna juuri kahden edellisess\u00e4 kappaleessa mainitun tekij\u00e4n, tietoisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4hakuisuuden sek\u00e4 kyvyn risteyty\u00e4, ansiosta. Tietenkin luonnon ekosysteemeiss\u00e4 uudistumista voi tapahtua esimerkiksi mutaatioiden vaikutuksesta, mutta t\u00e4m\u00e4 ei ole tietoista vaan sattumanvaraista. Sen sijaan ihmiset pystyv\u00e4t suunnitellusti, tosin joskus my\u00f6s tiedostamatta, vaikuttamaan sek\u00e4 luonnon ekosysteemeihin, esimerkiksi ojittamalla soita sek\u00e4 raivaamalla metsi\u00e4 pelloiksi, tai toisiin ihmisten muodostamiin ekosysteemeihin, esimerkiksi kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teknisi\u00e4 innovaatioita sek\u00e4 saastuttamalla omalla toiminnallaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n<h3>\u201dOrganisaatiota ja sen sidosryhmien verkostoa voidaan pit\u00e4\u00e4 liiketoimintaekosysteemin\u00e4\u201d<\/h3>\n<p>Luonnon niin kuin my\u00f6s ihmisten muodostamat ekosysteemit voidaan jakaa eritasoisiin p\u00e4\u00e4systeemeihin ja niiden alasysteemeihin. Esimerkiksi kaikkia organisaatioita ja niiden sidosryhmien verkostoja voidaan Mooren mukaan pit\u00e4\u00e4 liiketoimintaekosysteemein\u00e4. N\u00e4ihin verkostoihin kuuluvat muun muassa tavarantoimittajat, alihankkijat, rahoittajat, asiakkaat, kilpailijat, omistajat sek\u00e4 yrityksen henkil\u00f6st\u00f6. N\u00e4m\u00e4 kaikki toimivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 organisaation tarjoamien tavaroiden tai palvelujen tuottamisessa ja toimittamisessa. T\u00e4ss\u00e4 prosessissa organisaation henkil\u00f6st\u00f6n muodostamalla ty\u00f6yhteis\u00f6ll\u00e4 on oma t\u00e4rke\u00e4 paikkansa. Ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 voidaankin pit\u00e4\u00e4 liiketoimintaekosysteemin yhten\u00e4 alasysteemin\u00e4 ja omana ekosysteemin\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<h3>\u201dTy\u00f6yhteis\u00f6n tehokkuus on riippuvainen sen j\u00e4senten keskin\u00e4isist\u00e4 ihmissuhteista, niiden laadusta sek\u00e4 j\u00e4senten keskin\u00e4isen yhteisty\u00f6n tehokkuudesta\u201d<\/h3>\n<p>Ty\u00f6yhteis\u00f6n ekosysteemi muodostuu ihmisist\u00e4, laitteista, tiloista sek\u00e4 kaikkiin n\u00e4ihin edell\u00e4 mainittuihin tekij\u00f6ihin vaikuttavista ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4. Ty\u00f6yhteis\u00f6n tehokkuus on riippuvainen sen j\u00e4senten keskin\u00e4isist\u00e4 ihmissuhteista, niiden laadusta sek\u00e4 j\u00e4senten keskin\u00e4isen yhteisty\u00f6n tehokkuudesta. Lis\u00e4ksi, aivan niin kuin luonnon ekosysteemeiss\u00e4kin, ty\u00f6yhteis\u00f6n jokaisen j\u00e4senen yksitt\u00e4inen teko tai viesti vaikuttaa kaikkiin muihin ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4seniin sek\u00e4 lopulta tekij\u00e4\u00e4n itseens\u00e4. Samoin jokaisella ty\u00f6yhteis\u00f6ll\u00e4 on, kuten ekosysteemeill\u00e4 yleens\u00e4kin, oma elinkaarensa, jonka pituuteen ja muotoon vaikuttavat monet tekij\u00e4t, kuten esimerkiksi ty\u00f6yhteis\u00f6n teht\u00e4v\u00e4n luonne, yhteisty\u00f6n laatu sek\u00e4 suhtautuminen muutoksiin. Osa ty\u00f6yhteis\u00f6ist\u00e4 on perinteist\u00e4 ja vanhoista totutuista tavoista kiinni pit\u00e4vi\u00e4 sek\u00e4 kaikkia muutoksia vieroksuvia yhteis\u00f6j\u00e4. Sen sijaan osa ty\u00f6yhteis\u00f6ist\u00e4 ottaa muutospaineet enemm\u00e4nkin haasteina, jotka on mahdollista voittaa. Kuten arvata saattaa, n\u00e4ist\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isill\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ill\u00e4 on pidempi ja menestyksekk\u00e4\u00e4mpi elinkaari.<\/p>\n<h3>\u201dTy\u00f6yhteis\u00f6ist\u00e4 on tullut yh\u00e4 enemm\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaisia yhteisty\u00f6alustoja\u201d<\/h3>\n<p>Itse asiassa ty\u00f6yhteis\u00f6n k\u00e4sitteleminen ekosysteemin\u00e4 helpottaa paljon ty\u00f6yhteis\u00f6n sek\u00e4 sen toimijoiden merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 organisaation toiminnassa ja sen kehitt\u00e4misess\u00e4. Liiketoimintaekosysteemit kehittyv\u00e4t koko ajan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ty\u00f6yhteis\u00f6idenkin on pysytt\u00e4v\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 mukana. \u00a0Ty\u00f6yhteis\u00f6ist\u00e4 on tullut yh\u00e4 enemm\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaisia yhteisty\u00f6alustoja. Ennen organisaatiot tuottivat itse l\u00e4hes kaikki palvelunsa, kuten esimerkiksi siivouksen, huollon, korjauksen ja ruokalatoiminnan, mutta nyky\u00e4\u00e4n organisaatioissa pyrit\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n keskittym\u00e4\u00e4n omiin ydinosaamisalueisiin. Kaikki ydintoiminnan ulkopuoliset osat on pyritty ulkoistamaan muille palveluntuottajille. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ty\u00f6yhteis\u00f6jen luonne on muuttunut. Oman henkil\u00f6st\u00f6n lis\u00e4ksi siell\u00e4 toimii p\u00e4ivitt\u00e4in usean muun organisaation ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 joko pysyv\u00e4sti tai keikkapohjaisesti. T\u00e4m\u00e4 kaikki j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vaikutuksensa sek\u00e4 organisaation yhteisty\u00f6h\u00f6n ett\u00e4 ilmapiiriin. Organisaatioissa onkin yh\u00e4 enemm\u00e4n pit\u00e4nyt kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota t\u00e4h\u00e4n tosiaan. Ekosysteemin eri toimijoista, niin pysyvist\u00e4 kuin my\u00f6s vaihtuvista, on yh\u00e4 enemm\u00e4n pidett\u00e4v\u00e4 huolta niin, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6jen tehokas toiminta ei h\u00e4iriinny sek\u00e4 tavoitteet eiv\u00e4t h\u00e4m\u00e4rry.<\/p>\n<h3>\u201dJokainen ty\u00f6ntekij\u00e4 kykenee vaikuttamaan oman ty\u00f6yhteis\u00f6ns\u00e4 ilmapiiriin\u201d<\/h3>\n<p>Yleisesti ottaen voidaan sanoa, ett\u00e4 jokainen ty\u00f6yhteis\u00f6 on yht\u00e4 vahva ja voimakas, tai vastaavasti heikko ja herkk\u00e4, kuin sen heikoin lenkki. Jokainen ty\u00f6ntekij\u00e4 kykenee vaikuttamaan oman ty\u00f6yhteis\u00f6ns\u00e4 ilmapiiriin. Itse asiassa on hyvin pelottavaa, ett\u00e4 ty\u00f6ilmapiirill\u00e4 ja erityisesti sen muutoksilla voi olla dramaattisia vaikutuksia ty\u00f6ntekij\u00f6iden asenteisiin ja ty\u00f6motivaatioon. N\u00e4m\u00e4 taas vuorostaan vaikuttavat ty\u00f6tyytyv\u00e4isyyteen ja kunkin ty\u00f6ntekij\u00e4n suoritukseen. Lopputulos n\u00e4kyy sitten ty\u00f6yhteis\u00f6n tuottavuudessa ja tehokkuudessa. Vaikka siis ty\u00f6yhteis\u00f6n ilmapiiriin vaikuttavat sen jokaisen j\u00e4senen panos, erityisesti organisaation johdon ja esimiesten esimerkki sek\u00e4 johtamisen laatu sanelevat, millainen ty\u00f6kulttuuri ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n muodostuu ja millaisessa \u201dfiiliksess\u00e4\u201d siell\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Yhteisty\u00f6kykyist\u00e4 ja hyvinvoivaa ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 voidaan siis hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pit\u00e4\u00e4 \u201dt\u00e4ydess\u00e4 iskussa\u201d olevana ekosysteemin\u00e4, jonka menestys perustuu sen j\u00e4senten hedelm\u00e4lliseen ja tuottavaan vuorovaikutukseen.. T\u00e4llaisessa ihanneyhteis\u00f6ss\u00e4 ihmiset ovat yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 ja hyv\u00e4ntahtoisia luonnostaan. He luovat, sek\u00e4 spontaanisti ett\u00e4 my\u00f6s esimiehiens\u00e4 rohkaisemina, aitoja yhteisty\u00f6suhteita sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 sen ulkopuolella. N\u00e4m\u00e4 verkostot hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6n menestymist\u00e4. t\u00e4llainen ekosysteemi ei kuitenkaan ole mik\u00e4\u00e4n hymistelypaikka, vaan siell\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s erilaisia mielipiteit\u00e4, joista kyet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 avoimesti keskustelemaan. Erilaisuutta ei siis pidet\u00e4 uhkana, vaan voimana. T\u00e4llaista ekosysteemi\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 elinpiirin\u00e4, jossa puhalletaan yhteen hiileen, jossa vallitsee innostunut ilmapiiri ja johon jokaisen sen j\u00e4senen on helppo sitoutua.<\/p>\n<h3>\u201dHyv\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6 ei synny ja el\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, vaan se vaatii jatkuvaa hoitoa\u201d<\/h3>\n<p>El\u00e4mme kuitenkin ep\u00e4t\u00e4ydellisess\u00e4 maailmassa ja edell\u00e4 mainittua ideaality\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 ei varmaankaan t\u00e4ydellisen\u00e4 ole miss\u00e4\u00e4n. Hyv\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6 ei synny ja el\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, vaan se vaatii jatkuvaa hoitoa, josta jokainen ekosysteemin j\u00e4sen on vastuussa, niin esimiehet kuin ty\u00f6ntekij\u00e4tkin. Seuraavassa otan esille muutaman ty\u00f6yhteis\u00f6n ilmapiiri\u00e4 ja toimintaa tehostavan asian, joilla kuitenkin voi olla isokin merkitys ilmapiiriin ja tehokkuuteen. N\u00e4m\u00e4 voivat toimia er\u00e4\u00e4nlaisina tarkistuskohtina, joiden avulla jokainen ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4sen, niin esimies kuin ty\u00f6ntekij\u00e4kin, voi pohtia niin omaansa kuin ty\u00f6yhteis\u00f6ns\u00e4 ty\u00f6skentelyn laatua. Ensiksi on hyv\u00e4 ottaa esille kaikkien ihmisyhteis\u00f6jen toiminnan perusasia eli ihmisten v\u00e4lisen viestinn\u00e4n ja vuorovaikutuksen onnistuminen. Ilmapiirin laatuun vaikuttaa eritt\u00e4in paljon paitsi<strong> mit\u00e4 sanotaan, niin my\u00f6s se, miten ne sanat sanotaan<\/strong>. Sanojen valinta vaikuttaa paljon siihen, miten puhuja ja h\u00e4nen asiansa miellet\u00e4\u00e4n. Niiden kautta ihmiset luovat kuvaa puhujasta ihmisen\u00e4. Lis\u00e4ksi ne voivat joko synnytt\u00e4\u00e4 tai tuhota ihmissuhteita.\u00a0 T\u00e4m\u00e4n takia kannattaa tarkkaan harkita, mit\u00e4 aikoo sanoa. T\u00e4ll\u00e4 en tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isi joka paikkaan mit\u00e4\u00e4n tarkkaan etuk\u00e4teen valmisteltuja puheita tehd\u00e4, mutta \u201dpuhua, mit\u00e4 sylki suuhun tuo\u201d \u2013periaate on parempi unohtaa, jos aikoo pit\u00e4\u00e4 ihmissuhteet ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 kunnossa. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 sanoilla on valtaa, sanoja kuunnellaan, ne huomioidaan ja niit\u00e4 arvioidaan. Ja jotta asia ei olisi liian helppoa, niin on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 usein viel\u00e4 sanojen valintaa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on se, miten ne sanat oikein sanotaan. Ihminen seuraa toisen ihmisen kehon kielt\u00e4 joko tiedostetusti tai tiedostamatta ja tulkitsee toisen ihmisen sanoja sen mukaan, miten h\u00e4n lukee puhujaa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 sek\u00e4 sanat ett\u00e4 kehon kieli tukevat toisiaan. Jos n\u00e4in tapahtuu, silloin vasta asia menee oikein ymm\u00e4rrettyn\u00e4 perille.<\/p>\n<p>Toisena t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 asiana ty\u00f6yhteis\u00f6n ekosysteemin toimivuudelle on muistuttaa <strong>liian suuren egon vaaroista<\/strong>. Hyv\u00e4 itsetunto on jokaiselle ihmiselle hyv\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4 asia, mutta jos oma ego korostuu liikaa, se ei tee mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 millek\u00e4\u00e4n ihmisyhteis\u00f6lle. Liiallinen itsekkyys ja egon ylikorostuminen ovat ty\u00f6yhteis\u00f6n tehokkaan toiminnan pahimpia kompastuskivi\u00e4 ja menestymisen esteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi jokaisen ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senen pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 vaikka h\u00e4n on ammattitaitoinen ja osaava, ei h\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kaikkein paras asiantuntija. Joskus on hyv\u00e4 tunnustaa, ett\u00e4 vaikka valtaosa meist\u00e4 on hyvi\u00e4, mutta emme kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n maailman huippuja. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin riitt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n suoritukseen.\u00a0 Pahinta on, jos joku luulee itsest\u00e4\u00e4n liikoja ja t\u00e4m\u00e4 nousee hattuun. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n lopettaa muiden kuuntelemisen ja alkaa ylemmyydentunnossaan v\u00e4heksy\u00e4 muita ihmisi\u00e4 sek\u00e4 heid\u00e4n esitt\u00e4mi\u00e4\u00e4n ajatuksia. Toinen toimintaa heikent\u00e4v\u00e4 asia on kateus. Jos ihminen kokee jonkin ty\u00f6kaverinsa tai alaisensa paremmaksi kuin itsens\u00e4, silm\u00e4t alkavat t\u00e4ll\u00f6in herk\u00e4sti vilkkua vihre\u00e4\u00e4 valoa ja kateus ottaa vallan. Kateus usein n\u00e4kyy pilkkapuheina kohteen sel\u00e4n takana sek\u00e4 toisen osaamisen v\u00e4heksymisen\u00e4. N\u00e4m\u00e4 asiat, jotka mitk\u00e4 nakertavat ty\u00f6yhteis\u00f6n ilmapiiri\u00e4 muuttaen sen v\u00e4hitellen myrkylliseksi hengitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Kolmanneksi, ty\u00f6yhteis\u00f6n ekosysteemiss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 <strong>yhteiset tavoitteet ovat kirkkaina kaikkien tiedossa ja fokus on kunnossa<\/strong>. Ilman selkeit\u00e4 tavoitteita toiminta hajaantuu ja energiaa ja aikaa kuluu turhaan sellaisiin asioihin, joilla ei ole sill\u00e4 hetkell\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4. Fokus on kunnossa tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tehokkaassa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 usein sinkoilee ajatuksia ja syntyy monia loistavia ideoita, mutta niit\u00e4 kaikkia ei voi hyv\u00e4ll\u00e4 tahdollakaan toteuttaa samanaikaisesti. Resurssit eiv\u00e4t yksinkertaisesti riit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n! Vaarana t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 jos resursseja pyrit\u00e4\u00e4n kohdistamaan moneen asiaan yht\u00e4 aikaa, ei saada mit\u00e4\u00e4n valmista aikaan. Seurauksena voi olla pahojakin pettymyksi\u00e4, jotka osaltaan laskevat ty\u00f6motivaatiota ja \u2013tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4in heikent\u00e4v\u00e4t ty\u00f6yhteis\u00f6n ekosysteemin hyvinvointia ja tehokkuutta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luodaan selke\u00e4 yhteinen fokus, mihin asioihin paneudutaan ja miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4. N\u00e4in saadaan my\u00f6s tulosta aikaan, mik\u00e4 taas vaikuttaa my\u00f6nteisesti ilmapiiriin.<\/p>\n<p>Jos edell\u00e4 mainitut kolme asiaa, viestint\u00e4 on selke\u00e4\u00e4 ja johdonmukaista, ihmisten egot eiv\u00e4t ylikorostu sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on yhteiset tavoitteet ja selke\u00e4 fokus, toimivat hyv\u00e4ss\u00e4 keskin\u00e4isess\u00e4 tasapainossa ty\u00f6yhteis\u00f6n ekosysteemiss\u00e4, vallitsee siell\u00e4 innostava ja t\u00e4ynn\u00e4 energiaa oleva ilmapiiri.<\/p>\n<h3>\u201dEkosysteemiajattelun ydinasiana on se, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ekosysteemin toimija ei yksin luo k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n arvoa, vaan ekosysteemin toimijat luovat sen yhdess\u00e4\u201d<\/h3>\n<p>Ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan tarkasteleminen ekosysteemein\u00e4 toimii siis oikein hyvin. Ty\u00f6yhteis\u00f6t ovat selkeit\u00e4 toiminnallisia kokonaisuuksia, jotka ovat yhteydess\u00e4 muihin organisaatioiden toimijoihin ty\u00f6yhteis\u00f6n toimintaan liittyvien ihmisten muodostamien verkostojen kautta. Lis\u00e4ksi ty\u00f6yhteis\u00f6t ovat parhaimmillaan monimuotoisia yksik\u00f6it\u00e4, jotka arvostavat j\u00e4sentens\u00e4 erilaisuutta paljon. Erilaisuuden hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 avoimuus ymp\u00e4rist\u00f6n virikkeille taas tuovat mukanaan uusia ideoita, ajatuksia ja innovaatioita, jotka saavat ty\u00f6yhteis\u00f6t kukoistamaan T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 el\u00e4mme hektist\u00e4 aikaa, jossa jatkuvasti etenev\u00e4 digitalisoituminen vaikuttaa siihen, ett\u00e4 yritysten toimintaymp\u00e4rist\u00f6t muuttuvat koko ajan verkottuneempaan ja monimutkaisempaan suuntaan. T\u00e4ll\u00e4 on tietenkin vaikutusta my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen ekosysteemeihin. \u00a0Ty\u00f6yhteis\u00f6ist\u00e4kin on tullut aikaisempaa monimutkaisempia mm. projekti- ja hankety\u00f6n, p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6n, keikkaty\u00f6n ja vuokraty\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia ty\u00f6yhteis\u00f6iden sis\u00e4isen yhteisty\u00f6n, yhteis\u00f6llisyyden sek\u00e4 tehokkuuden huolehtiminen vaatii yh\u00e4 enemm\u00e4n panostusta sek\u00e4 huomiota niin johtajilta ja esimiehilt\u00e4 kuin my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4. Ekosysteemiajattelun ydinkohtana on se, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ekosysteemin toimija ei yksin luo organisaation tulosta, vaan ekosysteemin toimijat luovat sen yhdess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ekosysteemiajattelua voidaan varsin mainiosti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna mietitt\u00e4ess\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n ja sen toimijoiden toiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 suunniteltaessa ty\u00f6yhteis\u00f6n asemaa ja merkityst\u00e4 organisaation muiden toimijoiden joukossa.<\/p>\n<p>Esa Lehtinen<\/p>\n<p>Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse <a href=\"mailto:esa.lehtinen@kec.fi\">esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vaikka ekosysteemi-k\u00e4sitett\u00e4 on alun perin k\u00e4ytetty luonnontieteiden alueella, on sit\u00e4 jo parinkymmenen vuoden ajan sovellettu yh\u00e4 enemm\u00e4n liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 organisaatioiden toimintaan. Itse asiassa t\u00e4m\u00e4 kehitys on varsin luonnollista, sill\u00e4 ekosysteemill\u00e4h\u00e4n viitataan luonnontieteiss\u00e4 eri organismien muodostamaan yhteis\u00f6\u00f6n ja toimintaan osana toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 jos mik\u00e4 soveltuu hyvin my\u00f6s puhuttaessa ihmisen toiminnasta mm. liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 erilaisissa yhteis\u00f6iss\u00e4. Itse&hellip; <a href=\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=299\" class=\"more-link\">Lue lis\u00e4\u00e4 <span class=\"screen-reader-text\">Mit\u00e4 on ekosysteemiajattelu ja soveltuuko se my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6ihin?<\/span> <svg class=\"icon icon-next\" aria-hidden=\"true\" role=\"img\"><use xlink:href=\"#icon-next\"><\/use><\/svg><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":23447,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[3,2,5,22,1],"tags":[150,151],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v15.6.2 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Mit\u00e4 on ekosysteemiajattelu ja soveltuuko se my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6ihin? - Konsultin jaarituksia<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=299\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Mit\u00e4 on ekosysteemiajattelu ja soveltuuko se my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6ihin? - Konsultin jaarituksia\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vaikka ekosysteemi-k\u00e4sitett\u00e4 on alun perin k\u00e4ytetty luonnontieteiden alueella, on sit\u00e4 jo parinkymmenen vuoden ajan sovellettu yh\u00e4 enemm\u00e4n liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 organisaatioiden toimintaan. Itse asiassa t\u00e4m\u00e4 kehitys on varsin luonnollista, sill\u00e4 ekosysteemill\u00e4h\u00e4n viitataan luonnontieteiss\u00e4 eri organismien muodostamaan yhteis\u00f6\u00f6n ja toimintaan osana toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 jos mik\u00e4 soveltuu hyvin my\u00f6s puhuttaessa ihmisen toiminnasta mm. liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 erilaisissa yhteis\u00f6iss\u00e4. Itse&hellip; Lue lis\u00e4\u00e4 Mit\u00e4 on ekosysteemiajattelu ja soveltuuko se my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6ihin?\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=299\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Konsultin jaarituksia\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/esa.lehtinen.31\" \/>\n<meta property=\"article:author\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/esa.lehtinen.31\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-01-13T13:54:30+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@lehtinen_esa\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@lehtinen_esa\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Est. reading time\">\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"8 minuuttia\">\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/#organization\",\"name\":\"Esa Lehtinen\",\"url\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/esa.lehtinen.31\",\"https:\/\/www.instagram.com\/esaplehtinen\/\",\"https:\/\/www.linkedin.com\/in\/kecele\/\",\"https:\/\/twitter.com\/lehtinen_esa\"],\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/#logo\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"\",\"caption\":\"Esa Lehtinen\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/#logo\"}},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/\",\"name\":\"Konsultin jaarituksia\",\"description\":\"Johtamisen kehitt\\u00e4misen ja ty\\u00f6el\\u00e4m\\u00e4ttaitojen asiantuntijasivusto vuodesta 2011  alkaen\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?s={search_term_string}\",\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=299#webpage\",\"url\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=299\",\"name\":\"Mit\\u00e4 on ekosysteemiajattelu ja soveltuuko se my\\u00f6s ty\\u00f6yhteis\\u00f6ihin? - Konsultin jaarituksia\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2024-01-13T13:54:30+00:00\",\"dateModified\":\"2024-01-13T13:54:30+00:00\",\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=299\"]}]},{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=299#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=299#webpage\"},\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/#\/schema\/person\/bd1013a78d90d035b9934782cfcaff7a\"},\"headline\":\"Mit\\u00e4 on ekosysteemiajattelu ja soveltuuko se my\\u00f6s ty\\u00f6yhteis\\u00f6ihin?\",\"datePublished\":\"2024-01-13T13:54:30+00:00\",\"dateModified\":\"2024-01-13T13:54:30+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=299#webpage\"},\"commentCount\":0,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/#organization\"},\"keywords\":\"Ekosysteemi,Ekosysteemiajattelu\",\"articleSection\":\"Johtajuus,Johtaminen,Ty\\u00f6el\\u00e4m\\u00e4,Ty\\u00f6yhteis\\u00f6\",\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/?p=299#respond\"]}]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/#\/schema\/person\/bd1013a78d90d035b9934782cfcaff7a\",\"name\":\"Esa Lehtinen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/#personlogo\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/1490c56ed50ffb14c99659c102f6cb6f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Esa Lehtinen\"},\"description\":\"Olen Esa Lehtinen (FM, MBA) ja olen valmentanut ja luennoinut erilaisissa ja erikokoisissa yrityksiss\\u00e4 ja muissa ty\\u00f6yhteis\\u00f6iss\\u00e4 niin Suomessa kuin my\\u00f6s Suomen ulkopuolella yli 25 vuoden ajan. Erityisalueinani ovat johtaminen, henkil\\u00f6st\\u00f6n vuorovaikutus-, tiimi- ja yhteisty\\u00f6taitojen kehitt\\u00e4minen sek\\u00e4 johtoryhmien yhteisty\\u00f6valmennukset. Olen kiinnostunut johtamisesta ja ty\\u00f6el\\u00e4m\\u00e4taitojen kehitt\\u00e4misest\\u00e4. T\\u00e4ss\\u00e4 on yksi syy my\\u00f6s n\\u00e4iden blogien kirjoittamiseen. Lis\\u00e4ksi tarvittaessa olen valmis pit\\u00e4m\\u00e4\\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\\u00f6s ty\\u00f6yhteis\\u00f6jen toiminnan kehitt\\u00e4misest\\u00e4. N\\u00e4it\\u00e4 luentoja on mahdollista pit\\u00e4\\u00e4 my\\u00f6s et\\u00e4luentoina. Yhteytt\\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\\u00e4hk\\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.kec.fi\",\"https:\/\/www.facebook.com\/esa.lehtinen.31\",\"https:\/\/www.instagram.com\/esaplehtinen\/\",\"https:\/\/www.linkedin.com\/in\/kecele\/\",\"https:\/\/twitter.com\/lehtinen_esa\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/299"}],"collection":[{"href":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/23447"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=299"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/299\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":300,"href":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/299\/revisions\/300"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=299"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=299"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/esaplehtinen.blogaaja.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=299"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}